Suuri osa suomalaisista korostaisi joulussa sen kristillistä sisältöä. Erityisesti ollaan sitä mieltä, että kristillinen sanoma saa olla osa koulujen ja päiväkotien joulunviettoa. Joulunviettotavat ovat säilyneet koti- ja perhekeskeisinä. Tiedot käyvät ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen ja Suomen Gallupin joulukuun alussa tekemästä kyselystä, johon vastasi 1 618 suomalaista.
Valtaosa suomalaisista eli 82 % on sitä mieltä, että koulun tai päiväkodin joulujuhlassa saa puhua joulun kristillisestä sisällöstä. Peräti 85 % katsoo, että lapset saa viedä joulukirkkoon koulun tai päiväkodin yhteisenä joulunviettomuotona. Määrä vastaa luterilaiseen kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrää, joka oli 84,6 % vuonna 2002, muistuttaa tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Vain 27 % pitää parempana puhua joulun aikaan tontuista kuin Jeesuksesta. Sen sijaan 43 % korostaisi mieluummin joulun kristillistä sisältöä. Niin ikään tavaratalojen joulumusiikissa ei kaihdeta joulun kristillistä sanomaa. Suomalaisista 70 % kannattaa sitä, että tavarataloissa saa soittaa joululauluja, joissa kerrotaan joulusta Jeesuksen syntymäjuhlana.
Valtaosa suomalaisista eli 82 % on sitä mieltä, että koulun tai päiväkodin joulujuhlassa saa puhua joulun kristillisestä sisällöstä. Peräti 85 % katsoo, että lapset saa viedä joulukirkkoon koulun tai päiväkodin yhteisenä joulunviettomuotona. Määrä vastaa luterilaiseen kirkkoon kuuluvien suomalaisten määrää, joka oli 84,6 % vuonna 2002, muistuttaa tutkija Maarit Hytönen Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Vain 27 % pitää parempana puhua joulun aikaan tontuista kuin Jeesuksesta. Sen sijaan 43 % korostaisi mieluummin joulun kristillistä sisältöä. Niin ikään tavaratalojen joulumusiikissa ei kaihdeta joulun kristillistä sanomaa. Suomalaisista 70 % kannattaa sitä, että tavarataloissa saa soittaa joululauluja, joissa kerrotaan joulusta Jeesuksen syntymäjuhlana.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos meille pyrkii joku pukki piipusta tai joku tonttu kurkkii ikkunasta. Niin minä kyllä ihan varmasti soitan polliisiin. (hymyä)
Kun meitä tonttuja löytyy meidän perheestä ihan omasta takaa ja ollaan viellä täysin aitoja sellaisia.
Vakavasti ottaen olen hyvin kiitollinen Jumalalle , että lapseni saavat täällä maalla olla koulussa ja päivähoidossa jossa on kristilliset arvot. Ja ne arvot löytyy useimmista lapsieni kavereiden kodista. Tiedän kyllä että arvot eivät vie Jumalan yhteyteen. Mutta ne luovat turvallisuutta.
- joissakin joululauluissa on kristillistä sanomaa
- joissain perheissä ehkä luetaan Luukkaan evankeliumia
Keksiikö joku vielä muuta?
saattavat käydä kirkossa (kai tiedät mikä se on?). Seimiasetelmakin saattaa jostain löytyä.
Tuskin kuluu enää pitkään kun "viisas" hallituksemme kieltää tämän kaiken. Muslimithan voivat loukkaantua tästä ainaisesta Vapahtajan "tyrkyttämisestä".
Veikkaanpa että tulevaisuudessa kristillinen sanoma alkaa haalistua yhä enemmän ja lopulta jouluna palvotaan enemmän joulupukkia kuin Jeesusta.
Aivan ensimmäiset kristityt eivät olleet kiinnostuneita Jeesuksen syntymän muistamisesta ja "juhlimisesta". Lempiäisen mukaan (teoksessa "Pyhät ajat") Jeesuksen syntymää alettiin juhlistaa vasta 200-luvun Egyptissä, missä vietettiin 6. 1. epifaniaa (loppiainen). Varhaisille kristityille Jeesuksen kuoleman ja siihen heidän vakaumuksensa mukaan liittyneen merkityksen muistaminen oli ensiarvoinen.
Kuinka moni jakaa esim. sen varhaisten kristittyjen käsityksen, että jokainen sunnuntai on "ylösnousemuksen päivä" - joka ikinen viikko vuodessa todellinen juhlapäivä? Rooman valtakunnassa eivät siihen aikaan orjat ja vähäväkiset voineet odottaa saavansa pitää tuolloin lepopäivää, mutta jumalanpalvelusta he pitivät ennen työpäivän alkua!
Kalenterin joululla on nykyään monta merkitystä; sitä vietetään paljon sielläkin, missä kristinusko on korkeintaan marginaaliuskonto.
Alunperinhän Jeesuksen syntymän muistojuhla asetettiin roomalaisen Voittamattoman Auringon juhlan päälle. Ehkäpä tuo laskelmoitu ratkaisu ei tuonut pidemmän päälle ns. siunausta koko operaatiolle. Epifania on vieläkin monilla tahoilla tärkeä juhla, maallisenkin iloitsemisen suhteen (lahjojen jako).