sanamiehelle

Koko Raamatun tulkinta on hänellä pahasti pielessä.

Alkuseurakunnan viimeisiä aitoja "kristuslaisia" on mielestäni ollut Mustan Meren rannikolta kotoisin ollut laivanvarustaja Markion, joka lopulta 140-luvulla jkr. erotettiin Rooman seurakunnasta eriävien uskonnäkemystensä vuoksi. Tämän jälkeen hän perustikin oman kilpailevan kirkkokunnan, josta tuli vakava haastaja Rooman kirkolle aina 300-luvulle saakka. Markionia on joskus kutsuttu "ensimmäiseksi uskonpuhdistajaksi" ja monet vapaat suuntaukset pitävät häntä yhä jonkinlaisena henkisenä esi-isänään. Miten Markionin näkemykset sitten erosivat Rooman seurakunnan näkemyksistä? Markionin perusväittämä oli ensinnäkin se, että Vanhan Testamentin "Herra Jumala" ei ole sama, kuin Jeesuksen Isä. Hänen mukaansa Vanhan Testamentin luoja-Jumala on lain Jumala, jonka periaatteena on "silmä silmästä ja hammas hampaasta" (2 Moos.21:24). Tämä juutalaisten heimojumala käskee israelilaisia tappamaan pakanakansoja kuin kärpäsiä niin, ettei yhtäkään saa jättää eloon (5.Moos.20:16-17). Tämä Jahve-Jumala (Jehova) on kiivas, kiukkuinen ja mustasukkainen: "Älä pidä muita Jumalia minun rinnallani" (2 Moos 20:3). Jahve ei ollut varsinaisesti paholainen mutta hän oli epätäydellinen luoja-jumala, jonka luoma maailma oli yhtä epätäydellinen, kuin hän itsekin (kts. 2.Moos.4:11 ja 5.Moos.32:23-24). Jeesuksen Isä-Jumala sen sijaan on armon Jumala, joka rakastaa kaikkia kansoja samalla tavalla. Isä ei kosta eikä vihaa, vaan antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Jeesuksen Isä on itse moraalinen täydellisyys (Matt.5:48). Jeesus oli isänsä poika, Puhdas Hyvyys, joka oli yhtä Isän kanssa ja ilmaantui maailmaan lunastamaan ihmiset lain Jumalan alaisuudesta armon Jumalan alaisuuteen (Gal.3:13). Jeesus opetti ihmisiä voittamaan vihan rakkaudella ja sodan rauhalla (Matt.5:39). Tämä oli todellista evankeliumia, ilosanomaa. Jeesus halusi osoittaa ihmisille, että todellinen Jumala ei ollutkaan pelottava!

Markionin mukaan luoja-jumala Jahve ei kuitenkaan tuntenut Jeesusta, vaan antoi kätyriensä fariseusten ja ylipappien ristiinnaulita hänet. Hadeksessa Jeesus kuitenkin jatkoi pelastustyötään ja lunasti vapaiksi "vangittuja sieluja", kuten Kainin, vedenpaisumuksessa hukkuneet syntiset, Sodoman kaupungin asukkaat, kaislameren pohjaan hukkuneet egyptiläissotilaat jne (1 Piet.3:18-20). Vanhan testamentin "hurskaat" (Nooat, Aabrahamit, Moosekset ym) sen sijaan epäröivät tarttua Kristuksen käteen, koska pelkäsivät Jahve-Jumalansa taas koettelevan heitä uudella eksytyksellä. Niin he jäivät vankeuteen ja näin toteutuivat Hadeksessakin "jumalattomien vanhurskautuksen" tutut periaatteet: "terveet eivät tarvitse parantajaa, vaan sairaat" ja "ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi". Markionin tärkein oppi-isä oli Paavali, jonka näkemykset hän vei johdonmukaiseen päätökseen. Jo Paavali oli tuonut esiin, että laki annettiin ainoastaan "enkelien kautta" aikana, jolloin ihminen alaikäisenä oli vielä "holhoojain ja huoneenhaltijain" alainen (Ap.t.7:30,38,53, Gal. 3:19, 4:1-2, Hebr.2:2). Vanha Testamentti oli nyt käynyt iälliseksi ja oli lähellä loppuaan. Uusi oppi oli sen tilalle tullut. Uuden liiton julistajat saattoivat Paavalin mukaan olla avoimia ja rehellisiä toisin kuin Mooses, joka joutui peittämään kasvonsa, jotta Israelin lapset eivät näkisi Jahve-Jumalan loisteen katoavaisuutta ja heikkoutta (2.Kor. 3:13). Jahve-Jumala hallitsi siis Paavalin mukaan pelon ja "bluffin" avulla. Jeesus oli kuitenkin naulinnut lain Jumalan ristiin kaikkine niine kirjoituksineen ja säädöksineen, jotka olivat ihmisiä vastaan (Kol. 2:14). Tuolla israelilaisten lakijumalalla ei ollut Paavalin mukaan muuta virkaa, kuin kuoleman ja kadotustuomion virka (2 Kor. 3:6-9).

Markionia on joskus epäilty gnostikoksi (ajatus alemmasta luojajumalasta muistuttaa gnostikkojen oppia demiurgista) mutta tosiasiassa Markion ei ylikorostanut gnoosiksen eli tiedon merkitystä sielun pelastuksessa. Hän oli täsmälleen samaa mieltä kuin Martti Luther. Yksin usko (pistis) pelastaa ihmisen lain kirouksesta armon taivaaseen. Markion ei myöskään kannattanut gnostilaisille tyypillistä oppia ihmisen sisimmässä asuvasta "jumalallisesta kipinästä", joka oli alunperin lähtöisin Isä-Jumalan puhtaasta valosta ja jäänyt aineellisen pimeyden vangiksi. Markionin mukaan ihminen ei ole sukua Vapahtajalle. Hän on Luoja-Jumalan luoma olento. Hän on morsian, joka ankaran Jahve-isänsä kodissa odottaa sulhastaan Kristusta, joka lopulta saapuu lunastamaan morsiamen itselleen runsailla myötäjäisillään ja vie neidon oman isänsä kotiin. Itse asiassa vain tämä Markionin häämalli antaa loogisen vastauksen siihen kysymykseen, johon kukaan pappi tai saarnamies ei koskaan osaa antaa minkäänlaista tyydyttävää selvitystä. Kenelle Jeesus antaa lunastusmaksunsa? Omalle isälleenkö? Miksi ihmeessä sulhanen antaisi myötäjäiset omalle isälleen? Saatanalleko sitten? Mitä tekemistä Saatanalla on tämän asian kanssa? Eihän Saatanalle uhrattu lampaidenkaan verta Vanhan Liiton aikana. Eikä Saatana ole morsiamen isä. Ei Saatana ole luonut ihmistä. Tottakai myötäjäiset annetaan sille, joka on morsiamen isä ja hänen luojansa. Uhriveri annetaan sille, joka sen jo Vanhan Testamentinkin aikana sai. Luoja-Jumala Jahve saa lunnaat, koska ankara lakijumala tarvitsee verta, jotta hän leppyisi. Aikoinaan hän tarvitsi lampaiden, oinasten ja muiden teuraseläinten verta voidakseen edes hieman antaa liikkumatilaa muinaisille israelilaisille. Jeesukselta hän lopulta sai komeimmat myötäjäiset mitä ajatella saattaa: Kristuksen lunastusveren. Ja niin morsian pääsi Karitsan häihin!

Markion oli itse asiassa ensimmäinen, joka aloitti Uuden Testamentin kokoamisen niistä suullisista ja kirjallisista lähteistä, joita tuolloin oli olemassa. Hänen mielestään Vanha Testamentti oli turha ja vahingollinen. Se oli syrjäytettävä. Uusi oppi tarvitsi tuekseen uuden kirjan, jotta Jahve-Jumalan julma kirja ei turmelisi kristittyjä. Markionin kokoon kyhäämä kaanon käsitti Paavalin kirjeet sekä Luukkaan evankeliumin. Rooman seurakunta aloitti sitten puolestaan välittömästi oman kilpailevan versionsa kokoamisen ja tämän molemminpuolisen ahkeran kilpailun tuloksena meillä nyt sitten on tämä nykyinen tuttu Uusi Testamentti. Markion piti juutalaisuutta luonnollisesti alempana uskontona mutta antisemiitti hän ei ollut. Hän oli itse asiassa juutalaisten kanssa samaa mieltä siitä, että Vanha Testamentti ei sanallakaan ennusta mitään Jeesuksesta. Markion korostaa, että Vanha Testamentti profetoi juutalaisten omasta messiaasta, joka on oleva voittoisa sotapäällikkö ja pakanoiden teurastaja. Jeesus Kristus on hänen vastakohtansa, rauhan ruhtinas ja rakkauden lähettiläs. Juutalaiset odottakoot rauhassa Israelin messiasta. Meitä kristittyjä kiinnostaa vain meidän oma messiaamme. Tämä tulkinta saikin kirkkoisä Tertullianuksen syyttämään Markionia juutalaisten liittolaiseksi! Mikäli Markionin tulkinta olisi tullut kristikunnassa vallitsevaksi, niin saattaa olla, että juutalaisia olisi vainottu vähemmän. Rooman kirkon kova halu omia Vanha Testamentti itselleen ja tehdä siitä väkisin Jeesuksen tuloa ennustava kirja luonnollisesti suututti juutalaiset ja aikaansai molemminpuolista vihanpitoa tunnetuin seurauksin.

Kun sanot että Uuden ja Vanhan Testamentin Jumala on eri. Hyväksytkö silloin esim. luomiskertomusta laisinkaan. Onko silloin mitään ristiriitta Johanneksen Evankeliumin ensimmäisen luvun ja luomiskertomuksen kanssa? Miksi Jeesus puheissaan vetosi usein Vanhaan Testamenttiin?