Pohjolan yleisissä vakuutussopimusehdoissa:
"
YL 12 SOTA JA YDINVAHINKO
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
- sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta syystä,
- ydinvastuulaissa tai vastaavassa ulkomaisessa laissa tarkoitetusta ydinvahingosta tai ydinaseen räjähtämisestä.
"
http://www.pohjola.fi/NR/PAACustom/aaDisplayResource.asp?id=254330 (pdf-tiedosto)
Kaltaistensa seuraan on ydinvoima päässyt. Hyvä niin.
"
YL 12 SOTA JA YDINVAHINKO
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
- sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta syystä,
- ydinvastuulaissa tai vastaavassa ulkomaisessa laissa tarkoitetusta ydinvahingosta tai ydinaseen räjähtämisestä.
"
http://www.pohjola.fi/NR/PAACustom/aaDisplayResource.asp?id=254330 (pdf-tiedosto)
Kaltaistensa seuraan on ydinvoima päässyt. Hyvä niin.
Vastaukset 124
Vanhimmat
Ydinvastuulaissa tarkoitetetut ydinvahingot eivät kuulu tavallisten vakutuusten korvattavaksi koska ne kyseisen lain mukaan kuuluvat ydinenergian tuottajan korvattavaksi. Laki vaatii, että korvauskyky varmistetaan ydinsähkön tuottajan ottamalla vakuutuksella.
Ydinenergia on tosiaan vahingonkorvausten osalta poikkeuksellinen energiantuotantotapa: millään muulla sähköntuotantottajalla kuin ydinsähkön ei ole erikseen laissa määrättyä, pakollisella vakuutuksella varmennettua, yhtä laajaa korvausvelvoitetta. Näin siitä huolimatta, että vesihidasteisissa ydinvoimaloissa, jollaisia Suomen ydinvoimalatkin ovat, ei ole ikinä sattunut yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta huolimatta yhteenlaskettuna 10000 reaktorinkäyttövuodesta. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa jatkuvasti vääjämättä terveyshaittoja ja peruuttamattomia tuhoja ekosysteemiin paikallisesti ja globaalisti, ilman että kärsivät saavat senttiäkään korvausta.
"Ydinvastuulaissa tarkoitetetut ydinvahingot eivät kuulu tavallisten vakutuusten korvattavaksi koska ne kyseisen lain mukaan kuuluvat ydinenergian tuottajan korvattavaksi."
Yritätkö sanoa, että vakuutusta ydinonnettomuuden varalta ei saa myydä?
"Yritätkö sanoa, että vakuutusta ydinonnettomuuden varalta ei saa myydä?"
Ei, vaan sellainen vakuutus olisi turha. Ei yhtä riskiä tarvitse vakuuttaa kahdelta taholta. Jos nyt kuitenkin haluat välttämättä itsellesi sellaisen vakuutuksen hankkia, voit sellaisesta sopia halukkaan vakuuttajan kanssa täysin laillisesti. Suomessa mikään vakuutusyhtiö tuskin suostuu sellaista vakuutusta antamaan, mutta jokin vakuutuspörssi, vaikkapa Lloyds, varmaan mielellään sellaisen sinulle räätälöi koska he tuskin joutuvat mitään ikinä korvaaman kun kerran ydinvahinkoja tuskin Suomessa ikinä sattuuu ja vaikka sattuisi niin vahingot tulisivat jo lakisääteisillä tavoilla korvatuiksi eikä vakuuttajallesi näin ollen jäisi maksettavaa.
"ydinvahinkoja tuskin Suomessa ikinä sattuuu ja vaikka sattuisi niin vahingot tulisivat jo lakisääteisillä tavoilla korvatuiksi eikä vakuuttajallesi näin ollen jäisi maksettavaa."
Sitä suuremmalla syyllä kannattaisi jopa markkinoida ydinvoimavakuutusta! Ajattele nyt itsekin: täysin riskitön vakuutusyhtiölle, jolloin pienikin vakuutusmaksu/vuosi, vaikkapa 2e per henkilö kaikille suomalaisille, toisi 10Me/vuodessa!
Vai olisiko kuitenkin mahdollista, että vakuutusyhtiöt tietävät ydinvoimavakuutuksen riskit paremmin kuin sinä?
Älä nyt ole lapsellinen.
"ydinvahinkoja tuskin Suomessa ikinä sattuuu ja vaikka sattuisi niin vahingot tulisivat jo lakisääteisillä tavoilla korvatuiksi eikä vakuuttajallesi näin ollen jäisi maksettavaa."
Kerro lisää noista lakisääteisistä korvauksista.
Et kerro erityisen täsmällisesti mitä haluat tietää, joten poimin tähän muutaman pääkohdan suoraan lakitekstistä. Lisää löytyy lakikirjasta, kohdasta ydinvastuulaki.
"6 § Ydinlaitoksen haltija on velvollinen korvaamaan hänen ydinlaitoksessaan sattuneesta ydintapahtumasta johtuneen ydinvahingon."
"12 § Tämän lain mukainen korvaus on ydinlaitoksen haltijan suoritettava, vaikkei vahinko ole aiheutunut hänen tai hänen henkilökuntansa tuottamuksesta."
"23 § Tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön mukaisen ydinvahingosta johtuvan vastuun varalta tulee Suomessa olevan ydinlaitoksen haltijalla olla Vakuutusvalvontaviraston hyväksymä vakuutus [...]"
Suomessa laki määrää erittäin korkean vaatimustason ydinvahinkojen korvaamisessa. Ydinlaitoksen haltija velvoitetaan korvaamaan ulkopuolisille aiheutuneet vahingot ja varmentamaan korvausvalmiuden vakuutuksella jopa sellaisissa tapauksissa kun ydinvahionkoa ei ole toiminnalla tai tuottamuksellisesti aiheutettu, eli kyseessä olisi puhdas onnettomuus. Tällaisia ydinvahinkoja ei ydinsähkön historia tunne yhtään kappaletta.
Lisäksi Suomi on sopeutunut Wienin sopimukseen ja IAEA-järjestelmän mukaisiin sopimuksiin sekä EU-säädöksiin, joiden nojalla vahingonkorvausvelvollisuus ulottuu ulkomaille asti. Toisaalta suomalaiset ovat oikeutettuja korvaukseen muissa sitoutuneissa maissa sattuneista Suomea vahingoittaneista ydinturmista.
Huolimatta poikkeuksellisen korkeasta turvallisuustasosta ydinalalla on myös poikkeuksellisen tiukka vaatimustaso vahinkojen korvausvelvollisuudessa. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tuhoaa jatkuvasti tuhansien ihmisten terveyden ja luontoa ympäri maailman ilman että päästöjen aiheuttaja joutuu korvaamaan senttiäkään.
"ydinvahinkoja tuskin Suomessa ikinä sattuuu ja vaikka sattuisi niin vahingot tulisivat jo lakisääteisillä tavoilla korvatuiksi eikä vakuuttajallesi näin ollen jäisi maksettavaa."
Niin mitä ne lakisääteiset korvaukset ovatkaan? Muu päläpälä ei nyt kiinnosta.
Onko lakisääteisillä korvauksilla jokin yläräja?
No jos nyt kävisi todella niin epätodennäköinen tapaus, että ydinturma aiheuttaisi sivullisille vahinkoa Suomessa, olisi ydinlaitoksen haltijan velvollisuus korvata aiheutettu taloudellinen vahinko. Korvaus vastaisi vahingon suuruutta. Käytännössä se saattaisi tarkoittaa esim. ihmisten menetettyjä tuloja jos pitäisi suojautua koteihin, omaisuutta jos se kontaminoituisi niin ettei sitä saada tyydyttävästi puhdistettua, mahdollisen evakuoinnin kustannuksia, mahdollisia dekontaminointikustannuksia jne... Korvaukset on lakisääteisesti varmennettu vakuutuksella, joten ne eivät jää saamatta vaikka haltija sattuisi olemaan jonkinlaisessa kassakriisissä samanaikaisesti.
Korvauksilla ei tietenkään voida kumota inhimillistä kärsimystä, joten jos jokin vaarallinen ydinturma todella sattuisi, terveydelliset vaikutukset torjuttaisiin ennalta normaalein väestönsuojelutoimenpitein. Ihmiset usein kuvittelevat tämän olevan liioitellun vaikeaa. Tosiasiassa esim. käytännössä kaikki Tshernobylin jälkeen havaitut säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset olisivat olleet torjuttavissa tavanomaisin väestönsuojelutoimenpitein, mutta Neuvostoliiton viranomaisten vahingollisella päätöksellä oikea toiminta estettiin.
Kysyit myös vahingonkorvausten maksimia. Suomessa se on ydinlaitoksen haltijan maksamille korvauksille OECD:n suosituksen mukainen eli 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Erityisnosto-oikeus on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) käyttämä valuuttakoriin perustuva yksikkö, jonka tarkoitus on ehkäistä kurssimuutosten aiheuttamia muutoksia sovituissa summissa. Käytännössä 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta on niin iso summa, että poikkeuksellisen epätodennäköistenkin onnettomuuskenaarioiden - siis sellaisten joiden tapahtumistodennäköisyys on alle yksi tapaus sadoissa miljoonissa vuosissa - aiheuttamat taloudelliset menetykset pystytään sillä kattamaan. Erityisnosto-oikeuden reaaliarvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten mukaan. Tällä hetkellä se on IMF:n nettisivujen mukaan 1,485971 USD eli 1,178968 euroa. Tällöin ydinlaitoksen haltijalta velvoitettujen korvausten maksimi on tällä hetkellä noin 177 miljoonaa euroa. Erityisnosto-oikeuden kulloisenkin arvon näkee täältä:
http://www.imf.org/external/np/tre/sdr/basket.htm
Kuka korvaa tuon ylittävät vahingot?
Et nyt ilmeisesti ihan ymmärtänyt minkä suuruisista rahoista puhutaan. 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta on niin valtava summa rahaa, että se on täysin teoreettinen katto. Käytännössä on hyvin hankala kuvitella mitään onnettomuuskenaariota, joka voisi aiheuttaa niin suuret taloudelliset vahingot. Itse en varsin vilkkaasta mielikuvituksestani huolimatta sellaista keksi.
Ydinvoimaloiden toimilupia varten vaaditaan teoreettisten onnettomuuskenaarioiden todennäköisyyksien ja vaikutusten arviointia. Tällaiset arvioinnit on tehty kaikille suomalaisille voimaloille. Jopa poikkeuksellisen harvinaisissa skenaarioissa, sellaisissa joita laskennallisesti sattuu harvemmin kuin kerran sadoissa miljoonissa vuosissa, jäävät vaikutukset sellaisiksi, että sovittu maksimikoravus on hyvin riittävä.
Millään muulla teollisuuden alalla ei ole lakisääteistä velvoitetta varautua onnettomuuksiin, jotka ovat niin mielettömän harvinaisia että niitä ei käytännössä satu. Siis vaikkapa sellaisiin joita sattuu laskennallisesti yksi miljardissa vuodessa. Ydinvoima-alalla jopa sellaisiin on varauduttu, ja terveysvaikutusten torjuntaa ja taloudellisten vahinkojen korvaamista varten on suunnitelmat.
Kun kerran vastausta ei saa, on ainoa johtopäätös, että 117Me ylittävälle osalle ei löydy korvaajaa.
Löytyykö vai ei?
Et oikein nyt tunnu ymmärtävän koko asiaa. Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä. Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa n. 177 euroa vahingonkorvauksia. Toisin sanoen ydilaitoksen haltija on varautunut milloin tahansa korvaamaan onnettomuuden, jollaista todennäköisesti ei satu koskaan. Tällainen vaade on täysin poikkeuksellinen, eikä sellaista ole millään muulla teollisuuden alalla.
Näin minä tämän ymmärrän. Siis että 177Me jälkeen ei kukaan korvaa mitään.
"Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja."
Eikö laki koske ydinvoimaloita? Jokin erioikeus?
Kakista nyt vaan summia, jos niitä on. Etenesimme nopeammin.
Ei pentele! Johan tämä asia on käsitelty perin pohjin. Jos et tällä selvittämisellä ymmärtänyt, en tiedä mitä enää voin sanoa.
" 'Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja.'
Eikö laki koske ydinvoimaloita? Jokin erioikeus?"
Luetko sinä ollenkaan viestejäni? Totta kai koskee! Nimenomaan kirjoitin: "ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä". Ydinvastuulaki ei tippakaan vähennä muualla laissa säädettyä vastuuta, vaan nimenomaan määrää ydinvoimalle sen lisäksi huomattavasti tiukemmat vaatimukset.
"Kakista nyt vaan summia, jos niitä on."
Kärsitkö pitkälle edenneestä varhaisdementiasta? Tämä asia on jo käsitelty. Vähimmäisvaatimus korvausvalmiudelle on 150 miljoonaa IMF:n erityisnosto-oikeutta, joka on tiettävästi enemmän kuin mikään koskaan maksettu vakuutuskorvaus.
"Kysyit myös vahingonkorvausten maksimia. Suomessa se on ydinlaitoksen haltijan maksamille korvauksille OECD:n suosituksen mukainen eli 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta."
Kerro jo kuka maksaa tuon ylittävän osan. Eikö kukaan?
Tämä asia on jo käsitelty tämän säikeen viesteissä "Rautalankaa" ja "Johan tämä käsiteltiin". Lainaan aiempaa vastaustani:
"Et oikein nyt tunnu ymmärtävän koko asiaa. Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä. Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa n. 177 euroa vahingonkorvauksia. Toisin sanoen ydilaitoksen haltija on varautunut milloin tahansa korvaamaan onnettomuuden, jollaista todennäköisesti ei satu koskaan. Tällainen vaade on täysin poikkeuksellinen, eikä sellaista ole millään muulla teollisuuden alalla."
Tosin nyt ymmärrän että oma sanavalintani aiheutti myös sekaannusta. Lainaamassasi osuudessa kun puhuin maksimista, tarkoitin vain ydinvastuulain mukaista maksimia. Tällä ei ole mitään vaikutusta muuhun lainmukaiseen vahingonkorvausvastuuseen.
Ydinvastuulain teksti vahvistaa tämän: "18 § (28.6.1994/588)Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä samasta ydintapahtumasta johtuneista ydinvahingoista on 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta". Huomaa erityisesti kohta: "...tämän lain mukaisen...". Muistutan edelleen, että ydinvastuulaki ei mitenkään lievennä ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan määrää sen tavallista huomattavasti ankarammaksi.
"Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa n. 177 euroa vahingonkorvauksia."
177Me on siis summa, joka oletettavasti voidaan varmuudella saada korvauksina ydinvoimalalta, ei enempää. Loppuja kai sitten täytyy ruinata jostain.
Mutta mitä tuolla korvataan:
- kuolemantapaukset?
- kaikki terveyshaitat loppuelämän ajan?
- omaisuusvahingot?
- ympäristölle aiheutetut vauriot?
- muuta?
150 miljoona erityisnosto-oikeutta on niin julmettu summa rahaa, että se ei heti lopu. Jo ylipäänsä yleisölle vaarallisen ydinonnettomuuden sattuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta vaikka sellainen jollain ilveellä sattuisi, vahingot jäisivät mitä suurimmalla varmuudella selvästi alle 177 miljoonan euron. Tämä tiedetään todennäköisyyspohjaisista riskianalyyseistä, joiden onnettomuusskenaarioissa vahingot jäävät tyypillisesti hyvin rajallisiksi ja käytännössä aina selvästi alle mainitun 177 miljoonan. Korvauksia ei ruinata mistään, vaan ne ilman muuta annetaan kaikille taloudellista vahinkoa kärsineille. Laki ja pakollinen vakuutus takaa korvaukset ja tuomioistuin ratkaisee jos tulee kiistoja.
Jos jotenkin ihmeellisesti todella sattuisi yleisölle vaarallinen ydinturma, jollaista ei vesihidasteisissa voimaloissa kylläkään ole ikinä sattunut ja tuskin sattuukaan, niin käytännössä korvattaisiin kontaminoitunutta omaisuutta, dekontaminointikustannuksia, elintarvikkeita jotka varmuuden vuoksi jätettäisiin käyttämättä, tulonmenetyksiä onnettomuusajalta, evakuointikustannuksia, jne...
Kirjoitin jo, että korvauksilla ei tietenkään voida kumota inhimillistä kärsimystä, joten jos jokin vaarallinen ydinturma todella sattuisi, terveydelliset vaikutukset torjuttaisiin ennalta normaalein väestönsuojelutoimenpitein. Ihmiset usein kuvittelevat tämän olevan liioitellun vaikeaa. Tosiasiassa esim. käytännössä kaikki Tshernobylin jälkeen havaitut säteilyn aiheuttamat terveysvaikutukset olisivat olleet torjuttavissa tavanomaisin väestönsuojelutoimenpitein, mutta Neuvostoliiton viranomaisten vahingollisella päätöksellä oikea toiminta estettiin.
Ympäristövaikutuksia ei myöskään voi rahalla korvata, mutta onneksi vakavankin ydinturman ympäristövaikutukset tiedetään hyvin rajallisiksi ja lyhytaikaisiksi verrattuna vaikkapa monien muunlaisten teollisuuslaitosten normaalikäytön ympäristövaikutuksiin. Jopa Tshernobylissä ympäristövaikutuksia ilmeni varsin vähän ja niidenkin vaikutus ulottui vain onnettomuutta seuranneeseen kevääseen asti. Toisaalta ottaen huomioon että luonnossa monin paikoin esiintyy huomattavasti esim. Tshernobylin "saastuneita" alueita huomattavasti korkeampia säteilytasoja, ei tämä liene yllättävää.
Ei tosta saanut selvää... siis korvataanko ympäristölle aiheutuneet vahingot?
Kenelle ajattelit korvata ympäristövahingot? Äiti maalle? Ei korvauksilla voida kattaa kuin taloudellisia vahinkoja. Tietysti on mahdollista että aika tavalla elintarvikkeiksi tarkoitettuja kasveja jätettäisiin varmuuden vuoksi käyttämättä, ja tällöin tulonmenetykset tietysti korvattaisiin viljelijöille.
Itse kyllä kannatan ympäristövaikutusten lisättäämistä täysimääräisesti kaiken energian hintaan. Tällöin ydinvoiman asema kilpailussa paranisi entisestään: jopa äärimmäisen harvinaisessa onnettomuustilanteessa sen ympäristövaikutukset ovat hyvin rajalliset ja normaalikäytössä olemattomat.
Ydinenergian halpuus Suomessa selittyy riskin jakamisella. Ydinvoimalonnettomuuden tapahtuessa kansalaisten maksettavaksi jätetään kaikki taloudellisetkin taakat, ellei onnettomuus ole aivan pieni.
Ydinvastuulaki on vastuun ja taakan kantoa ydinvoimaloiden hyväksi. Ydinvoimalalla on rajoitettu vastuu, joka lain ja asetuksen mukaan kuuluu näin:
"
Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
Asetus
ydinlaitoksen haltijan ydinvastuulain mukaisen vastuun enimmäismäärästä
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään 8 päivänä kesäkuuta 1972 annetun ydinvastuulain (484/1972) 18 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 588/1994:
1 §
Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan ydinvastuulain 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastuun enimmäismäärä on 175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta.
"
(FINLEX)
175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta on muutettava onnettomuuspäivän valuuttakurssien mukaisiksi euroiksi, mutta yksinkertaisempaa on puhua tässä suoraan euroina, koska ero näin pienissä rahoissa ei ole merkittävä.
Ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuus on siis 175Me. Sitä varten sen on hankittava vakuutus. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ydinvoimalalta ei tipu mitään korvauksia - tai heidän kannaltaan katsottuna: toiminnan jatkamisen taloudelliset edellytykset ei kärsi korvausten vuoksi.
Kuinka suuri sitten vahinko voisi olla? Sitä ei kukaan tiedä, mutta ihan aluksi STUKin mielipide:
"
Ydinvastuujärjestelmän kehittäminen
Tausta:
Ydinvastuulaki edellyttää, että ydinenergian käyttäjä vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista ydinvahingoista. Ympäristön kannalta vakavia seurauksia olisi sellaisella reaktorionnettomuudella, jossa tehokäytössä olevan reaktorin sydän sulaisi, sydänsula vapautuisi suojarakennukseen ja ydinlaitoksen suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla. INES -luokituksessa tällainen onnettomuus sijoittuisi luokkiin 5-7. Nykyisin eri maissa luvanhaltijalta vaadittavat vastuumäärät vaihtelevat suuresti. STUK on kiinnittänyt vuonna 1998 käyttölupalausunnoissaan KTM:n huomiota siihen, että Suomen nykyisen lainsäädännön edellyttämät korvausvastuut eivät ole riittäviä kaikissa mahdollisissa kysymykseen tulevissa onnettomuusskenaarioissa.
Tavoite:
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa asianmukaiseen, teknis-tieteelliseen arviointiin perustuva viranomaiskäsitys eriasteisten onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vahingoista.
Vastuuhenkilö:
Pekka Salminen.
"
http://www.stuk.fi/tutkimustoiminta/tutk_ydinturv_c.html
Ympäristöministeriö, 2001:
"
Saksassa ydinvoimayhtiöiden omavastuu yhdestä reaktoriyksiköstä on juuri kymmenkertaistettu 250 miljoonasta eurosta 2500 miljoonaan euroon, eli noin 15 miljardiin Suomen markkaan. Yhdysvalloissa sähköyhtiön omavastuu on noin 60 miljardia markkaa.
"
Ja nuokin on vuosia vanhoja juttuja. Kerrataan korvausvastuut:
USA: 10000Me
Saksa: 2500Me
Suomi: 175Me
Ei ole mikään ihme, että ydinvoima kannattaa Suomessa.
Suomen ydinvoimaloiden toiminnan taloudellinen vastuu on siis lähinnä vitsi. Kaiken lisäksi: näin tv-ohjelman, jossa myönnettiin, että vakuutusmaksu ei ole oikeastaan mikään kustannus ydinvoimalalle.
Siitä onkin helppo kysyä: miksi sitten taloudellinenkin riski jätetään veronmaksajille?
No siksi, että voidaan myydä halpaa sähköä paljon = isot voitot. Veronmaksajat kantaa kaikki riskit, ydinvoimalat voitot.
Ydinvastuulaissa on mielettömästi koukeroita, tässä esitin vain ydinvoimalan haltijan maksimikorvausvastuun.
"Ydinvastuulaki = tulonsiirto ydinvoimalle"
Harrastatko enemmänkin absurdia huumoria? Kun muut teollisuuden alat normaalin toimintansa aikana saastuttavat ympäristöä sekä aiheuttavat vääjäämättä laajalti terveydellistä vahinkoa korvaamatta niitä sentilläkään, on ydinvoima normaalikäytössä päästötöntä. Siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa, että ydinvoimalasta jotain vaarallisia aineita pääsisi ympäristöön, olisi niiltä suojautumiseen varauduttu ja taloudellisen vahingon korvausvastuu lankeaisi vahingon aiheuttajalle, kuten laki määrää. Mutta niinkuin tässä ei olisi tarpeeksi, on ydinvoimalle määrätty ylimääräinen, täysin ainutlaatuinen, lakisääteinen velvollisuus varautua minä hetkenä hyvänsä maksamaan vähintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vastaava summa, joka on niin tolkuton summa rahaa, ettei se heti lopu. Kaikki tämä, eikä vesihidasteisissa voimaloissa edes ole 10000 käyttövuodesta huolimatta kertaakaan sattunut yhtään väestöä vaarantanutta onnettomuutta. Ja sitten on otsaa tulla vihjaamaan, ettei ydinvoima-ala kantaisi tarpeeksi vastutta, vaikka se nimenomaan on energiantuotantomuodoista päästötön ja sillä nimenomaan on kaikista teollisuuden aloista selvästi suurimmaksi määrätty vastuu täysin teoreettisistakin vahingoista. Anna mun kaikki kestää.
"lakisääteinen velvollisuus varautua minä hetkenä hyvänsä maksamaan vähintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vastaava summa, joka on niin tolkuton summa rahaa, ettei se heti lopu"
Nykyisin 175miljoonaa nosto-oikeutta, noin 250Me.
Kun jaamme sen Suomen asukasmäärällä, saamme 50euroa/asukas. Tolkuttoman suuri?
Muutamaan terveyskeskuskäyntiin se riittäisi.
"Siinä äärimmäisen epätodennäköisessä tapauksessa, että ydinvoimalasta jotain vaarallisia aineita pääsisi ympäristöön, olisi niiltä suojautumiseen varauduttu ja taloudellisen vahingon korvausvastuu lankeaisi vahingon aiheuttajalle, kuten laki määrää."
Korvaus vain tiettyyn rajaan asti, usko jo.
Jos mahdollisuus on niin äärimmäisen epätodennäköinen,
MIKSI EI TÄYSKORVAUSTA?
"Mutta niinkuin tässä ei olisi tarpeeksi, on ydinvoimalle määrätty ylimääräinen, täysin ainutlaatuinen, lakisääteinen velvollisuus varautua minä hetkenä hyvänsä maksamaan vähintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vastaava summa, joka on niin tolkuton summa rahaa, ettei se heti lopu."
Kerro joku muu toiminta, jonka toiminnan aiheuttaman onnettomuuden korvauksista on oikein lailla säädetty yläraja!
Ei nimittäin tuu äkkiä mun mieleen yhtään.
"Nykyisin 175miljoonaa nosto-oikeutta"
Ai kappas, sitä on entisestään nostettu.
"Kun jaamme sen Suomen asukasmäärällä, saamme 50euroa/asukas."
Täysin yhdentekevä laskelma. Teoreettisista onnettomuusskenaarioista sekä onneettomuusherkissä, huonosti valvotuissa, heikon turvallisuuskulttuurin ydinlaitoksissa tosiasiassa sattuneista onnettomuuksista tiedetään, että onnettomuuden taloudelliset vaikutukset olisivat tyypillisesti hyvin rajoittuneita, ja 175 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen verrattuna suorastaan pieniä. Tietysti maamme riippumattomasti valvotuissa, hyvin suunnitelluissa, korkean turvallisuuskulttuuriin ydinvoimaloissa väestölle vaarallinen onnettomuus ylipäänsä on lähinnä teoreettinen mahdollisuus.
"Korvaus vain tiettyyn rajaan asti, usko jo."
Kuten jo kirjoitin: et oikein nyt tunnu ymmärtävän koko asiaa. Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä. Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa 175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vahingonkorvauksia. Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi.
"Jos mahdollisuus on niin äärimmäisen epätodennäköinen, MIKSI EI TÄYSKORVAUSTA?"
Normaali vahingonkorvausvastuu ei nimenomaan ole määrällisesti rajoitettu, vaan laki lähtee siitä, että vahingon aiheuttaja aina korvaa vahingon, riippumatta sen suuruudesta. Tämän normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi ydinvoimalle ylimääräiseksi taakaksi langetettu ydinvastuulain tarkoitus on joiltain osin laajentaa vastuuta sekä määrätä pakollinen vakuutus vahinkojen korvaamista varten. Pakollista vakuutusta ei voida määrätä rajoittamattomalle summalle siitä yksinkertaisesta syystä, että mikään vakuutusyhtiö ei suostu myymään vakuutusta rajoittamattomalle summalle. Itseasiassa sellainen olisi luultavasti itsessään laitonta. Sen sijaan pakollinen vakuutus on määrätty niin tolkuttoman suureksi, että se ylittää laskennallisesti hyvin harvoinkin sattuvien onnettomuuksien kaikki kustannukset. Siis sellaisten joita sattuu harvemmin kuin kerran sadoissa miljoonissa vuosissa. Millä muulla teollisuuden alalla vastuunkanto menee niin pitkälle, että varaudutaan niin mielettömän harvinaisiin onnettomuuksiin?
Ei tuo 50euroo tosiaankaan riitä mihinkään. Sama kuin ei mitään.
"onneettomuusherkissä, huonosti valvotuissa, heikon turvallisuuskulttuurin ydinlaitoksissa tosiasiassa sattuneista onnettomuuksista tiedetään, että onnettomuuden taloudelliset vaikutukset olisivat tyypillisesti hyvin rajoittuneita"
STUK tietää, että fyrkat ei riittäisi:
"
Ydinvastuujärjestelmän kehittäminen
Tausta:
Ydinvastuulaki edellyttää, että ydinenergian käyttäjä vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista ydinvahingoista. Ympäristön kannalta vakavia seurauksia olisi sellaisella reaktorionnettomuudella, jossa tehokäytössä olevan reaktorin sydän sulaisi, sydänsula vapautuisi suojarakennukseen ja ydinlaitoksen suojarakennus ei toimisi suunnitellulla tavalla. INES -luokituksessa tällainen onnettomuus sijoittuisi luokkiin 5-7. Nykyisin eri maissa luvanhaltijalta vaadittavat vastuumäärät vaihtelevat suuresti. STUK on kiinnittänyt vuonna 1998 käyttölupalausunnoissaan KTM:n huomiota siihen, että Suomen nykyisen lainsäädännön edellyttämät korvausvastuut eivät ole riittäviä kaikissa mahdollisissa kysymykseen tulevissa onnettomuusskenaarioissa.
Tavoite:
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa asianmukaiseen, teknis-tieteelliseen arviointiin perustuva viranomaiskäsitys eriasteisten onnettomuuksien mahdollisista taloudellisista vahingoista.
Vastuuhenkilö:
Pekka Salminen.
"
http://www.stuk.fi/tutkimustoiminta/tutk_ydinturv_c.htm
Kuten jo kirjoitin: et oikein nyt tunnu ymmärtävän koko asiaa. Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä. Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa 175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vahingonkorvauksia. Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi.
Ydinvoimalle pakollinen vakuutus on määrätty niin tolkuttoman suureksi, että se ylittää laskennallisesti hyvin harvoinkin sattuvien onnettomuuksien kaikki kustannukset. Siis sellaisten joita sattuu harvemmin kuin kerran sadoissa miljoonissa vuosissa. Millä muulla teollisuuden alalla vastuunkanto menee niin pitkälle, että varaudutaan niin mielettömän harvinaisiin onnettomuuksiin?
Sen sijaan muu teollisuuden sallitaan normaalin toimintansa aikana aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja ihmisille ilman että se joutuu korvaamaan senttiäkään.
Vertaillaanpa:
YDINVOIMALAT ovat laskennallisesti vaarallisia harvemmin kuin
KERRAN MILJOONASSA VUODESSA ja silloinkin vahingot korvataan ja vaaralta suojaudutaan
AINA.
MUU TEOLLISUUS saa olla vaarallista
JATKUVASTI, mutta vahingot
JÄÄVÄT KORVAAMATTA.
175Me on enimmäismäärä, jonka mukaan vakuutusmaksukin maksetaan. Korvaus maksetaan vakuutuksista, ei ydinvoiman haltijan kukkarosta.
"Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa 175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vahingonkorvauksia."
Ei tarvitse. Riittää, kun vakuutuksesta löytyy 175Me.
"Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi."
Normaali korvaus = kaikki tai vakuutuksen mukaan.
Miten ydinvoimaloiden onnettomuuden korvaus poikkeaa tästä?
"Kuten jo kirjoitin: et oikein nyt tunnu ymmärtävän koko asiaa. Minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä."
En ymmärräkkään tuota. Yleensä muutkin vahingot korvataan kokonaan tai vakuutuksen mukaan.
Ero on tietenkin korvaussummassa. Vertaa:
USA: 10000Me
Saksa: 2500Me
Suomi: 175Me
50 euron summa on täysin hatusta vedetty summa, joka ei perustu mihinkään järjelliseen laskelmaan, eikä ydinturvallisuuden ammatillisessa arvionnissa käytetä sellaista.
Sen sijaan äärimmäisen epätodennäköistenkin onnettomuuksien vaikutuksia pyritään realistisesti arviomaan erilaisilla teoreettisilla malleilla ja suunnittelemaan suojautumisvalmistelut sekä korvausvastuu niitä vastaaviksi. Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö korvausvastuusta perustuu OECD:n suosituksille, ja niiden mukainen minimivaatimus vakuutukselle riittää äärimmäisen harvinaistenkin onnettomuuksien vaikutusten korvaamiseen. Siis sellaisten joita sattuu laskennallisesti harvemmin kuin kerran sadoissa miljoonissa vuosissa.
Lause "Suomen nykyisen lainsäädännön edellyttämät korvausvastuut eivät ole riittäviä kaikissa mahdollisissa kysymykseen tulevissa onnettomuusskenaarioissa" tarkoittaa että joissain vielä näistäkin harvinaisemmissa onnettomuusskenaarioissa, siis sellaisissa joiden sattumistodennäköisyys on luokkaa kerran miljardissa vuodessa, voimassaoleva korvaussuma voisi olla osittain riittämätön.
Jos halutaan, niin korvausvastuita voidaan tietysti kohottaa kunnes nämäkin laskennallisesti harvemmin kuin kerran miljardissa vuodessa sattuvat onnettomuudetkin saadaan täysimääräisesti korvattua. Mutta mitäs sitten? Sitten meillä onkin laskennallisesti kerran sadassa miljardissa vuodessa sattuvia onnettomuuksia joita pitäisi voida korvata ja aina vain epätodennäköisempiä onnettomuuksia kunnes esiintymistiheys on selvästi harvempi kuin kerran maailmankaikkeuden iässä.
Kysymys kuuluukin: onko mitään järkeä merkittävästi taloudellisesti panostaa varautuaksemme mielettömän harvinaisiin vaaratilanteisiin kun samaan aikaan muu teollisuus saa vapaasti aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja ihmisille ilman pienintäkään korvausvastuuta? Panostamalla turvallisuuteen ja puhtaaseen energiantuotantoon tässä ja nyt voidaan parantaa ympäristön tilaa ja turvallisuutta selvästi kustannustehokkaammin kuin suorastaan typerillä panostuksilla mielettömän harvinaisiin puhtaasti teoreettisiin onnettomuuksin, jollaista loppupeleissä ei kumminkaaan koskaan satu, jos nyt realisteja ollaan.
"175Me on enimmäismäärä, jonka mukaan vakuutusmaksukin maksetaan. Korvaus maksetaan vakuutuksista, ei ydinvoiman haltijan kukkarosta."
Ei 175Me, vaan 175 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, joka on vähimmäismäärä vakuutussummalle, muttei suinkaan enimmäismäärä lainmukaiselle korvausvastuulle. Lain mukaan vahingon aiheuttaja korvaa vahingon ilman ylärajaa korvausvastuulle.
"Ei tarvitse. Riittää, kun vakuutuksesta löytyy 175Me."
Korvausvastuu on ensisijaisesti laitoksen haltijan. Se varmennetaan pakollisella vakuutuksella. Yhtä mittavaa vakuutuspakkoa ei ole millään muulla teollisuuden alalla, vaikka ne aiheuttaisivat paljon enemmän vahinkoa ja paljon useammin.
"Normaali korvaus = kaikki tai vakuutuksen mukaan.
Miten ydinvoimaloiden onnettomuuden korvaus poikkeaa tästä?"
Miten minä nyt tämän selitän että asia menee perille. Ensinnäkin aiheuttaja korvaa aina vahingon. Tämä pätee yhtälailla ydinvoimaan kuin kaikille muillekin aloille. Toisena vakuutus on ydinvoiman tuottajilla siltä varalta, että ne joutuvat korvaamaan vahinkoja, mutta eihän vakuutuksen hankkiminen rajoita vastuuta mitenkään, se on vain varautumista.
Ajattele vaikka autovakuutuksia: kuvitellaan että sinulla olisi autovakuutus jossa olisi ylärajana 100000 euroa ja olisit syypää onnettomuteen, jossa aiheutuu 500000 euron vahingot, niin ethän sinä tietenkään voisi vain sanoa: "Sori, vakuutukseni kattaa vahingot vain 100000 euroon asti. Loppuja en korvaa." Samalla lailla vaikka ydinvoimalan haltijalla olisi 175 miljoonan vakuutus, niin jos tämä olisi syypää suurempaan vahinkoon, niin kyllä tämä olisi siitä yhtälailla vahingonkorvausvastuussa, vaikka se kuinka ylittäisikin vakuutussumman. Ymmärsitkö?
Kts. viesti "Rautalankaa"
"Samalla lailla vaikka ydinvoimalan haltijalla olisi 175 miljoonan vakuutus, niin jos tämä olisi syypää suurempaan vahinkoon, niin kyllä tämä olisi siitä yhtälailla vahingonkorvausvastuussa, vaikka se kuinka ylittäisikin vakuutussumman."
Olen ehdottomasti kanssasi samaa mieltä siitä, että näin tulisi olla, mutta näin ei ole.
Katsoppas laista, kuka maksaa korvauksia sen yli, mihin ydinvoimalan vakuutukset ei riitä.
Kerro se meille myös.
Vastaus otsikon 'Sulla väärää tietoa' alla. Jos et läydä sitä, klikkaa
"http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001999131"
Kuten sanottu niin monesti aiemminkin, ydinvastuulaki ei millään muotoa rajoita muualla laissa määrättyä vahingonkorvausvelvollisuutta, vaan lisää ylimääräisiä velvoitteita, jotka kasvattavat, eivätkä kavenna, ydinvoimalan haltijan vastuuta. Ydinvastuulain teksti vahvistaa sanotun: "18 § (28.6.1994/588)Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä samasta ydintapahtumasta johtuneista ydinvahingoista on 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta". Huomaa erityisesti kohta: "...tämän lain mukaisen...".
"Vastaus otsikon 'Sulla väärää tietoa' alla. Jos et läydä sitä, klikkaa."
Kiitos, löysin, vastasin.
"
Huomaa erityisesti kohta: "...tämän lain mukaisen...".
"
Miksi et sitten huomaa tämän lain 29. pykälää:
"
Valtion varoista suoritettava korvaus
29 §
Jos se, jolla on oikeus saada vahingonkorvausta tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön nojalla Suomessa olevan ydinlaitoksen haltijalta, näyttää, ettei hän ole voinut saada tätä korvausta ydinlaitoksen haltijan kanssa vakuutussopimuksen tehneeltä vakuutuksenantajalta, maksetaan korvaus valtion varoista.
"
Minä huomaan jo pelkällä otsaluullakin ajatellen sen, että
YDINVOIMAN HALTIJALTA EI TARVITSE EDES PYYTÄÄ KORVAUKSIA, EI MISSÄÄN TILANTEESSA. VAKUUTUKSEN YLIMENEVÄ KORVAUSVELVOLLISUUS ON VALTIOLLA.
Ydinvoiman haltijan vapaaehtoiseen korvaukseen voi uskoa joka haluaa. Minä en usko.
Tuliko jo selväksi?
Pykälä 29 koskee ydinvastuulain mukaista korvausta, ei muun lainsäädännön määräämää vahingonkorvausvastuuta. Pykälän 29 muotoilu vahvistaa edelleen aimmin sanottua.
"29 § Jos se, jolla on oikeus saada vahingonkorvausta tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön nojalla..."
Huomaa erityisesti kohta: "...tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön nojalla..."
Kuten sanottu niin monesti aiemminkin, ydinvastuulaki ei millään muotoa rajoita muualla laissa määrättyä vahingonkorvausvelvollisuutta, vaan lisää ylimääräisiä velvoitteita, jotka kasvattavat, eivätkä kavenna, ydinvoimalan haltijan vastuuta. Tämä seikka vahvistetaan toistuvasti ydinvastuulain tekstissä.
"Ydinvoiman haltijan vapaaehtoiseen korvaukseen voi uskoa joka haluaa."
Korvaus ei ole vapaaehtoinen vaan lain määräämä ja pakollinen. Se myönnetään ilman muuta kaikille onnettomuustilanteessa taloudellista vahinkoa kärsineille. Kiistakysymykset ratkaisee tuomioistuin.
"29 §
Jos se, jolla on oikeus saada vahingonkorvausta tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön nojalla Suomessa olevan ydinlaitoksen haltijalta, näyttää, ettei hän ole voinut saada tätä korvausta ydinlaitoksen haltijan kanssa vakuutussopimuksen tehneeltä vakuutuksenantajalta, maksetaan korvaus valtion varoista.
"
a) Korvaukseen oiketettu ja korvausvelvollinen:
'Jos se, jolla on oikeus saada vahingonkorvausta tämän lain tai muun sopimusvaltion vastaavan lainsäädännön nojalla Suomessa olevan ydinlaitoksen haltijat,'
b) Korvauksen haku:
'näyttää, ettei hän ole voinut saada tätä korvausta ydinlaitoksen haltijan kanssa vakuutussopimuksen tehneeltä vakuutuksenantajalta,'
c) Korvausoikeudesta huolimatta evätty korvaus:
'maksetaan korvaus valtion varoista.'
Yksinkeraisesti sanottuna:
korvausta ei missään vaiheessa tarvitse hakea korvausvelvolliselta.
Korvausta haetaan vain ydinlaitoksen haltijan kanssa vakuutussopimuksen tehneeltä vakuutuksenantajalta ja jos sillä ei ole rahaa, valtiolta.
Ja miksi ydinvoimala ylimääräistä maksaisikaan, koska:
"18 § (28.6.1994/588)
Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltijan tämän lain mukaisen vastuun enimmäismäärä samasta ydintapahtumasta johtuneista ydinvahingoista on 150 miljoonaa erityisnostooikeutta.
"
'Tämän lain mukainen vastuu' tarkoittaa
korvattavaa vahinkoa, joka on johtunut ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen tuotteen radioaktiivisista ominaisuuksista tai mainitunlaisista ominaisuuksista ja niiden yhteydessä esiintyvistä ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen tuotteen myrkyllisyyteen tai räjähtävyyteen liittyvistä tahi muista vaarallisista ominaisuuksista, sekä sellaisesta ionisoivasta säteilystä aiheutunutta vahinkoa, joka on johtunut ydinlaitoksessa olevasta muusta säteilylähteestä kuin ydinpolttoaineesta tai radioaktiivisesta tuotteesta;
En ihan ymmärrä mihin pyrit, mutta lopputulos on sama: aiemmin sanottu pätee, etkä ole pystynyt osoittamaan päinvastaista. Kuten kerta toisensa jälkeen ydinvastuulain tekstissä sanotaan, ydinvastuulain kohdat koskevat vain kyseisen lain mukaista vastuuta. Muuhun lainsäädäntöön nojaava vahingonkorvausvelvoite on ja pysyy riippumatta siitä mitä sen lisäksi määrättyjen ylimääräisten velvoitteiden ehdot sanovat, kuten tässäkin keskustelussa on jo monta kertaa todettu.
Sirpa Pietikäinen 01.03.2002:
"
...
Ensisijainen vastuu ydinvahingosta on ydinvastuulain 12 §:ssä asetettu ydinlaitoksen haltijalle. Ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuus on kuitenkin rajoitettu lain 18 §:ssä 150 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen, joka tämän päivän valuuttakurssien perusteella on noin 104 miljoonaa euroa. Ydinlaitoksen haltijalle on asetettu velvollisuus ottaa vakuutus tähän määrän asti. Mikäli vahinkojen määrä ylittää ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuudelle asetetun enimmäismäärän, on vahingonkärsijöillä oikeus saada korvausta lisäksi valtiolta tai kansainvälisiin yleissopimuksiin liittyneiltä valtioilta enintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ydinvahingon johdosta on vahingonkärsineillä oikeus saada korvausta yhteensä enintään 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta eli noin 209 miljoonaa euroa.
...
"
http://www.kokoomus.fi/eduskuntaryhma/tiedote_nayta.php?id=121
"En ihan ymmärrä mihin pyrit"
Onko sinulla jotain vaikeuksia ymmärtää, että joku voi tosissaan haluta selvittää totuuden kaiken sun päläpäläs seasta?
Rouva Pietikäisen lausunto, vaikkakin kiintoisa, ei sisällä mitään uutta tietoa tähän keskusteluun liittyen. En ymmärrä miksi edelleen märehdit asiaa, johon liittyen et ole aikoihin tuonut esiin mitään uutta tietoa ja jonka osalta lakiteksti on hyvin selväsanainen ja helppotajuinen.
"Onko sinulla jotain vaikeuksia ymmärtää, että joku voi tosissaan haluta selvittää totuuden kaiken sun päläpäläs seasta?"
En ole tehnyt muuta kuin osaltani tuonut esiin sitä mitä laki tosiasiassa aiheeseen liittyen määrää. Se mitä kutsut "päläpäläksi" on Suomen ydinvastuulain ja muiden asiaan liittyvien lainkohtien sisältämää Suomen tasavallan lainsäädäntöä. Sinulle Suomen laki voi olla "päläpälää", mutta se kuitenkin määrää sen miten Suomessa de facto ja de jure on äärimmäisen harvinaisiin ydinvahinkoihin lakisääteisesti varauduttu ja siksi minusta hyvinkin relevanttia ja tärkeää.
Jostain syystä sinulle tuntuu olevan hyvin vaikea hyväksyä se ilmeinen tosiseikka, että minkä tahansa vahingon korvaa lain mukaan aina vahingon aiheuttaja. Ydinvastuulaki ei mitenkään supista ydinlaitoksen haltijan vastuuta, vaan päinvastoin laajentaa sitä. Se tarkoittaa, että ydinlaitoksen haltijalla täytyy laitosta käyttäkseen olla valmius minä hetkenä hyvänsä pulittaa 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta vahingonkorvauksia. Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi.
Ydinvoimalle pakollinen vakuutus on määrätty niin tolkuttoman suureksi, että se ylittää laskennallisesti hyvin harvoinkin sattuvien onnettomuuksien kaikki kustannukset. Siis sellaisten joita sattuu harvemmin kuin kerran sadoissa miljoonissa vuosissa. Millä muulla teollisuuden alalla vastuunkanto menee niin pitkälle, että varaudutaan niin mielettömän harvinaisiin onnettomuuksiin?
Sen sijaan muu teollisuuden sallitaan normaalin toimintansa aikana aiheuttaa vahinkoa ympäristölle ja ihmisille ilman että se joutuu korvaamaan senttiäkään.
Viestissäsi 'Rautalankaa' kirjoitit:
"
...eihän vakuutuksen hankkiminen rajoita vastuuta mitenkään, se on vain varautumista.
"
Tarkentaisitko tämä ydinonnettomuuden mukaisesti.
Ja tämän:
"Ajattele vaikka autovakuutuksia: kuvitellaan että sinulla olisi autovakuutus jossa olisi ylärajana 100000 euroa ja olisit syypää onnettomuteen, jossa aiheutuu 500000 euron vahingot, niin ethän sinä tietenkään voisi vain sanoa: "Sori, vakuutukseni kattaa vahingot vain 100000 euroon asti. Loppuja en korvaa." Samalla lailla vaikka ydinvoimalan haltijalla olisi 175 miljoonan vakuutus, niin jos tämä olisi syypää suurempaan vahinkoon, niin kyllä tämä olisi siitä yhtälailla vahingonkorvausvastuussa, vaikka se kuinka ylittäisikin vakuutussumman."
Selitä myös viestissäsi 'Tämäkään ei muuta asiaa' lauseesi:
"Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi."
Ja huomioi kaikissa selityksissäsi Sirpa Pietikäisen (joka muuten ei tainnut lakialoitetta tehdessään enää ympäristöministeri) lausuma
"
...
Ensisijainen vastuu ydinvahingosta on ydinvastuulain 12 §:ssä asetettu ydinlaitoksen haltijalle. Ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuus on kuitenkin rajoitettu lain 18 §:ssä 150 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen, joka tämän päivän valuuttakurssien perusteella on noin 104 miljoonaa euroa. Ydinlaitoksen haltijalle on asetettu velvollisuus ottaa vakuutus tähän määrän asti. Mikäli vahinkojen määrä ylittää ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuudelle asetetun enimmäismäärän, on vahingonkärsijöillä oikeus saada korvausta lisäksi valtiolta tai kansainvälisiin yleissopimuksiin liittyneiltä valtioilta enintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ydinvahingon johdosta on vahingonkärsineillä oikeus saada korvausta yhteensä enintään 300 miljoonaa erityisnosto-oikeutta eli noin 209 miljoonaa euroa.
...
"
Kuinka vahingon kärsineiltä on mahdollisuus saada vahingon aiheuttajilta mitään lisää, kun tuo 300 miljoona (=suurin mahdollinen korvaus) muodostuu seuraavasti:
-150 miljoonaa vahingon aiheuttajan vakuutuksesta
-150 miljoonaa valtiolta tai kansainvälisiin yleissopimuksiin liittyneiltä
(Älä takerru muuttuneisiin erityisnosto-oikeuslukuihin.)
Minä en näe muuta mahdollisuutta kuin sen, että vahingon aiheuttaja maksaa vapaaehtoisesti lisää. Kuka uskoo niin käyvän?
Toinen mahdollisuus on tietysti, että Sirpa Pietikäinenkin olisi vain pälättäjä. Ei kuulosta todennäköiseltä - entisenä ympäristöministerinä hän varmasti oli perillä asioista patemmin kuin sinä ja on varmasti huomioinut kaikki vahingonkorvausjutut, joita yrität tähän tyrkyttää, jos niillä olisi jotain tekemistä ydinvahingon korvaamisessa. Ydinvastuulaki nimittäin kävelee kaikkien vahingonkorvausjuttujen yli, myös ympäristövahinkojen osalta, jos vahinko on ydinvastuulain mukainen:
'
ydinvahingolla (tarkoitetaan) vahinkoa, joka on johtunut ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen tuotteen radioaktiivisista ominaisuuksista tai mainitunlaisista ominaisuuksista ja niiden yhteydessä esiintyvistä ydinpolttoaineen tai radioaktiivisen tuotteen myrkyllisyyteen tai räjähtävyyteen liittyvistä tahi muista vaarallisista ominaisuuksista, sekä sellaisesta ionisoivasta säteilystä aiheutunutta vahinkoa, joka on johtunut ydinlaitoksessa olevasta muusta säteilylähteestä kuin ydinpolttoaineesta tai radioaktiivisesta tuotteesta;
'
On ihan unohtunut palvella lukijoita. Lakiteksti löytyy STUKin sivulta
http://www.stuk.fi/saannosto/19720484.html
Kaikki mainitsemasi asiat on jo käsitelty yhden tai useamman kerran tässä keskustelussa. Alan olla lopen kyllästynyt saman asian käsittelyyn uudestaan ja uudestaan, varsinkin kun kyseessä ei ole mikään mielipidekysymys, vaan harvinaisen selväsanaisesti laissa ilmaistu asianlaita: ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle. Asia on siis selvä - itseasiassa on ollut jo kauan - sillä olen jo monesti osoittanut lainkohdat joiden nojalla epäselvyyttä ei pitäisi enää olla. Koska asian käsittely on enää sitä, että turhaan märehdit selvää asiaa, en enää mielelläni jatkaisi tätä hedelmätöntä keskustelua. Vastaan viestisi kohtiin nyt vielä tämän kerran, tai oikeastaan toistan edelleen lain sisällön kuten niin monesti aiemminkin, ja soisin että viimeinkin hyväksyisit asiat sellaisina kuin ne ovat.
Kirjoitat aiemmin sanomastani: "Tarkentaisitko tämä ydinonnettomuuden mukaisesti."
Miten tuota nyt enää tarkentaa? Se on siinä sanottuna: "vaikka ydinvoimalan haltijalla olisi 175 miljoonan vakuutus, niin jos tämä olisi syypää suurempaan vahinkoon, niin kyllä tämä olisi siitä yhtälailla vahingonkorvausvastuussa, vaikka se kuinka ylittäisikin vakuutussumman."
Toisaalta pyydät selittämään tätä: "Vielä kerran, jotta asia nyt lopulta tulisi jo selväksi: ydinvastuulaki ei supista normaalia vahingonkorvausvelvoitetta mitenkään, vaan tulee sen lisäksi."
Miten tuota nyt enää selittää? Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ydinvastuulain lisäksi ydinlaitoksen haltijaa luonnollisesti sitoo muut lait. Ydinvastuulaki tulee muun lainsäädännön lisäksi, ei sitä korvaamaan.
En tiedä miten voisin enää sitä sen selvemmin sanoa. Voisitko kertoa mitä osaa et ymmärrä, niin voisin ehkä yrittää auttaa ymmärtämään?
"Minä en näe muuta mahdollisuutta kuin sen, että vahingon aiheuttaja maksaa vapaaehtoisesti lisää. Kuka uskoo niin käyvän?"
Vahingonkorvausvastuu ei perustu vapaahetoisuudelle vaan laille. Lain mukaan kaiken taloudellisen vahingon korvaa aina aiheuttaja. Kuten keskustelun aikana on jo lukuisia kertoja todettu, ydinvoima ei muodostaa minkäänlaista poikkeusta tästä säännöstä, vaikka jostain syystä edelleen annat niin ymmärtää vastoin parempaa tietoasi. Päinvastoin ydinvoimalle on ydinvastuulaissa langetettu normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi poikkeuksellisen suuri määrä ylimääräistä vastuuta, mitä mikään muu teollisuuden ala ei joudu kantamaan.
"Ja huomioi kaikissa selityksissäsi Sirpa Pietikäisen (joka muuten ei tainnut lakialoitetta tehdessään enää ympäristöministeri) lausuma"
Huomioin, huomioin, mutta kun Pietikäinen puhuu selvästi ydinvastuulaissa tarkoitetusta korvausvelvoitteesta pätee siihen luonnollisesti ydinvastuulaissa toistuvasti mainittu kyseisen lain sovellusalan rajoittaminen siten, että se nimenomaan ei koske muuta lainsäädäntöä eikä näin ollen mitenkään rajoita muualla lainsäädännössä määrättyä normaalia vahingonkorvausvastuuta. Edelleenkin, kuten täällä on jo monesti sanottu ja kuten lakitekstissäkin selväsanaisesti sanotaan, ydinvastuulaki lisää huomattavasti, eikä lainkaan vähennä, ydinlaitoksen haltijan vahingonkorvausvastuuta.
"Ydinvastuulaki nimittäin kävelee kaikkien vahingonkorvausjuttujen yli"
Kyllä sinulla on sitten vilkas mielikuvitus. Mistä sinä tämänkin keksit? Päinvastoin ydinvastuulaissa toistuvasti ja selväsanaisesti rajataan lain sovellusala siten, että se nimenomaan ei koske muualla laissa määrättyä vastuuta.
Saatat olla oikeassakin tulkintasi kanssa - tai sitten et. Mä nyt en ainakaan enää jaksa tästä asiasta tällä kertaa enempää kuin tämän.
Lain suhde vahingonkorvauslakiin on asiantuntijoillekin epäselvä. Tästä todisteena ote KTM:n Ydinvastuutoimikunnan esityksestä (KTM-tiedote 5.3.2003):
"Toimikunta esittää myös, että ydinvastuulain vahinkokäsitettä tulisi laajentaa ja viittausta vahingonkorvauslakiin täsmentää."
Ydinvastuulaissa on asiaa sivuava pykälä:
"
14§ Mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, on tämän lain mukainen korvaus määrättävä voimassa olevien yleisten vahingonkorvausperusteiden mukaan.
"
Ymmärrän tämän niin, että tätä pykälää edeltäviä korvauksia EI ole määrättävä yleisten olevien yleisten vahingonkorvausperusteiden mukaan, ellei sitä ole erikseen mainittu.
Sirpa Pietikäisen lausumasta
"
...
Ensisijainen vastuu ydinvahingosta on ydinvastuulain 12 §:ssä asetettu ydinlaitoksen haltijalle. Ydinlaitoksen haltijan korvausvelvollisuus on kuitenkin rajoitettu lain 18 §:ssä 150 miljoonaan erityisnosto-oikeuteen
...
"
on kenen tahansa vaikea kehittää johtopäätöstä, että ennen korvausvelvollisuuden määräytymistä sen rajoitusta varten olisi jo pitänyt korvata jotakin.
Ympäristövastuu- ja -vahinkolain puolelta löysin tukea kirjoitukselleni:
"
Ympäristövahinkolain soveltamisen syrjäyttäviä lakeja ovat RautatievastuuL, LiikennevakuutusL, IlmailuL, ÖljysuojarahastoL, GeenitekniikkaL, YdinvastuuL, SähköturvallisuusL, MetsäHyöntSieniTuhoL ja MAL (osittain). Ympäristövahinkolain kanssa rinnakkain sovelletaan TuotevastuuL:ia. Rinnakkainen on myös soveltamisala NaapL:n ja VL:n suhteen, sillä näissä laeissa säädetään erikseen, milloin sovelletaan YvahL:ia. YvahL:ia täydentäväksi voidaan kutsua yleistä vahingonkorvauslakia (VahkL). Pakkotoimilainsäädännössä ympäristövahinkojen korvaamista koskevia säännöksiä on ainakin TieL:ssa, YksTieL:ssa, LunL:ssa ja KaivosL:ssa. Ympäristövahinkojen korvaamista koskee myös laki ympäristövahinkovakuutuksesta, joka sisältää ns. toissijaisen korvausjärjestelmän.
"
Lainauksen mukaan ydinvastuulaki todellakin syrjäyttää ympäristövahinkolain.
Samasta lähteestä toinen lainaus:
"
3.1.5 Ympäristövahinkovakuutuslaki
Ympäristövahinkovakuutuslaissa, joka tulee voimaan 1.1.1999, säädetään ns. toissijaisesta ympäristövahinkojen korvausjärjestelmästä. Laissa säädettään pakollisesta ympäristövahinkovakuutuksesta, josta korvattaisiin YvahL:n mukaiset ympäristövahingot, vahinkojen torjuntakustannukset sekä ympäristön ennallistamiskustannukset, kun korvausta ei ole saatu perityksi korvausvelvolliselta tai korvausvelvollista ei ole saatu selvitetyksi (1 §). Laki koskee vain sen voimaantulon jälkeisiä vahinkoja (27 §).
http://www.edita.fi/ekroos/ylo/ylo.6.htm#16
Ympäristövahinkovakuutuslaki on sitä, mitä sinä sanot ydinvoimavastuulain olevan. Tukea mielipiteellesi en vain ole löytänyt mistään.
No, taistelu jatkuu toisella rintamalla. Myönnän, että tässä asiassa olen jonkinlaisessa umpikujassa; ehkä niin kauan, että ydinvastuutoimikunnan esityksen mukaisesti ydinvastuulaissa olevaa viittausta vahingonkorvauslakiin täsmennetään. Älä nyt vain kuitenkaan erehdy luulemaan, että näillä näytöillä käsitykseni olisi muuttunut.
"Saatat olla oikeassakin tulkintasi kanssa - tai sitten et."
Kyse ei ole tulkinnasta, vaan laissa kerta toisensa jälkeen selväsanaisesti painotetaan, että lain säännöksien sovellusala tiukasti rajoittuu vain kyseisen lain määräämään vastuuseen, eikä se täten koske mualla laissa määrättyä vastuuta.
Ydinvastuulaissa ei säädetä edes vakuutussopimuksen pilkun paikkaa, ilman että painotettaisiin kyseessä olevan vain "tämän lain" osalta voimassa olevaa lainsäädäntöä.
"4 § ...Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltija on vastuussa TÄMÄN LAIN mukaisesti..."
"11§ ...antamisen jälkeen sovelletaan TÄMÄN LAIN laitoksenhaltijaa koskevia säännöksiä..."
"12 § TÄMÄN LAIN mukainen korvaus on ydinlaitoksen haltijan suoritettava..."
"13 § Ydinlaitoksen haltija ei ole TÄMÄN LAIN mukaan vastuussa ydinvahingosta, joka on kohdistunut ydinlaitokseen itseensä..."
"14 § Mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, on TÄMÄN LAIN mukainen korvaus määrättävä voimassa olevien yleisten vahingonkorvausperusteiden mukaan."
"15 § TÄMÄN LAIN tai muussa sopimusvaltiossa voimassa olevan vastaavan lainsäädännön korvaussäädösten mukaista korvausta ydinvahingosta..."
"16 § ...vahingonkärsijän oikeus TÄMÄN LAIN mukaan vastuussa olevan ydinlaitoksen haltijaa vastaan..."
Ja niin edelleen (korostukset omiani). Jos tällaisen toistuvan sovellusalan rajoittamisen jälkeen jollekulle on epäselvää, että ydinvastuulain säädökset koskevat vain kyseisen lain mukaista vastuuta, ei vika ole ainakaan lakitekstissä.
"Myönnän, että tässä asiassa olen jonkinlaisessa umpikujassa; ehkä niin kauan, että ydinvastuutoimikunnan esityksen mukaisesti ydinvastuulaissa olevaa viittausta vahingonkorvauslakiin täsmennetään."
Umpikujassa kyllä olet, mutta puolustelutekosyysi ontuu yhtä usein kuin ydivastuulaissa painotetaan säädösten sovellusalan ulottuvan vain kyseiseen lakiin itseensä, eli lähes joka pykälässä. Laki on säädetty ja se määrää ydinvoimalle kaikista teollisuudenaloista selvästi tiukimman vahingonkorvausvastuun. Olkoon niin, mutta näin ollen on turha valittaa, että se joka kantaa vastuuta eniten, muka kantaisi sitä vähiten. Sellaisen väittäminen on perusteetonta mustamaalaamista.
Hienoa ku kokosit nää jutut - itse en olisi enää jaksanut:
"
"4 § ...Suomessa sijaitsevan ydinlaitoksen haltija on vastuussa TÄMÄN LAIN mukaisesti..."
"11§ ...antamisen jälkeen sovelletaan TÄMÄN LAIN laitoksenhaltijaa koskevia säännöksiä..."
"12 § TÄMÄN LAIN mukainen korvaus on ydinlaitoksen haltijan suoritettava..."
"13 § Ydinlaitoksen haltija ei ole TÄMÄN LAIN mukaan vastuussa ydinvahingosta, joka on kohdistunut ydinlaitokseen itseensä..."
"14 § Mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, on TÄMÄN LAIN mukainen korvaus määrättävä voimassa olevien yleisten vahingonkorvausperusteiden mukaan."
"
Ennen 14$ pykälää oleviin juttuihin siis pätisi se, että ne korvataan vain TÄMÄN LAIN mukaan. Mutta katsotaan :)
Ai niin: löytyykö jonku tahon mielipidettäsi tukeva tulkinta? Semmonen voisi rarkaista asian.
Hahhahhahaha. Hauska sinä kyllä olet!
Vakavasti puhuen: ydinvastuulain toistuva rajoittaminen koskemaan vain kyseista lakia tarkoitta tietysti juuri sitä: että kaikki sen pykälät koskevat vain ydinvastuulakia itseään, ei muuta lainsäädäntöä. Tämä on tietysti selvää, ei ydinvoima ole lain yläpuolella vain siksi että sille on langetettu lisävelvoitteita omassa lainsäädännössä.
Muut lait eivät lakkaa olemasta voimassa vain siksi, että jotain asiaa säädellään erikoislailla. Ei tieliikennelain olemassaolo tarkoita ettei rikoslaki olisi voimassa maanteillä. Eikä ydinvoima kohoa muun lain yläpuolelle, vaikka sille ydinvastuulaissa määrätään lisävastuuta. Usko jo, että kyseessä ei ole tulkinta tai mielipide, vaan on ilman muuta selvää, että ydinvoimaa koskee kaikki Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö. Ei sitä tarvitse erikseen todistaa.
Jos sinä kuvittelet, että muut lait eivät koskisi ydinvoimaa vain siksi, että sitä koskevaa lainsäädäntöä on säädetty erikseen, niin todista kantasi. Missä muka määrätään, että muut lait, esim. vahingonkorvauslaki, ei koskisi ydinvoimaa? Millä perusteella ydinvoima muka olisi lain yläpuolella?
Ei tietenkään ole. Kaikki Suomen lait koskevat kaikkea Suomessa tapahtuvaa toimintaa, eikä missään laissa ole sanallakaan sanottu, että näin ei olisi myös ydinvoiman kohdalla. Tämä asia on aivan selvä, tai ainakin sen pitäisi olla, ja jankutuksesi on aivan turhaa kun kerran et pysty osoittamaan laista kohtaa, joka jotenkin mystisesti muka kohottaisi ydinvoiman Suomen lain yläpuolelle.
Hanki jo hyvä ihminen jostain tukea sille käsityksellesi, että ydinvoimalan haltija maksaa vahingonkorvauksia ensin omasta kukkarostaan, vasta sen jälkeen vakuutuksesta. Tai että vakuutuksen antaja veloittaisi jälkikäteen ydinvoimalan haltijaa.
Päinvastaisista tulkinnoista voin kyllä alkaa keräämään listaa.
Ydinvastuulakia on arvosteltu sekä sisällön että epäselvyyden vuoksi. Sisältöä nyt voidaan arvostella mistä tahansa laista, mutta epäselvyydet olisi korjattava.
"Toimikunta esittää myös, että ydinvastuulain vahinkokäsitettä tulisi laajentaa ja viittausta vahingonkorvauslakiin täsmentää."
(KTM Ydinvastuutoimikunta, tiedote 5.3.2003)
Ystäväni Tungsten on varmasti samaa mieltä kanssani ainakin tuosta vahingonkorvauslakiin viittauksesta.
"rikollisen epäselvää lakislangia"
(Vapaasana.net)
Noinhan se on :)
Kenen etu on tehdä epäselvä lakiteksti? Yleensä sen, jolla on vaara joutua maksajan osaan.
Lain epäselvyyksistä näin muitakin mainintoja, mutta en ole merkinnyt niitä muistiin. Laitan lisää kun tulee vastaan.
Tukea? Tukea! Ai sen seikan lisäksi että ydinvastuulain tekstissä toistuvasti, kuten sinulle on jo monesti osoitettu, sanotaan selkeästi, suorasanaisesti ja yksiselitteisesti että lain sovellusala rajoittuu vain kyseisen lain määräämään ylimääräiseen vastuuseen?
On ilman muuta selvää että ydinvoimaa koskee Suomen lain kaikki kohdat. Ei sellaista tarvitse erikseen todistaa.
Itse, kun ilmeisesti väität jotain niinkin typerää kuin että jostain kumman syystä ydinvoimaa ei koskisi muut lait kuin pelkästään ydinvastuulaki, tarvitsisit niitä todisteita.
Vastaa sinä tähän: missä laissa muka sanotaan etteivät muut lait kuin ydinvastuu laki koskisi ydinvoimaa?
Sellaista kohtaa ei ole. Laki pätee ydinvoimaan - tietysti!
Ymmärrän ihan hyvin mitä sanot, mutta etkö voisi ihan kohteliasuuden vuoksikin noteerata edellisen viestini kirjoituksen ihan käytännössä:
"Hanki jo hyvä ihminen jostain tukea sille käsityksellesi, että ydinvoimalan haltija maksaa vahingonkorvauksia ensin omasta kukkarostaan, vasta sen jälkeen vakuutuksesta. Tai että vakuutuksen antaja veloittaisi jälkikäteen ydinvoimalan haltijaa.
Päinvastaisista tulkinnoista voin kyllä alkaa keräämään listaa."
Suomen ydinvastuulaki vastaa IAEA-järjestelmän velvoitteita, OECD:n suosituksia, Euratom-sopimusta sekä Pariisin ja Wienin yleissopimuksia. Se on Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukainen ja asettaa selkeästi ja johdonmukaisesti ydinvoimalle huomattavasti kovemmat vastuuvelvoitteet kuin millekään muulle teollisuuden alalle.
Ydinvoiman haltijalle normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi ylimääräiseksi taakaksi langetetun ydinvastuulain tarkoitus on joiltain osin laajentaa vastuuta sekä määrätä pakollinen vakuutus vahinkojen korvaamista varten. Tämän se tekee johdonmukaisesti ja selväsanaisesti, ja sen seurauksena ydinvoimalla on muihin teollisuuden aloihin verratuna poikkeuksellisen raskas ylimääräinen vastuurasite kannettavanaan siitä huolimatta ettei Suomessakin käytetyissä vesihidasteisissa voimaloissa ole ikinä sattunut yhtään yleisöä vaarantanutta onnettomuutta, vaikka tyypin reaktoreita on käytetty yhteenlaskettuna 10000 vuotta.
Ydinvoima-alalla on varauduttu terveysvaikutusten torjumiseen ja vahinkojen korvaamiseen jopa äärimmäisen harvinaisten onnettomuuksien tapauksessa, siis sellaisten joiden sattumistodennäköisyys on luokkaa yksi tapaus sadoissa miljoonisa vuosissa. Mitkään muut teollisuuden alat eivät ole varautuneet yhtä mielettömän epätodennäköisiin onnettomuuksiin, vaan ne saavat vapaasti aiheuttaa jatkuvaa vahinkoa ympäristölle ja ihmisille päästöillään ilman minkäänlaista korvausvelvoitetta.
Tietysti ajat muuttuvat ja ydinvoima-alallakin kansainvälinen yhteistyö edistyy. Viimeaikoina on IAEA:n ja EU:n piirissä keskusteltu mahdollisuudesta entisestään kasvattaa ydinvoiman vastuutaakkaa huolimatta siitä, että ydinlaitosten turvallisuus Euroopassa on kuluneena aikana entisestäänkin vain parantunut ja väestölle vaarallisen onnettomuuden mahdollisuus EU:ssa on entistäkin epätodennäköisempi.
Tästä kansainvälisten sopimusten muuttumisen aiheuttamasta paineesta KTM:n ydinvastuutoimikunnan mietinnössäkin oli kysymys, eikä suinkaan siitä että ydinvastuutoimikunta olisi moittinut ydinvastuulakia per se, kuten vallan hyvin tiedät KTM:n tiedotteen luettuasi. Tiedotteen sanoin:
"Elokuussa 2001 nimitetyn ydinvastuutoimikunnan tehtävänä oli arvioida Suomen nykyisen ydinvastuujärjestelmän mahdolliset muutostarpeet. Toimikunnan tuli myös pohtia, millaisia uudistuspaineita eurooppalainen ydinsopimusjärjestelmä aiheuttaa Suomessa.
Mietinnön mukaan Suomen ydinvastuujärjestelmää kehitetään osana eurooppalaista järjestelmää. Muutokset kansainvälisissä ydinvastuusopimuksissa saatetaan mahdollisimman nopeasti voimaan myös Suomessa."
Laki on niinkuin se kirjoitetaan. Jos lakiteksti olisi jotenkin epäselvä, niin erilaisissa tulkinnoissa olisi jotain mieltä, mutta nythän on niin, että laki toistuvasti, selväsanaisesti ja yksiselitteisesti rajaa ydinvastuulain erilleen muusta lainsäädännöstä ja molemmat ovat omalla sovellussalallan voimassa.
On ilmanmuuta selvää että kaikki Suomen lait koskevat ydinvoimaa, myös muut kuin ydinvastuulaki. Tämä on niin selvä asia, että en usko että kukaan on edes katsonut tarpeelliseksi sitä erikseen sanoa, enkä suoraan sanoen ymmärrä mistä päähäsi on edes pälkähtänyt sellainen mahdollisuus etteivät muut lait kuin ydinvastuulaki koskisi ydinvoimaa.
"Päinvastaisista tulkinnoista voin kyllä alkaa keräämään listaa."
Jos tällä nyt tarkoitat, että joku muukin kuin sinä olisi ihan vakavissaan väittänyt, ettei ydinvoimaa jostain kumman syystä koskisi muut lait kuin ydinvastuulaki, niin pistä toki lainaus tähän.
Se, että et löydä tukea tulkinnallesi, alkaa jo osoittamaan sitä, että olisitkin väärässä. Et kai halua kenenkään epäilevän, että se olisi mahdollista?
Luulis ny netistä löytyvän edes yhden, jonkinlaista arvovaltaa nauttivan tahon, joka olisi kanssasi samaa mieltä.
Odottelen mielenkiinnolla :)
Ettei asia pääsisi luisuun sivuraiteille, kerrataan se vielä:
"
Tukea jostain?
Kirjoittanut: Vastaaja, 7.1.2004 klo 14.13
Hanki jo hyvä ihminen jostain tukea sille käsityksellesi, että ydinvoimalan haltija maksaa vahingonkorvauksia ensin omasta kukkarostaan, vasta sen jälkeen vakuutuksesta. Tai että vakuutuksen antaja veloittaisi jälkikäteen ydinvoimalan haltijaa.
Päinvastaisista tulkinnoista voin kyllä alkaa keräämään listaa
"
Pidän ilman muuta selvänä, että kaikki Suomen lait ovat voimassa Suomessa. Näin ollen ne totta kai koskevat myös Suomessa toimivia ydinvoimaloita.
Koska ilmeisesti sinä puolestasi esität niin mielettömän väitteen, että jostain syystä muut lait kuin ydinvastuulaki eivät koskisi suomalaista ydinvoimaa, on todistustaakka selvästi sinun.
Jos tästä lähtien vain jatkat turhanaikaista jankutustasi ja vaadit asiantuntijalausuntoa tukemaan sitä seikkaa, että Suomen lait ovat voimassa Suomessa (!), katson vastaamisen tarpeettomaksi koska minulla ei ole halua eikä aikaa väittää absurdin puolelle meneviä argumentteja vastaan.
Jos taaseen tosissasi haluat minun ja muiden lukijoiden uskovan jotain niin älytöntä, etteivät muut lait kuin ydinvastuulaki koskisi ydinvoimaa, pitää sinun pystyä osoittamaan lainkohta jossa näin määrätään. Siihen asti jankutuksesi on turhaa.
Alla olevassa lainauksessa puututaan ydinvastuulain teknisiin epäkohtiin tasolla, jota maallikon on vaikea ymmärtää. Korostin *-merkillä kappaleet, joissa epäkohdat ovat mielestäni selkeimmin luettavissa.
"
Alla oleva kirjoitus on julkaistu Lakimies-lehden toimituksen 18.3.1996 antaman kirjallisen luvan nojalla.
Pekka Timonen (toim.)
Suomen laki I. Helsinki: Lakimiesliiton Kustannus, 1995.
Jarmo Kiuru, oikeusinformatiikan lehtori:
...
Esimerkkinä siitä, miten viittausperiaatteita sovelletaan asiasisältöisen voimaansaattamislain yhteydessä, voidaan tarkastella ydinvastuulakia (1972/484). Lain perustana olevaan kansainväliseen sopimukseen viitataan vain ydinvastuulain (1972/484) 1.1,j §:ssä (Si 306). Viittausta kyseiseen sopimukseen ei toisteta säädöksen nimekkeen alla olevassa luettelossa.
* Itse lain sisältämä viittaus on kuitenkin epätäydellinen.
* Säännöksen alle olisikin ollut syytä ottaa viittaus asetukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta (1972/485) ja maininta sopimussarjan numerosta SopS 1972/20, jolla mainittu sopimus on voimaansaatetussa muodossa julkaistu sopimussarjassa.
Säännöksen alle olisivat kuuluneet myös viittaus asetukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehdyn 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla muutetun yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta (1990/16) ja maininta sopimussarjan numerosta SopS 1990/1, jolla mainittu muutos on julkaistu sopimussarjassa.
* Mikäli ydinvastuulaissa (1972/484) olevan viittauksen dokumentointia täydennettäisiin esittämälläni tavalla, lakikirjan käyttäjä pääsisi helpommin perille sopimuksen valtionsisäisestä statuksesta.
Helpompaa olisi myös sopimusta koskevan tekstin etsiminen sopimussarjasta.
Lainvalmistelumateriaaliin tehtävien viittausten osalta ydinvastuulaki (1972/484) kuuluu niihin vanhoihin säädöksiin, joista ei viitata hallituksen esityksiin. Viittaukset kansainvälisten sopimusten voimaansaattamista koskevaan lainvalmistelumateriaaliin ovat tai olisivat kuitenkin tarpeen ja tärkeitä. Niiden puuttuminen saattaa aiheuttaa samantapaisia ongelmia, joista mainitsin edellä kirjoittaessani lainvalmistelumateriaaliin viittaamisesta.
*Kansainvälisen velvoitteen valtionsisäisesti voimaansaattaneen lainsäätäjän perustelut voivat jäädä puuttuvien viittausten takia tutkimatta.
On kuitenkin mahdollista, että valmisteluaineisto sisältää lainsoveltajille tarkoitettua arvokasta tietoa kansainvälisen sopimuksen suhteesta kansalliseen oikeusjärjestykseen (esimerkiksi varaumien tarkemmat perustelut).
...
"
http://www.urova.fi/home/oif_opetus/sl95.htm
Lain valmistelun puutteellinen dokumentointi (lainauksen lopussa) saattaa olla merkki jostain... hmm.. jääkön sanomatta, ehkä se vain sopisi liian hyvin siihen mielikuvaan, joka minulla ydinenergia-alan toimintatavoista on.
Artikkeli on kirjoitettu vuonna 1995 ja julkaistu 1996. Voi olla, että sen jälkeen tässäkin mainittuja epäkohtia on korjattu.
"Hanki jo hyvä ihminen jostain tukea sille käsityksellesi, että ydinvoimalan haltija maksaa vahingonkorvauksia ensin omasta kukkarostaan, vasta sen jälkeen vakuutuksesta. Tai että vakuutuksen antaja veloittaisi jälkikäteen ydinvoimalan haltijaa."
En ole sellaista väittänyt. Olen vain yksinkertaisesti todennut sen ilmeisen seikan, että ydinvoimaa koskevat kaikki Suomen lait, mm. ydinvastuulaki ja lisäksi tavallinen vahingonkorvauslaki.
Minä kun luulin jo nähneeni kaiken, mutta tämä! Tämä on jotain ihan muuta!
Alkaako argumentit tosiaan olla jo niin vähissä että liikutaan tällä tasolla: "lakikirjan käyttäjä pääsisi helpommin perille sopimuksen valtionsisäisestä statuksesta"
Ei voi sanoa kuin että jo on asia-argumentit vähissä kun kritiikki kohdistuu lakikirjan lay-outtiin! Tällä ei todellakaan ole mitään rajaa!
Ammattijuristilta joka kritisoi painotuotteen ilmiasua, sen vielä ymmärtää. Mutta kuinka hemmetissä Vastaaja näkee jotenkin ydinvoima-alan vastuuna huolehtia lakikirjan marginaalimerkinnöistä. Ei herranen aika!
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
a) mitä tarkoitaa tässä 'normaali vahingonkorvausvastuu' (liittyen ydinonnettomuuteen)?
"täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle?"
b) mikä ydinvoimalalle taloudellinen lisävastuu onnettomuuden varalle?
c) kuinka raskas se on ydinvoimalalle taloudellisesti?
d) Mikä taloudellinen vastuu ennen lisävastuuta?
"Mutta kuinka hemmetissä Vastaaja näkee jotenkin ydinvoima-alan vastuuna huolehtia lakikirjan marginaalimerkinnöistä. Ei herranen aika!"
Lakimiehet ovat vastuussa lain teknisistä asusta, ei ydinvoima-ala.
Ydinvoima-ala puolestaan parhaansa mukaan pyrkii vaikuttamaan lakiin siten, että liiketoiminnalle olisi parhaat mahdolliset edellytykset. Näin tekee kaikki, joilla on mahdollisuus siihen.
"a) mitä tarkoitaa tässä 'normaali vahingonkorvausvastuu' (liittyen ydinonnettomuuteen)?"
Sitä vahingonkorvausvastuuta, joka liittyy kaikkeen toimintaan Suomessa, eikä pelkästään ydinvoimaan. Pääosin siitä määrätään vahingonkorvauslaissa, joka - mainittakoon tämä nyt vielä varmuuden vuoksi - totta kai pätee myös ydinvoimaan.
"b) mikä ydinvoimalalle taloudellinen lisävastuu onnettomuuden varalle?"
Millään muulla teollsuuden alalla ei ole yhtä mittavia pakollisia vakuutuksia yhtä mielettömän epätodennäköisten onnettomuuksien varalle.
"c) kuinka raskas se on ydinvoimalalle taloudellisesti?"
Vakuutuksen vähimmäismäärä on 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Vakuutusmaksut ja omavastuu riippuvat vakuutussopimuksesta, jota tuskin on julkistettu. Miljoonaluokassa niissäkin kuitenkin liikuttaneen. Lisävastuun raskaudella kuitenkin viittasin pikemminkin juridiseen enkä niinkään taloudelliseen raskauteen. Hyvin harvalla teollisuuden alallahan on tällainen ylimääräinen vahingonkorvausvastuuta kasvattava laki, eikä lisävastuu millään muulla teollisuuden alalla ole näin mittava.
"d) Mikä taloudellinen vastuu ennen lisävastuuta?"
Tavallinen vahingonkorvausvastuu, kts. kohta a). Ei niinkään ennen, vaan pikemminkin ohella.
"Ydinvoima-ala puolestaan parhaansa mukaan pyrkii vaikuttamaan lakiin siten, että liiketoiminnalle olisi parhaat mahdolliset edellytykset. Näin tekee kaikki, joilla on mahdollisuus siihen."
Ydinvoima hyväksytään parhaiten kun se on turvallista, puolueettomasti valvottua ja kantaa vastuunsa - vieläpä aika tavalla enemmän kuin muut. Siksi näiden asioiden järjestäminen hyvin on ydinvoima-alan omien etujen mukaista ja onkin selvää, että länsimaissa juuri näin on tapahtunut: paljon päästötöntä energiaa on tuotettu, yhtään väestölle vaarallista voimalaonnettomuutta ei ole sattunut ja silti ydinvoima kunnialla kantaa suuremman lakisääteisen vastuun kuin mikään muu teollisuuden ala.
"
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
a) mitä tarkoitaa tässä 'normaali vahingonkorvausvastuu' (liittyen ydinonnettomuuteen)?
Sitä vahingonkorvausvastuuta, joka liittyy kaikkeen toimintaan Suomessa, eikä pelkästään ydinvoimaan. Pääosin siitä määrätään vahingonkorvauslaissa, joka - mainittakoon tämä nyt vielä varmuuden vuoksi - totta kai pätee myös ydinvoimaan.
"
Tulkitsenko nyt oikein:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi"
ei liitykkään millään lailla ydinonnettomuuteen?
Taisi olla ensimmäinen viestisi, josta oikeasti sai selvän mitä tarkoitit - siis kirjoitettu ilman asiaankuulumatonta päläpälää. Toivoisin, että jatkat samaan tyyliin.
Pieni asenteellinen ilmaisutapa ei häiritse, se on vain suolaa keskustelulle :)
Tavallinen vahingonkorvausvastuu koskee lähinnä tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja. Kaikki väestölle vaaralliset ydinvoimalaitosonnettomuudet ovat tähän asti olleet vähintään tuottamuksellisia. Tshernobyl on niin törkeä tapaus, että sitä voisi pitää melkeinpä tahallisena. Suomen ydinvoimaloissa ei tietysti Neuvostoliitolle tyypillistä törkeää huolimattomuutta ole ikinä esiintynyt ja siksipä ei meillä ole sattunut yhtään laitostapahtumaa, joka olisi ollut INES asteikolla yli 2.
Ydinvoimalle on Suomessa normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas lisävastuu. Ydinvastuulain lakitekstiä lainatakseni:
"12 § Tämän lain mukainen korvaus on ydinlaitoksen haltijan suoritettava, vaikkei vahinko ole aiheutunut hänen tai hänen henkilökuntansa tuottamuksesta."
Ei selvinnyt. Puhut TÄSTÄ laista (ydinvastuulaki). Halusin tarkennusta siitä, miten kirjoituksessasi mainittu vahingonkorvauslaki liittyy samassa lauseessa mainitsemaasi ydinonnettomuuteen.
Kerrataan. Kirjoitit:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Ja viimeinen kysymykseni oli:
"
Tulkitsenko nyt oikein:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi"
ei liitykkään millään lailla ydinonnettomuuteen?
"
Liittyykö samassa lauseessa mainitsemasi 'normaali vahingonkorvausvastuu' ja ydinonnettomuus toisiinsa?
Jos riippuu tapauksesta,
- millaisissa tapauksissa liittyy?
- millaisissa tapauksissa ei liity?
Tavallinen (ei ydinvastuulain mukainen) vahingonkorvausvastuu koskee lähinnä tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja. Jos voimalaitoksen haltija tai tämän henkilökunta on tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheuttanut ydinvahingon, silloin aivan selvästi voidaan soveltaa tavanomaista (ei ydinvastuulain mukaista) vahingonkorvausvelvoitetta.
Ydinvastuulaissa määrätty ylimääräinen vastuu tulee tämän normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi.
"Jos voimalaitoksen haltija tai tämän henkilökunta on tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheuttanut ydinvahingon, silloin aivan selvästi voidaan soveltaa tavanomaista (ei ydinvastuulain mukaista) vahingonkorvausvelvoitetta.
Ydinvastuulaissa määrätty ylimääräinen vastuu tulee tämän normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi.
"
Tarkoitatko sitä, että se lisävastuu = ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus?
Kyllä, ydinvastuulaki määrää myös ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvattavaksi, joten se on osa ydinvastuulain määräämää lisävastuuta.
Ydinvastuuvakuutuksesta nimittäin katetaan ne todelliset vahingot jota ydinvoimaonnettomuudesta voisi pahimmassa tapauksessa ehkä sattua. Ihme trollausta sinä Vastaaja taas harrastat. Niin, kun sinulla ei ole mitään järkevää asiaa sanottavanasi niin joudut keksimään päästäsi tuollaista soopaa...
Joku sua täällä kaipasikin :)
Kerrohan miksi sinä jatkuvasti jauhat samaa säteilyhysteeristä paskaasi ilman mitään tosiasioita ja logiikkaa? Maksaako Greenpeace tai vastaava sinulle siitä? Paljonko? Vai oletko vain niin vajavainen että et tosiasioiden ja logiikan anna haitata dogmiesi saarnaamista mitenkään?
Nimimerkki Tungsten, josta jäljempänä käytän sinä-muotoa, on kirjoittanut varsin kauniin kuvauksen ydinvastuulain asettamasta vastuusta ydinvoimalalle:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Selvitettävänä on, mitä ovat mainitut normaali vahingonkorvausvastuu ja lisävastuu.
Tällainen selitys on saatu:
"
Kuten jo sanoin
Kirjoittanut: Tungsten, 7.1.2004 klo 19.46
Tavallinen (ei ydinvastuulain mukainen) vahingonkorvausvastuu koskee lähinnä tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja. Jos voimalaitoksen haltija tai tämän henkilökunta on tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheuttanut ydinvahingon, silloin aivan selvästi voidaan soveltaa tavanomaista (ei ydinvastuulain mukaista) vahingonkorvausvelvoitetta.
Ydinvastuulaissa määrätty ylimääräinen vastuu tulee tämän normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi.
"
Varmistuakseni siitä, että olin ymmärtänyt oikein, kysyin:
"Tarkoitatko sitä, että se lisävastuu = ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus?"
Vastasit:
"
Sitäkin
Kirjoittanut: Tungsten, 8.1.2004 klo 15.29
Kyllä, ydinvastuulaki määrää myös ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvattavaksi, joten se on osa ydinvastuulain määräämää lisävastuuta.
"
Miten tämä nyt pitää ymmärtää? Kysymykseeni
"Tarkoitatko sitä, että se lisävastuu = ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus?"
Annat kaksi vastausta
1) Otsikolla: "Sitäkin"
Tarkoitatko tällä vastauksellasi sitä, että lisävastuu on muutakin kuin ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus? Jos on, niin mitä muuta se on?
2) tekstissä:
"Kyllä, ydinvastuulaki määrää myös ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvattavaksi, joten se on osa ydinvastuulain määräämää lisävastuuta."
Siis että lisävastuu on osa lisävastuuta?
Parasta vain kysyä uudelleen:
"Tarkoitatko sitä, että se lisävastuu = ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus?"
En nyt ihan ymmärrä mitä ajat takaa. Minulla on sellainen paha aavistus, että tässä rakennetaan ansaa, mutta yritän vastata - hyvässä uskossa.
Ensinnäkin asia ei todellakaan ole niin monimutkainen, että näin polveileva käsittely olisi tarpeen. Asian voi hyvin tiivistää muutamaan sanaan, jostain syystä Vastaaja haluaa vain myllätä tätä asiaa ad nauseam.
Lyhyesti sannottuna ydinvoimaa koskee tavanomaisen vahingonkorvausvastuun lisäksi laajempi, ydinvastuulaissa määrätty mittava lisävastuu.
Pidemmin sanottuna Suomessa kaikissa vahingonteoissa on voimassa laissa määrätty periaate, että aiheuttaja korvaa vahingot. Ydinvoima ei muodosta tästä mitään poikkeusta. Tämän tavallisen vahingonkorvausvastuun lisäksi ydinvoiman vastuuta on lainsäädännössä laajennettu ydinvastuulaissa, joka kasvattaa ydinvoiman vahingonkorvausvastuuta mm. pakollisella vakuutuksella, ulottamalla korvausvelvollisuuden ulkomaille, sisällyttämällä ei-tuotamukselliset vahingot korvattaviksi, ym.
Täsmällistä kuvausta varten kehoitan lukemaan ydinvastuulain: http://www.stuk.fi/saannosto/19720484.html
Ja sitten vastaajan kysymyksiin:
"Tarkoitatko tällä vastauksellasi sitä, että lisävastuu on muutakin kuin ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus? Jos on, niin mitä muuta se on?"
Kyllä. Kaikkea sitä vastuuta, mitä ydinvastuulaissa määrätään ydinlaitoksen haltijan kannettavaksi: mm. pakollinen vakuutus, korvausvastuun ulottaminen ulkomaille ja korvausvastuun ulottaminen sellaisiin vahinkoihin, joista ei ole selvää ovatko ne ydinvahingon aiheuttamia. Lisää kehoitan lukemaan suoraan ydinvastuulaista.
"Siis että lisävastuu on osa lisävastuuta?"
No tuo nyt on turhaa saivartelua. Toki ydinvastuulaissa määrätty vastuu kostuu useista eri asioista, jotka kaikki kasvattavat ydinlaitoksen haltijan vastuuta ja ovat siinä mielessä lisävastutta. Olennaista ei tälläinen hiusten halkominen tietenkään ole.
"Tarkoitatko sitä, että se lisävastuu = ei-tuottamuksellisen onnettomuuden korvausvelvollisuus?"
Vastattu tässä viestissä ja aiemminkin.
Alkuperäinen kirjoituksesi:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Tällainen selitys on saatu:
"
Kuten jo sanoin
Kirjoittanut: Tungsten, 7.1.2004 klo 19.46
Tavallinen (ei ydinvastuulain mukainen) vahingonkorvausvastuu koskee lähinnä tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja. Jos voimalaitoksen haltija tai tämän henkilökunta on tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheuttanut ydinvahingon, silloin aivan selvästi voidaan soveltaa tavanomaista (ei ydinvastuulain mukaista) vahingonkorvausvelvoitetta.
Ydinvastuulaissa määrätty ylimääräinen vastuu tulee tämän normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi.
"
Tässä sanot kaksi asiaa
- normaali vastuu koskee tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja
- ylimääräinen lisävastuu tulee normaalin lisäksi
(Käytän sanan 'tavallinen' sijasta sanaa 'normaali' vain yhdenmukaisuuden vuoksi)
Jätetään kaikki korvausten laadut ja määrät toistaiseksi sivuun. Onko termit 'normaali vahingonkorvausvastuu' ja 'lisävastuu' oikea tai tarkoittamasi määritelmä tällainen:
Vaihtoehto 1:
- normaali vastuu koskee tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja
- ylimääräinen lisävastuu tulee normaalin lisäksi ja koskee myös ei-itseaiheutettuja tekoja
Vai kenties yksinkertaisemmin ja pikkuisen täydellisemmin sanottuna:
Vaihtoehto 2:
- normaali vastuu koskee tuottamuksellisia ja tahallisia tekoja, joista on aiheutunut ydinvoimavahinko
- lisävastuu koskee ei-itseaiheutettuja tapahtumia, joista on aiheutunut ydinvoimavahinko
Huomaa, että vaihtoehdossa 2 jätin maininnan 'normaalin lisäksi' pois, samoin kuin sanan 'myös', koska oletetaan, että yksi onnettomuus ei voi tapahtua molemmista syistä. Siten termeille saadaan selkeä ero.
Kumpikaan näistä ei vielä vaihtoehdoista ei termeiltään vielä täsmällisesti vastaa alkuperäisen lauseen termistöä, mutta koetetaan nyt selvittää, mitä sen olisi pitänyt tarkoittaa ja miten se ehkä olisi selkeämmin kirjoitettu:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Vaihtoehto 3:
- luo oma, josta selkeästi näkyy normaalin vastuun ja lisävastuun merkityksellinen, ei sisällöllinen ero.
Jaa-a. Minusta tämä on kaikki vähän turhaa hämmentämistä. Asia ei todellakaan ole erityisen monimutkainen, vaan kaikessa yksinkertaisuudessaan ydinvoimaan pätee tavallisen lainsäädännön lisäksi sitä varten erikseen säädetty lainsäädäntö, mm. ydinvastuulaki. Tämän ei pitäisi olla mitenkään monimutkainen asia.
Vastaan nyt kuitenkin polveilevaan ja monimutkaiseen viestiisi lähinnä kai kohteliaisuudesta, sillä tarpeellisena en sitä pidä.
En pidä kumpaakaan tarjoamaasi vaihtoehtoa erityisen oikeaan osuneena. Olet kyllä oikeassa, että tavallinen vahingonkorvausvastuu rajoittuu lähinnä tuottamuksellisiin ja tahallisiin vahinkoihin, mutta ydinvastuulaissa määrätty lisävastuu koskee soveltuvin osin myös tuottamuksellisia ja tahallisia vahinkoja, joskin niiden ohella myös muita vahinkoja. Tavalinen ja ydinvastuulain mukainen vahingonkorvausvastuu menevät siis tahallisten ja tuottamuksellisten vahinkojen osalta päällekäin. Teenpä vielä summittaisen taulukon:
Koskee-----> tuottamuksellisia tahallisia muita
Tavallinen . . . . kyllä . . . . . . . kyllä . . . ei
Ydinvastuulaki . kyllä . . . . . . . kyllä . . . kyllä
Lisäksi muistutan, että ydinvastuulaki laajenta monella muullakin tavalla ydinlaitoksen haltijan vahingonkorvausvastuuta, mitä on käsitelty aiemmin tässä keskustelussa. Kehoitan edelleen lukemaan asiasta enemmän suoraan ydinvastuulain tekstistä.
No nyt alkaa jo näyttään siltä, että saadaan jotain aikaan!
Kehititkö tuon taulukkokuvauksen ihan itse? Jos, niin myy idea jollekin ydinvoimalalle tai STUKille. He kehittävät tuosta eri versioita erilaisiin tilanteisiin.
Huomioiden tämän palstan kirjoituksen muokkausominaisuudet olet tehnyt jättityön ja siten ilmeisesti vakaasti päättänyt tehdä asian täysin selväksi. Hyvä, sillä sitä halusinkin :)
Ja mä en kyllä mitään lakitekstii enää kato - sä selität mulle. Pysytään vain lain päälinjalla niin saadaan valmista.
Jopa minä voin nyt nähdä, että ainoa ero on 'Tavallinen/Muita'-kohdan 'ei'. Se vaatisi sen verran täsmentämistä, että 'Muita'-sana pitäisi korvata jollain sen merkitykseen viittaavalla sanalla. Muussa tapauksessa voi syntyä harhakäsitys, että se tarkoittaa 'Kaikki muut'. Kerää siihen ryhmään kuuluvia juttuja niin kehitetään sitten nimi sille, ellei sulla jo ole sellaista antaa.
Yksi juttu on heti alkuun huomioitava: taulukko ei kerro korvauksista mitään, vain vastuun perusteen. Ero voi olla vaikeasti ilmaistavissa, ehkä jotenkin näin:
vastuun peruste määräytyy vahingon sattumistavasta. Jos syntyy korvausvelvoite, korvaussumma ei ole riippuvainen vahingon sattumistavasta. (turhaa toistoa tuossa)
taulukon nimi voisi viitata vastuuperusteisiin niin se ainakin olis sanana esillä.
Varaudu jo siihen, että kun nämä pari juttuu on selvitetty, tulen piiskaamaan sua sen keskustelun aiheena olevan tekstin loppuosankin selvittämisessä. Hyvä lopputulos me saadaan. mä oon kriittinen ja sä osaava.
(kaikkeen sitä nyt on ruvettukin...)
:) Kiva kuulla että miellyttää. (Ei kai se nyt niin ihmeellinen ollut?) Sisälsikö viestisi vielä jonkun kysymyksenkin, vai onko tämä nyt selvä?
ei muistaakseni kysymystä, vaan pyynnön täydentää sitä yhtä tekstiä ('Muita') selittävämmäksi. esitin sen kyllä tekstissäni. pistä se vielä tänne kaikkien ihailtavaksi.
termit tavallinen ja lisävastuu alkaa olla merkitykseltään putkessa - kunhan nekin aikanaan korvataan muilla :)
Loppuosa teksistäsi, jota nyt ihmetellään, käydään myös läpi, mutta se on helpompi tähän verrattuna.
älä ole turhan vaatimaton. suuret keksinnötkin ovat usein ällistyttävän yksinkertaisia.
Nyt on poistettu klassinen ammattilaisen ongelma: itselle täysin selvä kuvaus ei aukenekkaan muille tai saattaa johtaa virheelliseen käsitykseen.
Muilla tarkoitin yksinkertaisesti muita vahinkoja kuin tahallisia ja tuottamuksellisia. Siis voisi kai sanoa tietyssä mielessä puhtaita onnettomuuksia. Sellainenkin siis lankeaa ydinvastuulain perusteella laitoksen haltijan korvattavaksi. Tai lakitekstin sanoin:
"12 § Tämän lain mukainen korvaus on ydinlaitoksen haltijan suoritettava, vaikkei vahinko ole aiheutunut hänen tai hänen henkilökuntansa tuottamuksesta."
Tämä on lähinnä teoreettinen mahdollisuus (niinkuin kyllä ydinvahinko Suomessa ylipäänsäkin) koska tähän asti kaikki väestölle vaaralliset ydinvoimaonnettomuudet ovat olleet vähintään tuottamuksellisia. Se on yksi syy miksi niitä ei tiukan valvonnan länsimaissa ole yhtäkään ollut.
Erehdyin lukemaan kun luulin että sulla oli jotain asiaa.
Vastasin vain pyyntöösi. Viestisi sisälsi, omia sanojasi lainatakseni, "pyynnön täydentää sitä yhtä tekstiä ('Muita') selittävämmäksi". Suhtaudutko aina samalla lailla kun ihmiset noudattavat pyyntöjäsi?
Jos ne 'Muita' annetaan olla paikallaan ja otetaan mukaan luonnonmullistukset, sodat yms. sarakkeella 'Mullist.', saataisiin tämmönen:
Koskee-----> Mullist. Tuottam. Tahall. Muita
Tavallinen ....... ei . . . kyllä . . . kyllä . . . ei
Ydinvastuulaki . ei . . . kyllä . . . kyllä . . . kyllä
Tuottamuksellisuus ja tahallisuus voisi olla samassa sarakkeessa, vaikkapa 'Aiheutetut', mutta antaa nyt olla näin kun muokkaaminen on niin vaikeaa tässä.
'Muita'-sarakkeen jättäminen viimeiseksi on perusteltua siksi, että jos taulukkoa myöhemmin laajentaa ja tarkentaa, muutokset todennäköisesti koskisivat sitä, eikä alkuosaa ei tarvitse muuttaa.
Samaa mieltä?
tarkoitus ei ole keskustella siitä, mitä on ollut ja mitä ei ole ollut, eikä myöskään siitä miksi on ja miksi ei, vaan siitä, mitä ydinvastuulailla on ajateltu korvattavan.
pieni rajoitus olisi hyväksi. minäkin rajoitan.
Ja sitten väität että minä kirjoitan epäselvästi? Sitä paitsi minä luulin että täällä sana olisi vapaa.
Mullistukset-sarake! :-D Hehheh. En tiedä miksi, mutta minusta se on jotenkin hassua.
Vakavammin: No joo, näinhän se vissiin menee. Ihan hyvä tuli.
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Nyt olemme päässeet liikuttavaan yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitat termeillä 'normaali vahingonkorvausvastuu' ja 'lisävastuu'. Muille viitteeksi upea esityksesi:
Koskee-----> Mullist. Tuottam. Tahall. Muita
Tavallinen ....... ei . . . kyllä . . . kyllä . . . ei
Ydinvastuulaki . ei . . . kyllä . . . kyllä . . . kyllä
jossa on minunkin pieni sormenjälkeni :)
'ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu .... taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle.'
Termi 'lisäksi' antaa lukijalle väärän kuvan. Ei se taloudellinen lisävastuu tule minkään lisäksi. Jos mennään ihan yleisimmälle tasolle, vastuuvakuutuksissa on usein käytössä ns. omavastuu. Lukijalle voi alitajunnassa syntyä mielikuva, että lauseesi tarkoittaa sitä, että normaalien, mm. omavastuullisten korvauksien lisäksi tulee jotain muita korvauksia, jotka ovat poikkeuksellisen raskaita sen suorittajalle. Puhut siis epäselvästi vahingonkorvausvastuusta johon lisäät taloudellisen lisävastuun. Vastuu tapahtumasta ja korvaus siitä on kaksi eri asiaa.
Oikeampaa olisi käyttää sanoa, että ydinvastuulaki 'laajentaa vastuuperustetta' (tai jotain sinne päin) ja sen jälkeen määritellä se, miten se laajentaa sitä.
En väitä, että termien 'vahingonkorvausvastuun lisäksi .... taloudellinen lisävastuu' virheellinen yhteiskäyttö olisi tarkoituksellista. Väitän, että se on erittäin harhaanjohtavaa. Tai sitten tuossa koko lauseessa on jotain muuta, jota en ole noteerannut.
niin se menee paremmin. tiedämme ainakin, mistä sopasta puhumme.
Kuten jo aiemminkin olen kirjoittanut tarkoitin lisävastuulla sitä vastuuta, joka ydinvoimalle on lanngetettu kannettavaksi tavanomaisen vahingonkorvausvastuun lisäksi. Koska kyse on vahingonkorvauksesta tai siihen varautumisesta, kyse on ennen kaikkea taloudellisesta taakasta. Ei tässä taustalla sen kummempaa ole. Minusta tällainen keskustelun yksittäisten sanojen disektoiminen on vähän turhaa, kun itse asia on jo aikoja sitten selvitty.
Et haluakaan antaa selvää kuvaa siitä, mitä ydinvastuulaki itse asiassa on. Mutta minäpä haluan.
"Minusta tällainen keskustelun yksittäisten sanojen disektoiminen on vähän turhaa"
Lause saa merkityksensä yksittäisistä sanoista. Tiedät sen oikein hyvin.
"Et haluakaan antaa selvää kuvaa siitä, mitä ydinvastuulaki itse asiassa on. Mutta minäpä haluan."
Häh? Mitä hemmettiä. Sanon nyt suoraan. Ensinnäkin sinulla ei ole alusta alkaen muuta ollutkaan kuin vääriä käsityksiä ydinvastuusta. Ja toisena ydinvastuulain pääasiallinen sisältö sanottiin jo aikoja sitten tässä keskustelussa ja loppu on ollut pelkkää turhanaikaista mylläystä sinun toimestasi, ilman että mitään uutta tietoa tai mitään lisäarvoa olisi aikoihin mokomasta märehtimisestä saatu.
"Lause saa merkityksensä yksittäisistä sanoista. Tiedät sen oikein hyvin."
Joo ja sana koostuu kirjaimista, mutta kun tämä sinun temppuilusi on hyödytöntä! Sinä vain kierrät asiaa kuin kissa puuroa ja takerrut yksittäisiin sanoihin kykenemättä keskittyä olennaiseen. Kaikki olennainen ydinvastuun pääpiirteistä Suomessa on jo aikoja sitten sanottu!
"... sinulla ei ole alusta alkaen muuta ollutkaan kuin vääriä käsityksiä ydinvastuusta."
Voi olla noinkin. Ainakaan se ei ole ihan tällainen:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Mutta voidaan me jättää tuon sanan 'lisäksi'-sanan merkitys vähäksi aikaa sivuun ja jatkaa eteenpäin.
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Kerrotko ihan tarkasti, mikä on 'täysin ainutlaatuista?'
Lue lakia. Vaikka asiaa kuinka vääntelisi ja kääntelisi, niin on selvää, että ydinvoimaa koskee tavallinen vahingonkorvausvelvoite, joka koskee kaikkea toimintaa Suomessa.
Koska ydinvoimaa koskee tämän ohella ydinvastuulaki, joka määrää lisää vastuuta ydinvoimalle, asia vain ON niin, että sillä on normaalin vastuun lisäksi ydinvastuulain mukainen vastuu - pidit siitä tai et. Voit venkoilla yksittäisten sanojen merkityksestä niin paljon kuin haluat, mutta tämä asia ei siitä muutu mihinkään.
Hyvin harvalla teollisuuden alalla on vain kyseistä alaa koskeva ylimääräinen vastuuta kasvattava laki. Itseasiassa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön annetaan normaalioloissa - ilman että mitään onnettomuutta edes tapahtuu - aiheuttaa huomattavia ympäristötuhoja ja terveyshaittoja ilman että polttoaineen käyttäjää katsotaan korvausvelvolliseksi. Tähän verrattuna ydinvoimalle on säädetty aivan oma ainutlaatuinen lakinsa, joka määrää korvattaviksi äärimmäisen harvinaisetkin vahingott, jopa riippumatta tuottamuksesta. Siis sellaisetkin vahingot, joita laskennallisesti sattuu kerran sadoissa miljoonissa vuosissa.
Vastaavia vain yhtä teollisuuden alaa koskevia vahingonkorvausvastuusta määrääviä lakeja tulee mieleen vain ilmailu- ja varustamoaloilta. Niidenkään tapauksessa vastuuta ei ole määrätty läheskään yhtä raskaaksi. Ydinvastuulaki määrää ydinlaitoksen haltijalle ankaran vastuun sekä hyvin suuren pakollisen vakuutuksen, tässä suhteessa se on aivan omaa luokkaansa.
Ydinvoimapuolella ei ole korvausasioissa jätetty harkinnanvaraa maksaako vai ei. Lailla on säädetty maksuvelvoitteet, joten (varsin epätodennäköisesti) vahinkoja kärsivien ei tarvitse käräjiä käydä. Ns. tavalliset vahingot voimayhtiöt maksavat mieluusti, ilman lain velvoitteitakin.
Puunjalostuspuolella (esim.) tuppaa olemaan toinen ääni kellossa.
sanot:
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
ja
"Hyvin harvalla teollisuuden alalla on vain kyseistä alaa koskeva ylimääräinen vastuuta kasvattava laki."
ja
"Vastaavia vain yhtä teollisuuden alaa koskevia vahingonkorvausvastuusta määrääviä lakeja tulee mieleen vain ilmailu- ja varustamoaloilta."
En kysynyt vastaavuuksia, vaan mitä tuo 'täysi ainutlaatuisuus' oikein tarkoittaa?
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Mikä tuon yhden lauseen toistelemisen tarkoitus on?
Kuten jo sanoin, ainutlaatuisuus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että vain hyvin harvalla teollisuuden alalla ylipäänsä on omaa vain kyseistaä alaa koskevaa vahingonkorvausvelvoiteesta määräävää lakia ja vain ainutlaatuisesti ydinvoima-alalla kyseinen laki määrää yhtälailla ankaran vastuun ja yhtä mittavan vakuutusvelvoitteen.
Suurimmalla osalla teollisuudesta ei ole mitään vastaavaa taakkaa kannattevanaan, ydinvastuulaki on siinä suhteessa hyvin poikkeuksellinen, suorastaan ainutlaatuinen.
Sinulla on vain hiukan erikoinen käsitys sanan 'ainutlaatuinen' merkityksestä.
Yleisesti se tarkoittaa jotain sellaista kuin 'ainoa laatuaan', 'ainoa lajissaan' jne. Oleellinen on sana 'ainoa'.
Opettelemalla oikeiden termien käytön välttyy
a) noloilta selitysyrityksiltä
b) epäluotettavan kirjoittelijan mielikuvalta
Lue viestini niin huomaat, että juuri siitä syystä käytän sanaa ainutlaatuinen, että ydinvoimalle määrätty vastuu on ainoa lajissaan, joka on niin ankara ja mittava.
En arvosta piruilulle ja henkilökohtaisuuksille perustuvaa keskustelutyyliäsi ja siedän sitä vain koska pidän tätä asiaa niin tärkeänä, etten halua suoda sinulle mahdollisuutta antaa asiasta virheellistä kuvaa omien tarkoitusperiesi ajamiseksi.
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Kuinkahan raskas se poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu ydinvoimalalle on? niinku euroina eikä mielikuvina. Varsinaisesta taloudellisesta vastuustahan ei kyllä vielä ole puhuttu mitään.
"Kuinkahan raskas se poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu ydinvoimalalle on? niinku euroina eikä mielikuvina"
Kuten tässäkin keskustelussa on jo useita kertoja sanottu, ydinlaitoksen haltijalle pakollinen vakuutus on suurudeltaan vähintään 150 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, eli huomattavasti suurempi kuin mikään muu pakollinen vakuutus tai mikään koskaan maksettu vakuutuskorvaus. Tämä vastaa OECD:n suositusta.
Tätä asiaahan on jo käsitelty täällä paljon, joten lainaan aiempaa vastaustani: "Erityisnosto-oikeus on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) käyttämä valuuttakoriin perustuva yksikkö, jonka tarkoitus on ehkäistä kurssimuutosten aiheuttamia muutoksia sovituissa summissa. [...] Erityisnosto-oikeuden reaaliarvo vaihtelee valuuttakurssimuutosten mukaan. Tällä hetkellä se on IMF:n nettisivujen mukaan 1,485971 USD eli 1,178968 euroa. Tällöin ydinlaitoksen haltijalta velvoitettujen korvausten maksimi on tällä hetkellä noin 177 miljoonaa euroa." Erityisnosto-oikeuden kulloisenkin arvon näkee täältä:
http://www.imf.org/external/np/tre/sdr/basket.htm
Lisäksi ydinvastuulain määräämä vastuu on huomattavan laaja ja ankara juridisestikin, eikä siten pelkästään taloudellinen taakka.
Tuo 150 tai 175M on vakuutuspoolin vastuu. kysymyksessä lienee jonkinlainen rahasto.
paljonko suomen ydinvoimalat ovat sijoittaneet siihen? sehän on ydinvoimalan kustannus ja rasite.
"Kuinkahan raskas se poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu ydinvoimalalle on?
Se on puhdas vakuutusyhtiöiden yhteenliittymä, koska lakisääteinen ydinvahinkovakuutus voisi olla liia suuri kakku yhdelle isollekin yhtiölle.
Se on myös vakuuttanut ydinvoimalat mm. tulipalojen varalta, joten se on voimayhtiöiden vastapeluri, ei yhteistyökumppani sanan varsinaisessa merkityksessä.
Tuo tuli selväksi. edelleenkin on syytä selvittää, kuinka paljon ydinvoimalaa rasittaa vakuutusmaksu. ydinvoimalaahan ei yhtään rasita vakuutusyhtiölle lankeava korvaus, vaan siihen kuuluva vakuutusmaksu.
jostain kyllä muistan lukeneeni sen rahastomuodosta, siis että ydinvoimalat voivat myös lainata omia rahojaan sieltä(kin). mutta en ole ihan varma tuosta, eikä se nyt ole niin tärkeää.
Vakuutusyhtiöt ovat suuria konserneja, joilla on oma sijoitustoimintansa. Voivat toki lainata rahaa voimayhtiöillekin.
Vakuutusmaksut ovat liikesalaisuus, jota minä ainakaan en tiedä. Sitä on kysyttävä muualta. Sen verran tiedän, ettei ole kyse pikkurahoista - kuten ei yleensäkään pakollisissa vakuutuksissa.
Jocu vastasikin sinulle jo hyvin, minulla ei ole siihen lisättävää paitsi, että korostan ettei vastuu siirry vakuuttamalla, vaan vastuu kaikista vahingoista on lain nojalla nimenomaan vahingon aiheuttajalla ja ydinvastuun tapauksessa aiheuttamisesta riippumatta ydinlaitoksen haltijalla, eikä siis missään nimessä vakuutuksen myyjällä, kuten viestistäsi voisi käsittää.
Onnettomuuden varalle vaadittavan vakuutuksen taloudellinen rasite ydinvoimalle on marginaalinen ja pieni, ei suinkaan raskas.
Pallo Hallussa sunnuntaina 2.2. TV2 klo 17.30:
"
...
HAASTATTELU: sähkö ja lämpösektorin johtaja Tapio Kuula, Fortum Oyj (haastattelijana Kari Rissa)
Kari Rissa: Miten paljon hintaan vaikuttaa se, että vakuutusmaksut ovat verraten alhaisia teidän voimalassa?
Tapio Kuula: Vakuutusmaksujen rooli koko ydinvoimalatuotannon sähkön osuudessa on marginaalinen.
Kari Rissa: Nyt ollaan kaavailemassa sitä, että ydinvoimalan omistajan vastuuta nostetaan jopa kolminkertaiseksi. Vaikuttaako se ydinsähkön hintaan?
Tapio Kuula: No, siis vakuutusmaksujen roolihan on kohtuullisen marginaalinen, kuten jo äsken totesin. Mutta tietysti kaikki kustannukset pyritään minimoimaan, olivat ne suuria tai pieniä. Korvausvastuun summa on muuhun verrattuna pieni korotuksen jälkeenkin.
Kari Rissa: Suomessa korvausten yläraja on kuitenkin vain kymmenes Saksan ydinvoimaloiden vastuusta. Onko tästä jotain tukea teille?
Tapio Kuula: On se tietysti vähän on auttanut, mutta en pidä asiaa taloudellisesti merkittävänä.
...
"
http://www.yle.fi/pallohallussa/020203.html
Katsoin itse tuota ohjelmaa. Jäi vaikutelma, että haastateltava oli lievästi huvittunut vakuutusmaksun vaikutuksesta puhuessaan.
Ei ydinvoiman ylimääräisestä vastuusta tee poikkeuksellisen raskasta se, ettei sitä olisi varaa kantaa - on ja kannetaankin - vaan se, ettei kilpailevilla energiantuotanomuodoilla ole vastaavaa vastuuta kannettavanaan. Ydinvoiman tuotannossa on varaa kerätä maksuja, joilla pystytään kattamaan jätteiden eristäminen biosfääristä sekä mielettömän harvinaistenkin onnettomuuksien kustannukset. Missään muussa energiantuotannossahan ei vastaavaa mahdollisuutta ole, vaan esimerkiksi terveys- ja ympäristöhaitat tulevat meidän kaikkien kannettaviksi.
Kuten itsekin mainitset "Tällöin ydinlaitoksen haltijalta velvoitettujen korvausten maksimi on tällä hetkellä noin 177 miljoonaa euroa". Tämä tarkoittaa sitä, että suuronnettomuuden varalta ei ole olemassa mitään vakuutusta. Vertailukohdaksi voidaan ottaa suurtulvat Saksassa ja itäeuroopassa, joiden vahingot olivat jopa 5 miljardia euroa. Ydinvoimalan suuronnettomuus on ainakin samaa mittaluokkaa.
Onnettomuuksien valmiusharjoituksissa on aiemmin ollut ongelmia. Käsikirjoitus on mennyt pieleen. Valvomo-operaattorit ovat simulaattorilla hoitaneet tilanteen niin osaavasti, että oletettua onnettomuutta ei ole tullutkaan. Nykyisin on lähtötilanne harjoituksissa muutettu niin epätoivoiseksi, että operaattorit eivät siitä varmasti selviydy.
Käytännössä mahdollisissa (jäähdytteenmenetys-) onnettomuuksissa Suomen ydinvoimaloissa päästöt jäävät suojarakennusten sisään, joten sinä ja vakuutusyhtiöt saatte pitää rahanne. Nuku yösi rauhassa!
"ydinvoimalle on normaalin vahingonkorvausvastuun lisäksi langetettu ydinvastuulaissa täysin ainutlaatuinen poikkeuksellisen raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Kauniisti sanottu. Ihan kuin suoraan ydinvoimalobbarin käsikirjasta.
Lause ei vaan kestä minkäänlaista lähempää tarkastelua. Jos lauseesta poistetaan kaikki ylimääräinen päläpälä, se kuuluisi:
"ydinvoimalle on langetettu raskas taloudellinen lisävastuu kannettavaksi onnettomuuden varalle."
Tiedämme jo, että näin ei ole. Tiedämme, että totuus on täysin päinvastainen. Siksi koko lause on nähtävä kaikkien valheiden äitinä tällä palstalla - suurempaa valetta en mä ainakaan oo täällä nähnyt.
Ydinvoimaonnettomuuden korvauksiin voimme palata myöhemmin, mutta tähän vielä toistona haastattelu, joka todistaa koko lauseen valheellisuuden:
Pallo Hallussa sunnuntaina 2.2. TV2 klo 17.30:
"
...
HAASTATTELU: sähkö ja lämpösektorin johtaja Tapio Kuula, Fortum Oyj (haastattelijana Kari Rissa)
Kari Rissa: Miten paljon hintaan vaikuttaa se, että vakuutusmaksut ovat verraten alhaisia teidän voimalassa?
Tapio Kuula: Vakuutusmaksujen rooli koko ydinvoimalatuotannon sähkön osuudessa on marginaalinen.
Kari Rissa: Nyt ollaan kaavailemassa sitä, että ydinvoimalan omistajan vastuuta nostetaan jopa kolminkertaiseksi. Vaikuttaako se ydinsähkön hintaan?
Tapio Kuula: No, siis vakuutusmaksujen roolihan on kohtuullisen marginaalinen, kuten jo äsken totesin. Mutta tietysti kaikki kustannukset pyritään minimoimaan, olivat ne suuria tai pieniä. Korvausvastuun summa on muuhun verrattuna pieni korotuksen jälkeenkin.
Kari Rissa: Suomessa korvausten yläraja on kuitenkin vain kymmenes Saksan ydinvoimaloiden vastuusta. Onko tästä jotain tukea teille?
Tapio Kuula: On se tietysti vähän on auttanut, mutta en pidä asiaa taloudellisesti merkittävänä.
...
"
http://www.yle.fi/pallohallussa/020203.html
Huomatkaa: korvaussumma on vain 1/10 Saksan vastaavasta. Edes Fortum ei pidä tätä eroa taloudellisesti merkittävänä.
Jokohan lauseen kirjoittaja ymmärtää asian, jota ei vielä vähän aikaa sitten ymmärtänyt:
"
En ymmärrä
Kirjoittanut: Tungsten, 12.1.2004 klo 21.54
Mikä tuon yhden lauseen toistelemisen tarkoitus on?
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002059845
Kiitokset! Minähän nukun aina yöni rauhassa, kun vakuutukset on kunnossa! En epäilekään, että onnettomuuksiin ei ole varauduttu. Vakuutukset onkin vain sitä päivää varten, kun kaikki menee pieleen samalla hetkellä. Maailmassa voi tapahtua uskomattomia asioita. Jos olisin 10.9.2001 väittänyt, että Manhattanin suuria pilvenpiirtäjiä ei ole enää seuraavana päivänä, kaikki olisivat nauraneet itsensä kuoliaaksi. Mutta niin vain kävi. Mutta onhan tämä Toivotaan-vakuutuskin ihan hyvä, jokainen vaan vakuuttaa sitä omasta lompakostaan.
Kuten Vepa Lavi sanoi:.. mutta juoksee sun tiesi yli musta kissa, niin pastorin hiekka jo rapsahtaa!
Niin. Kuten sinulle on jo monta kertaa muistutettu ydinvoimalla on de facto langettu kaikista teollisuuden aloista suurin lakisääteinen pakollinen vakuutus kannettavakseen, tämä on tosiasia. Koska et ole pystynyt osoittamaan päinvastaista, etkä ole tuonut keskusteluun mitään tietoa, joka olisi ristiriidassa asian todellisen laidan kanssa, etkä itseasiassa enää edes oikeastaan kirjoita itse asiasta, vaan koko kirjoittelusi tarkoitus näyttää olevan yksinomaan törkeä henkilöäni vastaan hyökkäminen ja mauton valehtelijaksi nimittely, en katso että tätä keskustelua on enää järkevää tai hyödyllistä jatkaa.
177 miljoonaa euroa on aivan tolkuton summa rahaa ja suurempi kuin tiettävästi yksikään koskaan maksettu vakuutuskorvaus. Tietysti summasta päätettäessä se on lähinnä vetäisty hatusta. Tarkoitus on ollut valita niin suuri summa, että se käytännössä riittää mihin vain. Ilman korvauskattoahan ei kukaan vakuutusta suostu (tai saa) ruveta myymään.
En ymmärrä mistä juontaa juurensa yleinen väärinkäsitys, että ydinvoima olisi alivakuutettua. Päin vastoin: se on paremmin vakuutettua kuin mikään muu teollinen toiminta. Todennäköisyysperäisten onnettomuusanalyysien perusteella nimenomaan tiedetään, että nykyisenkaltainen vakuutus riittää äärimmäisten harvinaistenkin onnettomuuksien kaikkien kulujen korvaamiseen. Siis sellaisten, joiden laskennallinen todennäköisyys on luokkaa yksi tapaus sadoissa miljoonissa vuosissa. Muistutan, että millään muulla teollisuuden alalla ei ylipäänsä ole lakisääteistä velvoitetta varautua korvaamaan niin mielettömän harvinaisia onnettomuuksia - vaikka suurempia tuhoja sattuisi paljon useamminkin.
"Vertailukohdaksi voidaan ottaa suurtulvat Saksassa ja itäeuroopassa, joiden vahingot olivat jopa 5 miljardia euroa. Ydinvoimalan suuronnettomuus on ainakin samaa mittaluokkaa."
Mistä sinä tuon keksit? Asiaa on kyllä tutkittukin, eikä tyypillisen vakavan ydinonnettomuuden kustannukset tule lähellekään vakuutussummia. (tyypillinen on tietysti vähän hassu sana sellaisesta, mitä ei ole ikinä sattunut ja tuskin sattuukaan, mutta tässä yhteydessä tyypillinen siinä mielessä, että laskennallisesti se kattaisi luokkaa >95% onnettomuuksista, jos aikaa olisi loputtomasti)
Hyvä esimerkki tyypillisestä suuronnettomuuudesta on Tshernobyl. Oletko kuullut siitä koskaan. Laajoja alueita voidaan joutua evakuoimaan pysyvästi. Esimerkiksi koko pääkaupunkiseutu voidaan joutua tyhjentämään laskeuman sattuessa lähistön voimalasta. Meinaatko selviytyä siitä 177 miljoonalla eurolla? Hehheh, ei riitä edes se 5 mrd. Tietysti tämä on "Worst Case", mutta kaikkihan näissä jutuissa pitäisi huomioida.
"Hyvä esimerkki tyypillisestä suuronnettomuuudesta on Tshernobyl"
Ei millään muotoa, pikemminkin hyvin poikkeuksellisesta. Mitään vastaavaahan ei ole koskaan missään sattunut, eikä toinen samanlainen onnettomuus ole mahdollinen missään, ei edes RBMK-reaktoreissa niiden modifioinnin jälkeen.
Tshernobyl ei ollut nykyaikaisen ydinturvallisuus- ja ydinvastuulainsäädännön piirissä, eikä siten kuulu varsinaisesti keskustelun aihepiiriin, mutta toki on esimerkki "pahimmista mahdollisista" seurauksista, mitä ydinonnettomuudella voisi olla.
Nykyaikaisen ydinturvallisuus- ja ydinvastuulainsäädännön piirissä olevissa voimaloissa ei ole ikinä sattunut yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta. Hyvä lainsäädäntö on tärkeää oikeastaan ennemmin siksi, että se estää ennalta onnettomuudet - eikä niinkään siksi, että sillä varmistetaan oikea toiminta onnettomuuden jälkeen, vaikka se kyllä tekee senkin.
Tshernobyl on siis kyllä hyvä esimerkki, mutta ei siitä mitä hyvä ydinvastuulainsäädäntö merkitsee, vaan siitä mitä sen puute merkitsee.
"Laajoja alueita voidaan joutua evakuoimaan pysyvästi."
Riippuu siitä kuinka hyvin ne halutaan dekontaminoida. Dekontaminointi ja pitkäaikainen evakuointi olisivat poikkeuksellisen vakavissa onnettomuuksissa keskenään vaihtoehtoiset menettelytavat. Sitä paitsi en ole väittänyt, että nykyisiä korvausrajat ylittävä onnettomuus ei olisi mahdollinen, se on vain niin mielettömän epätodennäköinen, että sellaisesta keskustelu on lähinnä akateemista spekulointia. Puhutaan siis laskennallisista esiintymistiheyksistä, jotka ovat luokkaa yksi tapaus miljardeissa vuosissa.
"Meinaatko selviytyä siitä 177 miljoonalla eurolla?"
En ole väittänyt sellaista. Lue mitä kirjoitin: tyypillisen vakavan ydinonnettomuuden kustannukset tule lähellekään vakuutussummia. (tyypillinen on tietysti vähän hassu sana sellaisesta, mitä ei ole ikinä sattunut ja tuskin sattuukaan, mutta tässä yhteydessä tyypillinen siinä mielessä, että laskennallisesti se kattaisi luokkaa >95% onnettomuuksista, jos aikaa olisi loputtomasti). Ja jottet nyt turhaan käsittäisi tätä uudestaan väärin muistutan, että Tshernobyl ei ollut vakuutettu, eikä Tshernobylin onnettomuus ole fyysisesti mahdollinen missään voimalassa, jota koskee nykyaikainen ydinturvallisuus- ja ydinvastuulainsäädäntö.