Meillä kuntia yhdistellään ja läänejä taitaa olla enään kolme.
Piispanistuimet lisääntyvat sensijaan jatkuvasti. Onko niillä tarvetta,vai hankitaanko ylipapeille hienoja vakansseja valtion maksamana.
Piispanistuimet lisääntyvat sensijaan jatkuvasti. Onko niillä tarvetta,vai hankitaanko ylipapeille hienoja vakansseja valtion maksamana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valtion maksamina? Kuinka niin?
Paljon väkeä ja aatteellista monimuotoisuutta
Helsingin hiippakunnan väkiluku on kasvanut voimakkaasti hiippakunnan vuonna 1959 tapahtuneen perustamisen jälkeen. Sen nykyisellä alueella asuu neljännes suomalaisista, ja muuttoliikkeen pääkaupunkiseudulle ennustetaan tulevina vuosina jatkuvan voimakkaana.
Väestön voimakkaalla kasvulla on suora yhteys Helsingin hiippakunnan papiston ja seurakuntien työntekijöiden määrään ja siten vaikutuksensa tuomiokapitulin hallinnollisiin ja toiminnallisiin tehtäviin. Vaikka Helsingin hiippakunta on kasvanut muita hiippakuntia nopeammin ja on huomattavasti suurempi niihin verrattuna, on sen tuomiokapitulissa kuitenkin vain lähes sama määrä virkoja kuin muissa hiippakunnissa.
Piispa on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija, jonka tehtävät koostuvat seurakuntien, papiston ja hiippakunnan yleisen hengellisen kaitsennan hoidosta. Tehtävät vaativat usein valmiutta henkilökohtaisiin keskusteluihin ja tapaamisiin, ja tälle asettaa erityisiä haasteita Helsingin hiippakunnan aatteellinen monimuotoisuus.
Helsingin monet haasteet
Hiippakunnan tuomiokapitulin tehtävä on myös tukea seurakunnissa tehtävää arvokasta kasvatus- ja diakoniatyötä tarjoamalla riittäviä koulutus- ja konsultaatiomahdollisuuksia seurakunnan työntekijöille. Kirkolla on oma suuri vastuunsa kristillisen kasvatuksen toteuttamisessa ja hädänalaiseksi joutuneiden hengellisessä ja aineellisessa auttamisessa.
Erityisiä haasteita Helsingin hiippakunnalle asettaa pääkaupunkiseudun erityisasema. Helsinkiin keskittyvät tiedotusvälineet, kulttuuri- ja tiedelaitokset, yrityselämän keskukset ja kansalaisjärjestöt ja yhdistykset. Kirkolta odotetaan entistä enemmän osallistumista julkiseen keskusteluun ja erilaajuisiin mielipiteiden vaihtoihin eri toimijoiden kesken. Osa näistä odotuksista kohdistuu suoraan Helsingin hiippakunnan piispan ja tuomiokapitulin toimintaan.
Piispan tehtävien ja hallinnollisen työn suureen määrään vastattiin osittain jo aiemmin perustamalla piispan teologisen sihteerin toimi sekä II notaarin virka. Myös hiippakunnallisen toiminnan tehtävät ovat olleet voimakkaan kuormitettuja.
Helsingin hiippakunnasta muodostetaan kaksi tasasuuruista hiippakuntaa. Jaon jälkeen molemmat hiippakunnat ovat suuruusluokaltaan verrattavissa kirkkomme muihin hiippakuntiin.
Melko äsken ne jakoivat Turun arkkihiippakunnankin kahdelle piispalle.
Mielestäni piispojen palkkaukseen osallistuvat pakanatkin. Se maksetaan suoraan valtion budjetista,eikö ole vieläkin näin?
Vuonna 1998 Turun arkkihiippakuntaan perustettiin arkkipiispan viran rinnalle toinen piispan virka helpottamaan arkkipiispan työtaakkaa. Turun arkkihiippakunnan uutta piispaa kutsutaan Turun piispaksi. Viran ensimmäinen haltija on Ilkka Kantola. Arkkipiispan ja Turun piispan tehtävät on jaettu siten, että arkkipiispa vastaa kokonaiskirkollisista ja ulkomaisista tehtävistä sekä paikallisella tasolla Turun ja Naantalin rovastikunnista. Turun piispa huolehtii puolestaan arkkihiippakunnan muista rovastikunnista.
Tuomiokapitulilaitos siirtyi vuonna 1997 valtiolta kokonaan kirkon kustannettavaksi. Valtio oli ottanut tuomiokapitulit kustannettavakseen kuningas Kustaa Vaasan päätöksellä 1500-luvulla sen jälkeen kun suuri osa kirkon omaisuudesta oli "peruutettu" valtiolle.