Vapaan Suomen Liitto oli pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, oliko eduskunta velvollinen saattamaan pääministeri Esko Ahon ja muut hallituksen jäsenet sekä presidentti Martti Ahtisaaren oikeudelliseen vastuuseen siitä, että nämä pyrkivät ajamaan eduskunnassa perustuslain vastaisesti kahden kolmasosan enemmistöllä läpi Suomen liittymisen Euroopan unioniin.
Vapaan Suomen Liitto katsoi kirjelmässään hallituksen ja presidentin toiminnan EU-kysymyksessä merkitsevän valtiopetosta eli ytirytstä riistää korkeimman vallan haltijalta, kansalta, sille perustuslain mukaan Suomessa kuuluva valtiovalta, yritystä saattaa Suomi vieraan vallan, EU:n alaisuuteen sekä yritystä laittomalla tavalla kumota maan hallitusmuoto ja valtiosääntö.
Lisäksi Vapaan Suomen Liitto pyysi oikeusasiamiestä selvittämään, miten hallituksen jäsenet, tasavallan presidentti sekä ne kansanedustajat, jotka hyväksyvät Suomen hallitusmuodon ja valtiosäännön keskeisten osiaen kumoamisen hallituksen esittämällä tavalla, on saatettavissa oikeudelliseen vastaukseen siinä tapauksessa, että eduskunta ei tätä edellytä.
Kieltäytyessään ottamasta Vapaan Suomen Liiton selvityspyyntöä tutkittavakseen oikeusasiamies Söderman samalla ilmoitti, ettei hän ota asian tutkimattajättämispäätöksellään kantaa "siihe, olisiko Euroopan unionin jäsenyyden mainitseminen hallitusmuodossa tarkoituksenmukaista."
Oikeusasiamies Södermanin vastuunpakoilu merkitsi sitä, ettei hän toiminut kansan perustuslaillisten oikeuksien vaan poliittisten vallanpitäjien edustajana. Tämän osoitti myös hänen kantansa, jonka mukaan EU-jäsenyyden mainitseminen hallitusmuodossa olisi vain tarkoituksenmukaisuus- eikä siis lainkaan oikeuskysymys.
Koska valtiosopimussäännösten valtion sisäisen voimaansaattamisen on oltava sopusoinnussa hallitusmuodon ydinsisällön kanssa ja koska EU-jäsenyydessä ei ole kysymys normaalista valtiosopimuksesta vaan unioniin liitttymissopimuksesta - jonka hyväksymisen jälkeen Suomi ei enää edes ole täysivaltainen, suvereeni valtio - ei jäsenyyttä koskevien säädösten sisällyttäminen hallitusmuotoon voi olla pelkkä tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Tämän osoittaa sekin, että mikäli EU-jäsenyyttä ei pidetä perustuslaki- ja valtiosääntökysymyksenä ja mikäli hallitusmuotoon ei tehdä jäsenyyden edellyttämiä muutoksia, EU:n säädöksiä ei voida panna Suomessa täytäntöön rikkomatta maan perustuslakia. Sen mukaan Suomessa voivat olla voimassa vain eduskunnan säätämät lait.
Vapaan Suomen Liitto katsoi kirjelmässään hallituksen ja presidentin toiminnan EU-kysymyksessä merkitsevän valtiopetosta eli ytirytstä riistää korkeimman vallan haltijalta, kansalta, sille perustuslain mukaan Suomessa kuuluva valtiovalta, yritystä saattaa Suomi vieraan vallan, EU:n alaisuuteen sekä yritystä laittomalla tavalla kumota maan hallitusmuoto ja valtiosääntö.
Lisäksi Vapaan Suomen Liitto pyysi oikeusasiamiestä selvittämään, miten hallituksen jäsenet, tasavallan presidentti sekä ne kansanedustajat, jotka hyväksyvät Suomen hallitusmuodon ja valtiosäännön keskeisten osiaen kumoamisen hallituksen esittämällä tavalla, on saatettavissa oikeudelliseen vastaukseen siinä tapauksessa, että eduskunta ei tätä edellytä.
Kieltäytyessään ottamasta Vapaan Suomen Liiton selvityspyyntöä tutkittavakseen oikeusasiamies Söderman samalla ilmoitti, ettei hän ota asian tutkimattajättämispäätöksellään kantaa "siihe, olisiko Euroopan unionin jäsenyyden mainitseminen hallitusmuodossa tarkoituksenmukaista."
Oikeusasiamies Södermanin vastuunpakoilu merkitsi sitä, ettei hän toiminut kansan perustuslaillisten oikeuksien vaan poliittisten vallanpitäjien edustajana. Tämän osoitti myös hänen kantansa, jonka mukaan EU-jäsenyyden mainitseminen hallitusmuodossa olisi vain tarkoituksenmukaisuus- eikä siis lainkaan oikeuskysymys.
Koska valtiosopimussäännösten valtion sisäisen voimaansaattamisen on oltava sopusoinnussa hallitusmuodon ydinsisällön kanssa ja koska EU-jäsenyydessä ei ole kysymys normaalista valtiosopimuksesta vaan unioniin liitttymissopimuksesta - jonka hyväksymisen jälkeen Suomi ei enää edes ole täysivaltainen, suvereeni valtio - ei jäsenyyttä koskevien säädösten sisällyttäminen hallitusmuotoon voi olla pelkkä tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Tämän osoittaa sekin, että mikäli EU-jäsenyyttä ei pidetä perustuslaki- ja valtiosääntökysymyksenä ja mikäli hallitusmuotoon ei tehdä jäsenyyden edellyttämiä muutoksia, EU:n säädöksiä ei voida panna Suomessa täytäntöön rikkomatta maan perustuslakia. Sen mukaan Suomessa voivat olla voimassa vain eduskunnan säätämät lait.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.