oikeusasiamiehen lausunto osoitti lopullisesti, ettei Suomen kansa voinut enää etsiä tukea ylimmiltä lainvalvojiltaan, jotka olivat asettuneet hallituksen, presidentin ja puoluevallan rahapiirien toivomusten mukaisesti ajaman vallankaappauspolitiikan tukimiehiksi.
Kansalla on kuitenkin vielä jäljellä käytettävissään olevista keinoista tehokkain, poliittisten vallanpitäjien vaihtaminen maaliskuun kolmantena sunnuntaina 2007, eduskuntavaaleissa. Vapaan Suomen Liiton perustamisen ja eduskuntavaaleihin osallistumisen ansiosta Suomen kansalla onkin tämän kaikkein tärkeimmän oman ylimmän valtansa osoittamiskeinon käyttämiseen aikaisempaa huomattavasti paremmat edellytykset.
Markkinavoimien toimintavapautta kansan etujen kustannuksella vaalivat puolueet ovat vihdoinkin suistettavissa valta-asemistaan. Tämä on mahdollista Vapaan Suomen Liiton avulla, koska se on todellinen vaihtoehto maan koko korruptoituneelle puoluejärjestelmälle. Muutos edellyttää, että kaikki isänmaastaan todellista huolta kantavat ja yhteiskunnan uudistamiseen vakavasti pyrkivät suomalaiset irtaantuvat entisestä poliittisesta taustastaan ja luopuvat poliittisen järjestelmämme näennäisdemokraattiseksi muuttaneiden valtapuolueiden tukemisesta.
Tämä irtaantuminen käy helposti sen jälkeen, kun kansalaisille on lopullisesti selvinnyt, että valtapuolueen ehdokkaalle annettu ääni onkin todellisuudessa ääni puoluevallan harjoittamalle kansan ahdinkoon vieneelle politiikalle.
Eduskunnan eli tosiasiallisesti valtapuolueiden valvoma yleisradio sekä useimmat sanoma- ja aikakauslehdet vaikenivat Vapaan Suomen Liiton perustamisen jälkeen lähes tyystin sen olemassaolosta ja toiminnasta.
Syynä tähän lienee ollut puoluevallan piirissä tunnettu pelko Vapaan Suomen Liittoa ja sen tavoitteita kohtaan. Vaikenemalla ja pimittämällä yritettiin estää Liiton tunnetuksi tulo ja siitä seurauksena oleva kannatus kansan keskuudessa.
Puoluevallan toiveita noudattava tiedotusvälineet ovat suhtautuneet sitäkin myönteisemmin ja innostuneemmin syksyllä 1994 perustettuun, EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan ja valtaeliitin arvoja suosivaan nuorsuomalaiseen puolueeseen.
Samanniminen oikeistopuolue, Nuorsuomalaiset, lopetti toimintansa joulukuussa 1918 sen jälkeen, kun maata hallinnut monarkistinen suuntaus oli kärsinyt täydellisen haaksirikon.
Aikaisemmin vuosina 1917-1918 tasavaltalaisina esiintyneiden nuorsuomalaisten kansanedustajien enemmistö oli kesän 1918 lopussa ankaran painostuksen kohteeksi jouduttuaan siirtynyt monarkistien leiriin ja menettänyt täysin kasvonsa äänestäjien keskuudessa.
Joulukuussa 1918 osa nuorsuomalaisista liittyi kuningasmielisten tuolloin perustamaan kokoomuspuolueeseen.
Syksyllä 1994 siirtymissuunta oli päinvastainen. Nuorsuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin edellisenä vuonna kokoomukseen liittynyt ja tämän puolueen sihteeriksi pyrkinyt puolustusministeriön erikoistutkija Risto E.J. Penttilä.
Vieläkin pietempiaikaista oikeistolaisuutta pääkaupunkiseurulaisesta akateemisesta sivistyneistöstä kootussa nuorsuomalaisen puolueen johdossa edustaa Yhtyneet Kuvalehdet OY:n varatoimitusjohtaja Jukka Tarkka, joka on Suomen Kuvalehden kolumnistina ollut pikään tuotteliaimpia kotimaisten pääomapiirien liike-etujen ajamiseen vihkiytyneistä EU-propagandisteista.
Kansalla on kuitenkin vielä jäljellä käytettävissään olevista keinoista tehokkain, poliittisten vallanpitäjien vaihtaminen maaliskuun kolmantena sunnuntaina 2007, eduskuntavaaleissa. Vapaan Suomen Liiton perustamisen ja eduskuntavaaleihin osallistumisen ansiosta Suomen kansalla onkin tämän kaikkein tärkeimmän oman ylimmän valtansa osoittamiskeinon käyttämiseen aikaisempaa huomattavasti paremmat edellytykset.
Markkinavoimien toimintavapautta kansan etujen kustannuksella vaalivat puolueet ovat vihdoinkin suistettavissa valta-asemistaan. Tämä on mahdollista Vapaan Suomen Liiton avulla, koska se on todellinen vaihtoehto maan koko korruptoituneelle puoluejärjestelmälle. Muutos edellyttää, että kaikki isänmaastaan todellista huolta kantavat ja yhteiskunnan uudistamiseen vakavasti pyrkivät suomalaiset irtaantuvat entisestä poliittisesta taustastaan ja luopuvat poliittisen järjestelmämme näennäisdemokraattiseksi muuttaneiden valtapuolueiden tukemisesta.
Tämä irtaantuminen käy helposti sen jälkeen, kun kansalaisille on lopullisesti selvinnyt, että valtapuolueen ehdokkaalle annettu ääni onkin todellisuudessa ääni puoluevallan harjoittamalle kansan ahdinkoon vieneelle politiikalle.
Eduskunnan eli tosiasiallisesti valtapuolueiden valvoma yleisradio sekä useimmat sanoma- ja aikakauslehdet vaikenivat Vapaan Suomen Liiton perustamisen jälkeen lähes tyystin sen olemassaolosta ja toiminnasta.
Syynä tähän lienee ollut puoluevallan piirissä tunnettu pelko Vapaan Suomen Liittoa ja sen tavoitteita kohtaan. Vaikenemalla ja pimittämällä yritettiin estää Liiton tunnetuksi tulo ja siitä seurauksena oleva kannatus kansan keskuudessa.
Puoluevallan toiveita noudattava tiedotusvälineet ovat suhtautuneet sitäkin myönteisemmin ja innostuneemmin syksyllä 1994 perustettuun, EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaan ja valtaeliitin arvoja suosivaan nuorsuomalaiseen puolueeseen.
Samanniminen oikeistopuolue, Nuorsuomalaiset, lopetti toimintansa joulukuussa 1918 sen jälkeen, kun maata hallinnut monarkistinen suuntaus oli kärsinyt täydellisen haaksirikon.
Aikaisemmin vuosina 1917-1918 tasavaltalaisina esiintyneiden nuorsuomalaisten kansanedustajien enemmistö oli kesän 1918 lopussa ankaran painostuksen kohteeksi jouduttuaan siirtynyt monarkistien leiriin ja menettänyt täysin kasvonsa äänestäjien keskuudessa.
Joulukuussa 1918 osa nuorsuomalaisista liittyi kuningasmielisten tuolloin perustamaan kokoomuspuolueeseen.
Syksyllä 1994 siirtymissuunta oli päinvastainen. Nuorsuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin edellisenä vuonna kokoomukseen liittynyt ja tämän puolueen sihteeriksi pyrkinyt puolustusministeriön erikoistutkija Risto E.J. Penttilä.
Vieläkin pietempiaikaista oikeistolaisuutta pääkaupunkiseurulaisesta akateemisesta sivistyneistöstä kootussa nuorsuomalaisen puolueen johdossa edustaa Yhtyneet Kuvalehdet OY:n varatoimitusjohtaja Jukka Tarkka, joka on Suomen Kuvalehden kolumnistina ollut pikään tuotteliaimpia kotimaisten pääomapiirien liike-etujen ajamiseen vihkiytyneistä EU-propagandisteista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Keskusta-aatteeseen olennaisesti liberalismi on iki-vanhaa perua. Jo Santeri Alkio oli liberaali humanisti. Hän ei ollut päätynyt liberaaliin elämänkatsomukseensa lukemalla Adam Smithiä, vaan oman ajattelun kautta. -Tuloksena Suomen olosuhteisiin sovitettu versio liberalismista. Monet hänen ajatuksensa ovat rautaa vielä tänä päivänä.
"Pitäkää kädessänne edistyksen lippua!" on hänen tärkein testamenttinsa. Hänen humaanista puolestaan kertoo toinen tärkeä viesti: "Älkää unohtako köyhän asiaa".
Suomeen on yritetty monta kertaa tuoda "oikeaa" liberalismia ulkomailta. -Siis sitä, mikä edellyttää pukeutumista tweed-pukuun ja englantilaisen herrasmiehen ulkoista olemusta. Viime yritys tapahtui muutama vuosi sitten. Niin kuin ratsain suoritettu ketunmetsästyskään, ei smithiläinen liberalismi ole ikinä ottanut juurtuakseen niukkaravinteiseen suomalaiseen maaperään. Koska Alkiolaisessa liberalismissa on jo kaikki vapauden ja tasa-arvon elementit, ei suomalaisesta teennäiseltä tuntuvalle tuontitavaralle ole ollut tilausta. Se on jäänyt joidenkin pienten kuppikuntien harrastukseksi.