Leca talo tiiliverhouksella?

Miksi tuo rakenne on kallis? Leca harkot ilman lämpöeristettä ovat varsin edeullisia ja tässä tapauksessa paksuudeksikin riittäisi lujuuden puolesta 200 tai 240 milliä.

Miten niin hankalasti tehtävä? Leca harkot ovat helppoja työstää ja asentaa.

Eikös ne lecat ole muurattuna 60cm pitkiä ja 20cm korkeita, kun taas esim. kahi runkotiilet (runkoponttiharkko) ovat muurattuna 30cm pitkiä ja 20cm korkeita, joten 1 leca on 2kpl runkoponttitiiliä?

Pete kirjoitti:

Eikös ne lecat ole muurattuna 60cm pitkiä ja 20cm korkeita, kun taas esim. kahi runkotiilet (runkoponttiharkko) ovat muurattuna 30cm pitkiä ja 20cm korkeita, joten 1 leca on 2kpl runkoponttitiiliä?

Lue lisää

Sotketaan kahi-harkot samaan runkoon ja päälle pinnaksi oikeat tiilet, säästyy villojen laitolta.

taavi kirjoitti:

Sotketaan kahi-harkot samaan runkoon ja päälle pinnaksi oikeat tiilet, säästyy villojen laitolta.

Mitä nämä kahi-harkot sitten ovat, jos eivät oikeita tiiliä? Optiroc mainostaa täystiilitalona rakennetta, jossa kahi-tiilillä muurataan runko, pistetään 125mm villa ja 30mm tuulensuojalevy/villa, 30 millin ilmarako ja tiiliverhous. Ei siinä toki villojen laitolla säästy.

http://www.optiroc.fi/index.asp?id=94036DAE2BBD43B6BFFE4EED926F84B3

Pete kirjoitti:

Mitä nämä kahi-harkot sitten ovat, jos eivät oikeita tiiliä? Optiroc mainostaa täystiilitalona rakennetta, jossa kahi-tiilillä muurataan runko, pistetään 125mm villa ja 30mm tuulensuojalevy/villa, 30 millin ilmarako ja tiiliverhous. Ei siinä toki villojen laitolla säästy.

http://www.optiroc.fi/index.asp?id=94036DAE2BBD43B6BFFE4EED926F84B3

Lue lisää

Sivuilla puhutaan Kahi-kivitaloista, katsopa itse tarkemmin.
Tiili on hyvä rakennusmateriaali, kahiharkkoja kaiketi liimataan kiinni toisiinsa ja joku sanoi että seinästä pääsee lusikalla läpi, on niin pehmyttä.
Villaa ei tarvita jos sisäpulelle laittaa lega-harkon, keskelle kahista liimatun kerroksen ja pintaan muuraa oikeista tiilistä kuoren.
Kaikista em aineista vaan saa talon yksinäänkin, alkuperäinen kysyjä vaan halusi yhdistellä rakennusaineita.

taavi kirjoitti:

Sivuilla puhutaan Kahi-kivitaloista, katsopa itse tarkemmin.
Tiili on hyvä rakennusmateriaali, kahiharkkoja kaiketi liimataan kiinni toisiinsa ja joku sanoi että seinästä pääsee lusikalla läpi, on niin pehmyttä.
Villaa ei tarvita jos sisäpulelle laittaa lega-harkon, keskelle kahista liimatun kerroksen ja pintaan muuraa oikeista tiilistä kuoren.
Kaikista em aineista vaan saa talon yksinäänkin, alkuperäinen kysyjä vaan halusi yhdistellä rakennusaineita.

Lue lisää

Nyt sotket pahasti kahi-tiilet johonkin leca- ja siporex harkkoihin. Menepä optirocin sivuille uudestaan, klikkaa oikealta "runkorakenteet" ja sitten "kahitalot". Siellä kerrotaan seuraavaa;

" Kahi-talot

Kahi-talo voidaan toteuttaa joko ns. täystiilitalona, jossa Kahi-harkoista muuratun rungon ulkopuolelle tehdään lämmöneristys ja julkisivumuuraus, taikka eristerapattuna. Eristerappauksessa rungon päälle tehdään Serpo-Therm-eristerappaus.
Kahi-talo tarjoaa omistajalleen monia hyviä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi hyvä lämmöneristys- ja lämmönvarauskyky. Tiilitalossa lämmöneriste kulkee yhtenäisenä seinän ympäri, jolloin vältytään kylmäsilloilta. Massiivinen rakenne varastoi tehokkaasti sekä primäärienergiaa että auringon säteilyenergiaa. Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa suoritetussa tutkimuksessa oli koeseinärakenteena seuraava täystiiliseinä:

-Julkisivutiili MRT85
-Ilmarako
-Tuulensuojamineraalivilla 30 mm
-Mineraalivilla 125 mm
-Kahi-Runkoponttiharkko 300x130x198
-Rakenteen (laskennallinen u-arvo 0,27 W / m²K) todelliseksi, energiankulutukseen perustuvaksi u-arvoksi saatiin huomattavasti laskennallista parempi, eli 0,18 W / m²K! Mittaus suoritettiin lämmityskausina 1998-2001.

Seuraavassa Kahi-talojen tärkeimmät ominaisuudet:

Tasainen sisälämpötila. Ulkoseinien suuri massa: täystiiliseinä 360-390 kg/m² (julkisivutiilestä riippuen) tai jo pelkän Kahi-harkkorungon suuri massa n. 215 kg / m² tasaa tehokkaasti lämpötilan vaihteluita. Näin sisälämpötila pysyy miellyttävän tasaisena ulkolämpötilan vaihteluista huolimatta.
Paloturvallisuus. Kahi-tiilet ja -harkot ovat palamattomia.
Matala emissiotaso. Kahi-tiilet ja -harkot sekä seinien tasoitukseen käytettävät Vetonit-seinätasoitteet on luokiteltu Sisäilmastoyhdistys ry:n luokitusohjeiden mukaan parhaaseen luokkaan M1.
Jälleenmyyntiarvo. Tiilitalot ovat haluttuja, mikä näkyy hyvänä jälleenmyyntiarvona.
Kiinnityksien helppous. Kahi-tiili- ja -harkkoseinät ovat hyviä alustoja erilaisille kiinnityksille.
Muuraustyön vaivattomuus. Kahi-harkot muurataan ohutsaumamuurauksena, minkä ansiosta laastia kuluu huomattavasti vähemmän kuin perinteisellä tavalla muurattaessa.
LVI-asennusten helppous. Harkoissa olevia pystyreikiä voidaan hyödyntää putkituksissa ja roiloamisen tarve pienenee.
Rakentamisen vaivattomuus. Kahi-harkot muodostavat kokonaisen rakennejärjestelmän erikoiskappaleineen ja ikkunanylityspalkkeineen. "

Kuten huomaat, esim. TKK:n todetaan, että " oli koeseinärakenteena seuraava TÄYSTIILISEINÄ..". Ja jutun seinässä runkona oli nimenomaan Kahi-kalkkihiekkatiili.

Sitten sivulle;

http://www.kivitalo.fi/muuratut_jul/default.asp?cat=51

Kahi on siis kalkkihiekkatiili, josta edellisellä sivulla kerrotaan seuraavaa;

" Kalkkihiekkatiilet syntyvät kvartsipitoisen hiekan ja poltetun kalkin seoksesta, kun puristetut tiiliraakileet karkaistaan autoklaavissa korkeassa höyrynpaineessa ja lämpötilassa. Kahi-tiiliä on saatavana luonnonharmaana, värillisinä ja ainutlaatuisen valkoisina. Julkisivuissa käytetään lohkottuja tai harjattupintaisia Miljöö-tiiliä. "

Kahi kalkkihiekkatiilestä ei mennä läpi sen helpommin, kuin poltetusta savitiilestäkään. Siitä en ole vielä löytänyt tietoa, miten se poikkeaa esim kosteuskäyttäytymiseltään ja kestoltaan poltetusta savitiilestä.

taavi kirjoitti:

Sivuilla puhutaan Kahi-kivitaloista, katsopa itse tarkemmin.
Tiili on hyvä rakennusmateriaali, kahiharkkoja kaiketi liimataan kiinni toisiinsa ja joku sanoi että seinästä pääsee lusikalla läpi, on niin pehmyttä.
Villaa ei tarvita jos sisäpulelle laittaa lega-harkon, keskelle kahista liimatun kerroksen ja pintaan muuraa oikeista tiilistä kuoren.
Kaikista em aineista vaan saa talon yksinäänkin, alkuperäinen kysyjä vaan halusi yhdistellä rakennusaineita.

Lue lisää

...nää ulkoseinärakenteet herkistää mielen ikäänkuin joulu, vaikka ovat kokonaisuuden kannalta kohtalaisen pieni asia; paitsi silloin kun puhutaan julkisivusista ja kaupunkikuvasta jne.
Vielähän sitä tehtiin muutama vuosi sitten Helsinkiin allergiakoetalo paksuseinäisenä. Eristemateriaaliksi ei mitään nykyjuttuja, vaan tehdään niinkuin ennenkin = tarpeeksi paksu tiiliseinä, niin ei hetipian lämmöt karkaa. Ja jos karkaa, niin lämmitetään lisää ja kokemuksesta tiedetään, että pianhan se kevät koittaa!
Esittämiisi huonosti eristävään seinärakenteiseen voi olla jollain "kroisoksella" varaa. Rakennusmääräyksissä vaaditun U-arvon saavuttaminen vaatisi "mahottoman" paljon materiaalia. Sitäpaitsi tuo kevyin harkko (LECA huom!ei g:llä) pitäisi olla seinässä sisimmäisenä. Epäilen kuitenkin, että Sinulla on käsitteet hieman sotkussa, vai tosissasiko kirjoitat jotenkin 40-luvun malliin?

Kuka viitsisi joskus laskea mikä jo suunnitelluista ja rakennetuista ulkoseinärakenteista sisältää eniten kerroksia!
Jonkun toisen tehtävä olisi sitten selittää ... miksi?

Tietäjätekijä kirjoitti:

...nää ulkoseinärakenteet herkistää mielen ikäänkuin joulu, vaikka ovat kokonaisuuden kannalta kohtalaisen pieni asia; paitsi silloin kun puhutaan julkisivusista ja kaupunkikuvasta jne.
Vielähän sitä tehtiin muutama vuosi sitten Helsinkiin allergiakoetalo paksuseinäisenä. Eristemateriaaliksi ei mitään nykyjuttuja, vaan tehdään niinkuin ennenkin = tarpeeksi paksu tiiliseinä, niin ei hetipian lämmöt karkaa. Ja jos karkaa, niin lämmitetään lisää ja kokemuksesta tiedetään, että pianhan se kevät koittaa!
Esittämiisi huonosti eristävään seinärakenteiseen voi olla jollain "kroisoksella" varaa. Rakennusmääräyksissä vaaditun U-arvon saavuttaminen vaatisi "mahottoman" paljon materiaalia. Sitäpaitsi tuo kevyin harkko (LECA huom!ei g:llä) pitäisi olla seinässä sisimmäisenä. Epäilen kuitenkin, että Sinulla on käsitteet hieman sotkussa, vai tosissasiko kirjoitat jotenkin 40-luvun malliin?

Kuka viitsisi joskus laskea mikä jo suunnitelluista ja rakennetuista ulkoseinärakenteista sisältää eniten kerroksia!
Jonkun toisen tehtävä olisi sitten selittää ... miksi?

Lue lisää

..oli se, että onko kokemusta seinärakenteesta, jossa rungon muodostaisi tavallinen leca -harkko, lämpöeristeenä villa/tuulensuoja, ilmarako ja tiiliverhous. Rakennehan olisi sama kuin täystiilitalossa (poltettu tiili tai kahi-tiilirunko), paitsi että runko olisi korvattu leca-harkolla. Ei siis yhtään monimutkaisempi kuin täystiilitalokaan. Ja, jos lujuuslaskelmat sen sallisivat, tiilirungon korvaava leca-harkko ei tarvitsisi olla kuin 200-240 paksu, koska se eristää itsessään jo paremmin lämpöä kuin se 130mm tiilirunko. Tuon tyyppinen rakennehan on tarjolla itse asiassa optirocillakin täystiilitalon vaihtoehtona, paitsi että leca-harkko on joko lecatermiä tai leca-designia.

Tavallinen leca-harkko on kuitenkin erittäin edullinen ja nopea muurata ja kaiketi ominaisuuksiltaan jonkin verran tiilen tapainen, lähinnä kosteuden sitomis- ja ilman läpäisykyvyltään. Mutta toimisiko tuollainen rakenne? Helppo ja aika edullinen rakentaa, mutta onko jotain ongelmia/kokemuksia.

Hermi kirjoitti:

..oli se, että onko kokemusta seinärakenteesta, jossa rungon muodostaisi tavallinen leca -harkko, lämpöeristeenä villa/tuulensuoja, ilmarako ja tiiliverhous. Rakennehan olisi sama kuin täystiilitalossa (poltettu tiili tai kahi-tiilirunko), paitsi että runko olisi korvattu leca-harkolla. Ei siis yhtään monimutkaisempi kuin täystiilitalokaan. Ja, jos lujuuslaskelmat sen sallisivat, tiilirungon korvaava leca-harkko ei tarvitsisi olla kuin 200-240 paksu, koska se eristää itsessään jo paremmin lämpöä kuin se 130mm tiilirunko. Tuon tyyppinen rakennehan on tarjolla itse asiassa optirocillakin täystiilitalon vaihtoehtona, paitsi että leca-harkko on joko lecatermiä tai leca-designia.

Tavallinen leca-harkko on kuitenkin erittäin edullinen ja nopea muurata ja kaiketi ominaisuuksiltaan jonkin verran tiilen tapainen, lähinnä kosteuden sitomis- ja ilman läpäisykyvyltään. Mutta toimisiko tuollainen rakenne? Helppo ja aika edullinen rakentaa, mutta onko jotain ongelmia/kokemuksia.

Lue lisää

ongelma ei ole kevytsoraharkkoseinän kantavuudessa, vaan lämmön eristävyydessä, jota mitataan ns. lambda-arvolla ja joka on mitattu ja määritelty ts. arvo mitä laskelmissa voi/saa käyttää.
Enpä nyt tiedä, (vastoin nimimerkkiäni) että viimeaikoina olisi missään rakennettu asuintalo pelkästään umpi/monoliitti kevytsoraharkkoa (Leca)käyttäen.
Monoliittikiveä on tähänasti käytetty (ja edelleen kompensaatiolaskelman ansiosta) noissa SIPOREX -taloissa, missä siis yksiaineisen ulkoseinän paksuus on 380 mm.
Kurssikaverini rakensivat 80 -luvun alussa kaksikerroksisen paritalon Espooseen sellaisella ulkoseinärakenteella, että molemmat seinäpinnat olivat harkkomuurattuja (75/150) mutta lämmöneristeenä niiden välissä kuitenkin kohtuullinen min.villakerros. Pitivät juuri silloin kehiteltyä lecaterm - rakennetta liian kalliina.
Tuo ilmanläpäisykyky on haitallinen ominaisuus ja se harkoista poistataan rakentamisen aikana slammauksella, rappauksella tai tasoitteella. Halkaistussa term -rakentessahan se poistuukin höyrytiiviin eristeen ansiosta, varsinkin PU, valm. Harjun Betoni Jyväskylässä. Toinen PE -eristeinen tehdään ainakin Joensuussa (Lakan Betoni).

Jonkinsortin kohua on tullut uusista LE -määräyksistä, mutta jo em. mainitun kompensaatiolaskelman ansiosta ja avulla .... sanoisin:
"Ei mitään uutta auringon alla."

Pete kirjoitti:

Eikös ne lecat ole muurattuna 60cm pitkiä ja 20cm korkeita, kun taas esim. kahi runkotiilet (runkoponttiharkko) ovat muurattuna 30cm pitkiä ja 20cm korkeita, joten 1 leca on 2kpl runkoponttitiiliä?

Lue lisää

Asia riippuu siitä millä sen tekee Leca 8,33/m2
runkoponttikahi 17,00/m2,ERT130 35/m2,NKH NRT 42/m2,RT60 50kpl/m2 PT57 55/m2; että seon 2-7kertainen määrä,siis lecaan verrattuna(pelkkänä materiaalina)

sama kirjoitti:

Asia riippuu siitä millä sen tekee Leca 8,33/m2
runkoponttikahi 17,00/m2,ERT130 35/m2,NKH NRT 42/m2,RT60 50kpl/m2 PT57 55/m2; että seon 2-7kertainen määrä,siis lecaan verrattuna(pelkkänä materiaalina)

Lue lisää

Olin tässä välissä jo itsekin paneutunut asian saloihin. Ja myös siihen, että perinteinen poltettu savitiili on parempi kuin kahitiili. Eli jos puhtaaksimuurataan NRT:llä (130mm) tiilirunko, saaden samalla valmista sisäseinää, mikä on hyvän muurarin neliönopeus/hinta?

Pete kirjoitti:

Olin tässä välissä jo itsekin paneutunut asian saloihin. Ja myös siihen, että perinteinen poltettu savitiili on parempi kuin kahitiili. Eli jos puhtaaksimuurataan NRT:llä (130mm) tiilirunko, saaden samalla valmista sisäseinää, mikä on hyvän muurarin neliönopeus/hinta?

Lue lisää

Nopeudella ei ole merkitystä, kaikki tiilet on muurattava joten kappalehinta on parempi jos urakalla tai sitten tuntihintaan.
Kysyt seuraavaksi monta tiiltä taloon menee.

joku kirjoitti:

Nopeudella ei ole merkitystä, kaikki tiilet on muurattava joten kappalehinta on parempi jos urakalla tai sitten tuntihintaan.
Kysyt seuraavaksi monta tiiltä taloon menee.

Lue lisää

Tiilet sentään osaa jokainen laskea. Menekin/m2 näkee suoraan myyjän taulukosta, jos ei viitsi laskea ja seinäneliöt kaiketi jokainen omasta talostaan tietää :)

Hintaa pitää kysyä, jos ei tiedä.

Tietäjätekijä kirjoitti:

ongelma ei ole kevytsoraharkkoseinän kantavuudessa, vaan lämmön eristävyydessä, jota mitataan ns. lambda-arvolla ja joka on mitattu ja määritelty ts. arvo mitä laskelmissa voi/saa käyttää.
Enpä nyt tiedä, (vastoin nimimerkkiäni) että viimeaikoina olisi missään rakennettu asuintalo pelkästään umpi/monoliitti kevytsoraharkkoa (Leca)käyttäen.
Monoliittikiveä on tähänasti käytetty (ja edelleen kompensaatiolaskelman ansiosta) noissa SIPOREX -taloissa, missä siis yksiaineisen ulkoseinän paksuus on 380 mm.
Kurssikaverini rakensivat 80 -luvun alussa kaksikerroksisen paritalon Espooseen sellaisella ulkoseinärakenteella, että molemmat seinäpinnat olivat harkkomuurattuja (75/150) mutta lämmöneristeenä niiden välissä kuitenkin kohtuullinen min.villakerros. Pitivät juuri silloin kehiteltyä lecaterm - rakennetta liian kalliina.
Tuo ilmanläpäisykyky on haitallinen ominaisuus ja se harkoista poistataan rakentamisen aikana slammauksella, rappauksella tai tasoitteella. Halkaistussa term -rakentessahan se poistuukin höyrytiiviin eristeen ansiosta, varsinkin PU, valm. Harjun Betoni Jyväskylässä. Toinen PE -eristeinen tehdään ainakin Joensuussa (Lakan Betoni).

Jonkinsortin kohua on tullut uusista LE -määräyksistä, mutta jo em. mainitun kompensaatiolaskelman ansiosta ja avulla .... sanoisin:
"Ei mitään uutta auringon alla."

Lue lisää

" ongelma ei ole kevytsoraharkkoseinän kantavuudessa, vaan lämmön eristävyydessä "

Kyllä se leca-soraharkko paremmin eristää lämpöä kuin tiili, onhan sen lambda-arvot paremmat. Ja nythän oli kyse rungon tekemisestä 200-240mm leca-harkolla 130mm tiilen sijasta.

" Enpä nyt tiedä, (vastoin nimimerkkiäni) että viimeaikoina olisi missään rakennettu asuintalo pelkästään umpi/monoliitti kevytsoraharkkoa (Leca)käyttäen. "

Ettekö te lue näitä kirjoituksia lainkaan. Alunperinhän kyselin sen mahdollisuuden perään, että täystiilitalon runkorakenne korvattaisiin perus leca-harkolla, jonka päälle laitettaisiin lämmöneristys (aivan kuten täystiilitalossakin), sitten ilmarako ja päälle tiiliverhous.

" Tuo ilmanläpäisykyky on haitallinen ominaisuus ja se harkoista poistataan rakentamisen aikana slammauksella, rappauksella tai tasoitteella. "

Onko Leca-harkko liian ilmaa läpäisevä materiaali? Toisaalta täytyyhän leca-harkko jokatapauksessa pinnoittaa jo ulkonäön vuoksi.

Pete kirjoitti:

Olin tässä välissä jo itsekin paneutunut asian saloihin. Ja myös siihen, että perinteinen poltettu savitiili on parempi kuin kahitiili. Eli jos puhtaaksimuurataan NRT:llä (130mm) tiilirunko, saaden samalla valmista sisäseinää, mikä on hyvän muurarin neliönopeus/hinta?

Lue lisää

alkaen 0,25€/muurattava kappale.Rappilaatu lähtee ehkä halvemmalla.

muurari kirjoitti:

alkaen 0,25€/muurattava kappale.Rappilaatu lähtee ehkä halvemmalla.

Mikä on rappilaatu? Rapattava? Mikä on puhtaaksimuuratessa nopeus neliötä kohden, tai vaikka tiiliä tunnissa?

Pete kirjoitti:

Mikä on rappilaatu? Rapattava? Mikä on puhtaaksimuuratessa nopeus neliötä kohden, tai vaikka tiiliä tunnissa?

Mihin sulla on kiire, eiko hyvä jälki ole tärkeämpi suure kuin valmistuiko sen päivän hitaammin tai nopeammin.
Eikä sillä muurarin nopeudella ole mitään merkitystä jos ei tiedetä kerkiätko itse apumiehenä tekemään laastin, kantamaan tiilet ja tekemään telineet jne samassa tahdissä.
Toisekseen jos sulle antaisin nopeuden neliölle niin haluatko sen hitaamman neliön mukaan vai nopeamman, kukaan jaksa painaa samalla vauhdilla koko päivää.

taas kirjoitti:

Mihin sulla on kiire, eiko hyvä jälki ole tärkeämpi suure kuin valmistuiko sen päivän hitaammin tai nopeammin.
Eikä sillä muurarin nopeudella ole mitään merkitystä jos ei tiedetä kerkiätko itse apumiehenä tekemään laastin, kantamaan tiilet ja tekemään telineet jne samassa tahdissä.
Toisekseen jos sulle antaisin nopeuden neliölle niin haluatko sen hitaamman neliön mukaan vai nopeamman, kukaan jaksa painaa samalla vauhdilla koko päivää.

Lue lisää

Haluan arvioida erilaisten runkovaihtoehtojen hintoja. Tämän foorumin pitäisi olla hyvä paikka vaihtaa tietoja. Sopii mulle hinta-arvio neliöllekin. Pitäisi pystyä arvioimaan, paljonko tiilirungon ja -verhouksen muuraustyö maksaa. Kyllä ne tiilen myyjätkin pitää hinnat esillä, joten materiaalimenekkiä pystyy laskemaan.

Pete kirjoitti:

Haluan arvioida erilaisten runkovaihtoehtojen hintoja. Tämän foorumin pitäisi olla hyvä paikka vaihtaa tietoja. Sopii mulle hinta-arvio neliöllekin. Pitäisi pystyä arvioimaan, paljonko tiilirungon ja -verhouksen muuraustyö maksaa. Kyllä ne tiilen myyjätkin pitää hinnat esillä, joten materiaalimenekkiä pystyy laskemaan.

Lue lisää

Hinta riippuu niin monesta asiasta.On aivan eri asia muurata "rappilaatua" umpiseinää esim 10 metrin pätkää, jossa ei yhtään reikää...sitä voi repimällä muurata pitkästi toistatuhatta kiveä päivässä...jos on hullu...(olen ollut joskus).
Jos sulla on matemaattista neroutta, niin tässä keskustelussa es hinnoilla pitäisi jo pystyä laskemaan hinnan/m2-->tasotekelpoinen runkomuuraus NRT:llä alkaen jostain 8€/m2...ylöspäin ja julkisivu siihen mukaan reilusta kympistä ylöspäin.Eli yhteensä alkaen ~18€/m2=runko js.Karkea hinta-arvio on tämä, jota ei pidä yleistää. Ilman kuvia en anna ikinä hintaa,ellei ole 100% varmuus mitä ollaan tekemässä.
150m2 runkoa ja parisataaa js kestää muurata kuukauden-pualtoista-kaksi.
Hinta on varmasti kilpailukykyinen verrattuna sipolatoihin ja muihin itseään kivitaloiksi markkinoiviin...koskien työn osuutta.

muurari kirjoitti:

Hinta riippuu niin monesta asiasta.On aivan eri asia muurata "rappilaatua" umpiseinää esim 10 metrin pätkää, jossa ei yhtään reikää...sitä voi repimällä muurata pitkästi toistatuhatta kiveä päivässä...jos on hullu...(olen ollut joskus).
Jos sulla on matemaattista neroutta, niin tässä keskustelussa es hinnoilla pitäisi jo pystyä laskemaan hinnan/m2-->tasotekelpoinen runkomuuraus NRT:llä alkaen jostain 8€/m2...ylöspäin ja julkisivu siihen mukaan reilusta kympistä ylöspäin.Eli yhteensä alkaen ~18€/m2=runko js.Karkea hinta-arvio on tämä, jota ei pidä yleistää. Ilman kuvia en anna ikinä hintaa,ellei ole 100% varmuus mitä ollaan tekemässä.
150m2 runkoa ja parisataaa js kestää muurata kuukauden-pualtoista-kaksi.
Hinta on varmasti kilpailukykyinen verrattuna sipolatoihin ja muihin itseään kivitaloiksi markkinoiviin...koskien työn osuutta.

Lue lisää

Kiitos. Nyt tuli riittävä vastaus.