Tutkijat James Hansen ja Larissa Nazarenko (Goddard Institute for Space Studies) ovat sitä mieltä, että noen osuus globaaliin lämpenemiseen on paljon luultua merkittävämpi. Heidän mukaansa sen osuus on jopa 25 % kaikesta lämpenemisestä v. 1880 jälkeen.
Kysymys on lumen sulamisesta. Jokainen tietää, että nokinen lumi sulaa keväällä nopeasti. Täysin puhdas lumi heijastaa suurimman osan Auringon säteilystä takaisin avaruuteen, mutta nokinen lumi sitoo suurimman osan.
Heidän mukaansa noen poisto savukaasuista on paljon helpompaa kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Nykyään on Kiinan ja Intian päällä lähes jatkuva saastepilvi. seurauksena epätäydellisestä palamisesta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa palamista kontrolloidaan paremmin, mutta nokea on täälläkin. Ehkä suurin syy raskas liikenne.
Ilmeisesti kannattaa kehittää halpoja savukaasujen puhdistusmenetelmiä, joita kehitysmaatkin pystyisivät käyttämään.
En osaa arvioida, kuinka luotettava reportoimani työ on, mutta se ainakin kertoo, että lämpötilan nousuun vaikuttavat tekijät ovat vielä hakusessa.
Jo pitkään on, tunnettu, että jos Pohjoisen Jäämerren ja Siperian pysyvät lumikentät sulavat, niin ne saman tien häviävät. Vesi ja maaperä imevät paljon tehokkaammin Auringon säteilyä kuin vesi. Syntynyt suuri makean veden määrä voisi pysähdyttää Golf-virran joksikin aikaa.
Mielestäni koko ilmastostrategia kannattaisi miettiä uudestaan. EU:n suunnittelema hiilidioksidin "anekauppa" ei vaikuta tehokkaalta menetelmältä.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/3333493.stm
Kysymys on lumen sulamisesta. Jokainen tietää, että nokinen lumi sulaa keväällä nopeasti. Täysin puhdas lumi heijastaa suurimman osan Auringon säteilystä takaisin avaruuteen, mutta nokinen lumi sitoo suurimman osan.
Heidän mukaansa noen poisto savukaasuista on paljon helpompaa kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Nykyään on Kiinan ja Intian päällä lähes jatkuva saastepilvi. seurauksena epätäydellisestä palamisesta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa palamista kontrolloidaan paremmin, mutta nokea on täälläkin. Ehkä suurin syy raskas liikenne.
Ilmeisesti kannattaa kehittää halpoja savukaasujen puhdistusmenetelmiä, joita kehitysmaatkin pystyisivät käyttämään.
En osaa arvioida, kuinka luotettava reportoimani työ on, mutta se ainakin kertoo, että lämpötilan nousuun vaikuttavat tekijät ovat vielä hakusessa.
Jo pitkään on, tunnettu, että jos Pohjoisen Jäämerren ja Siperian pysyvät lumikentät sulavat, niin ne saman tien häviävät. Vesi ja maaperä imevät paljon tehokkaammin Auringon säteilyä kuin vesi. Syntynyt suuri makean veden määrä voisi pysähdyttää Golf-virran joksikin aikaa.
Mielestäni koko ilmastostrategia kannattaisi miettiä uudestaan. EU:n suunnittelema hiilidioksidin "anekauppa" ei vaikuta tehokkaalta menetelmältä.
http://news.bbc.co.uk/1/hi/sci/tech/3333493.stm
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sama juttu on YLEn ympäristöuutisissa. Tässä siitä sellaisia poimintoja, joita en kirjoituksessasi havainnut:
"
Noen vaikutus on tutkimuksen mukaan suurin maapallon pohjoisilla alueilla. Tropiikissa vaikutus on mitätön.
Esimerkiksi Alpeilla puhdas lumi heijastaa auringonvalosta takaisin 98 prosenttia. Tutkijat ovat huomanneet heijastuvuuden vähentyvän noen vaikutuksesta 80 - 90 prosenttiin. Noen likaama lumi on tummaa ja sen pinnalle kertyy kova likasaostuma.
Tutkijoiden laskelmien mukaan ilmakehän noki on saattanut aiheuttaa vuosina 1880 - 2000 tapahtuneesta ilmakehän lämpenemisestä jopa neljänneksen.
Kansainvälinen meteorologien ilmastopaneeli IPCC ei omissa tutkimuksissaan ota huomioon noen merkitystä ilmakehän muuttumiseen.
Nokea pääsee ilmakehään teollisuusmaissa eniten diesel-moottoreista. Kehitysmaissa suurin päästölähde on puun, eläinten lannan ja kasviöljyn käyttö polttoaineena.
Noen pääsyä ilmakehään voidaan vähentää huomattavasti helpommin kuin varsinaisten kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin. Esimerkiksi saasteettomampien diesel-moottoreiden kehittely on jo pitkällä.
Nokipäästöjen vähentämisellä olisi myös muita hyviä vaikutuksia. Nokihan aiheuttaa esimerkiksi hengitystiesairauksia.
"
Yleensäkään emme tunne luonnon mekanismeja riittävän hyvin ryhtyessämme johonkin, vaan koetamme oppia jälkikäteen, virheiden kautta.
Ymmärrän kyllä, että noen erottaminen ei niin hirveen vaikeeta voi olla (isoja hiukkasia). mutta mitä sille noelle sitten tehdään, vaikkapa dieseleissä?
Aurinko ja ilmaston lämpeneminen (Jarl Ahlbeck)
Heikki Nevanlinna (Tieteessä tapahtuu 6/2000) analysoi mielenkiintoisessa artikkelissaan Auringon vaikutusta maapallon lämpötilaan. Hän toteaa että englantilaiset tiedemiehet ovat saaneet auringon kokonaissäteilyn kasvuksi tällä vuosisadalla 1,65 W/m2, mikä vastaa 0,25 oC lämpötilan nousua, suunnilleen puolta havaitusta (0,6 oC) globaalilämpötilan kasvusta. Hän ei kuitenkaan maininnut että arvo 0,6 oC perustuu epätarkkoihin pintamittauksiin joihin vaikuttavat urbanisoituminen, maankäytön muutokset, lämmitysenergian lisääntynyt käyttö, sekä moni muu ilmastosta riippumaton häiriötekijä.
Nämä virheet ovat hyvin vaikeasti korjattavissa. USA:n mantereelta löytyy parhaat ja vähiten häiriintyneet maaseutumittaukset (nk. HCN-tilasto) ja näiden mukaan lämpötila on nykyään suunnilleen sama kuin 1930-luvulla. Muualla maailmasta saadut mittaukset ovat laadultaan paljon heikompia. Erityisen epäluotettavia globaalisen lämpötilan laskemiseksi ovat harvalukuiset valtameri-mittaukset (70 % pinta-alasta) sekä entisen Neuvostoliiton alueelta ja Afrikasta saadut mittaukset.
Kasvihuoneteorian mukaan alempi ilmakehä lämpenisi nopeammin kuin pinta. Alemman ilmakehän lämpötilamittaukset toisistaan riippumattomilla satelliiteilla ja säähavaintopalloilla eivät kuitenkaan näytä tilastollisesti merkittävää lämpenemistä vuonna 1979.
Todellinen globaalinen lämpötilannousu tällä vuosisadalla voi siten olla huomattavasti pienempi kuin 0,6 astetta. Ei ole millään tavalla poissuljettua että todellinen, mutta tuntematon arvo on 0,25 astetta.
Lukuisista tuntemattomista feedback-mekanismeista johtuen ilmakehän lisääntyneen hiilidioksidipitoisuuden vaikutusta maapallon keskilämpötilaan ei voida luotettavasti laskea teoreettisesti.
Kirjoittaja on Åbo Akademin ympäristötekniikan dosentti.
Maallikkona sanoisin että ehkä tarkkaa keskilämpötilan nousua ei voida teoreettisesti laskea. Mutta tiedät varmasti itsekin mikä merkitys hiilidioksidilla on lämpösäteilyn estäjänä maan pinnalta. Kyseenalaistatko sinä tämän? Maapallon lämpötasetta pystyy jo maalaisjärjellä ajattelemaan. Olisi ihan kiva tietää mitä nämä tuntemattomat feedback mekanismit oikein mahtavat olla? Mikä mahtaisi olla sellainen mekanismi mitä ei vielä tiedetä? Pilvet ja vesi yleensäkin ilmakehässä ovat sellainen joka tekee ainakin sen että laskentaa ei voi suorittaa käsinlaskukaavalla. jää ja lumipeitteen vaikutus on varmasti helppo laskea. Vesien virtaukset muutokset ei luultavasti kovinkaanpaljon vaikuta. Mitä en tiedä?
Luulisi että pilvienkin vaikutusta pystyy laskemaan onhan satelliittikuviakin jo pitkältä ajalta. Tulevaisuuden säätä on kuitenkin varmaan mahdoton laskea. Jos ilmassa on paljon nokea niin eikä noen pinnalle ala vesipisrat muodostumaan, mutta eikö ne kuitenkin joskus muodostu.
Jos hiilidioksidin määrän kasvua ei saada tulevaisuudessa pysäytettyä ja ilmasto muuttuu sietämättömäkisi niin eikö silloin voisi pyrkiä ratkaisemaan ongelman lisäämällä maapallon auringonvalon heijastusta keinotekoisesti vaikka peittämällä Saharaa valkoisilla harsoilla? Ei luultavasti mikään halpa menetelmä mutta mahdollinen jos muuta ei enää keksitä. Mitäs sanot tähän?
Keskustelu tästä on näköjään siirtynyt toisaalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002011603
Poistetaan porukalla tämä keskustelu klikkaamalla 'Ilmoita asiattomasta viestistä' tämän viestin yläpuolisessa viestissä ja perusteluina vaikka 'Kaksoisviesti'. Meiliosoitteeksi voi laittaa vaikka [email protected] (luulisin).
Tai onko tuon välii, jos täällä ei tästä keskustella...
Tuli väärän viestin alle.
Taidan pitää tauon, etten sekoile enempää.
Sori kaikille.
Miksi ottaa nokea tai CO2:ta kun ydinvoimaa lisäämällä päästään kummastakin miltei kokonaan eroon?
Lämmittävät ne ydinvoimaloiden lauhdevedetkin ilmaa ympärillään, jopa tiedettyä enemmän. Haihtuva vesi aiheuttaa vesihöyrykerroksen ilmakehään ja paistumme kaikki!
Ilmastomuutosten mittaus ja seurantapisteistä vain ydinvoimaloiden lähellä olevissa seurantapisteissä on havaittu huolestuttavaa ja merkittävää ilmaston lämpenemistä.
Ilmaston mittaus ja seurantapisteissä vain ydinvoimaloiden lähellä olevissa seurantapisteissä on havaittu merkittävää ilmaston lämpenemistä.
"Ilmaston mittaus ja seurantapisteissä vain ydinvoimaloiden lähellä olevissa seurantapisteissä on havaittu merkittävää ilmaston lämpenemistä."
Varmasti on havaittu lämpenemistä kun gigawattiluokan lämpöteholla lauhdutetaan. Näin on minkä tahansa voimalaitoksen luona. Sekoitat nyt kuitenkin kaksi asiaa: tavallisen lämpenemisen ja ilmaston lämpenemisen. Ilmaston lämpeneminenhän tarkoittaisi ilmaston muuttumista, että kokonaisen suuren alueen ilmasto muuttuisi lämpimämmäksi. Tällaista vaikutusta ei ydinvoimalla tietystikään ole eikä voikaan olla koska se ei aiheuta ilmastokaasupäästöjä. Sen sijaan ydinvoima ehkäisee ilmastonmuutosta koska sitä käyttämäällä vältetään ilmastokaasupäästöjä, joita syntyisi jos vastaava energia tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla.