Jäsenmaiden erot kyvyissä ja haluissa osallistua integraatioon kasvavat, kun unioni laajenee. Tämä luo paineita monitahtiseen integraatioon, joka merkitsee käytännössä vääjäämättä jäsenmaiden eriarvoistumista, arvioi professori Esko Antola Turun yliopiston Jean Monnet -keskuksesta Suomen Atlantti-Seuran ja komission edustuston yhteistilaisuudessa 10. helmikuuta. EU:n uudistamisprosessissa Antolan mielestä keskeistä on se, miten unionin kansainvälinen rooli ja toimintakyky kehittyvät.
Antolan mukaan eritahtinen integraatio on myös institutionaalinen ongelma, joten se tulisi ottaa huomioon perussopimusten uudistamisen yhteydessä. Jo nykyiset EU:n jäsenmaat suhtautuvat vaihtelevasti tiiviimpään yhteistyöhön, esimerkiksi euroon ja yhteiseen puolustukseen.
Antola arvioi, että EU:n laajennuttua nykyisten ja uusien jäsenmaiden välillä vallitsevat kuilut lyövät näkyvän leimansa unionin kehitykseen parinkymmenen vuoden ajan. Ongelmallisia toimintasektoreita ovat Antolan mukaan talous- ja rahaliitto, erityisesti talouspolitiikan koordinaatio, sekä hyvinvointipolitiikan ja työmarkkinoiden uudistaminen.
Kova ydin on Antolan mukaan syntymässä myös puolustuspolitiikkaan. ?Jos ydinryhmä parantaa EU:n uskottavuutta ja toimintakykyä kriisinhallinnassa ja sitä kautta kansainvälisenä toimijana yleensä, tulee vähemmän kyvykkäiden ja haluttomampien sallia se?, toivoi Antola.
Puolustuspolitiikan kova ydin on Antolan mielestä saatava vastuulliseen kontrolliin perussopimuksien kautta. Antola hakisi mallia EMU-järjestelmästä. ?Yhteisen puolustuspolitiikan ytimellistämisen tulisi tapahtua siten, että kaikilla jäsenmailla olisi oikeus osallistua päätöksentekoon, jolla raamitetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjakysymykset ja asetetaan ytimen toimivallan rajat. Myös kriisinhallintaoperaatioiden kustannuksista päättäminen on yhteinen asia, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana?, Antola ehdotti.
Antolan mukaan eritahtinen integraatio on myös institutionaalinen ongelma, joten se tulisi ottaa huomioon perussopimusten uudistamisen yhteydessä. Jo nykyiset EU:n jäsenmaat suhtautuvat vaihtelevasti tiiviimpään yhteistyöhön, esimerkiksi euroon ja yhteiseen puolustukseen.
Antola arvioi, että EU:n laajennuttua nykyisten ja uusien jäsenmaiden välillä vallitsevat kuilut lyövät näkyvän leimansa unionin kehitykseen parinkymmenen vuoden ajan. Ongelmallisia toimintasektoreita ovat Antolan mukaan talous- ja rahaliitto, erityisesti talouspolitiikan koordinaatio, sekä hyvinvointipolitiikan ja työmarkkinoiden uudistaminen.
Kova ydin on Antolan mukaan syntymässä myös puolustuspolitiikkaan. ?Jos ydinryhmä parantaa EU:n uskottavuutta ja toimintakykyä kriisinhallinnassa ja sitä kautta kansainvälisenä toimijana yleensä, tulee vähemmän kyvykkäiden ja haluttomampien sallia se?, toivoi Antola.
Puolustuspolitiikan kova ydin on Antolan mielestä saatava vastuulliseen kontrolliin perussopimuksien kautta. Antola hakisi mallia EMU-järjestelmästä. ?Yhteisen puolustuspolitiikan ytimellistämisen tulisi tapahtua siten, että kaikilla jäsenmailla olisi oikeus osallistua päätöksentekoon, jolla raamitetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjakysymykset ja asetetaan ytimen toimivallan rajat. Myös kriisinhallintaoperaatioiden kustannuksista päättäminen on yhteinen asia, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana?, Antola ehdotti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ajanmittaan. Niin valittaa ainakin Valtiovarainministeriö 30.12.2003
(Tiedote 138/2003):
"Alkoholiveron alennukset voimaan 1.3.2004
Alkoholiveroa alennetaan keskimäärin 33 prosentilla 1.3.2004.
Suurin alennus kohdistuu väkeviin alkoholijuomiin.
Alkoholiveroalennuksen ja veropohjan kaventumisen seurauksena valtion alkoholijuomien myynnistä saamien välillisten verotulojen ennustetaan laskevan noin 360 miljoonaa euroa vuonna 2004 vuoden 2003 talousarviossa ennustetusta.
Lisätietoja alkoholin ja tupakan tuontirajoituksista löytyy Tullin Internet-sivuilta www.tulli.fi
http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=54085&k=fi&old=32862