Aluepolitiikasta vastaava komissaari Michel Barnier esitteli tiistaina arvion Suomen ja Ruotsin pohjoisimmissa osissa vuosina 1995?1999 toteutettujen rakennerahasto-ohjelmien onnistumisesta.
Niin sanottujen tavoite 6 -ohjelmien ansiosta Euroopan pohjoisimmille alueille syntyi yli 5 000 uutta työpaikkaa ja noin
6 000 uutta yritystä. Valittu strategia, jossa keskityttiin henkilöresurssien kehittämiseen ja yrittäjyyteen, osoittautui erittäin onnistuneeksi talouselämän rakenteellisten ongelmien vaivaamilla alueilla. Jo vuosikymmeniä jatkunut väestökato on kuitenkin niin vakava ongelma, että olisi epärealistista odottaa sen ratkeavan pelkän ohjelmatyön avulla, arviossa todetaan. Ohjelman rahoitus Suomelle oli runsaat 1,9 miljardia euroa.
EU:n rakennerahastoista rahoitetaan monivuotisia ohjelmia, joilla edistetään aluekehitystä, työllisyyttä ja rakenneuudistusta. Ohjelmat suunnitellaan yhteistyössä alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan komission kesken. Koheesiorahasto mukaan luettuna rakennepolitiikan määrärahat kaudelle 2000?2006 ovat yhteensä
213 miljardia euroa.
Kaudella 1995?1999 tavoite 6 -alueita olivat Suomen ja Ruotsin laajat, harvaan asutut ja ilmastoltaan ankarat pohjoisimmat alueet. Nykyisellä ohjelmakaudella entiset tavoite 6 -alueet on sisällytetty tavoite 1 -alueisiin, toisin sanoen alueisiin, joilla bruttokansantuote on alle 75 % yhteisön keskiarvosta.
Niin sanottujen tavoite 6 -ohjelmien ansiosta Euroopan pohjoisimmille alueille syntyi yli 5 000 uutta työpaikkaa ja noin
6 000 uutta yritystä. Valittu strategia, jossa keskityttiin henkilöresurssien kehittämiseen ja yrittäjyyteen, osoittautui erittäin onnistuneeksi talouselämän rakenteellisten ongelmien vaivaamilla alueilla. Jo vuosikymmeniä jatkunut väestökato on kuitenkin niin vakava ongelma, että olisi epärealistista odottaa sen ratkeavan pelkän ohjelmatyön avulla, arviossa todetaan. Ohjelman rahoitus Suomelle oli runsaat 1,9 miljardia euroa.
EU:n rakennerahastoista rahoitetaan monivuotisia ohjelmia, joilla edistetään aluekehitystä, työllisyyttä ja rakenneuudistusta. Ohjelmat suunnitellaan yhteistyössä alueiden, jäsenvaltioiden ja Euroopan komission kesken. Koheesiorahasto mukaan luettuna rakennepolitiikan määrärahat kaudelle 2000?2006 ovat yhteensä
213 miljardia euroa.
Kaudella 1995?1999 tavoite 6 -alueita olivat Suomen ja Ruotsin laajat, harvaan asutut ja ilmastoltaan ankarat pohjoisimmat alueet. Nykyisellä ohjelmakaudella entiset tavoite 6 -alueet on sisällytetty tavoite 1 -alueisiin, toisin sanoen alueisiin, joilla bruttokansantuote on alle 75 % yhteisön keskiarvosta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
että enemmän on mennyt kuin tullut. Eikä tulevaisuuskaan kovin ruusuiselta näytä. Satuin lukemaan vanhoja uutisia:
Uutiset 23.05.03
"Suomen nettomaksu EU:lle kasvaa
Suomen nettomaksu EU:n budjettiin kasvaa tulevalla rahoituskaudella vuosina 2007 - 2013.
Valtiovarainministeriön uusien laskelmien mukaan nettomaksu voi olla kauden viimeisenä vuonna 700 - 900 miljoonaa euroa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että neuvottelut uusista maatalous- ja rakennepoliittisista ratkaisuista menevät Suomen kannalta hyvin.
Suomi on asettanut tavoitteeksi Agenda 2007 -neuvotteluissa, että se saisi edelleen korkeinta aluetukea Pohjois- ja Itä-Suomeen. Jos se onnistuu, Suomi voisi saada tulevaisuudessakin EU:n aluetukia lähes yhtä paljon kuin nyt, noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos maataloustukineuvotteluissa ei onnistuta, Suomen nettomaksu voi kohota jopa 1,1 miljardiin euroon.
Pienempi nettomaksu vastaisi noin 0,5 prosenttia Suomen BKT:sta. Se on suhteessa yhtä paljon kuin suurimmat nettomaksajat Saksa ja Ruotsi maksavat nykyisin.
STT ".
Eiköhön tulis halvemmaks pakata reppu ja lähteä EU:sta. Pudasjärvellä on tilaa asua. Lähettävä siitä firmasta on ennenpitkää kuiteski.
tyhmempi kuin luulin.
työpaikat ja rahat EU:n päästökaupan takia:
HS 6.1.04
"Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että ensi vuonna alkavan EU:n päästökaupan kustannukset vievät Suomesta noin 10 000 työpaikkaa vuoteen 2010 mennessä..."
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1071381623898
Ja mikä mahtaakaan olla se todellinen luku.
Virallinen totuus kun tuppaa näissä EU-asioissa olemaan melko kaukana totuudesta.
Mutta kuten olen aijemminkin todennut, mikään uhraus ei ole liian suuri niille, joille EU-jäsenyys on itsetarkoitus.
no tässä lisää:
"Työvoiman poistuman korvaamiseen tarvitaan Uudellemaalle lähes 256 000 uutta työntekijää vuoteen 2015 mennessä. Tämä on 37 prosenttia vuoden 2000 työllisistä. Näin työpaikkamäärä pysyisi ennallaan. Työpaikkojen kasvuksi arvioidaan Uudellamaalla 27 000–134 000 työpaikkaa. Uutta työvoimaa tarvitaan siis yhteensä vajaasta 300 000 henkilöstä lähes 400 000 henkilöön vuoteen 2015 mennessä."
...mitenkäs tämä nyt edelliseen liittyy?