Jeesus puhui uskonnollisille, Kirjoitukset tietäville ja niitä opettaville:
*Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.*
*Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?*
Hengellisyyden taakan voi opetella!
Jeesus on myös uskonnollisuudesta Vapahtaja, sillä Pyhä Henki 'puhaltaa siellä missä tahtoo'. Ja 'viimeisenä päivänä' meiltä kysytään Jumalan Pojan uskoa (ei kirkossakäyntejä, kasteita, uskonnollisia saavutuksia) sekä Sanan mukaan sitä, mitä hedelmää usko on saanut aikaan.
*Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.*
*Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?*
Hengellisyyden taakan voi opetella!
Jeesus on myös uskonnollisuudesta Vapahtaja, sillä Pyhä Henki 'puhaltaa siellä missä tahtoo'. Ja 'viimeisenä päivänä' meiltä kysytään Jumalan Pojan uskoa (ei kirkossakäyntejä, kasteita, uskonnollisia saavutuksia) sekä Sanan mukaan sitä, mitä hedelmää usko on saanut aikaan.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Oletkos tullut ajatelleeksi, että sinä kuuluisana viimeisen päivän viimeisenä hetkenä Sinulle tokaisee keltavihreä vesinokkaeläin taivaallisen lammikon reunalla että "Olet elänyt koko elämäsi uskoen turhaan, sinua on huijattu Jumalalla ja Jeesuksella. Nyt on viimeinen tilaisuutesi kertoa kuinka oikeasti ajattelet. Uskotko minuun, pyhään vesinokkaan, kaiken alullepanijaan? " Koko "pelastuksesi" perustuu nyt uskoosi johonkin kuviteltuun
Taidat olla kunnon ateisti...
ettekö te hihhulit juuri väitä että ateismi on uskonto?
Eivätkö ne silloin uskokkaan?
Taitaakin olla niin, että vain sinun uskosi on se ainoa oikea usko, ainakin omasta mielestäsi vai?
Jeesus Kristus on tehnyt minusta uskovaisen.
Sitä ennen en uskonut.
Ja mielestäni 'ateismi' on elämäntapa, eräänlainen ideologia, vapaus ei-mistään.
En tiedä olenko ateisti ja siitä kumpusi tuo versio pelastumisesta. Minua jotenkin vaan risoo ja ärsyttää noi kristittyjen käännytykset. Miten maailman muihin uskontoihin kuuluvien sitten käy viimeisenä päivänä kristinuskon mukaan? Täytyykö heidän katua väärään uskomisesta? Viime aikoina olen alkanut vasta miettimään kunnolla asioita, kuulun yhä kirkkoon mutta harkitsen eroamista. Tuntuu että Jumala on pelon tuote ja olento, jonka avulla selitetään asioita, joista ollaan epävarmoja, todellisuus, jossa olemme ja elämme perustuu sattumien summaan.
Herätyskristillinen julistus pyrkii vaikuttamaan ihmisen tahtoon; todellisuudessa kukaan ei voi uskoa Jumalaan. Usko on Jumalasta, se on Pyhän Hengen työ ihmisessä.
Etsin parikymmentä vuotta... Jotkut väittävät löytäneensä syntyessään...
Kiitän ja olen sisimmässäni tyytyväinen ja onnellinen, kun Jumala Pyhän Henkensä kautta teki minusta Jeesukseen uskovan.
Se on merkillinen todistus itsellenikin, kun Pyhä Henki todistaa hengelleni Jumalasta.
Vilpitön kyselijä saa vastauksen, rehellinen etsijä löytää.
Raamatun Sana on vielä armollisempi: 'etsivä löytää'.
Eikö se oli hiukan ironista, surkuhupaisaa suorastaan, että etsin koko elämäni mitään löytämättä ja kun kuolen, lakkaan olemasta ja se mittaamattoman arvokas aika on ohi, tuhlattu turhaan tyhjään uskomiseen?
Realistina pitäisin Jumalaa tyhmänä, jos hän on luonut ihmisen, koska samalla hän on luonut hyvin kyseenalaisia toimintoja, kuten kehittyneet aivot ja kyvyn kehittää hänen luomuksiaan tuhoavia asioita johon lisättynä esmi. kateus, kosto ja vaikka ääriuskovaisuus vain muutamia mainitakseni muodostavat melko sekavan ja tuhoisan olemassaolon..
En puolestani kehota ketään etsimään löytämättä!
(Ikuiset etsijät tekevät etsimisestä uskonnon!)
Uskoontulo eli uudestisyntyminen Pyhästä Hengestä muuttaa joka tapauksessa ihmistä. Se on sellainen prosessi, jossa Pyhä Henki uudistaa. Puhutaan Hengen hedelmistä.
Uskoontultua ihminen vasta käsittää synnin ja sen olemassaolon ympärillään kuin omassa elämässään. Sitä ennen on vain ihmettelyä sekasorrosta ja nautinnonsekaista oman/toisten elämisen moralisointia.
"En puolestani kehota ketään etsimään löytämättä! "
Jotta voisi etsiä, täytyisi siis olla jo valmiiksi löytänyt, eli etsiminen on turhaa?
"Uskoontultua ihminen vasta käsittää synnin ja sen olemassaolon ympärillään kuin omassa elämässään. Sitä ennen on vain ihmettelyä sekasorrosta ja nautinnonsekaista oman/toisten elämisen moralisointia. "
Ymmärrän, että uskoontulolla tarkoitat nyt evlut Jumalaan uskomisen aloittamista. Eli joka ei usko Jumalaan, ei ymmärrä, mikä on ns. syntiä ja mikä ei? Uskon, että erotan sen, mikä tuottaa hyvää muille ja mikä pahaa. Eikö elämässä ole tärkeintä yrittää tuottaa mahdollisimman paljon hyvää? Jos saan aikaan hyvää enemmän kuin uskoon tullut, joka ei ole tehnyt ns. syntiä, niin joudunko sinne paljon puhuttuun helvettiin ja uskovaiset taivaaseen vai kuinka asia muka pitäisi ymmärtää??
>>>Jeesus Kristus on tehnyt minusta uskovaisen.>>Ja mielestäni 'ateismi' on elämäntapa, eräänlainen ideologia, vapaus ei-mistään.
ja tuossa taasen olet aivan väärässä, joka taasen johtuu etteet ymmärrä näköjään ateismi sanan merkitystä joka todellakaan ei tarkoita elämätapaa, ideologiaa ja väite, "vapaus ei-mistään" on jo sinun idiotismiä lähentelevä väittämä.
Se on vapautta ajatella ilman sinun pelkojasi ja uskomuksiasi tai uskontosi opinkappaleita ja vapaus ajatella myös niitä.
Raamatun Sana kertoo, että vain Jeesuksen ristintyö on ainoa pelastus. Siinä on uskon perusta, että olen saanut syntini anteeksi Jeesuksen nimessä. Sen Pyhä Henki vaikuttaa uskoksi. Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen Vapahtajaksi, Herraksi - Pelastajaksi.
Hyvillä teoillamme emme pääse taivaaseen, muttei niistä haittaakaan ole.
(En ole evlut.)
Nyt sitten tiedän, mitä ateismi on.
Tuo nyt ei juurikaan avannut mitään. Olen kuullut sadat kerran "Jeesus sovitti syntimme ristillä". Sanahelinää minulle, se ei tuo mitään näkökulmaa mihinkään jos en usko Jumalaan.
"Hyvillä teoillamme emme pääse taivaaseen, muttei niistä haittaakaan ole."
Anteeksi nyt suhtautumiseni, mutta ymmärrän kyllä itsekin ettei hyvistä teoista ole haittaa. Eikö juuri hyvät teot, kuten lähimmäisenrakkaus ole niitä, joilla te luulette pääsevänne taivaaseen? Vai onko ne ne muodollisuudet?
Toistan: pelastuminen on armoa. Ja se on Jeesuksessa.
Sanahelinää on tällä palstalla kiitettävästi; jokainen uskova todistaa uskostaan omalla tavalla. Se on rikkautta.
Jumala ja uskonto on siis ei-mitään? LOL =DD Ja tuli hihhulilta kuin tykin suusta.
"Hihhulius on elämäntapa, eräänlainen ideologia, orjuus ei-minkään alla."
LOLLOTILOLLOTI vielä! =DD
Raamatussa väitetään jonkun sanoneen:
"*Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?*"
Niinpä, on aika vaikea uskoa mihinkään perustelemattomaan. Ja kun näitä perusteluja ei koskaan anneta. Uskovaiset, syyttäkää vain itseänne kun ei-uskovaiset eivät ota lusikkaa käteen ja rupea heti lappaamaan sitä tarjoamaanne paskakulhollista kurkustaan alas.
Loppu onkin sitten semmoista tavanomaista uskonnollis-hengellis-humanistista soopaa, jolla ei ole mitään oikeasta painoarvoa.
Tarkoitus tuskin on mainitsemasi.
Todistaminen ei ole mainostamista.
Todistus on ennen tuomiota. Jokaisella uskovalla on Pyhän Hengen todistus itsessään.
Käytännössä: sen huomaa siitä yhtäläisyydestä, millä uskovat puhuvat Jeesuksesta ja uskosta Häneen.
"Todistaminen ei ole mainostamista."
Teillä uskovaisilla se on just sama asia. "Tulkaa meidän uskontoon ja saatte vapauden, viisauden, iänkaikkisen elämän ja karkkia. Maksaa vain vapaan tahdon." Totta kai te myös lisäätte mainoksiinne se pelkokertoimen "Kuulu meihin, tai meidän jumala syö sun pään !"
"Jokaisella uskovalla on Pyhän Hengen todistus itsessään."
Niinhän te voitte sanoa, mutta voitteko se todistaa sen ?
"Käytännössä: sen huomaa siitä yhtäläisyydestä, millä uskovat puhuvat Jeesuksesta ja uskosta Häneen."
Niinpä...kristillisiä kirkkoja kun on jo yli 10 000 kappaletta. Jotkut ovat riidoissa keskenään, jotkut vähemmän riidoissa. Se siitä kristillisestä yhtenäisyydestä.
Todellisuudessa on vain yksi seurakunta=Jeesukseen uskovat.
On paljon uskonnollista meininkiä. Siinä ei ole Hengen todistusta, vaan ihmisen.
Niin ei voi sanoin ketään vakuuttaa. (Väänsin aikoinani kauankin uskovien kanssa ennen uskoontuloa.)
C u.
"Todellisuudessa on vain yksi seurakunta=Jeesukseen uskovat."
Väärin. Todellisuudessa on yli 10 000 kristillistä seurakuntaa. Jos saat yli 10 000 saamaan arvon yksi, niin ota yhteyttä jonkin yliopiston matematiikan laitokselle.
"On paljon uskonnollista meininkiä."
Miten yllättävää ? :-o
Kristinusko _ON_ uskonto. Jos tämän kiellät, niin silloin kristittyihin ei enää tarvitse soveltaa uskonnonvapautta.
"Siinä ei ole Hengen todistusta, vaan ihmisen."
Niinpä, koko kristinusko _ON_ ihmisten luoma ja muokkaama.
10 000 seurakuntaa kuten JD tuossa toi ilmi,
yksi seurakunta on vain sinun unelmissasi.
En sitten tiedä pitäisikö meidän suhtautua todellisuuteen siten kuin se on vai siten
kuin se elää meidän unelmissamme.
Se on maailmankatsomuskysymys, enkä usko
että on väärin uskoa mihin vaan, mutta
väittää, että omat ja kollektiivisetkin
päiväunelmoinnit ovat totuus on väärin ellei ole antaa väitteelle painavia perusteita.
Henkilökohtaisesti lähetystyö arsyttää juuri
siitä syystä, että siinä käytetään hyväksi ihmisen heikkouksia, eli vedotaan tunnemaailmaan
sen sijaan, että esitetään sitä apologetiikkaa ja
filosofista perustelua, mitä uskovat itse ovat
totutuneet lukemaan, että voisivat jaksaa uskoa.
Apologetiikkahan ei ole ateisteja vastaan vaan
uskovia tukemaan syntynyt, kysymykset kun vaivaavat myös sisäisen todistuksen saaneita.
Mitä lähetystyön perusteluihin tulee, niin
onpa esitetty myös sellaista, että se on myöhempi lisäys pyhiin teksteihin ei alunperin
Jeesuksen puheita.
Yli 10 000 on uskonnollista ryhmittymää/liikettä, mutta vain yksi on Kristuksen ruumis=seurakunta=Jeesukseen uskovat. Tämä seurakunta on pirstaloitunut, ja Jeesukseen uskovia yhdistää tässä ajassa Pyhän Hengen yhteys, Jeesuksen todistus.
Jos oletetaan yksi seurakunta, joka on kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän jumalan perustama ja ohjaama, niin miten on mahdollista että tämä seurakunta on pirstaloitunut ?
Aika huonoa johtajuutta, etenkin kun ajatellaan että jonain päivänä tämän olennon tulisi oletetusti johtaa koko ihmiskuntaa.
Ei ole yhtä seurakuntaa. Sinä, witness, olet joko väärässä tai sitten sinä valehtelet. Kuinka yli 10 000 voi olla yhtä kuin yksi ? Ihan sama kuin minä viskaisin tuon monitorin vieressä olevan viinilasin seinään (joisin sen tyhjäksi ensin, totta kai) ja sittenkin puhuisin yhdestä viinilasista. 10 000 sirpaleen viinilasi ei täytä viinilasin funktiota.
Ihminen on ihminen, ja Jumala on Jumala.
Kuten todettua, ihminen ihastuu uskonnolliseen actioniin ja ohittaa raamatullisen, Sanan mukaisen opetuksen.
(Eikä tuosta uskonnollisesta massasta kuin pieni osa uskoo Jeesukseen.)
miljoonien ihmisten yhteinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta heidän Herranaan ja Vapahtajanaan täyttää Pyhän Yhteisen Seurakunnan funktion.
Paradoksi: ei tekstiä
Ei tekstiä
Ihmisellä ei yhdelläkään ole tässä ajassa hengellistä tuomiovaltaa.
Jeesus tiesi, ettei yksikään voisi uskoa Jumalaan, ellei Pyhä Henki sitä vaikuttaisi.
*Se on Jumalan teko, että te Häneen uskotte.*
Mikä minussa on sitten "vikana" kun en häneen usko (luulisin)? Saatanako vaikuttaa? Olen miettinyt asiaa todellakin paljon ja 'etsinyt totuutta'. Miksei Jumala ole päätöksenteon hetkellä/hetkillä auttanut tai sysäissyt minua mitenkään oikeaan suuntaan vaan jättänyt minut ns. "vääräuskoiseksi" pakanaksi? Onko Jumalalla suosikkeja? Eikö Hän suosi sitten minua ja jättää juuri minut valaisematta?
Mikä minussa on sitten "vikana" kun en häneen usko (luulisin)? Saatanako vaikuttaa? Olen miettinyt asiaa todellakin paljon ja 'etsinyt totuutta'. Miksei Jumala ole päätöksenteon hetkellä/hetkillä auttanut tai sysäissyt minua mitenkään oikeaan suuntaan vaan jättänyt minut ns. "vääräuskoiseksi" pakanaksi? Onko Jumalalla suosikkeja? Eikö Hän suosi sitten minua ja jättää juuri minut valaisematta?
Ihmisen on vaikea muuttaa vakiintuneita käsityksiään. Mutta kun valo sytytetään, se valaisee koko huoneen ja näyttää kaikki siellä olevat esineet yksityiskohtaisesti. Epäilylle ei jää enää sijaa. Eikä sängyn alta löydy mörköjä.
Haluatko tulla uskovaiseksi?
Tuo nyt ei taas sisältänyt mitään. Pelkkiä vertauksia uskoontulemisesta.
No, meissä on se vika, että olemme epäluuloisia, epäuskoisia, kyräileviä, vihamielisiä jne. Etsimme toistemme heikkouksia voidaksemme iskeä niihin (omituinen nautinto!)
Juuri tällaisia ominaisuuksia emme tarvitse! Meidän on keskityttävä vallan toisenlaiseen käyttäytymiseen, toistemme rakastamiseen, hyväksymiseen ja auttamiseen. Ei kai se nyt niin vaativaa ole?
Elämä on täynnä viisautta, väkevyyttä ja voimaa.
Todistaa Johannes pathmoksen saarella, ollessaan
vankina ja puutteen alaisena vainottuna ihmisenä.
Ja hänellekkin kävi niin kuin kaikille jotka seu-
rasivat Karitsaa ja alkoivat julistaa ilosanomaa
ihmisille, kuolemalla hänen oli kuoltava ja näin
jokainen apostoli oli kohdannut tiensä pään, elä-
mänsä elettyään totuuden puolesta, ja rakkaudesta
ja uskolisuudesta he elivät ja olivat.
Mutta heidänkin väsyttävä työ kantoi hedelmää,
joka on nähtävissä nykypäivän niissä ihmisissä
jotka nurkumatta pitää sanomaa totuudesta esillä,
välittämättä siitä mitä muut siitä sanovat, tai
minkälaisen arvostelun ja rienauksen kohteeksi
nämä uupumattomat uurastajat joutuvat.
Johanneksen Ilmestys 5: 12-14
12 ja he sanoivat suurella äänellä: "Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen".
13 Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: "Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!"
14 Ja ne neljä olentoa sanoivat: "Amen", ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja kumartaen rukoilivat.
Honour The One and Only, our Saviour Jesus Christ!
Miten ihmeessä nyt kutsut hengellisyyttä taakaksi, kun mitä ilmeisemmin olet uskossa?
Onko usko sinulle hengellinen taakka eli epämieluisa rasite? Teetkö kaiken vain viimeistä tuomiopäivää varten, ettet joutuisi kadotukseen?
Minäpä kerron sinulle yhden jutun: Elämässä voi tehdä hyviä asioita myös ihan vilpittömästi ilman, että odottaa niistä "palkintoa" viimeisellä tuomiolla. Luulisi, että jumalasi arvostaa vilpittömyyttä enemmän kuin hanurin nuoleskelua...
Tuollainen "minä varmistan, että minä pelastun" -ajattelu antaa ihmisestä - näin ateistin näkökannasta tarkasteltuna - melkoisen itsekeskeisen kuvan. Kuinkahan moni tosiuskovainen olisi valmis pelastamaan lähimmäisensä vaikkapa juuri hengellisessä mielessä, jos tietäisi, että joutuisi siitä hyvästä itse mahdollisesti kadotukseen... Villi arvaus: ei varmaan yksikään.
Hengellisyys on taakka ihmiselle, joka ei ole uskossa. Eli ns uskonnollista suorittamista=muotomenoja.
Minä jo vähän ihmettelinkin... mutta nyt ymmärrän, mitä tarkoitit. Kiva, kun korjasit =)
On totta, että ulkoiset toiminnot, sopisiko sanoa riitit, ovat varmasti suuri taakka, jos ne tekee vailla aitoa uskoa. Sääli sellaisia ihmisiä!
Mikä ihme se on?
-Kadotus-?
Se on kun raadollisen ihmisen nimi pyyhitään yli
elämän-kirjasta ja heitetään pois, eli ihminen
kuolee ja kuolee toisen kerran, tuon viimeisen
tuomion jälkeen.
Eikä se ole ihme, se on käsitteellinen asia mutta
aukeaa vain hengellisille ihmisille.
Raamatusta löydät myös sanan kadotus. Onhan se hieman "hämärä" - kuten monet vertauskuvalliset sanat ja sanonnat joskus - muttei tarkoita mitään "ping, nyt lakkaat olemasta" juttua.
Jumalasta eksynyt ihminen joutuu kadotukseen, ellei löydä takaisin. Ja mitäpä luulisit, jos Jumalasta erkaantunut ihminen ei (kristinopin mukaan) pääse taivaaseen, niin mihinköhän tämä sitten joutuu...?
Lause on osa Jeesuksen antamaa kehotusta uskoville:
*Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.*
siis jotain vertauskuvallista.
Jeesus puhui paljon vertauksilla. Olisivatko ihmiset kestäneet suoraa puhetta? Tai ymmärtäneet, saati uskoneet?
Kukaan ihminen ei voi uskoa Jeesukseen ilman Pyhää Henkeä.
Jeesus ollut joskus. Henkilönä kyllä, mutta kaikki hömppä sen ympärillä on sitten toinen asia.
Jeesus oli aikanaan jonkinlainen ajattelia ja on sanonut varmasti jotakin. Saattaa löytyä hänen sanomisistaan jotakin viisastakin niin kuin ajattelijoilla on joskus tapana sanoa.
Mutta kun asiaan sotketaan pyhä henki ja jumala niin siitä syntyy vain satuja ja tarinoita menneiltä vuosilta. Uskomuksia.
Maassamme ei taida olla riittävästi hengellistä opetusta?
hengellinen opetus on? Kristinuskon levittämistäkö/opettamistako. Sitä on riittävästi tai jopa liikaakin. Aivopesu ei ole hyvästä, mitä tuo uskonnon opettaminen on yleensä.
Jos hengellisellä opetuksella tarkoitat vaikkapa suvaitsevaisuuden, erilaisuuden ymmärtämistä tai yleinsä uskontojen (muiden kuin kristinuskon) perustietojen opettamista tai vaikkapa yksinkertaisesti ajattelun opettamista (tosin ajattelua tuskin voi opettaa). Niin niiden opettamista on ehkä liian vähän. Varsinkin oikean tiedon. Yleissivistys ei ole pahasta.
Raamattua ei voi ymmärtää järjellä. Se on lukittu kirja, jonka vain Pyhä Henki voi avata.
Joka tuutilta tulee "herransanaa" jo ala-asteelta lähtien että ihan suututtaa kun muistelee. Rippikoulut sun muut piti käydä kun muutkin käy? Naurussa on ollut pitelemistä kun yritetään aivopestä ihmisiä,lapsesta asti. Heikot uskoo ja ne joilla on vahva itsetunto niin ei mene "lankaan". Onneksi on jo sen verran ikää että voi itse päättää mihin menee tai yleensä kuuntelee.
Miten se ilmenee.
Raamattua ei voi ymmärtää järjellä. Niin miten sitä pitää sitten ymmärtää? Tunteellako?
sinähän sen tiedät, kun näemmä olet armoton
meitä heikkoja kohtaan, sinä iso amatsooni!
Ehkä vain näytämme heikoilta, mutta kun emme olekaan yksin, vaan Pyhä Henki asuu meissä, niin heikkoinakin meillä on kanttia sanoa sanottavamme, kun siinä on Henki mukana.
Kyllä sä sitten olet sellainen pikku höpönassu.
Ihminen saa Pyhän Hengen tullessaan uskoon. Silloin Sana avautuu, kun Pyhä Henki selittää ja opettaa sitä ihmisen hengelle.
Ennen uskoontuloa Raamattu on kirja muiden joukossa, historiaa, sääntöjä ja ihanteellisia rakkauden käskyjä.
Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen Persoonaa syntien sovittajana ja uuden elämän synnyttäjänä.
Hengen vaikuttamista hedelmistä eräs on rakkaus, 'joka ei muistele kärsimäänsä pahaa'. Siinä on taivasta.
Olen käynyt tuon saman rumban läpi. Muotojumalisuus ei tyydytä ketään. Silti siinäkin voi olla siemen. *Sillä usko tulee kuulemisesta, ja kuuleminen Kristuksen Sanan kautta.*
Uskoontulo on henkilökohtainen muutos ihmisen ja Jumalan välillä.
pyhä henki on tunnetila. Rakkauden osoitus kristinuskolle.
Pyhä Henki on Jeesuksen Henki. Uskon alkaja ja vaikuttaja.
Pikku höpönassu? No ei nyt ihan niinkään. Vanha emakko. Mihin se "höpö" minun kohdallanai kuuluu, en osaa sanoa.
tunnetila. Rakkauden osoitus yksinomaan
Jeesukselle.
Ihan kivasti todettu...
"Ehkä vain näytämme heikoilta, mutta kun emme olekaan yksin, vaan Pyhä Henki asuu meissä, niin heikkoinakin meillä on kanttia sanoa sanottavamme, kun siinä on Henki mukana. "
Tuli ihan mieleen se Kummeli-pätkä, jossa kaksi ralliautoilijaa istuu sponsoritarroilla päällystetyssä autossa. Rahatilanne on tukala, ja mies kysyy toiselta sponsorikassaa, johon toinen vastaa: "Hä, ei kai näitä tarroja ilmasiks saanu?"
Kristinusko on heikkojen ja selkärangattomien häviäjien alistusinstituutio. Kristinusko kieltää todellisen elämän ja lupaa vain jotain epämääräistä kuoleman jälkeistä paratiisia. Jos siellä taivaassa on tommosta hihhuliporukkaa läskin ja impotentin isäjumalan sekä äpäräpoika-jeesuksen lisäksi niin ei vois vähempää kiinnostaa koko paikka. Helvetissä olis varmasti paljon mielenkiintoisempaa.
Mutta. Jumalaa ei ole. Jeesus ei ollut jumalan poika. Raamattu ei ole jumalan sanaa. Sielua ei ole. Vapaata tahtoa ei ole. Taivasta ei ole. Helvettiä ei ole. On vain tämä elämä joka on elettävä niin rationaalisesti kuin mahdollista, hyötyjä ja haittoja punniten. Ja pidettävä tietty hauskaa, oli se sitten syöminen, juominen, naiminen, pelaaminen tai ajatteleminen. Tai kaikki yhdessä, yhtäaikaa, sekaisin. ;-) Kunhan ei vahingoita muita jos nämä eivät sitä itse halua.
Taakka tuntuu olevan, tosiaankin. Luulenpa, että kun maailma tai edes Tellus sellaisena, kuin me sen tiedämme lakkaa olemasta en ole paikalla. Ehkä aiheesta voi keskustella lisää jollain noista yläreunassa pienellä kirjoitetuista kristillillä palstoilla.
Hei Hei! Ja mukavaa kevättä.