Miksihän Kiotosta puhuttaessa muistetaan vain metalli- ja metsäalan työpaikat? Osoitan alla, että Kioton sopimuksen aloittama fossiilisista polttoaineista luopuminen on valtava markkinarako suomalaiselle osaamiselle ja teollisuudelle, jos yhtä sen perustaa - kotimaista kysyntää - ei tuhota lyhytnäköisillä ratkaisuilla.
Perinteinen metsä- ja metalliteollisuus vaatii valtavia pääomia ja työllistää loppujen lopuksi melko vähän verrattuna investointeihin. Ympäristöteollisuus työllistää jo tällä hetkellä 24 000 ihmistä, 8000 enemmän kuin metalliteollisuus. Pelkästään Suomen surkean pieni tuulivoiman lisäystavoite, 500 MW vuoteen 2010 mennessä, työllistää yli 2000 ihmistä. Näin suuri työllistäminen metalliteollisuuteen edellyttäisi Suomen koko energiankulutuksen kasvattamista 10%, n. yhden ydinvoimalan verran. Saksassa edellytykset tuulivoimalle eivät ole yhtä hyvät kuin Suomessa, mutta kapasiteettia rakennetaan n. 1500 MW *vuodessa*.
Lisäksi puu- ja tuulienergia luovat työpaikkoja (metsurit, rakennusala, kuljetusala, metalliteollisuus) nimenomaan maaseudulle ja pohjoisiin keskuksiin.
Lähde: KTM:n selvitykset, Valtavirta (www.ydinvoima.net)
Electrowatt-Ekonon tuulivoimaraportin mukaan:
"Suomalainen tuulivoimateollisuus toi vuonna 2000 Suomeen noin miljardin markan vientitulot. Koko 1990-luvun ajan vienti on kasvanut 30 - 50 % vuosivauhdilla (36,37,38). Alan teollisuus (mm. ABB, Metso, Rautaruukki, Ahlström) arvioi kasvun jatkuvan samalla vauhdilla lähivuosina. Mikäli suomalainen teollisuus pystyy säilyttämään nykyisen markkina-asemansa, voisi liikevaihto kansainvälisten markkinaennusteiden perusteella kasvaa jopa 10-kertaiseksi vuoteen 2010. Tuulivoima synnyttäisi näin ollen suuruusluokkaa 10 000 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen 10 vuoden kuluessa."
Eduskunnan Työ-ja tasa-arvovaliokunta toteaa tuoreessa lausunnossaan ilmastostrategiasta: "Ilmastomuutoksen torjuminen maailmanlaajuisena prosessina ja sen edellyttämä maailman energiatuotannon muuttaminen pääosaltaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä on perustavanlaatuinen maailman energiahuollon muutos, joka käsittää eräiden laskelmien mukaan jopa 100 000 miljardin markan uusinvestoinnit. Tämä muutos luo suuria mahdollisuuksia uudelle energiateknologialle. Perustellusti on esitetty, että uudesta energiateknologiasta voi tulla yhtä merkittävä teknologia-alue kuin tietotekniikasta. Kun Suomessa on runsaasti uuden energiateknologian osaamista, voivat työllistämismahdollisuudet tällä sektorilla olla huomattavat. Ilmastostrategian vaikutuksia energiateknologian vientimahdollisuuksiin ei hallituksen ilmastostrategian laskelmissa ja selvityksissä ole kuitenkaan otettu huomioon."
Ydinenergian ja ilmaisen ilmakehän likaamisen (Kiotosta luopuminen) kaltaiset näennäisratkaisut, joilla energian hinta pidetään kohtuuttoman alhaalla, ovat työllistämispolitiikan este. Puuenergian käyttö voitaisiin n. kaksinkertaistaa, jos energian hinta nousisi 0,5 s/kWh.
Teollisuuden sähkö on Suomessa EU:n toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. Kaikkein energiaintensiivisimmilläkin aloilla sähkön hinta on pieni osa kustannuksia. Esimerkiksi massa ja paperiteollisuuden kustannuksista sähkö on ollut 7 % luokkaa, kun materiaali- ja kuljetuskustannukset ovat yli 50 % ja henkilöstökulut 17 %. (Tilastokeskus 2000a)
Perinteinen metsä- ja metalliteollisuus vaatii valtavia pääomia ja työllistää loppujen lopuksi melko vähän verrattuna investointeihin. Ympäristöteollisuus työllistää jo tällä hetkellä 24 000 ihmistä, 8000 enemmän kuin metalliteollisuus. Pelkästään Suomen surkean pieni tuulivoiman lisäystavoite, 500 MW vuoteen 2010 mennessä, työllistää yli 2000 ihmistä. Näin suuri työllistäminen metalliteollisuuteen edellyttäisi Suomen koko energiankulutuksen kasvattamista 10%, n. yhden ydinvoimalan verran. Saksassa edellytykset tuulivoimalle eivät ole yhtä hyvät kuin Suomessa, mutta kapasiteettia rakennetaan n. 1500 MW *vuodessa*.
Lisäksi puu- ja tuulienergia luovat työpaikkoja (metsurit, rakennusala, kuljetusala, metalliteollisuus) nimenomaan maaseudulle ja pohjoisiin keskuksiin.
Lähde: KTM:n selvitykset, Valtavirta (www.ydinvoima.net)
Electrowatt-Ekonon tuulivoimaraportin mukaan:
"Suomalainen tuulivoimateollisuus toi vuonna 2000 Suomeen noin miljardin markan vientitulot. Koko 1990-luvun ajan vienti on kasvanut 30 - 50 % vuosivauhdilla (36,37,38). Alan teollisuus (mm. ABB, Metso, Rautaruukki, Ahlström) arvioi kasvun jatkuvan samalla vauhdilla lähivuosina. Mikäli suomalainen teollisuus pystyy säilyttämään nykyisen markkina-asemansa, voisi liikevaihto kansainvälisten markkinaennusteiden perusteella kasvaa jopa 10-kertaiseksi vuoteen 2010. Tuulivoima synnyttäisi näin ollen suuruusluokkaa 10 000 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen 10 vuoden kuluessa."
Eduskunnan Työ-ja tasa-arvovaliokunta toteaa tuoreessa lausunnossaan ilmastostrategiasta: "Ilmastomuutoksen torjuminen maailmanlaajuisena prosessina ja sen edellyttämä maailman energiatuotannon muuttaminen pääosaltaan päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä on perustavanlaatuinen maailman energiahuollon muutos, joka käsittää eräiden laskelmien mukaan jopa 100 000 miljardin markan uusinvestoinnit. Tämä muutos luo suuria mahdollisuuksia uudelle energiateknologialle. Perustellusti on esitetty, että uudesta energiateknologiasta voi tulla yhtä merkittävä teknologia-alue kuin tietotekniikasta. Kun Suomessa on runsaasti uuden energiateknologian osaamista, voivat työllistämismahdollisuudet tällä sektorilla olla huomattavat. Ilmastostrategian vaikutuksia energiateknologian vientimahdollisuuksiin ei hallituksen ilmastostrategian laskelmissa ja selvityksissä ole kuitenkaan otettu huomioon."
Ydinenergian ja ilmaisen ilmakehän likaamisen (Kiotosta luopuminen) kaltaiset näennäisratkaisut, joilla energian hinta pidetään kohtuuttoman alhaalla, ovat työllistämispolitiikan este. Puuenergian käyttö voitaisiin n. kaksinkertaistaa, jos energian hinta nousisi 0,5 s/kWh.
Teollisuuden sähkö on Suomessa EU:n toiseksi halvinta Ruotsin jälkeen. Kaikkein energiaintensiivisimmilläkin aloilla sähkön hinta on pieni osa kustannuksia. Esimerkiksi massa ja paperiteollisuuden kustannuksista sähkö on ollut 7 % luokkaa, kun materiaali- ja kuljetuskustannukset ovat yli 50 % ja henkilöstökulut 17 %. (Tilastokeskus 2000a)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.