Maksimiskenaarioiden mukaiset työpaikkojen lisäystä kuvaavat työllisyysarviot (poikkeamat tasaisesta kehitysurasta) saadaan seuraavaan järjestykseen tilanteessa, jossa nimellispalkat joustavat:
Sopeuttava Eta 118.000 > EMU 97.000 > Eta 76.000 > EU 73.000
Näiden työllisyyslukujen kyllä pitäisi muuttaa sitä positiivista kuvaa, minkä aiemmat tutkimukset ovat antaneet EU-jäsenyyden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyyden tasoero sopeuttavan Etan eduksi johtuu pitkälti siitä, että Etassa elintarviketaloutta ei olisi tarvinnut ajaa niin alas kuin mitä EU:ssa on jouduttu tekemään.
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset työllisyysluvut ovat EU:ssa 62.000 henkilöä ja Etassa 56.000 henkilöä.
Mikäli laskelmat tehdään palkkajäykkyyden vallitessa, maksimiskenaarioiden mukaiset työllisyysarviot (poikkeamat hieman erilaisesta tasaisen kehityksen urasta) ovat seuraavat:
Sopeuttava Eta 58.000 > EMU 25.000 > Eta 10.000 > EU 1000
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset työllisyysluvut jäisivät tässä palkkajäykkyystapauksessa negatiivisiksi: EU:ssa -16.000 henkilöä ja Etassa -15.000 henkilöä.
Nämä luvut kertovat sen, että kun emme ole pystyneet hyödyntämään - mikä oli todistettava - integraation mukanaan tuomia positiivisia vaikutuksia, työllisyys integraation takia huonontui.
Näin kävi EU-vaihtoehdon toteuduttua. Mikäli laskelmissa olisi kyetty huomioimaan EU:n haittavaikutukset, joista edellä oli puhetta, työttömyyden kasvu olisi EU-vaihtoehdossa todettu vieläkin suuremmaksi.
Tutkimuksissa oli laskettu suuri joukko Etan ja EU:n välisiä vaikutuseroja myös muiden makrotaloudellisten suureiden osalta. Esimerkiksi kuluttajahinnat Etassa laskivat lähes yhtä paljon kuin Suomen ollessa EU:n jäsenenä. Näin olisi tapahtunut varsinkin sopeuttavassa Eta-vaihtoehdossa, jossa valmisteveroja on maltillisesti alennettu omin kansallisin päätöksin.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voi sanoa, että vaikka siinä ei ymmärrettävästi ollut mahdollista saada selville "lopullista totuutta", niin sen olisi pitänyt kylläkin kyseenalaistaa ne varmana pidetyt myönteiset EU-vaikutukset, joihin aiemmissa selvityksissä oli päädytty.
Tutkimuksen tulosten mukaan sopeuttava Eta-vaihtoehto kilvoitteli talousvaikutuksiltaan vähintäänkin tasavertaisesti EU-jäsenyysvaihtoehdon kanssa. Ja kaikki tämä oli Etassa mahdollista kansallisen raha-, valuuttakurssi- ja finanssipolitiikan liikkumaravaa kaventamatta.
Tällaisen EU:ssa menetetyn liikkumavaran olemassaolo olisi ollut erinomaisen tärkeää suhdannevaihtelujen tasoittamisen kannalta esim. nykyisen kaltaisen suurtyöttömyyden vallitessa.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Eta-Suomessa olisimme voineet säilyttää EU:ta paremmin suomalaisen maaseudun asuttuna, koska EU johti maatalouden sekä sen takia maaseutupaikkakuntien muidenkin elinkeinojen ja kuntatalouksien suurempaan alasajoon, mikä oli todistettava.
Eta-sopimus oli Suomelle yhteiskuntataloudellisesti paljon parempi integraatioratkaisu kuin EU-jäsenyys - puhumattakaan siitä, että Eta olisi säilyttänyt Suomen kansallisen päätösvallan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Näiden viimeksi mainittujen osaltahan pääministeri Esko Aho vakuutti eduskunnan välikysymyskeskustelussa 13.6.1994 ettei EU anna Suomelle erityisiä turvallisuustakuita. Eikä niitä EU-komission puheenjohtaja Jacques Delorskaan Suomelle myöntänyt heinäkuun 1994 Suomen-vierailullaan. Hänhän totesi 22.7.1994 MTV:n kymmenen uutisille antamassaan lausunnossa, että Euroopan unioni takaa Suomen turvallisuuden lukuun ottamatta "aivan poikkeustapauksia". Kysyä sopii, mitä hyötyä tällaisesta "lupauksesta" on Suomelle.
Sopeuttava Eta 118.000 > EMU 97.000 > Eta 76.000 > EU 73.000
Näiden työllisyyslukujen kyllä pitäisi muuttaa sitä positiivista kuvaa, minkä aiemmat tutkimukset ovat antaneet EU-jäsenyyden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyyden tasoero sopeuttavan Etan eduksi johtuu pitkälti siitä, että Etassa elintarviketaloutta ei olisi tarvinnut ajaa niin alas kuin mitä EU:ssa on jouduttu tekemään.
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset työllisyysluvut ovat EU:ssa 62.000 henkilöä ja Etassa 56.000 henkilöä.
Mikäli laskelmat tehdään palkkajäykkyyden vallitessa, maksimiskenaarioiden mukaiset työllisyysarviot (poikkeamat hieman erilaisesta tasaisen kehityksen urasta) ovat seuraavat:
Sopeuttava Eta 58.000 > EMU 25.000 > Eta 10.000 > EU 1000
Vastaavat minimiskenaarion mukaiset työllisyysluvut jäisivät tässä palkkajäykkyystapauksessa negatiivisiksi: EU:ssa -16.000 henkilöä ja Etassa -15.000 henkilöä.
Nämä luvut kertovat sen, että kun emme ole pystyneet hyödyntämään - mikä oli todistettava - integraation mukanaan tuomia positiivisia vaikutuksia, työllisyys integraation takia huonontui.
Näin kävi EU-vaihtoehdon toteuduttua. Mikäli laskelmissa olisi kyetty huomioimaan EU:n haittavaikutukset, joista edellä oli puhetta, työttömyyden kasvu olisi EU-vaihtoehdossa todettu vieläkin suuremmaksi.
Tutkimuksissa oli laskettu suuri joukko Etan ja EU:n välisiä vaikutuseroja myös muiden makrotaloudellisten suureiden osalta. Esimerkiksi kuluttajahinnat Etassa laskivat lähes yhtä paljon kuin Suomen ollessa EU:n jäsenenä. Näin olisi tapahtunut varsinkin sopeuttavassa Eta-vaihtoehdossa, jossa valmisteveroja on maltillisesti alennettu omin kansallisin päätöksin.
Yhteenvetona tutkimuksen tuloksista voi sanoa, että vaikka siinä ei ymmärrettävästi ollut mahdollista saada selville "lopullista totuutta", niin sen olisi pitänyt kylläkin kyseenalaistaa ne varmana pidetyt myönteiset EU-vaikutukset, joihin aiemmissa selvityksissä oli päädytty.
Tutkimuksen tulosten mukaan sopeuttava Eta-vaihtoehto kilvoitteli talousvaikutuksiltaan vähintäänkin tasavertaisesti EU-jäsenyysvaihtoehdon kanssa. Ja kaikki tämä oli Etassa mahdollista kansallisen raha-, valuuttakurssi- ja finanssipolitiikan liikkumaravaa kaventamatta.
Tällaisen EU:ssa menetetyn liikkumavaran olemassaolo olisi ollut erinomaisen tärkeää suhdannevaihtelujen tasoittamisen kannalta esim. nykyisen kaltaisen suurtyöttömyyden vallitessa.
Lisäksi kannattaa muistaa, että Eta-Suomessa olisimme voineet säilyttää EU:ta paremmin suomalaisen maaseudun asuttuna, koska EU johti maatalouden sekä sen takia maaseutupaikkakuntien muidenkin elinkeinojen ja kuntatalouksien suurempaan alasajoon, mikä oli todistettava.
Eta-sopimus oli Suomelle yhteiskuntataloudellisesti paljon parempi integraatioratkaisu kuin EU-jäsenyys - puhumattakaan siitä, että Eta olisi säilyttänyt Suomen kansallisen päätösvallan ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Näiden viimeksi mainittujen osaltahan pääministeri Esko Aho vakuutti eduskunnan välikysymyskeskustelussa 13.6.1994 ettei EU anna Suomelle erityisiä turvallisuustakuita. Eikä niitä EU-komission puheenjohtaja Jacques Delorskaan Suomelle myöntänyt heinäkuun 1994 Suomen-vierailullaan. Hänhän totesi 22.7.1994 MTV:n kymmenen uutisille antamassaan lausunnossa, että Euroopan unioni takaa Suomen turvallisuuden lukuun ottamatta "aivan poikkeustapauksia". Kysyä sopii, mitä hyötyä tällaisesta "lupauksesta" on Suomelle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.