Sokerin paastoarvot

ikää on 44v

Eiköhän tuo ole plasma-arvo. Lihava et ole, vain hiukan ylipainoinen. Vatsan ympärysmitta on juuri
rajalla, josta se ei saisi alkaa nousta. Ikä sopii
tyypin 2 diabetekseen, mutta paastoarvo on vasta normaalin ylärajalla, joten toistaiseksi ei hätää. Harrastus on hyvä. Ohjeet ovat oikeita ja 5 kg painonpudotus olisi erinomainen asia. Tuota paastoarvoa kannattaa silloin tällöin tarkkailla, ettei se lähde nousemaan. Minulle sanottiin, että puolen vuoden välein kontrolliin. Ostin kuitenkin mittarin itselleni ja mittaan kuukauden välein. Muista myöskin, että tyypin 2 diabetes on ennenkaikkea valtimosairaus, joten kaikki ohjeet sepelvaltimotaudin välttämisestä ovat tarpeellisia.

Muista nyt, että myös lihakset painaa. Eli minusta tuo sun 180cm / 90 kg ei ole mitenkään paha. Etenkin punttarilla käymistä jne harrastavilla nuo painoindeksijutut jne ei kerro koko totuutta, koska lihakset tosiaan painaa nekin.

500 mg mitä ainetta?

Mikä 500mg? Mistä puhut?

Onkohan toi iltasyöminen pahasta. Pitäisi varmaan pyrkiä siihen ettei syö esim 18 jälkeen enää. Mutta vaikeaa. Kun iso huvi on ollut istua tv edessä ja syödä hissukseen se päivän pääateria. Ehkä olisi syytä aikaistaa. Vaikeaa. Mutta täytyy todeta, että kun on jättänyt sokerit ja melkein kaikki hiilarit pois niin keho voi kyllä ehdottomasti paremmin. Onko joku kellonaika jonka jälkeen ei saisi syödä. Osaan asettaa itselleni sääntöjä. Sekin ilahduttaa, että, kun hiilarit on poissa tippuu paino itsekseen.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan toi iltasyöminen pahasta. Pitäisi varmaan pyrkiä siihen ettei syö esim 18 jälkeen enää. Mutta vaikeaa. Kun iso huvi on ollut istua tv edessä ja syödä hissukseen se päivän pääateria. Ehkä olisi syytä aikaistaa. Vaikeaa. Mutta täytyy todeta, että kun on jättänyt sokerit ja melkein kaikki hiilarit pois niin keho voi kyllä ehdottomasti paremmin. Onko joku kellonaika jonka jälkeen ei saisi syödä. Osaan asettaa itselleni sääntöjä. Sekin ilahduttaa, että, kun hiilarit on poissa tippuu paino itsekseen.

Lue lisää

Kyllähän noita laihdutuskuureja kellonajan perusteellakin on keksitty, mutta eihän niissä ole mitään järkevää perustetta. Tärkeintä on se mitä syö ja milloin suhteutettuna nukkumaanmenoon. Olen nyt seurannut verensokereitani skannerilla ja tapanani on syödä noin klo 18 aikoihin kevyen illallisen. Usein tulee sitten vielä otettua jonkun pienen välipalan sen jälkeenkin. Verensokeri pysyy aika tasaisesti korkealla koko illan ja iltaruuan laadusta riippuen sokerit laskee yön aikana eri tavalla. Hitaat hiilihydraatit laskee tietenkin hitaammin. Eilen illalla tuli syötyä Koulunäkkipala Vuolu -leikkeleellä ja illallinenkin jäi saunomisen vuoksi vähän myöhempään. Yön aikana verensokeri laski aika hitaasti kohti heräämistä. Tuossa erään iltana oli iltasyömiset jäänyt vähiin ja nukkumaan menin normaalialueen ylärajalla olevalla arvolla. Yöllä lukemat oli pudonneet aika nopeasti 4 mmol/l vaiheille ja pysynyt siinä heräämiseen saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan toi iltasyöminen pahasta. Pitäisi varmaan pyrkiä siihen ettei syö esim 18 jälkeen enää. Mutta vaikeaa. Kun iso huvi on ollut istua tv edessä ja syödä hissukseen se päivän pääateria. Ehkä olisi syytä aikaistaa. Vaikeaa. Mutta täytyy todeta, että kun on jättänyt sokerit ja melkein kaikki hiilarit pois niin keho voi kyllä ehdottomasti paremmin. Onko joku kellonaika jonka jälkeen ei saisi syödä. Osaan asettaa itselleni sääntöjä. Sekin ilahduttaa, että, kun hiilarit on poissa tippuu paino itsekseen.

Lue lisää

Karppaus on pelkkä laihdutustapa. Pehmeillä rasvoilla ihan ok mutta kovilla ei. Knuuti kirjoittaa karppauksesta ja diabeteksestä blogissaan näin: https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/vahahiilihydraattinen-vhh-ruokavalio-ja-diabetes/

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan toi iltasyöminen pahasta. Pitäisi varmaan pyrkiä siihen ettei syö esim 18 jälkeen enää. Mutta vaikeaa. Kun iso huvi on ollut istua tv edessä ja syödä hissukseen se päivän pääateria. Ehkä olisi syytä aikaistaa. Vaikeaa. Mutta täytyy todeta, että kun on jättänyt sokerit ja melkein kaikki hiilarit pois niin keho voi kyllä ehdottomasti paremmin. Onko joku kellonaika jonka jälkeen ei saisi syödä. Osaan asettaa itselleni sääntöjä. Sekin ilahduttaa, että, kun hiilarit on poissa tippuu paino itsekseen.

Lue lisää

En tiedä onko pahasta, mutta tutkimusten mukaan elimistölle on aterian jälkeisen verensokerin hallinta helpompaa aamulla kuin illalla.

Aiheesta on kirjoittanut ravitsemustieteen tohtori Reijo Laatikainen otsikolla ”Iltapaasto ja iltasyömisen kevennys. Katsaus terveysvaikutuksiin.”.

En suosittele tuollaista etenkään tyypin 1 diabeetikoille. Enkä muillekaan. Ensinnäkin illalla syöty puuro on hyvä keino pitää verensokeri suht tasaisena, koska puurossa oleva kuitu nostaa verensokeria hitaammin ja siten ehkäisee matalia verensokeereita. Muutenkin kuidun saaminen on tärkeää, siinä voi suoliston toimintakin häiriintyä merkittävästi jos ei saa riittävästi kuitua ja siitä voi tulla ongelmia verensokerinkin kanssa muusta puhumattakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan toi iltasyöminen pahasta. Pitäisi varmaan pyrkiä siihen ettei syö esim 18 jälkeen enää. Mutta vaikeaa. Kun iso huvi on ollut istua tv edessä ja syödä hissukseen se päivän pääateria. Ehkä olisi syytä aikaistaa. Vaikeaa. Mutta täytyy todeta, että kun on jättänyt sokerit ja melkein kaikki hiilarit pois niin keho voi kyllä ehdottomasti paremmin. Onko joku kellonaika jonka jälkeen ei saisi syödä. Osaan asettaa itselleni sääntöjä. Sekin ilahduttaa, että, kun hiilarit on poissa tippuu paino itsekseen.

Lue lisää

Kaihan tajuat sen, että kun paino tippuu itsekseen jättäessäsi hiilarit pois, sillon keho käyttää ensin energiantuotantoon sekä rasvaa, että lihaskudosta? Tajuathan sen, että todennäköisesti menetät ihan lihaskudosta etkä pelkästään rasvaa. Sitäpaitsi aivot tarvitsee noin 120g hiilihydraattia vuorokaudessa, koska aivot pystyy käyttämään ainoastaan glukoosia energian lähteenä.Elimistösi tuottaa siis jokatapauksessa glukoosia rasvoista jne mutta sen seurauksena elimistöösi myös kertyy ketoaineita eli elimistösi happamoituu. Etenkin tyypin 1 diabeetikoille tuo on hengenvaarallista pahimmillaan.

Kun menetät lihasmassaa sen takia, että elimistö käyttää niitä energianlähteenä niin eikuntosi kyllä siitä parane.

hvp27 kirjoitti:

Karppaus on pelkkä laihdutustapa. Pehmeillä rasvoilla ihan ok mutta kovilla ei. Knuuti kirjoittaa karppauksesta ja diabeteksestä blogissaan näin: https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/vahahiilihydraattinen-vhh-ruokavalio-ja-diabetes/

Lue lisää

haluatko tietää mihin saat työntää sen karppauksesi?

Croissantti on pelkkää vaaleaa vehnäjauhoa ja rasvaa. Nopeaa hiilihydraattia suhteellisen paljon (noin kolmannes tuotteen painosta). Nostaa siis verensokerin nopeasti, mutta laskee myös nopeasti.

Eiköhän kohdallasi ole ennemminkin kyse insuliiniresistenssistä eikä niinkään hiilarien syömisestä. Tyypin 2 diabeetikoillahan on yleisesti kyse ehkä voimakkaastakin insuliiniresistenssistä, jollon tietenkin hiilarien syöminen heti nostaa verensokeria ehkä lääkityksestä huolimatta.

Mansikat ja kirsikat eivät ole pahasta diabeetikollekaan, kunhan ei syö suuria määriä. Jäätelön sokeri ja rasva lihottaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mansikat ja kirsikat eivät ole pahasta diabeetikollekaan, kunhan ei syö suuria määriä. Jäätelön sokeri ja rasva lihottaa.

Eikö ne sisällä fruktoosia, mikä on haitallista. Kirsikka on pahempi, mansikkaa ehkä voi muutaman syödä. Omenakin sisältää paljon sokeria. Vaikea asia.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ne sisällä fruktoosia, mikä on haitallista. Kirsikka on pahempi, mansikkaa ehkä voi muutaman syödä. Omenakin sisältää paljon sokeria. Vaikea asia.

Hedelmien fruktoosia ei pidetä pahana. Kirsikassa on fruktoosia 5% eli 25 g tulee puolesta kilosta kirsikoita. Diabeetikoille suositellaan samaa terveellistä ruokaa kuin muillekin eli päivässä vähintään puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä. Myös täysjyvää suositellaan. Lisättyä sokeria ei suositella mutta sitäkin saa ravinnossa olla pieni määrä.

Mitään ei tietysti kannata syödä mahamäärin.

hvp27 kirjoitti:

Hedelmien fruktoosia ei pidetä pahana. Kirsikassa on fruktoosia 5% eli 25 g tulee puolesta kilosta kirsikoita. Diabeetikoille suositellaan samaa terveellistä ruokaa kuin muillekin eli päivässä vähintään puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä. Myös täysjyvää suositellaan. Lisättyä sokeria ei suositella mutta sitäkin saa ravinnossa olla pieni määrä.

Mitään ei tietysti kannata syödä mahamäärin.

Lue lisää

Jos niin, niin miksi hedelmien sokeri ei ole haitallista. Vaikea on tajuta, miksi jokin sokeri on ok ja ei taas ole. Jätin hedelmien syönnin vähemmälle kun tuli diabetes diagnoosi. Mutta se ei ole taas muuten terveyden kanalta hyvä. Ammulla menee vähän hedelmää ja siihen se sitten jää.

Anonyymi kirjoitti:

Jos niin, niin miksi hedelmien sokeri ei ole haitallista. Vaikea on tajuta, miksi jokin sokeri on ok ja ei taas ole. Jätin hedelmien syönnin vähemmälle kun tuli diabetes diagnoosi. Mutta se ei ole taas muuten terveyden kanalta hyvä. Ammulla menee vähän hedelmää ja siihen se sitten jää.

Lue lisää

Hedelmissä on kuitua jota ei sokerissa ole. Hedelmissä on sokeria varsin vähän eli karkeasti ottaen 10%. Siksi parista hedelmästä ei ole haittaa.

Diabeetikoiden suurin ongelma on lihavuus eikä ravinto. Jos on ylipainoa niin kannattaa laihduttaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö ne sisällä fruktoosia, mikä on haitallista. Kirsikka on pahempi, mansikkaa ehkä voi muutaman syödä. Omenakin sisältää paljon sokeria. Vaikea asia.

Kotimaisissa omenoissa on vähemmän sokeria kuin ulkomaisissa ja vihreissä omenoissa vähemmän kuin punaisissa. Eron tuntee suussa.

Anonyymi kirjoitti:

Kotimaisissa omenoissa on vähemmän sokeria kuin ulkomaisissa ja vihreissä omenoissa vähemmän kuin punaisissa. Eron tuntee suussa.

Tuskin diabeetikon kannattaa miettiä parin sokerigramman eroa omenoiden syönnissä. Minä syön vihreitä omenoita koska pidän niistä enemmän.

Banaanissa ja viinirypäleessä on sen verran hiilihydraattia että niillä voi olla merkitystä mutta muilla hedelmillä ei. Banaaninikin on hyvä välipala diabeetikoille verrattuna moneen muuhun, 150 g banaania tuottaa 27 g hiilihydraattia.

hvp27 kirjoitti:

Tuskin diabeetikon kannattaa miettiä parin sokerigramman eroa omenoiden syönnissä. Minä syön vihreitä omenoita koska pidän niistä enemmän.

Banaanissa ja viinirypäleessä on sen verran hiilihydraattia että niillä voi olla merkitystä mutta muilla hedelmillä ei. Banaaninikin on hyvä välipala diabeetikoille verrattuna moneen muuhun, 150 g banaania tuottaa 27 g hiilihydraattia.

Lue lisää

150 g banaania aiheuttaa glykeemisen kuorman 21, kun taas 100 grammaa täysjyväruisleipää aiheuttaa glykeemiseksi kuormaksi peräti 45.

Lähde: https://www.keittotaito.com/gi-taulukko.html

Anonyymi kirjoitti:

150 g banaania aiheuttaa glykeemisen kuorman 21, kun taas 100 grammaa täysjyväruisleipää aiheuttaa glykeemiseksi kuormaksi peräti 45.

Lähde: https://www.keittotaito.com/gi-taulukko.html

Lue lisää

Harva syö ruisleipää sellaisenaan ja valmiiksi täytetty leipä muhjaantuu. Banaani on tavattoman näppärä välipala. Mukaan vielä pieni purkki raejuustoa niin tulee proteiinikin.

Anonyymi kirjoitti:

150 g banaania aiheuttaa glykeemisen kuorman 21, kun taas 100 grammaa täysjyväruisleipää aiheuttaa glykeemiseksi kuormaksi peräti 45.

Lähde: https://www.keittotaito.com/gi-taulukko.html

Lue lisää

Elikkä bansku parempi kuin leipä vaikka niitäkään ei saa ahmia. Silloin tällöin. Viinirypäleet ei käy lainkaan. Varmaan jossain oli taulukko näistä hedelmien sokeripitoisuuksista.

Onneksi olen jättänyt leivän pois kokonaan. Eikä makeaa tee juuri mieli.

Anonyymi kirjoitti:

Elikkä bansku parempi kuin leipä vaikka niitäkään ei saa ahmia. Silloin tällöin. Viinirypäleet ei käy lainkaan. Varmaan jossain oli taulukko näistä hedelmien sokeripitoisuuksista.

Onneksi olen jättänyt leivän pois kokonaan. Eikä makeaa tee juuri mieli.

Lue lisää

Täysjyväleipä on hyvä kuidun lähde. Sokeria ja puhdistettuja viljoja ei kannata syödä paljoa vaikka ei olisikaan diabeetikko.

Kakkostyypin diabeteksen suurin syy on insuliiniresistenssi. Se hidastaa ravinnon menoa soluihin ja lisää elimistön omaa sokerintuotantoa. Insuliiniresistenssiin auttaa laihtuminen ja liikunta.

Älä nyt viitsi! Tuollainen asenne on täysin järjetön. Ensinnäkin marjoja ja hedelmiä jne pitää ehdottomasti syödä on sitten diabetes tai ei. Jos et syö niitä, niin sulla jää saamatta valtavasti tärkeitä ravintoaineita, joita ihminen tarvitsee pysyäkseen kunnossa ja terveenä. Sä et voi mitenkään korvata hedelmiä ja marjoja esimerkiksi syömällä vitamiinilisiä. Se i onnistu. Miksi luulisit esimerkiksi keripukin olleen aikanaan merimiehillä niin yleinen? No se johtui nimenomaan siitä, että pitkillä merimatkoilla ei tuoreita hedelmiä ollut saatavilla monesti. Sitä yritettiin torjua sitruunamehulla jne. Teet otsellesi erittäin vakavaa vahinkoa, jos kuuntelet noita puheita että hiilarista pitääluopua ja sitten jätät sen takia hedelmät ja marjat jne syömättä. Niitä tulisi syödä runsaasti. Sitä varten on insuliinit ja diabeteslääkkeet, että voit syödä vapaammin.

Myös jäätelöä ja muita herkkuja saa ja pitääkin syödä kunhan pysyt kohtuudessa aivan samoin kuin terveidenkin tulee tehdä. Jätskiä ja herkkuja saa ja pitää syödä ihan jo mielialan takia. Ei diabeteksen takia tarvitse alkaa elämään askeettisesti, ripotella tuhkaa päälleen ja luopua kaikesta hyvältä maistuvasta. Jos joku sekopää muuta väittää, niin jätä hänet omaan arvoonsa. Kiduttakoon itseään jos huvittaa, mutta älä anna hänen pilata sinun elämääsi. Diabeteksen hoidon ei kuulu olla rangaistus, jotenei sen kuulu sillon myös aiheuttaa siä, että kaikesta herkuttelusta tai kaikesta hiilarista tarvitsisi luopua. Kohtuus kaikessa on se oikea tapa ihan yhtälailla tervelle kuin diabeetikolle.

Anonyymi kirjoitti:

Mansikat ja kirsikat eivät ole pahasta diabeetikollekaan, kunhan ei syö suuria määriä. Jäätelön sokeri ja rasva lihottaa.

Jäätelön sokeri ja rasva ei lihota yhtään ketään ellei sitten vedä sitä jäätelöä ihan järjettömiä määriä. Normaali jäätelön syöminen ei kyllä lihota yhtään ketään, ei etenkään jos kyse ei ole jostain sohvaperunasta jonka ainut liikunta on se mitä tulee matkatessa sohvan ja jääkaapin väliä.

Eli jokainen nauttikoot jätskistä ihan vapaasti ja ilman huonoa omaatuntoa. Kaikenlaiset moralisoijat ja sekopäiset hiilareista kieltäytyvät karppaajat huypätkööt suohon.

Anonyymi kirjoitti:

150 g banaania aiheuttaa glykeemisen kuorman 21, kun taas 100 grammaa täysjyväruisleipää aiheuttaa glykeemiseksi kuormaksi peräti 45.

Lähde: https://www.keittotaito.com/gi-taulukko.html

Lue lisää

Viipale täysjyväruisleipää painaa keskimäärin 30 g, joten annoksen glykeeminen kuorma on pienempi kuin banaanin (iso, kuorittu 150g). Kuoritussakin banaanissa on 70% vettä, ruisleivässä vai puolet.

Anonyymi kirjoitti:

Jäätelön sokeri ja rasva ei lihota yhtään ketään ellei sitten vedä sitä jäätelöä ihan järjettömiä määriä. Normaali jäätelön syöminen ei kyllä lihota yhtään ketään, ei etenkään jos kyse ei ole jostain sohvaperunasta jonka ainut liikunta on se mitä tulee matkatessa sohvan ja jääkaapin väliä.

Eli jokainen nauttikoot jätskistä ihan vapaasti ja ilman huonoa omaatuntoa. Kaikenlaiset moralisoijat ja sekopäiset hiilareista kieltäytyvät karppaajat huypätkööt suohon.

Lue lisää

Jäätelöistä saa n. 200 kcal/100 g, ja jos siitä tykkää, niin helposti sitä päivän mittaan syö puoli litraa (250 g/500 kcal). Sehän vastaa yhtä ylimääräistä ateriaa.

Paaston pitää olla sopivan pitkä jotta se olisi paasto. Jos syöt kello 11 illalla niin kello 6 ei ole paastoarvo vaan aamuarvo.

Voi diabeetikko kin syödä jäätelöä mutta sen pitäisi olla satunnainen herkku eikä jokapäiväistä. Painonhallinta on paljon tärkeämpää.

hvp27 kirjoitti:

Paaston pitää olla sopivan pitkä jotta se olisi paasto. Jos syöt kello 11 illalla niin kello 6 ei ole paastoarvo vaan aamuarvo.

Voi diabeetikko kin syödä jäätelöä mutta sen pitäisi olla satunnainen herkku eikä jokapäiväistä. Painonhallinta on paljon tärkeämpää.

Lue lisää

Mikä on paastoarvo 12 tunnin syömättömyys vai enemmän?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on paastoarvo 12 tunnin syömättömyys vai enemmän?

8-12 tuntia.

Tuo mittaustapa on suositeltava kun pitää nähdä miten haima ja maksa toimii ateria yhteydessä. Mikäli kaksi tuntia syömisestä verensokeri on enintään pari mmol/l korkeampi kuin ennen ruokailua, tilanne vastaa terveen ihmisen elimien toimintaa.