Nykyinen koulutusjärjestelmä antaa mielikuvan, että ihminen on tällä hetkellä kehityksensä
huipussa ja älykkäimillään, vaikka monen tosiasian valossa tilanne vaikuttaa päinvastaiselta.
Koska maapallon resulssit ovat rajalliset, rajallisia ovat myös maapallolla kehittyvien lajien
älykkyys, se koska ihminen on ollut tai on älykkäimmillään riippuu miten älykyyttä mitataan.
Ihmisen erottaa selvimmin eläimestä inhimillisyys, inhimillisyys on toisten huomioon ottamista, epäitsekkyyttä,
joka nostaa luottamuksen ja kommunikoinin eläimiä korkeamalle tasolle.
Vaikka inhimillisyys erottaakin ihmiset eläimista, on inhimillisyys
evoluution tulos, siinä missä muutkin eri olentojen erityisominaisuudet.
Koska inhimillisyys, toisten huomioon ottaminen on evoluution, siis lajivalinnan tulos,
syy inhimillisyyden kehitymiselle on eläimista poikkeava parivalinta.
Tuhansia vuosia ihmisen erotti eläimista, se, että lisääntyjät ja sitäkautta evoluution suunnan valitsi perhe/yhteiso,
joten lisääntyjiksi valittiin luonnollisesti yksilöt, jotka ottivat yhteisön ja toiset ihmiset parhaiten huomioon, siis inhimillisimmät ihmiset.
Kun demokratian myötä parivaltajärjestelmä muuttui ja lisääntymiskumppanin,sekä evoluution suunnan päättää yksilö, kuten epäinhimillisillä eläimilläkin ,
on selvää, että inhimillisyys, piirre joka erottaa ihmisen eläimestä vähenee.
Joten jos pidetään inhimisen evoluution ja älykyyden mittarina inhimillisyyttä,on ihmisen evoluution huipentuma ollut muutama sukupolvi sitten.
huipussa ja älykkäimillään, vaikka monen tosiasian valossa tilanne vaikuttaa päinvastaiselta.
Koska maapallon resulssit ovat rajalliset, rajallisia ovat myös maapallolla kehittyvien lajien
älykkyys, se koska ihminen on ollut tai on älykkäimmillään riippuu miten älykyyttä mitataan.
Ihmisen erottaa selvimmin eläimestä inhimillisyys, inhimillisyys on toisten huomioon ottamista, epäitsekkyyttä,
joka nostaa luottamuksen ja kommunikoinin eläimiä korkeamalle tasolle.
Vaikka inhimillisyys erottaakin ihmiset eläimista, on inhimillisyys
evoluution tulos, siinä missä muutkin eri olentojen erityisominaisuudet.
Koska inhimillisyys, toisten huomioon ottaminen on evoluution, siis lajivalinnan tulos,
syy inhimillisyyden kehitymiselle on eläimista poikkeava parivalinta.
Tuhansia vuosia ihmisen erotti eläimista, se, että lisääntyjät ja sitäkautta evoluution suunnan valitsi perhe/yhteiso,
joten lisääntyjiksi valittiin luonnollisesti yksilöt, jotka ottivat yhteisön ja toiset ihmiset parhaiten huomioon, siis inhimillisimmät ihmiset.
Kun demokratian myötä parivaltajärjestelmä muuttui ja lisääntymiskumppanin,sekä evoluution suunnan päättää yksilö, kuten epäinhimillisillä eläimilläkin ,
on selvää, että inhimillisyys, piirre joka erottaa ihmisen eläimestä vähenee.
Joten jos pidetään inhimisen evoluution ja älykyyden mittarina inhimillisyyttä,on ihmisen evoluution huipentuma ollut muutama sukupolvi sitten.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ihmisellä ei ole mitään itseisarvoa, kaikki mitataan vain sillä miten ahne yksilö on rahalle ja mitä tämä tekee palvoakseen rahaa.
Nykymaailmassa parhaiten menestyy se joka on itsekkäin, röyhkein, vallanhimoisin ja käyttää härskeimmin toisia hyödykseen. Siis ns. sivistys on heitetty romuttamolle ja on palattu siihen viidakon apinan tasolle arvoihin jotka ruokkivat ihmisten alhaisimpia vaistoja.
Joskus on kysytty kysymys että jos maailma olisi sellainen tai tällainen, haluaisimmeko elää sellaisessa maailmassa? Haluammeko elää tällaisessa maailmassa jossa sivistys on heitetty menemään...
Ei me sellaisista pidetä, en minä eikä tutut, eivä edes miehet. Kyllä meitä on runsas alakasvillisuus tällaisia samantapaisia. Toistaiseksi ns. globaalit markkinavoimat jytää. Mikään ei ole ikuista, ei tämä itsekäs "liberaali" markkinatalouskaan.
Vai "eivät edes miehet". Hienolta ja älykkäältä ihmiseltä kuulostatkin, kun kategorioit ihmisiä sukupuolen mukaan.
Jos hyväksyt evoluutioteorian, minkä näytät hyväksyvän, hyväksynet myös vaistot tärkeimpänä ihmisen toimintaa ohjaavana tekijänä. Sillä lisääntyminen perustuu siihen ja jolleivat ne olisi voimakkaimpia, ei lisääntymistä tapahtuisi. Vaikka oletettaisiinkin tilanne, jossa vaistot "poljettaisiin matalaksi", täytyy ymmärtää, ettei silloin myöskään lisääntymistä tapahtuisi ja arviosi tulevaisuudesta ei ehtisi tapahtua. Vaistot luovat tarpeen lisääntymiseen.
Itsesuojeluvaiston (luen siihen perinnöllisyyden levittämisen) tähden aina tulee olemaan ihmisten yhteistoimintaa hankaloittavia viettejä, kuten kilpailuvietti. "Paineita puretaan" vain eri tavoin. Mahdollisena vaihtoehtona näen kuitenkin tilanteen, jossa ihminen on passivoitunut ja mahdollisesti eristynyt niin, ettei kilpailuvietin toteuttamiseen ole mahdollisuutta.
Kehitystä ei siis ehdi tapahtua, jos lisääntyminen loppuu. Lisääntyminen, lisääntymisvietti taas on kaiken "pahan" alku ja juuri.
Näin ajattelen minä, en ole kyllästynyt itseäni liiemmin biologialla, psykologialla tai muilla tieteillä.
Vastasin tuossa eri asiaan. Minusta nuo "vietit" (epämääräisiä käsitteitä sinänsä) ovat luonnollisia, niiden kanssa on vain tultava toimeen. Aivan erityisesti lisääntyminen saa sympatiani. Ja valitettavasti olen kilpailuhenkinen, niinkuin näköjään useimmat tälläkin palstalla (eivät kaikki, sic!). Evolutionisti olen - niinkuin arvasit - ja evoluutio ei aina tarkoita "edistystä".
Itsesuojeluvaisto ei loputtomiin hankaloita ihmisten yhteistoimintaa, pidän sitä eläimen luonnollisena varovaisuutena. Useimmiten me vaistotaan, keiden kanssa voi olla tekemisissä (paitsi ehkä epätoivoiset tai kovin lapselliset?, en tiedä). Nykytiede on löytämässä muista eläimistä älyllisiä ja "inhimillisiä" ominaisuuksia, koirien ja kissojen ystävät ovat tienneet asian iät ajat. Muidenkin kotieläinten omistajat vannovat samaa. Siatkin ilmeisesti ihania, olen kirjoista lukenut, joten "sovinistisika" on liian kaunis ilmaisu. Itsestäni tiedän, että monia "eläimen" ominaisuuksia löytyy, hyviä ja huonoja. Olen ikäänkuin tottunut viidakossa tallustaja, mutta koskaan ei voi tietää..valpas.
En varmaan osannut vastata kommenttiisi, mutta tällaista tuli mieleen.
Mielestäni on tärkeää hyväksyykö pahuuden ja kompromissien kautta valuu eläinten tasolle, vai
pieltäytyykö hyväksymästä pahuutta.
Kysymys on oikeastaan vain rohkeudesta olla erilainen.
Evoluutiosta sen verran että ihmisten sosiaalisuuden epäillään kehittyneen laumaeläimen biologisen tarpeen kautta. Niinpä sosiaalisuus -toisista huolehtiminen- olisi ollut ensiksi ennen muita inhimillisiä piirteitä.
Nykyisin pidetään kautta historian parhaiten huolta toisista. Tosin vammaisista, sairaista, orvoista, heikkolahjaisista ja vanhuksista j.n.e huolehtii yhteiskunta. Vangeista huolehditaan jo joidenkin mielestä liiankin hyvin!
Inhimmillinen ajattelu on huomattavasti lisääntynyt. Ei ole kovinkaan kaukana Suomessakaan aika jolloin oli huutolaispoikia ja ruotiukkoja, kerjäläisistä puhumattakaan.
Ihmiset ei ole voineet henkisesti koskaan huonommin kuin ns.modernin sivistyksen aikana.
Vastaat luultavasti, että ennen ei vai huomioitu mielenterveys ongelmia, mutta totuus on että yksinäisyys ja eristyminen on suurin mielenterveysongelmien aiheuttaja, ja yksinäisyys onseurausta juuri individulismin ylikorostamisesta ja muodostunut ongelmaksi asti vasta nykyään.
Huutolaisista ja kerjäläisistä, sen verran, että en koe niillä olevan paljoakaan eroa, sossussa kävijäissä tai asunnotomissa, joita on määrällisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Jos katsotaan köyhyydessä elävien olevan niitä, jotka tarvitsevat avustuksia, on erilaisten avustusten,(asuntotukien,lapsilisien,ja kelakorvausten) hakijoita myös enemmän kuin koskaan. Historiasta pitkään kiinostuneena oma mielipiteeni on, että ihmiset voivat ennen paremmin. Useimmat naiset kylläkin kiiruhtavat tulevaisuutta ja kaikkea uutta kohti, koska olettavat asioiden olevan menossa parempaan suuntaan, onhan yhteiskunta nykyään enemmän feminiinisten arvojen vallassa.
Mistä sinä tiedät yksinäisyyden ja eristyneisyyden aiheuttavan mielenterveysongelmia? Nykyisen käsityksen mukaan ensin tulevat mielenterveysongelmat ja niiden seurauksena eristyminen.
Ei tosiaankaan ennen huomioitu mielenterveyttä enempi kuin terveyttä muutenkaan, sairauksia pyrittiin hoitamaan miten pystyttiin.
Kerjäläisistä; on kyllä eri asia kulkea kylän talosta taloon ja kerjätä ruokaansa, kun hakea rahaa sosiaalitoimistosta. Huutolaisten asema oli kauhea, kunta huutokauppasi lapsia taloihin elätettäväksi ja halviman tarjouksen tekiä sitten otti lapsen elätettäväksi ja työtä tekemään.
Lapismäärät olivat suuria isommat lapset hoitivat pienempiään. Lasten pahoinpitely oli tavallinen kasvatuskeino.
Kylätappelussa kuoli ja vammautui enemmän -suhteessa- väkeä kun nykyisin katuvakivallan uhreina.
Mielenterveyspotilaita hoidettiin kylmillä kylvyillä, pakkopaidoilla, täydellisellä eristämisellä, fyysisen väkivallan käyttö oli yleistä ko. sairaaloissa. Mielenterveys ongelmista ei todentotta kannatanut liiemmin huudella.
Aliravitsemus oli yleistä ja ja siksi kuolleisuus kulkutauteihin (influenssa) oli lasten ja työväestön keskuudessa yleistä.
Maaseudulla tehtiin työtä aamusta iltaan jopa niin että ainoan vapaapäivän koittaessa sunnuntaina, kun ihmiset menivät kirkkoon. Väsymyksestä heidän sitten nukahtaessa tökki väen hereille unilukkari.
Sosiaalista kanssa käymistä olivat kinkerit ja kirkossa käynti.
Perheet olivat suuria ja asunnot ahtaita niimpä niin eristäytymistä ei kyllä tapahtunut, väkivaltaa kylläkin.
Perheen huoltajan kuolessa oli lapset jaettava:isommat piioiksi tai rengeiksi Aivan pienille lapsille kunnalta saatoi saada jauhosäkin. Kunnanjauhojen saaminen edelytti nuhteetonta elämää.
Sinulla on todella kielteinen kuva menneisyydesta, joten ei ihme, että mielestäsi kaikki uusi on hyvää.
Suurin syy miksi kuvitellaan menneisyyden olleen vain sairautta, kuolemaa ja köyhyyttä, on nykyinen tapa kerätä tietoa enimmäkseen kirjoitetuista dokumenteista. Koska ainoat dokumentit ovat kirkon tai valtion taltioimia, ei niissä tietysti kerrota syntymien lisäksi kuin ikäviä asioita, veroja,sotia, ja sairauksia.
Kirjoitustaito ja asioiden kirjallinen taltiointi alkoi virallisilla tiedoilla, ei kaunokirjallisuudella. Jos tulevaisuuden ihmiset perustavat mielikuvansa nykyhetkestä, nykyisten historiantutkijoiden tavoin vain dokumentteihin,
muodostuu heillekin varmasti mielikuva, että menneisyys oli huonoa aikaa.
Vääristyneen ja epätasapainoisen menneisyydentaltioinin taustalla on ihmisen luonnolinen halu välttää pahuutta ja virheitään, siksi ihminen haluaa dokumentoida ja muistaa ikävät asiat.
Jos unohdetaan virallinen ja kirjoitettu informaatio, ja perehdytään suulliseen perimätietoon muodostuu historiasta kokonaan toisenlainen käsitys.
Totuus on, että suullinen tieto on ensikäden tietoa, ja todellisempaa, kuin kirjoitettu tieto.
Ainoastaan feministinen ajattelu palvoo kirjaviisautta, ja pitää puhumista vääristyvänä tapana välittää informaationa, mutta valhe on ainakin miehille helpompi kirjoittaa, kuin sanoa.
Aika kultaa vain hyvät muistot, ja ikävät asia pysyvät ihmisen mielessä yhtä hyvin kuin hyvätkin.
Joten todellisuudessa elävä, suullinen tapa välittää tietoa on luonnollisin keino saada todellinen kuva menneisyydestä.
yrittää selittää Miekkoselle. Turhaa. Miekkoselle kelpaavat vain hänen omat "tutkimuksensa", "tietoa" hän vihaa. Sillä katsokaas: tieto kumoaa kaiken sen horinan, mitä ukolla muhii "erilaisissa aivoissaan" ja jonka sitten ulostaa tänne. Tahattoman huumorin mestari, lyömätön.