Miksi Suomen talous- ja yhteiskuntapolitiikka oli laman aikana ja on vieläkin ollut niin kylmäkiskoista?
Selitykseksi ei riitä, että Ahon hallitus sai edeltäjältään Holkerin hallitukselta retuperällä olevan talouden - konkurssipesän kuten Aho (Kepu) pääministerikautensa aluksi totesi.
Eikä sekään, että hallitukset olisivat olleet viattoman taitamattomia tai tietämättömiä.
Siksi jääräpäisesti pidettiin kiinni valitusta talouspoliittisesta linjasta - kaikesta siitä ankarasta kritiikistä huolimatta, jota sen harjoittamaa politiikkaa kohtaan esitettiin lukuisten taloustieteilijöiden ja talouselämän edustajien taholta tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan.
Pakostakin joutuu kysymään, löytyykö esim. velkaelvytyksen ja siitä lyhyellä tähtäyksellä seuraavan valtion lisävelkaantumisen vastustamisen taustalta ehkä joitakin ideologisia yhteiskuntapoliittisia taka-ajatuksia, joita ei tähän mennessä ole tuotu julki. Eräs varsin "kerettiläinen" hypoteesi voisi olla, että elvyttämistä tukevan julkisen velkaantumisen vastustaminen toimisi jonkinlaisena "Troijan puuhevosena" Suomen talouden ja sen rakenteiden saattamiseksi EMU-kelpoisiksi. Mikä oli todistettava.
EMU:n viidestä konvergenssikriteeristä täyttyivät kaksi: inflaatio ja korkokriteerit. Näiden kriteereiden kohdalla olimme päässeet kyllin lähelle EU-mailta edellytettävää tasoa. Alhainen inflaatio on seurausta syvästä lamasta, koka on painanut kysyntäinflaation minimiinsä eikä varsin merkittävä markan devalvoituminenkaan saanut inflaatiota liikkeelle. Koron lasku taas johtui pitkälti Suomen markan kellutuspäätöksestä ja Saksan harjoittamasta korkopolitiikasta.
EMU:n julkisen sektorin alijäämäkriteeri, jonka mukaan valtion ja kuntien alijäämä sai olla BKT:sta enintään kolme prosenttia, ylittyi. Julkisen sektorin alijäämä kohosi - kiitos pankkikriisin hoitomenojen ja BKT:n romahduksen - ehkä 15 prosenttiin BKT:sta. EMU-kriteereiden mukainen julkinen velkaantumisasten (julkinen velka/BKT) sai olla EU:ssa enintään 60 prosenttia.
Selitykseksi ei riitä, että Ahon hallitus sai edeltäjältään Holkerin hallitukselta retuperällä olevan talouden - konkurssipesän kuten Aho (Kepu) pääministerikautensa aluksi totesi.
Eikä sekään, että hallitukset olisivat olleet viattoman taitamattomia tai tietämättömiä.
Siksi jääräpäisesti pidettiin kiinni valitusta talouspoliittisesta linjasta - kaikesta siitä ankarasta kritiikistä huolimatta, jota sen harjoittamaa politiikkaa kohtaan esitettiin lukuisten taloustieteilijöiden ja talouselämän edustajien taholta tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan.
Pakostakin joutuu kysymään, löytyykö esim. velkaelvytyksen ja siitä lyhyellä tähtäyksellä seuraavan valtion lisävelkaantumisen vastustamisen taustalta ehkä joitakin ideologisia yhteiskuntapoliittisia taka-ajatuksia, joita ei tähän mennessä ole tuotu julki. Eräs varsin "kerettiläinen" hypoteesi voisi olla, että elvyttämistä tukevan julkisen velkaantumisen vastustaminen toimisi jonkinlaisena "Troijan puuhevosena" Suomen talouden ja sen rakenteiden saattamiseksi EMU-kelpoisiksi. Mikä oli todistettava.
EMU:n viidestä konvergenssikriteeristä täyttyivät kaksi: inflaatio ja korkokriteerit. Näiden kriteereiden kohdalla olimme päässeet kyllin lähelle EU-mailta edellytettävää tasoa. Alhainen inflaatio on seurausta syvästä lamasta, koka on painanut kysyntäinflaation minimiinsä eikä varsin merkittävä markan devalvoituminenkaan saanut inflaatiota liikkeelle. Koron lasku taas johtui pitkälti Suomen markan kellutuspäätöksestä ja Saksan harjoittamasta korkopolitiikasta.
EMU:n julkisen sektorin alijäämäkriteeri, jonka mukaan valtion ja kuntien alijäämä sai olla BKT:sta enintään kolme prosenttia, ylittyi. Julkisen sektorin alijäämä kohosi - kiitos pankkikriisin hoitomenojen ja BKT:n romahduksen - ehkä 15 prosenttiin BKT:sta. EMU-kriteereiden mukainen julkinen velkaantumisasten (julkinen velka/BKT) sai olla EU:ssa enintään 60 prosenttia.
Vastaukset 9
Vanhimmat
...kymmenen vuoden jälkeen viisastella. Kannattaisi ehkä ajankohtaistaa aiheita.
sanoi kettu
>Kannattaisi ehkä ajankohtaistaa aiheita.
Noilla kirjoituksilla ei ole mitään merkitystä, keskittyisi olemassa oleviin asioihin niin siitä voisi olla teoriassa hyötyä, teoriassa siksi kun kirjoittaja ei tunnu elävän todellisessa maailmassa.
"- kun kirjoittaja ei tunnu elävän todellisessa maailmassa."
Sinun todellisuutesi!?
Sehän on subjektiivinen näkemys kuka elää missäkin.
Rintaruokinnassa? Vaikutat ainakin...
Noista EI EU:lle annetuista kommenteista se olennainen?Eli syy siihen miksi jäsenyytemme hyväksyttiin on patatyhmässä äänestäjä kunnassa!EMU kytköksen ymmäräminen on olennaista,että käsittäisi mm. joku aika sitten hoetun mantran, "säästö", todellisen alkuperän.Nämä äänestäneet hölmöläiset eivät tajunneet että mm. julkisensektorin henkitoreisiin "säästäneet" valtapukarit,ostivat Suomen suuren "laman" aikana miljardeilla aseita!!Eivätkä he myöskään tajunneet että jo ennen EU jäsenyyttä harrastettiin ns. EMU politiikkaa brysselin käskystä,se oli yhtenä ehtona jäsenyytemme hyväksymiselle.Vain ja ainoastaan jos näitä asioita ei tiedä,voi hurmoksen jatkuessa äänestää samat typerykset valtaan.Äänestäneet ääliöt eivät tietäneet ja kas sama tuholaispoppoo jatkaa ja meno on sen mukaista!Sitten nämä vielä kyselevät miksi 10 vuotta vanhaa tietoa enää tarvitaan!!!
Muuten oikea tulos mutta väärin äänestetty :)
Olette uskomatonta porukkaa, nytkö se onkin kansan vika...?
Kenen vika oli että keisarin "vaatteita" ihailtiin?Miksi keisari kuunteli räätäleitä?Ketkä tarvitsivat valaistusta tajutakseen että keisari nakuili?Keiden tajuamisen kautta keisarin typeryys ja räätäleiden ahneus ,lakkasivat vaikuttamasta valtakuntaan?Ketkä kärsivät/hyötyivät eniten oman tajuntansa seurauksista?Ketä syytämme?Keisaria,"vaatteita",räätäleitä,kansalaisia?