Århusin sopimus tekisi EU-maiden ympäristöjärjestöistä asianosaisia Suomessa
Valitusoikeus voi vaikeuttaa navetan rakentamista
Jatkossa sikalan, navetan tai kanalan rakentaminen voi hidastua tai peruuntua siksi, että esimerkiksi portugalilainen ympäristöjärjestö käyttää valitusoikeuttaan. Siihen tulee mahdollisuus, jos Suomi ratifioi eli vahvistaa niin sanotun Århusin sopimuksen. Se takaa kaikille EU-maissa rekisteröidyille ympäristöjärjestöille oikeuden valittaa suurista rakennus- ja energiahankkeista EU:n alueella. Sopimus koskee maatalousrakentamista niissä tapauksissa, joissa rakennus vaatii ympäristöluvan.
Tähän saakka valitusoikeus on ollut vain asianosaisilla, Suomessa rekisteröidyillä ympäristöjärjestöillä, kunnalla ja viranomaisilla.
Århusin sopimus on aivan järjetön. Suomalaisessa laissa on jo aiemmin omaksuttu periaate, jonka mukaan kansalaisjärjestöt saavat osallistua hankkeisiin. Niille on taattu laaja muutoksenhakuoikeus , sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Markku Tornberg.
Tornbergin mukaan Århusin sopimus ei tuo Suomelle muuta uutta kuin sen, että nykyiset oikeudet laajennetaan koskemaan kaikkia EU-maiden kansalaisia. Oikeuksiin kuuluu, että ympäristöjärjestöt voivat lausua mielipiteensä ympäristöhankkeista ja valittaa niitä koskevista päätöksistä. Valitus tehdään oikeusistuimeen.
Århusin sopimus rajoittaisi myös metsien hakkuita silloin, kun hakkuu vaatii ympäristöluvan. Lupa vaaditaan esimerkiksi suurille ojitushankkeille. Vaikkapa Saksan Greenpeace - joka on tunnetusti kiinnostunut metsien hakkuista Suomessa - voisi näin ollen valittaa ojituksen yhteydessä tehtävistä hakkuista.
Tornberg sanoo, että toistaiseksi ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet oikeuttaan Suomessa vaihtelevasti. Tuntumani on se, että järjestöjen nimissä ei ole tehty valituksia, vaan on käytetty bulvaaneina yksityishenkilöitä, kuten naapureita ja muita kylän miehiä. Valitusasiakirjat on kuitenkin laatinut tunnettu ympäristöjärjestöjen käyttämä asianajotoimisto , Tornberg sanoo.
Tuomioja
innokkaana
Valtioneuvosto esitti joulun alla Århusin sopimuksen hyväksymistä. Lakiesitys oli jo edellisellä vaalikaudella tulossa hallitukseen, mutta pysähtyi kokoomuksen vastustukseen. Erityisesti ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on ajanut lakimuutosta.
Sopimuksen taustalla on YK:n Euroopan talouskomission vuodelta 1998 peräisin oleva Århusissa allekirjoitettu sopimus, joka koskee tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta ja muutoksenhakuoikeutta. EU:n komissio antoi lokakuussa 2003 oman esityksensä sopimuksen ratifioinnista. EU-maista sopimuksen ovat vahvistaneet Tanska, Belgia, Ranska, Espanja ja Portugali, tosin varauksin. Yhteensä sopimuksen on ratifioinut 26 maata, monet niistä Itä-Euroopasta.
Eduskunta käsittelee Århusin sopimusta keväällä. Tornbergillä on selvä näkemys siitä, miten Suomen tulee toimia.
Sopimusta ei pidä ratifioida.
Hänen mukaansa Suomi voi toimia näin, vaikka se johtaisikin vaikeaan tilanteeseen, koska EU:n ja Suomen lainsäädännöt poikkeaisivat toisistaan. Tornberg ei kuitenkaan usko, että EU alkaisi painostaa asiassa Suomea.
Hän haluaa myös herättää keskustelua siitä, onko Suomessa menty liian pitkälle lainsäädännön uusimisessa. Århusin sopimus on jo aiemmin otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä ympäristölaissa.
Pitää harkita, annetaanko uudessa vesilaissa kansalaisjärjestöille näin laaja muutoksenhakuoikeus , hän toteaa. Vesilain uudistamista pohtiva komitea laatii raporttinsa kesäkuussa.
Työmarkkinajärjestöt
huolissaan
Århusin sopimus koskee myös pitkiä sähkölinjoja, kaasu-, öljy- ja kemikaaliputkia, ydinvoimaloita ja rautateitä.
Muun muassa SAK ja TT ovat arvostelleet kovin sanoin hallitusta lakiesityksestä. Ay-liikkeessä pelätään, että Suomessa ei voitaisi toteuttaa yhtäkään suurta rakennushanketta ilman pitkiä oikeusprosesseja.
Työnantajapuolta puolestaan kauhistuttaa ydinenergialakiin esitetty muutos. Uuden lain seurauksena ydinvoimalan rakentamista voitaisiin vaikeuttaa useilla valituksilla. Laki ei tulisi voimaan takautuvasti, joten viidettä ydinvoimalaa se ei koskisi.
Ilkka Luukkonen
Valitusoikeus voi vaikeuttaa navetan rakentamista
Jatkossa sikalan, navetan tai kanalan rakentaminen voi hidastua tai peruuntua siksi, että esimerkiksi portugalilainen ympäristöjärjestö käyttää valitusoikeuttaan. Siihen tulee mahdollisuus, jos Suomi ratifioi eli vahvistaa niin sanotun Århusin sopimuksen. Se takaa kaikille EU-maissa rekisteröidyille ympäristöjärjestöille oikeuden valittaa suurista rakennus- ja energiahankkeista EU:n alueella. Sopimus koskee maatalousrakentamista niissä tapauksissa, joissa rakennus vaatii ympäristöluvan.
Tähän saakka valitusoikeus on ollut vain asianosaisilla, Suomessa rekisteröidyillä ympäristöjärjestöillä, kunnalla ja viranomaisilla.
Århusin sopimus on aivan järjetön. Suomalaisessa laissa on jo aiemmin omaksuttu periaate, jonka mukaan kansalaisjärjestöt saavat osallistua hankkeisiin. Niille on taattu laaja muutoksenhakuoikeus , sanoo MTK:n ympäristöjohtaja Markku Tornberg.
Tornbergin mukaan Århusin sopimus ei tuo Suomelle muuta uutta kuin sen, että nykyiset oikeudet laajennetaan koskemaan kaikkia EU-maiden kansalaisia. Oikeuksiin kuuluu, että ympäristöjärjestöt voivat lausua mielipiteensä ympäristöhankkeista ja valittaa niitä koskevista päätöksistä. Valitus tehdään oikeusistuimeen.
Århusin sopimus rajoittaisi myös metsien hakkuita silloin, kun hakkuu vaatii ympäristöluvan. Lupa vaaditaan esimerkiksi suurille ojitushankkeille. Vaikkapa Saksan Greenpeace - joka on tunnetusti kiinnostunut metsien hakkuista Suomessa - voisi näin ollen valittaa ojituksen yhteydessä tehtävistä hakkuista.
Tornberg sanoo, että toistaiseksi ympäristöjärjestöt ovat käyttäneet oikeuttaan Suomessa vaihtelevasti. Tuntumani on se, että järjestöjen nimissä ei ole tehty valituksia, vaan on käytetty bulvaaneina yksityishenkilöitä, kuten naapureita ja muita kylän miehiä. Valitusasiakirjat on kuitenkin laatinut tunnettu ympäristöjärjestöjen käyttämä asianajotoimisto , Tornberg sanoo.
Tuomioja
innokkaana
Valtioneuvosto esitti joulun alla Århusin sopimuksen hyväksymistä. Lakiesitys oli jo edellisellä vaalikaudella tulossa hallitukseen, mutta pysähtyi kokoomuksen vastustukseen. Erityisesti ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) on ajanut lakimuutosta.
Sopimuksen taustalla on YK:n Euroopan talouskomission vuodelta 1998 peräisin oleva Århusissa allekirjoitettu sopimus, joka koskee tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta ja muutoksenhakuoikeutta. EU:n komissio antoi lokakuussa 2003 oman esityksensä sopimuksen ratifioinnista. EU-maista sopimuksen ovat vahvistaneet Tanska, Belgia, Ranska, Espanja ja Portugali, tosin varauksin. Yhteensä sopimuksen on ratifioinut 26 maata, monet niistä Itä-Euroopasta.
Eduskunta käsittelee Århusin sopimusta keväällä. Tornbergillä on selvä näkemys siitä, miten Suomen tulee toimia.
Sopimusta ei pidä ratifioida.
Hänen mukaansa Suomi voi toimia näin, vaikka se johtaisikin vaikeaan tilanteeseen, koska EU:n ja Suomen lainsäädännöt poikkeaisivat toisistaan. Tornberg ei kuitenkaan usko, että EU alkaisi painostaa asiassa Suomea.
Hän haluaa myös herättää keskustelua siitä, onko Suomessa menty liian pitkälle lainsäädännön uusimisessa. Århusin sopimus on jo aiemmin otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä ympäristölaissa.
Pitää harkita, annetaanko uudessa vesilaissa kansalaisjärjestöille näin laaja muutoksenhakuoikeus , hän toteaa. Vesilain uudistamista pohtiva komitea laatii raporttinsa kesäkuussa.
Työmarkkinajärjestöt
huolissaan
Århusin sopimus koskee myös pitkiä sähkölinjoja, kaasu-, öljy- ja kemikaaliputkia, ydinvoimaloita ja rautateitä.
Muun muassa SAK ja TT ovat arvostelleet kovin sanoin hallitusta lakiesityksestä. Ay-liikkeessä pelätään, että Suomessa ei voitaisi toteuttaa yhtäkään suurta rakennushanketta ilman pitkiä oikeusprosesseja.
Työnantajapuolta puolestaan kauhistuttaa ydinenergialakiin esitetty muutos. Uuden lain seurauksena ydinvoimalan rakentamista voitaisiin vaikeuttaa useilla valituksilla. Laki ei tulisi voimaan takautuvasti, joten viidettä ydinvoimalaa se ei koskisi.
Ilkka Luukkonen
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin se on hiljasta sosialisointia tämä asia.