Suomessa oli vuoden 2002 lopussa vain 51 yli
10 000 asukkaan kuntaa ja vain 102 yli 5000
asukkaan kuntaa.
Kuntaremontti on otettava globalisoituvassa maailmassa, kun siitäkin vaadiatan kansallista strategiaa, yhdeksi kohteeksi.
Kuntaremontissa ei suinkaan ole kysymys jostakin hallintomenojen säästöstä, vaan paikallishallinnon ja sen vastuussa olevien palvelujen saatavuduesta koko maassa.
Lakkautetulla kokoomus chatilla oli yksi jääräpäinen inttäjä, joka kepu -myönteisenä halusi kokoajan suunnata keskustelua pois aiheesta. Ensi vuonna alkavat valtion ja kuntahallinnon henkilöstön suuret vaihtovuodet. Ylipäänsä ollaan työmarkkinoilla tilanteessa, että työlelämästä poistuu enemmän kuin tulee uutta työvoimaa tilalle.Että onpa siinä hallituskelle työllistamistavoitetta kerrakseen, jos tällä vaalikaudella työlisten määrä (veronmaksajien määrä) on 100 00 suurempi.
Kuntajaotuksen suurimmat jarruttajat löytyvät kepusta ja RKP:stä. Suhteellisesti ottaen RKP on Suomen suurin jakopolitiikkapuolue. Kyllä tuossa linkistä huomaa myös tämän asian, että näitä "hyttysen kokoisia " kuntia on myös paljon ruotsinkielisillä alueilla. Näin kunnalisvaalivuonna tämä aihe ei ole varmaan suosittu, vaikka kysymys on Suomen tulevaisuuden puolesta toimimisesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/2AE540F2E3A5714DC2256CFE004059B3/$file/021231.html
10 000 asukkaan kuntaa ja vain 102 yli 5000
asukkaan kuntaa.
Kuntaremontti on otettava globalisoituvassa maailmassa, kun siitäkin vaadiatan kansallista strategiaa, yhdeksi kohteeksi.
Kuntaremontissa ei suinkaan ole kysymys jostakin hallintomenojen säästöstä, vaan paikallishallinnon ja sen vastuussa olevien palvelujen saatavuduesta koko maassa.
Lakkautetulla kokoomus chatilla oli yksi jääräpäinen inttäjä, joka kepu -myönteisenä halusi kokoajan suunnata keskustelua pois aiheesta. Ensi vuonna alkavat valtion ja kuntahallinnon henkilöstön suuret vaihtovuodet. Ylipäänsä ollaan työmarkkinoilla tilanteessa, että työlelämästä poistuu enemmän kuin tulee uutta työvoimaa tilalle.Että onpa siinä hallituskelle työllistamistavoitetta kerrakseen, jos tällä vaalikaudella työlisten määrä (veronmaksajien määrä) on 100 00 suurempi.
Kuntajaotuksen suurimmat jarruttajat löytyvät kepusta ja RKP:stä. Suhteellisesti ottaen RKP on Suomen suurin jakopolitiikkapuolue. Kyllä tuossa linkistä huomaa myös tämän asian, että näitä "hyttysen kokoisia " kuntia on myös paljon ruotsinkielisillä alueilla. Näin kunnalisvaalivuonna tämä aihe ei ole varmaan suosittu, vaikka kysymys on Suomen tulevaisuuden puolesta toimimisesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/2AE540F2E3A5714DC2256CFE004059B3/$file/021231.html
Vastaukset 14
Vanhimmat
kokoomushomokin on herännyt.
nimimerkillä homostelet.
Henkisesti sairas kepu fanaatikko häiritsee tietoisesti kokoajan tätä kokoomuksen palstaa.
Myös sairasta kepuvihaa kohtaa joka puolella. Miksi nettihäirikkö olisi juuri kepulainen? Kokoomuksella on paha asenneongelma, johon pitää saada muutos. Tutustupa oman puoluesihteerisi sanomaan Kokoomuksen nettipalstalla.
Asettaa tälläisiä 0-työryhmiä.
Nykyinen kuntaministeri ei tule
edistämään kuntaremonttia.
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesLinked/7174FC13BA36FD20C2256DFF0045A7F9
vasemmisto-kepu sävytteinen työryhmä.
hiljattain tehdyssä tutkimuksessa, että pääkaupunkiseudun asukkaiden enemmistö
kannattaa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistämistä.
tälläistä minunkin muistin mukaan uutisoitiin.
Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin yhdistymisneuvottelut alkavat vielä tämän eduskunnan istuessa.
Nämä neljä pääkaupungin kuntaa ovat eritasoisesti velkaantuneita. Tästä seuraa mielenkiintoinen käytännöllinen probleema: Miten nämä velat tasataan vai tasataanko ollenkaan? Esim Kauniainen, joka on velaton, voisi pitää yhden kunnallisverottoman vuoden velkaantuakseen tasa-arvoiseksi muiden kanssa. Tai valtio voisi otattaa Kauniaisilla tasa-arvovelkaa, ja antaa rahat esim. Karkkilalle, jolloin saataisiin hoidettua kaksi ongelmaa yhdellä iskulla. Mielenkiintoista nähdä miten hallitus tämän järjestää.
Kuntien yhdistämisessä ei ole järkeä, jos ei samalla lakkauteta näiden kuntien veronmaksajien kustantamia päällekkäisiä virkoja.
Odotan innolla, kun Helsinki joutuu irtisanomaan ylempää johtoaan pätevämpien espoolaisten ja vantaalaisten virkamiesten tieltä.
Sekin on hauskaa, kun valtuustosta häviävät kaikenmaailman makasiinien ja Vuosaaren sataman vastustamisen varjolla äänestäjiä huijanneet pellet, joilla ei ole hajuakaan valtuustossa käsiteltävistä, virkamiesvalmistelluista asioista.
t:jarmo
Pinttymäsi kuntien pakkonaittamisesta jaksaa ihmetyttää. Hiljakkoin valmistunut tutkimus, jos muistat, sekin kertoi kuntaliitosten olevan taloudellisesti kannattamattomia.
Enpä väitä, etteikö monella kaupunkilaiskokoomukselaisella (yleensä ratikalla töröttelevällä helsinkiläishölmöllä) olisi täysin perätön käsitys pienten kuntien taloudesta.
Monet pienet kunnat ovat taloudellisesti tehokkaita ja niissä on kykenevä moniosaajien kuntajohto. Ei virastopalatseja korkeapalkkaisille poliittisesti nimitetyille linjapellejohtajille.
Kunnat ovat myös demokratiayksikkönä lähellä kuntalaista. Olisi outoa, että esimerkiksi Kokoomus olisi kaventamassa ihmisten lähidemokratiaa. Esimerkiksi Vuosaaressa kaipaillaan kovasti lähidemokratiaa, jota ei Helsingin tuhlailevasta byrokratiasta saada.
t:jarmo
ei kai söör kannata, sen hän toisti jatkuvasti
kokoomus chatilla.
Miksi kohta yli puolella kuntia talous on negatiivinen. Onko se taloudenhoidon hyvä merkki ?
Kyllä niissä kirjoituksissa oli aina pakkonaittamisen maku. Itse olen sitä mieltä, että kuntaliitokset syntyvät, jos niille on tarvetta. Ei niin, että kansallisesti alettaisiin pakottamaan kuntia jonkun strategian nimissä liitoksiin.
Yksi syy kuntien taloudelle on tietenkin se, että pääkaupunkiseutu monin tavoin kuppaa muuta Suomea.
Se imee nuoria veronmaksukykyisiä ihmisiä opiskeluun ja työelämään ja tuottaa peruspalvelut muita kuntia kalliimmalla. Samaan aikaan "sosiaaliset shoppailijat" jotka ovat maksaneet veronsa kaupunkeihin, jäävät eläkkeelle, muuttavat pieniin kuntiin kakkosasuntoihinsa sairauksiansa potemaan pienen kunnan veronamaksajien piikkiin.
Vähenevä väki joutuu kustantamaan valtion kunnille lainsäädännöllä määräämät tehtävät.
Suomessa pienten kuntien taloutta voisi parantaa asettamalla kiinteistövero metsämaalle, jossa veroa joutuisi maksamaan siihen kuntaan missä metsämaa sijaitsee, jos asuu vakituisesti toisella paikkakunnalla. Yhtälailla kuntien taloutta voitaisiin helpottaa vähentämällä kuntien pakkotehtäviä kuntakohtaisesti tai kuten nykyäänkin, kuntayhteistyöllä tiettyjen virkojen ja tehtävien hoidon osalta.
Kuntien yhdistäminen ei mikään ratkaisu, että se vähentäisi pakollisia tehtäviä tai niistä aiheutuvia kustannuksia. Ja tämä yleiskulujen vähentäminenhän on ollut kuntanaittajaänkyröiden perusargumentti.
Ei pienissä kunnissa ole moninkertaista virkamiesarmeijaa, kuten esimerkiksi helsinkiläisten veronmaksajien harteilla.
Sitäpaitsi, suuri kuntakoko osoittaa tällä hetkellä vain sen, että yltäkylläisyydessä ei osata hoitaa taloutta, kuten Helsingissä on tupeksittu, vaan ollaan tv-kuuluttajan tapaan naukumassa valtion rahaa tuhlauksen ylläpitämiseksi.
t:jarmo