Maalämpö

Teen mitoituksen tietokoneohjelmalla tänä iltana,ainakin porakaivon osalta ylimitoitettu reilusti.
Laitan oikeat tiedot tänä iltana näkyviin tähän palstalle.
Ei vikatiheys minimoidu millään automaattikuittauksilla, vaan laitteiden valmistajien tuotekehitykseen satsaamilla euroilla. Tämä on tosiasia. Myös valmistusmäärät, esim. IVT ( Carrier) ja Thermia Ruotsissa, missä maalämpöpumppuja on tehty satojatuhansia, antaa hyvän kuvan tuotteiden luotettavuudesta.Antaahan ainakin Carrier myymilleen maalämpöpumpuille Suomessa 5 vuoden takuun!
Kompuran käyttöikä on aina arvoitus. Suomessa on käytössä maalämpöpumppuja, mitkä ovat käyneet ilman kompuran vaihtoa reilut 25 vuotta ja toimivat edelleen joka päivä täysin moitteetta.
Kompuran vaihto ei muuten maksa 2000 euroa, ellei haluta "kusettaa" vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon, kun talossa on ns. täysarvovakuutus.
Ainakin IVT ( Carrier) ja Thermia ovat todella hiljaisia ja ne voidaan sijoittaa kodinhoitohuoneeseen. Suomalaiset ovat suurempia ja monet moittivat, että ainakin "lapualaiset" pitävät niin kovaa ääntä, että niitä joutuu lisäeristämään äänen takia?!

Alaa tunteva kirjoitti:

Teen mitoituksen tietokoneohjelmalla tänä iltana,ainakin porakaivon osalta ylimitoitettu reilusti.
Laitan oikeat tiedot tänä iltana näkyviin tähän palstalle.
Ei vikatiheys minimoidu millään automaattikuittauksilla, vaan laitteiden valmistajien tuotekehitykseen satsaamilla euroilla. Tämä on tosiasia. Myös valmistusmäärät, esim. IVT ( Carrier) ja Thermia Ruotsissa, missä maalämpöpumppuja on tehty satojatuhansia, antaa hyvän kuvan tuotteiden luotettavuudesta.Antaahan ainakin Carrier myymilleen maalämpöpumpuille Suomessa 5 vuoden takuun!
Kompuran käyttöikä on aina arvoitus. Suomessa on käytössä maalämpöpumppuja, mitkä ovat käyneet ilman kompuran vaihtoa reilut 25 vuotta ja toimivat edelleen joka päivä täysin moitteetta.
Kompuran vaihto ei muuten maksa 2000 euroa, ellei haluta "kusettaa" vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon, kun talossa on ns. täysarvovakuutus.
Ainakin IVT ( Carrier) ja Thermia ovat todella hiljaisia ja ne voidaan sijoittaa kodinhoitohuoneeseen. Suomalaiset ovat suurempia ja monet moittivat, että ainakin "lapualaiset" pitävät niin kovaa ääntä, että niitä joutuu lisäeristämään äänen takia?!

Lue lisää

kirjailit; "kusettaa vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon"... kyllä korvaa,mutta entäs omavastuu ja ikävähennykset.voipi olla kymmenen vuoden päästä itselle täysihintainen remontti.

Alaa tunteva kirjoitti:

Teen mitoituksen tietokoneohjelmalla tänä iltana,ainakin porakaivon osalta ylimitoitettu reilusti.
Laitan oikeat tiedot tänä iltana näkyviin tähän palstalle.
Ei vikatiheys minimoidu millään automaattikuittauksilla, vaan laitteiden valmistajien tuotekehitykseen satsaamilla euroilla. Tämä on tosiasia. Myös valmistusmäärät, esim. IVT ( Carrier) ja Thermia Ruotsissa, missä maalämpöpumppuja on tehty satojatuhansia, antaa hyvän kuvan tuotteiden luotettavuudesta.Antaahan ainakin Carrier myymilleen maalämpöpumpuille Suomessa 5 vuoden takuun!
Kompuran käyttöikä on aina arvoitus. Suomessa on käytössä maalämpöpumppuja, mitkä ovat käyneet ilman kompuran vaihtoa reilut 25 vuotta ja toimivat edelleen joka päivä täysin moitteetta.
Kompuran vaihto ei muuten maksa 2000 euroa, ellei haluta "kusettaa" vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon, kun talossa on ns. täysarvovakuutus.
Ainakin IVT ( Carrier) ja Thermia ovat todella hiljaisia ja ne voidaan sijoittaa kodinhoitohuoneeseen. Suomalaiset ovat suurempia ja monet moittivat, että ainakin "lapualaiset" pitävät niin kovaa ääntä, että niitä joutuu lisäeristämään äänen takia?!

Lue lisää

Voisitko hieman tarkentaa "paskapuhetta"?? Onko porakaivo esim ns. kuiva vai märkä - sen tietää vasta kun reikä on porattu.

Jos haluat kusettaa asiakasta voit tietenkin myydä 4 kW:n mlp:n ja 150 m kaivon ja varustaa koneen riittävän rajulla vastuksella 9 kW, joka pystyy lämmittämään koko talon sitten kun kaivo on hiipunut ei siinä mitään - otan osaa asiakkaittesi puolesta - jokainen tyylillään.

PS.
Ruotsissa vakuutusyhtiöt ovat muuten aika huolissaan jostain syystä.

Alaa tunteva kirjoitti:

Teen mitoituksen tietokoneohjelmalla tänä iltana,ainakin porakaivon osalta ylimitoitettu reilusti.
Laitan oikeat tiedot tänä iltana näkyviin tähän palstalle.
Ei vikatiheys minimoidu millään automaattikuittauksilla, vaan laitteiden valmistajien tuotekehitykseen satsaamilla euroilla. Tämä on tosiasia. Myös valmistusmäärät, esim. IVT ( Carrier) ja Thermia Ruotsissa, missä maalämpöpumppuja on tehty satojatuhansia, antaa hyvän kuvan tuotteiden luotettavuudesta.Antaahan ainakin Carrier myymilleen maalämpöpumpuille Suomessa 5 vuoden takuun!
Kompuran käyttöikä on aina arvoitus. Suomessa on käytössä maalämpöpumppuja, mitkä ovat käyneet ilman kompuran vaihtoa reilut 25 vuotta ja toimivat edelleen joka päivä täysin moitteetta.
Kompuran vaihto ei muuten maksa 2000 euroa, ellei haluta "kusettaa" vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon, kun talossa on ns. täysarvovakuutus.
Ainakin IVT ( Carrier) ja Thermia ovat todella hiljaisia ja ne voidaan sijoittaa kodinhoitohuoneeseen. Suomalaiset ovat suurempia ja monet moittivat, että ainakin "lapualaiset" pitävät niin kovaa ääntä, että niitä joutuu lisäeristämään äänen takia?!

Lue lisää

Oma Geotherm-maalämpöpumppu vm. -81 täyttää Meidän perheen tarpeet. Geotherm on Täysteho ja malliltaan 10V.

Alaa tunteva kirjoitti:

Teen mitoituksen tietokoneohjelmalla tänä iltana,ainakin porakaivon osalta ylimitoitettu reilusti.
Laitan oikeat tiedot tänä iltana näkyviin tähän palstalle.
Ei vikatiheys minimoidu millään automaattikuittauksilla, vaan laitteiden valmistajien tuotekehitykseen satsaamilla euroilla. Tämä on tosiasia. Myös valmistusmäärät, esim. IVT ( Carrier) ja Thermia Ruotsissa, missä maalämpöpumppuja on tehty satojatuhansia, antaa hyvän kuvan tuotteiden luotettavuudesta.Antaahan ainakin Carrier myymilleen maalämpöpumpuille Suomessa 5 vuoden takuun!
Kompuran käyttöikä on aina arvoitus. Suomessa on käytössä maalämpöpumppuja, mitkä ovat käyneet ilman kompuran vaihtoa reilut 25 vuotta ja toimivat edelleen joka päivä täysin moitteetta.
Kompuran vaihto ei muuten maksa 2000 euroa, ellei haluta "kusettaa" vakuutusyhtiötä, joka muuten korvaa kompuran vaihdon, kun talossa on ns. täysarvovakuutus.
Ainakin IVT ( Carrier) ja Thermia ovat todella hiljaisia ja ne voidaan sijoittaa kodinhoitohuoneeseen. Suomalaiset ovat suurempia ja monet moittivat, että ainakin "lapualaiset" pitävät niin kovaa ääntä, että niitä joutuu lisäeristämään äänen takia?!

Lue lisää

Ruotsissa julkaistu juuri tutkittua tietoa lämpöpumpuista ja niiden korjaustarpeesta. IVT oli huonoin..... Eipä ole ihme vaikka on 24h päivystys. Ja kun kyselee niin kyllä niitä korjataankin. Takuu 5v. ostettu vakuutusyhtiöltä, kaikki merkit voisivat tehdä saman. Nipe oli toinen ja parhaan arvosanan sai THERMIA...

Olisiko Geotherm ja nykyine... kirjoitti:

Oma Geotherm-maalämpöpumppu vm. -81 täyttää Meidän perheen tarpeet. Geotherm on Täysteho ja malliltaan 10V.

Minulla on myös Geoterm V10 maalämpölaitteisto , joka on toiminut suhteellisen hyvinn ja ilman monia vikoja. Kahdeksan vuotiaana sen kompressori meni oikosulkuun ja 2005 vaihdoin maapiirin kieropumpun. Nyt eilen (20.01.2010) kompressori ei enään toimi (hälyytys 6) ja laite on nyt sähkölämmityksellä. Jos ja kun joudun vaihtamaan uuden kopressorin , niin mistä sen saa , mitä se maksaa?

Meille on tulossa maalämpö porakaivolla. Kuinka kannattavaa on harkita samasta reijästä otettavaksi puutarhan kastelu- ja auton pesuvesi, eli onko mitään älyä? Kuinka paljon tuollaiset porakaivopumput maksaa ja onko jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon, vaiko unohtaa koko juttu?
Talousvesi tulee kuitenkin kunnan verkosta.

Asiaa tuntematon kirjoitti:

Meille on tulossa maalämpö porakaivolla. Kuinka kannattavaa on harkita samasta reijästä otettavaksi puutarhan kastelu- ja auton pesuvesi, eli onko mitään älyä? Kuinka paljon tuollaiset porakaivopumput maksaa ja onko jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon, vaiko unohtaa koko juttu?
Talousvesi tulee kuitenkin kunnan verkosta.

Lue lisää

Miksi ei kannattaisi? Ainakin silloin kannattaa, jos vedenpinta on niin lähellä, että selviää tavallisella pumpulla. Uppopumput ovat jo jonkin verran kalliimpia, ja sellainen tarvitaan, jos vesi on syvällä. Parhaassa tapauksessa tarvitaan vain pari kaivonrengasta ja kaivoon vesiautomaatti (halvimmat eivät paljoa maksa), meillä on tullut lämpökaivosta rakennusaikainen vesi ja jatkossa sitten juuri mainitsemasi kastelu- ja autonpesuvedet.

Simeoni kirjoitti:

Miksi ei kannattaisi? Ainakin silloin kannattaa, jos vedenpinta on niin lähellä, että selviää tavallisella pumpulla. Uppopumput ovat jo jonkin verran kalliimpia, ja sellainen tarvitaan, jos vesi on syvällä. Parhaassa tapauksessa tarvitaan vain pari kaivonrengasta ja kaivoon vesiautomaatti (halvimmat eivät paljoa maksa), meillä on tullut lämpökaivosta rakennusaikainen vesi ja jatkossa sitten juuri mainitsemasi kastelu- ja autonpesuvedet.

Lue lisää

Tuo vedenpinnan korkeus ilmeisestikin selvinnee kallioreiän porausvaiheessa, eikä vaadi erikseen mitään tutkimuksia?

Kyseessä oli hirsitalo, joten 32.000kWh vuodessa ja 9kW teho ei todellakaan tule riittämän, kerro ainakin 1.5:llä tai mielummin kahdella. Eihän mitoitusta voi tehdä niin että mukaan lasketaan takka! Talo pitää pysyälämpimänä myös silloin kun takkaa ei voida lämmittää ja ulkona on paukkupakkaset.

Märkäkaivo tarkoittaa kaivoa missä vesi virtaa kaivon läpi. tulee jostakin halkeamasta ja poistuu toisesta.
Kuivakaivo tarkoittaa kaivoa mihin tulee vettä, mutta se ei poistu. Tämä kaivo saattaa jäätyä talvella.
Käyttövettä ei suositella otettavaksi samasta kaivosta. Maaputkistoon saattaa tulla vuoto. Mahtaa vesi maistua hyvälle sen jälkeen.

Alaa tunteva tuntuu olevan hyvinkin tietoinen lämpöpumpuista ja lämpökaivoista ja niihin liittyvistä asioita, ei mielestäni mitenkään agressiivisesti, vaikka esittikin mielipiteensä selkeästi ja oikoi toisten selvästi vääriä tietoja.

Vai että on Suomessa todella kaikki päivät pakkaspäiviä.
Hyvin on myyjä muuten sinun "kivi" pääsi sekoittanut.Tutkipa puolueettoman tahon tekemä tutkimus, missä on vertailu, missä on tutkittu näiden lämpöpumppujen mitoituksia ja hyötysuhteita.Täysitehoihen on aina epäedullisempi käytössä kuin optimimitoitettu!
Kysypä muuten, miksi "lapualaiset" käyttävät kolmea putkea lämpökaivossa, kun ruotsalaiset saavat todellakin kahdella putkella saman lämmön talteen lämpökaivosta? Mahtaako olla hukkainvestointia?
Tutkipa nyt huolella ne muutkin kolme tarjousta ja vertaile sekä käytä ns. maalaisjärkeä äläkä usko kaikkea, mitä myyntimiehet puhuvat.
Minä E N O L E myyntimies, tiedän alasta ja neuvon.

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Alaa tunteva tuntuu olevan hyvinkin tietoinen lämpöpumpuista ja lämpökaivoista ja niihin liittyvistä asioita, ei mielestäni mitenkään agressiivisesti, vaikka esittikin mielipiteensä selkeästi ja oikoi toisten selvästi vääriä tietoja.

Vai että on Suomessa todella kaikki päivät pakkaspäiviä.
Hyvin on myyjä muuten sinun "kivi" pääsi sekoittanut.Tutkipa puolueettoman tahon tekemä tutkimus, missä on vertailu, missä on tutkittu näiden lämpöpumppujen mitoituksia ja hyötysuhteita.Täysitehoihen on aina epäedullisempi käytössä kuin optimimitoitettu!
Kysypä muuten, miksi "lapualaiset" käyttävät kolmea putkea lämpökaivossa, kun ruotsalaiset saavat todellakin kahdella putkella saman lämmön talteen lämpökaivosta? Mahtaako olla hukkainvestointia?
Tutkipa nyt huolella ne muutkin kolme tarjousta ja vertaile sekä käytä ns. maalaisjärkeä äläkä usko kaikkea, mitä myyntimiehet puhuvat.
Minä E N O L E myyntimies, tiedän alasta ja neuvon.

Lue lisää

Ainahan sitä mielellään lukee asiallisia neuvoja, joissa ei tyrkytetä omaa asiaa. Kuten tämä sinunkin viestisi.

Kilpailusta alalla:
Ilmeisesti yrittäjät tekevät pitkän tähtäimen bisnestä, eli koettavat myydä asiakkaille hyviä, toimivia ratkaisuja asialliseen hintaan. Huono maine lopettaa kaupat nopeasti.

Minun kaupantekoni ratkaisee hinta ja referenssit. Jos on useampia huonoja referenssejä jostain toimittajasta, se putoaa pois. Koetan ostaa isolta toimittajalta, joka on tehnyt paljon kauppaa; joku muu saa kokeilla uudet yrittäjät.

Mitä tulee "lapualaisten" putkimääriin: EVVK. Hinta ja referenssit ratkaisee.

kivi kirjoitti:

Ainahan sitä mielellään lukee asiallisia neuvoja, joissa ei tyrkytetä omaa asiaa. Kuten tämä sinunkin viestisi.

Kilpailusta alalla:
Ilmeisesti yrittäjät tekevät pitkän tähtäimen bisnestä, eli koettavat myydä asiakkaille hyviä, toimivia ratkaisuja asialliseen hintaan. Huono maine lopettaa kaupat nopeasti.

Minun kaupantekoni ratkaisee hinta ja referenssit. Jos on useampia huonoja referenssejä jostain toimittajasta, se putoaa pois. Koetan ostaa isolta toimittajalta, joka on tehnyt paljon kauppaa; joku muu saa kokeilla uudet yrittäjät.

Mitä tulee "lapualaisten" putkimääriin: EVVK. Hinta ja referenssit ratkaisee.

Lue lisää

Paljonko lapualaisilla?

" "Lapualaisen" tarjous tuli jo. Tarjosivat suurinta laitettaan (V15?, ei jaksa lähteä hakemaan tarjouspapereita) ja yhtä 200 metrin porakaivoa. Koko roskan hinta asennettuna on luokkaa 16 000."

Sisältääkö tuo tarjous mitä?
Jos ko. järjestelmä on avaimet käteen -toimitus ja siinä on myös lattiaputket/jakotukit asennettuna ja kaivo porattuna keruupiireineen, niin ok hinta. Muutoin mielestäni melkoisen kallis.

Minulle tuli IVT C5 maalämpöpumppu, n. 120 m porakaivo, keruupiiri ja -nesteet, Greenlinen lattiaputkistot ja kaiken asennus. Hinta yhteensä 14 700 euroa, jonka lisäksi tuli 2 kpl kaivon renkaita kansi (105 e) ja sähköjen/termarien kytkentä.

IVT kirjoitti:

Paljonko lapualaisilla?

tai ainakin melkein.

(vuosi sitten julkaistu synkkä lista ruotsissa rikkoutuneista maalämpöpumpuista (etenkin niiden merkeidtä) oli rumaa katsottavaa IVT:n kannalta ... toisaalta yhtään Lapualaisia siellä tuskin edes menee kaupaksi)

Oikeasti minulle on tärkeintä MLP:n luotettavuus ja saamani palvelu. Lapualaisten kanssa on mm. päässyt paremmin juttuun.

osa-/täysteho mitoituksistakin on aina kahdenlaista kommenttia... Lapualaiset muuten suosiolla möisivät minulle ihan kummanko vain haluan.

kriteereitä:
- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON (luokkaa minimi 5 vesihiittä kuumassa suihkussa 15 minuuttia/nuppi, taloon pitää jatkossa saada myös poreamme)
- MLP:llä pitää saada tehtyä myös IVK:n tuloilman jälkilämitys
- osa/täys: jos lämmityksessä esim. kaksi viikkoa talvessa on käytössä 6kw sähkövastus osatehoisessa MLP:ssä, niin luulisi sen syövän kannattavuutta aika paljon (Onko tarjota linkkiä asiatietoon aiheesta?)
- neliöitä 230 (40neliötä muuta rakennusta viileämpää tilaa), kuutioita muistaakseni hieman alle 800, rakennuspaikka Oulun nurkilla (käytännössä lämpötila talvella 2 astetta alle Oulun lämpötilan)

Näillä foorumeilla tuntuu tästä aiheesta löytyvän asiantuntemusta, joten palaan asiaan ennen ostopäätöstä.

Jos joku tietää Oulussa sellaisen propellihatun näihin lämpöpumppuasioihin jolta toinen propellihattu vois mennä kyseleen vaikeita kysymyksiä, niin yhteystiedon vois antaa. ;-)

Kimble71 kirjoitti:

tai ainakin melkein.

(vuosi sitten julkaistu synkkä lista ruotsissa rikkoutuneista maalämpöpumpuista (etenkin niiden merkeidtä) oli rumaa katsottavaa IVT:n kannalta ... toisaalta yhtään Lapualaisia siellä tuskin edes menee kaupaksi)

Oikeasti minulle on tärkeintä MLP:n luotettavuus ja saamani palvelu. Lapualaisten kanssa on mm. päässyt paremmin juttuun.

osa-/täysteho mitoituksistakin on aina kahdenlaista kommenttia... Lapualaiset muuten suosiolla möisivät minulle ihan kummanko vain haluan.

kriteereitä:
- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON (luokkaa minimi 5 vesihiittä kuumassa suihkussa 15 minuuttia/nuppi, taloon pitää jatkossa saada myös poreamme)
- MLP:llä pitää saada tehtyä myös IVK:n tuloilman jälkilämitys
- osa/täys: jos lämmityksessä esim. kaksi viikkoa talvessa on käytössä 6kw sähkövastus osatehoisessa MLP:ssä, niin luulisi sen syövän kannattavuutta aika paljon (Onko tarjota linkkiä asiatietoon aiheesta?)
- neliöitä 230 (40neliötä muuta rakennusta viileämpää tilaa), kuutioita muistaakseni hieman alle 800, rakennuspaikka Oulun nurkilla (käytännössä lämpötila talvella 2 astetta alle Oulun lämpötilan)

Näillä foorumeilla tuntuu tästä aiheesta löytyvän asiantuntemusta, joten palaan asiaan ennen ostopäätöstä.

Jos joku tietää Oulussa sellaisen propellihatun näihin lämpöpumppuasioihin jolta toinen propellihattu vois mennä kyseleen vaikeita kysymyksiä, niin yhteystiedon vois antaa. ;-)

Lue lisää

"- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON"

Tässäpä karahti sinun kriteerit välittömästi karille. Mikäli pumpulla nostetaan lämpötilaa juurikaan 40 astetta kuumemmaksi, laskee hyötysuhde jyrkästi. Järkevämpi ka käytössä halvempi järjestelmä on tässäkin optimimitoitettu pumppu. Luota minuun, tiedän mistä puhun.

Kaiken kaikkiaan optimimitoitettu on myös VTT:n tutkimusten (ei laitevalmistajasidonnainen tutkimus) mukaan järkevämpi. Missään muualla kuin Suomessa ei käytetä täysitehopumppuja, miksiköhän?

Onneksi (valta)osa suomalaisistakin valmistajista on tajunnut asian, eikä enää lyö päätään puuhun.

MMV kirjoitti:

" "Lapualaisen" tarjous tuli jo. Tarjosivat suurinta laitettaan (V15?, ei jaksa lähteä hakemaan tarjouspapereita) ja yhtä 200 metrin porakaivoa. Koko roskan hinta asennettuna on luokkaa 16 000."

Sisältääkö tuo tarjous mitä?
Jos ko. järjestelmä on avaimet käteen -toimitus ja siinä on myös lattiaputket/jakotukit asennettuna ja kaivo porattuna keruupiireineen, niin ok hinta. Muutoin mielestäni melkoisen kallis.

Minulle tuli IVT C5 maalämpöpumppu, n. 120 m porakaivo, keruupiiri ja -nesteet, Greenlinen lattiaputkistot ja kaiken asennus. Hinta yhteensä 14 700 euroa, jonka lisäksi tuli 2 kpl kaivon renkaita kansi (105 e) ja sähköjen/termarien kytkentä.

Lue lisää

Jos oli 240 neliötä, lämpöpumppu on liian pieni ja lämpökaivosi liian matala, se jäätyy kevättalvella.
Tuon kokoisella pumpulla ja 120 metrisellä kaivolla pystyy lämmittämään korkeintaan 180 neliön talon.
Onnittelut myyntimiehelle, jos talosi on isompi kuin 180 neliötä.

Ralsa kirjoitti:

"- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON"

Tässäpä karahti sinun kriteerit välittömästi karille. Mikäli pumpulla nostetaan lämpötilaa juurikaan 40 astetta kuumemmaksi, laskee hyötysuhde jyrkästi. Järkevämpi ka käytössä halvempi järjestelmä on tässäkin optimimitoitettu pumppu. Luota minuun, tiedän mistä puhun.

Kaiken kaikkiaan optimimitoitettu on myös VTT:n tutkimusten (ei laitevalmistajasidonnainen tutkimus) mukaan järkevämpi. Missään muualla kuin Suomessa ei käytetä täysitehopumppuja, miksiköhän?

Onneksi (valta)osa suomalaisistakin valmistajista on tajunnut asian, eikä enää lyö päätään puuhun.

Lue lisää

Kyllä kai nyt sentään käyttövesi pitäisi lämmittää yli 55 asteiseksi jottei bakterikanta villiinny. ??

Tuskin ostat autoasikaan sillä perusteella että se on optimimitoitettu siis kulkee max 90 tai nousee melkein jokaisen jyrkän mäen ilman vetoapua tai että kone diesel on juuri niin pieni esim 1,0 l että se pyörii kokoajan täysillä sillä hyötysuhdehan on parhaimmillaan kun se käy maksimikuormalla. No niin..

Joidenkin mielestä on kuumaa siis kuumaakin vettä satava kovillakin pakkasilla riittävästi jos jollekulle riittää tyytyminen vähempään niin mitä sitten???

Ei kai vapaaehtionen autovalintasikaan ole 12ool lada jos voit (on varaa)valita vaikka turbosaabin ...

Jotkut vain haluavat maksaa mukavuudesta ja tehdä vaikka täysitehoisen järjestelmän - Eikos sen vain luulisi helpottavan vajaatehoisten myyntiä.

Itäsuomessa on muuten eräässä hirsitalossa optimoitu kone ja keruupiiri - talossa pysyy lämpö yli 10 asteen kun pakkasta on vähän enemmän ja takkaa ei käytetä. Se kenen mielestä optimointi on kohdallaan ratkennee oikeudessa.

Mikä siinä ottaa niin koville jos en halua tinkiä mukavuudesta ja olen siitä valmis maksamaan jos otan täysitehoisen, vaikka samalta valmistajalta saisikin myös osatehoisia koneita halvemmalla.

Ei kai kukaan väitäkkään että dieselkään olisi parempi käyttömukavuudeltaan optimina kun että siinä olisi pieni tai jopa suurempi pelivara, josta joutuu maksamaan enemmän niin autossa kuin lämpöpumpussakin ja vastikkeeksi saa joidenkin míelestä lisäarvoa parempana käyttömukavuutena.

Tasista lähtevää lämpöä lattiaan ja riittävästi kuummaakin vettä kaikilla keleillä ilman takamehtien kaatamista tai fortumin osakekurssin tukemista on vastaava tilanne lämpöpumpuissa.

Ja kuitenkin optimidiesel olisi opimimpi jos 90 km/h vauhti riittää. Mutta silti missään muualla kuin suomessa vajaatehoisia autoja ei ole kuin suomessa - jokainen tyylillään.

Optimointikin on siis suhteellista ja riippuu kenen näkökulmasta se sitä on. Loppupelissä rakentajat omilla valinnoillaan ohjaavat valmistajia. Nykyisellään jakauma on selkeästi niin että pikkutaloissa vajaatehoiset ovat suositumpia ja isommissa täystehoiset ovat halutumpia.

tiedä kirjoitti:

Kyllä kai nyt sentään käyttövesi pitäisi lämmittää yli 55 asteiseksi jottei bakterikanta villiinny. ??

Tuskin ostat autoasikaan sillä perusteella että se on optimimitoitettu siis kulkee max 90 tai nousee melkein jokaisen jyrkän mäen ilman vetoapua tai että kone diesel on juuri niin pieni esim 1,0 l että se pyörii kokoajan täysillä sillä hyötysuhdehan on parhaimmillaan kun se käy maksimikuormalla. No niin..

Joidenkin mielestä on kuumaa siis kuumaakin vettä satava kovillakin pakkasilla riittävästi jos jollekulle riittää tyytyminen vähempään niin mitä sitten???

Ei kai vapaaehtionen autovalintasikaan ole 12ool lada jos voit (on varaa)valita vaikka turbosaabin ...

Jotkut vain haluavat maksaa mukavuudesta ja tehdä vaikka täysitehoisen järjestelmän - Eikos sen vain luulisi helpottavan vajaatehoisten myyntiä.

Itäsuomessa on muuten eräässä hirsitalossa optimoitu kone ja keruupiiri - talossa pysyy lämpö yli 10 asteen kun pakkasta on vähän enemmän ja takkaa ei käytetä. Se kenen mielestä optimointi on kohdallaan ratkennee oikeudessa.

Mikä siinä ottaa niin koville jos en halua tinkiä mukavuudesta ja olen siitä valmis maksamaan jos otan täysitehoisen, vaikka samalta valmistajalta saisikin myös osatehoisia koneita halvemmalla.

Ei kai kukaan väitäkkään että dieselkään olisi parempi käyttömukavuudeltaan optimina kun että siinä olisi pieni tai jopa suurempi pelivara, josta joutuu maksamaan enemmän niin autossa kuin lämpöpumpussakin ja vastikkeeksi saa joidenkin míelestä lisäarvoa parempana käyttömukavuutena.

Tasista lähtevää lämpöä lattiaan ja riittävästi kuummaakin vettä kaikilla keleillä ilman takamehtien kaatamista tai fortumin osakekurssin tukemista on vastaava tilanne lämpöpumpuissa.

Ja kuitenkin optimidiesel olisi opimimpi jos 90 km/h vauhti riittää. Mutta silti missään muualla kuin suomessa vajaatehoisia autoja ei ole kuin suomessa - jokainen tyylillään.

Optimointikin on siis suhteellista ja riippuu kenen näkökulmasta se sitä on. Loppupelissä rakentajat omilla valinnoillaan ohjaavat valmistajia. Nykyisellään jakauma on selkeästi niin että pikkutaloissa vajaatehoiset ovat suositumpia ja isommissa täystehoiset ovat halutumpia.

Lue lisää

>lämmittää yli 55 asteiseksi jottei bakterikanta villiinny"

Tottakai, mutta sitä ei ole mitään järkeä tehdä kompressoimalla. Lisävastus vie suhteessa muuhun lämmityskustannukseen niin vähän sähköä, että optimimitoitus toimii tässäkin.

"Ei kai vapaaehtionen autovalintasikaan ole 12ool lada jos voit (on varaa)valita vaikka turbosaabin"

Ongelma sinulla on tässä se, että sekoitat kumpi on se Lada. Muista, että maalämpöjärjestelmä ei ole auto. Et sinä sillä turbosaabillakaan aja koko aikaa lämätiskissä, joten sinä olet ylimitoittanut tarpeesi.

"en halua tinkiä mukavuudesta ja olen siitä valmis maksamaan jos otan täysitehoisen"

Eikö samalla periaatteella kannattaisi silloin laittaa suorasähkö, jossa lämmivesivaraaja on koko ajan päällä?

Sinulle on tainut "täysiteho"-kauppias syöttää mainoslauseita silmät ja suut täyteen! Tki saat itse tehdä valintasi, eihän se systeemi minulle tule...

Julle kirjoitti:

Jos oli 240 neliötä, lämpöpumppu on liian pieni ja lämpökaivosi liian matala, se jäätyy kevättalvella.
Tuon kokoisella pumpulla ja 120 metrisellä kaivolla pystyy lämmittämään korkeintaan 180 neliön talon.
Onnittelut myyntimiehelle, jos talosi on isompi kuin 180 neliötä.

Lue lisää

Lämmitettävä pinta-ala on 176 m2, josta autotallin lämpöä tullaan pitämään hiukan normaalia huonetilaa viileämpänä.

Ralsa kirjoitti:

>lämmittää yli 55 asteiseksi jottei bakterikanta villiinny"

Tottakai, mutta sitä ei ole mitään järkeä tehdä kompressoimalla. Lisävastus vie suhteessa muuhun lämmityskustannukseen niin vähän sähköä, että optimimitoitus toimii tässäkin.

"Ei kai vapaaehtionen autovalintasikaan ole 12ool lada jos voit (on varaa)valita vaikka turbosaabin"

Ongelma sinulla on tässä se, että sekoitat kumpi on se Lada. Muista, että maalämpöjärjestelmä ei ole auto. Et sinä sillä turbosaabillakaan aja koko aikaa lämätiskissä, joten sinä olet ylimitoittanut tarpeesi.

"en halua tinkiä mukavuudesta ja olen siitä valmis maksamaan jos otan täysitehoisen"

Eikö samalla periaatteella kannattaisi silloin laittaa suorasähkö, jossa lämmivesivaraaja on koko ajan päällä?

Sinulle on tainut "täysiteho"-kauppias syöttää mainoslauseita silmät ja suut täyteen! Tki saat itse tehdä valintasi, eihän se systeemi minulle tule...

Lue lisää

Ilmoitat varmana tietona, että vettä ei kannata lämmittää yli 40 C:n muulla kuin sähköllä. Sähköllä lämmittämisessä hyötysuhde (siis sähköenergian, kivihiilellä tms. tuotetun sähkön primäärienergian hyötysuteesta ei kannata puhua edes samana päivänä) lienee aika lähellä ykköstä. Mikä on tulistamisella saatu hyötysuhde välillä 40 C - 55 C? Oletko varma, että se ei ole yli yhtä?

Jotain minäkin tiedän kirjoitti:

Alaa tunteva tuntuu olevan hyvinkin tietoinen lämpöpumpuista ja lämpökaivoista ja niihin liittyvistä asioita, ei mielestäni mitenkään agressiivisesti, vaikka esittikin mielipiteensä selkeästi ja oikoi toisten selvästi vääriä tietoja.

Vai että on Suomessa todella kaikki päivät pakkaspäiviä.
Hyvin on myyjä muuten sinun "kivi" pääsi sekoittanut.Tutkipa puolueettoman tahon tekemä tutkimus, missä on vertailu, missä on tutkittu näiden lämpöpumppujen mitoituksia ja hyötysuhteita.Täysitehoihen on aina epäedullisempi käytössä kuin optimimitoitettu!
Kysypä muuten, miksi "lapualaiset" käyttävät kolmea putkea lämpökaivossa, kun ruotsalaiset saavat todellakin kahdella putkella saman lämmön talteen lämpökaivosta? Mahtaako olla hukkainvestointia?
Tutkipa nyt huolella ne muutkin kolme tarjousta ja vertaile sekä käytä ns. maalaisjärkeä äläkä usko kaikkea, mitä myyntimiehet puhuvat.
Minä E N O L E myyntimies, tiedän alasta ja neuvon.

Lue lisää

Mihinköhän tutkimuksiin täys- ja osatehopumpun keskinäisestä edullisuudesta mahdat viitata? Voisitko antaa tarkempia tietoja? Koko edullisuusvertailussa on niin monta muuttujaa, että on vaikea uskoa yhdenkään vakavasti otettavan tutkimuksen menevän kategorisesti väittämään, että jompi kumpi olisi aina parempi.

Simeoni kirjoitti:

Ilmoitat varmana tietona, että vettä ei kannata lämmittää yli 40 C:n muulla kuin sähköllä. Sähköllä lämmittämisessä hyötysuhde (siis sähköenergian, kivihiilellä tms. tuotetun sähkön primäärienergian hyötysuteesta ei kannata puhua edes samana päivänä) lienee aika lähellä ykköstä. Mikä on tulistamisella saatu hyötysuhde välillä 40 C - 55 C? Oletko varma, että se ei ole yli yhtä?

Lue lisää

Energiatuotannon hyötysuhde merkitsee tavallisella talon omistajalle melko tasan tarkkaan nollaa. Ainoa, mikä merkitsee, on se kuinka hyvin järjestelmä toimii ja paljonko sen käyttö maksaa.

Miksihän tätä tulistinratkaisua käytetään vain ja ainoastaan muutamassa suomalaisessa pumpussa? Olisiko suomalaiset valmistajat niin äärettömän fiksuja, että muut eivät olisi tajunneet käyttää tulistinpiiriä? Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Ralsa kirjoitti:

Energiatuotannon hyötysuhde merkitsee tavallisella talon omistajalle melko tasan tarkkaan nollaa. Ainoa, mikä merkitsee, on se kuinka hyvin järjestelmä toimii ja paljonko sen käyttö maksaa.

Miksihän tätä tulistinratkaisua käytetään vain ja ainoastaan muutamassa suomalaisessa pumpussa? Olisiko suomalaiset valmistajat niin äärettömän fiksuja, että muut eivät olisi tajunneet käyttää tulistinpiiriä? Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Lue lisää

tässä ulkomaalaisasiassa on se, että ulkomaiset yritykset eivät tee koneitaan Suomen olosuhteita varten vaan tuovat omiin olosuhteisiin optimoituja laitteitaan sellaisenaan Suomeen.

Puutteellisesti hahmoitettuja asioita ovat kaikki pakkaseen ja jäätymiseen liittyvät ongelmat. Ei ole siis kysymys äärettömästä fiksuudesta vaan Siperia opettaa-linjasta.

Keski-Euroopasta on Suomeen tuotu mm ilma-ilma-lämpöpumppuja kuivaajiksi, joissa pakkasta ei ole huomioitu ja niinpä ulkoilman sekoittuessa kosteaan kuivatettavaan ilmaan jäätyy sekoituskammio umpijäähän. Talkkarit hakkaavat näitä auki viikonloppuisin.

Jos verrataan näitä pienvempaimia, joiden markkina-alue on Tanska, Norja ja Ruotsi, niissä näin lonkalta heitettynä lämmitystehoenergian ja käyttövedenlämmitysenergian suhde on toinen kuin Suomessa. Käyttöveden mitoitus on ehkä sama mutta lämmitystä Suomessa tarvitaan oleellisesti enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Siten tehoporras välillä tulistuslämpöä hyväksikäyttävän ja sitä käyttämättömän välillä on Ruotsissa suurempi. Voi olla että tulistuslämmöstä saatava teho jäisi niin paljon alle tarpeen, ettei sitä ole kannattavaa ottaa käyttöön, siis Ruotsissa.
Tuo siis puhtaasti spekulaatiota vain aavistus tukena.

_oi kirjoitti:

tässä ulkomaalaisasiassa on se, että ulkomaiset yritykset eivät tee koneitaan Suomen olosuhteita varten vaan tuovat omiin olosuhteisiin optimoituja laitteitaan sellaisenaan Suomeen.

Puutteellisesti hahmoitettuja asioita ovat kaikki pakkaseen ja jäätymiseen liittyvät ongelmat. Ei ole siis kysymys äärettömästä fiksuudesta vaan Siperia opettaa-linjasta.

Keski-Euroopasta on Suomeen tuotu mm ilma-ilma-lämpöpumppuja kuivaajiksi, joissa pakkasta ei ole huomioitu ja niinpä ulkoilman sekoittuessa kosteaan kuivatettavaan ilmaan jäätyy sekoituskammio umpijäähän. Talkkarit hakkaavat näitä auki viikonloppuisin.

Jos verrataan näitä pienvempaimia, joiden markkina-alue on Tanska, Norja ja Ruotsi, niissä näin lonkalta heitettynä lämmitystehoenergian ja käyttövedenlämmitysenergian suhde on toinen kuin Suomessa. Käyttöveden mitoitus on ehkä sama mutta lämmitystä Suomessa tarvitaan oleellisesti enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Siten tehoporras välillä tulistuslämpöä hyväksikäyttävän ja sitä käyttämättömän välillä on Ruotsissa suurempi. Voi olla että tulistuslämmöstä saatava teho jäisi niin paljon alle tarpeen, ettei sitä ole kannattavaa ottaa käyttöön, siis Ruotsissa.
Tuo siis puhtaasti spekulaatiota vain aavistus tukena.

Lue lisää

MIKÄÄN pumppu ei tee lämmintä vettä ainoastaa kompressorilla, kuin sen verran mitä varaaja pitää sisällään. Kun kulutus kasvaa kaikki ottaa mukaan sähkön. JOs esim 180 neliöntaloon tulee 8 kilowatin kone jossa kompura n.2kW on tulistin teho 2 kw * 15% * 3(Käyttökerroin) on tulistin teho noin 1,2 Kilowattia joten laitteisto HUUTAA sähköä.
Lukekaa pojat oppikirjoja !
Eli suomeksi Tulistin antaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain 10-20% energiasta !

Tulistin kirjoitti:

MIKÄÄN pumppu ei tee lämmintä vettä ainoastaa kompressorilla, kuin sen verran mitä varaaja pitää sisällään. Kun kulutus kasvaa kaikki ottaa mukaan sähkön. JOs esim 180 neliöntaloon tulee 8 kilowatin kone jossa kompura n.2kW on tulistin teho 2 kw * 15% * 3(Käyttökerroin) on tulistin teho noin 1,2 Kilowattia joten laitteisto HUUTAA sähköä.
Lukekaa pojat oppikirjoja !
Eli suomeksi Tulistin antaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain 10-20% energiasta !

Lue lisää

siitä on kysymys. Ajatukseni olikin, että jos varsinaisen lämmitysenergian tarve on suuri verrattuna tulistintehoa hyödyntävään lämmöntarpeeseen (siis käyttöveden kuumentamiseen 40->55 C), ollaan lähellä sitä tilannetta, että se voisi riittää. Jos ei riitä, ei sitten, mutta suhde on joka tapauksessa Suomessa paljon lähempänä kuin jossain etelämpänä, mikä oli kommenttini ydinasia, kuten sanoin, perstuntumalta.

Ralsa kirjoitti:

Energiatuotannon hyötysuhde merkitsee tavallisella talon omistajalle melko tasan tarkkaan nollaa. Ainoa, mikä merkitsee, on se kuinka hyvin järjestelmä toimii ja paljonko sen käyttö maksaa.

Miksihän tätä tulistinratkaisua käytetään vain ja ainoastaan muutamassa suomalaisessa pumpussa? Olisiko suomalaiset valmistajat niin äärettömän fiksuja, että muut eivät olisi tajunneet käyttää tulistinpiiriä? Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Lue lisää

Mikä olikaan vastauksesi kysymykseeni? Onko hyötysuhde alle yhden, jolloin energiaa haaskaantuu enemmän kuin saadaan? Vai onko sähkövastus ainoa järkevä ns. yleisistä syistä (tämähän riitti perusteluksi Kekkosen aikaan)?

_oi kirjoitti:

siitä on kysymys. Ajatukseni olikin, että jos varsinaisen lämmitysenergian tarve on suuri verrattuna tulistintehoa hyödyntävään lämmöntarpeeseen (siis käyttöveden kuumentamiseen 40->55 C), ollaan lähellä sitä tilannetta, että se voisi riittää. Jos ei riitä, ei sitten, mutta suhde on joka tapauksessa Suomessa paljon lähempänä kuin jossain etelämpänä, mikä oli kommenttini ydinasia, kuten sanoin, perstuntumalta.

Lue lisää

Meikäläiselle hieman epäselvää puhutaanko kylmäkoneen tulistuksesta vai lauhduttimen "kuristuksesta".
Maalämpöpumpun tulistus muuttuu vuodenaikojen mukaan, varmaan keväällä suurin, maan ollessa umpijäässä. Suuri tulistus kompressorille vaarallista ja tätä hallitaankin ruiskuttamalla kykmäainetta imuputkeen tai muuttamalla sylinteritilavuutta.
Mielestäni maaläpöpumppu soveltuu erittäin hyvin vain lattialämmitykseen, esim. patterilämmityksessä patterien mitoitus oltava lähes kolminkertainen verrattuna pannulämmitykseen.

MMV kirjoitti:

" "Lapualaisen" tarjous tuli jo. Tarjosivat suurinta laitettaan (V15?, ei jaksa lähteä hakemaan tarjouspapereita) ja yhtä 200 metrin porakaivoa. Koko roskan hinta asennettuna on luokkaa 16 000."

Sisältääkö tuo tarjous mitä?
Jos ko. järjestelmä on avaimet käteen -toimitus ja siinä on myös lattiaputket/jakotukit asennettuna ja kaivo porattuna keruupiireineen, niin ok hinta. Muutoin mielestäni melkoisen kallis.

Minulle tuli IVT C5 maalämpöpumppu, n. 120 m porakaivo, keruupiiri ja -nesteet, Greenlinen lattiaputkistot ja kaiken asennus. Hinta yhteensä 14 700 euroa, jonka lisäksi tuli 2 kpl kaivon renkaita kansi (105 e) ja sähköjen/termarien kytkentä.

Lue lisää

Vai "avaimet käteen". Ei meidän lämpöpumpussa mitään avaimia tarvita.

Urakkaan kuuluu:
porakaivo
kaikki putket ja nesteet kaivoon ja kaivolta pumpulle
laitteisto (v15?)
asennus.

Mitä ovat "lattiaputket"? Lattialämmitysputkisto?

Kaivojen syvyyksissä on eroa, samoin kai laitteistossa? Onko kallis vai halpa, kukapa noista tietää. Hankintahinta on yksi kriteeri ja käytön aikainen sähkö toinen. Ehkäpä tärkein on kuitenkin referenssit.

Aika monta suunnittelijaa on paikalla: kinaavat osa/täystehoista ja tulistimista. Luulisi, että kun näitä nyt on asenneltu monta kymmentä vuotta, niin olisi jo kokemusperäistä tietoa siitä, mikä on hyvä ratkaisu.

Prototyyppiä en ainakaan laita.

Kunhan muiden tarjouksia tulee, palaan asiaan.

Ei ole pienintäkään järkeä ostaa Etelä-Ruotsiin suunniteltuja laitteita Helsinkiä pohjoisemmaksi. Jos hankkii maalämmön miksi ostaa 2-3 viikkoa vuodesta sähkövastuksella toimiva laite? Oma täystehokone heitti sähkövastuksen päälle kun maapiirissä oli alussa ilmaa ja siitähän sähkömittari villiintyi. Täystehokone oli ainakin minulle jopa hieman halvempi kuin esim. IVT:n tarjous. No kukin taaplaa tyylillään...

http://www.netikka.net/maalampo/perustietoa.htm

RINS. kirjoitti:

Ei ole pienintäkään järkeä ostaa Etelä-Ruotsiin suunniteltuja laitteita Helsinkiä pohjoisemmaksi. Jos hankkii maalämmön miksi ostaa 2-3 viikkoa vuodesta sähkövastuksella toimiva laite? Oma täystehokone heitti sähkövastuksen päälle kun maapiirissä oli alussa ilmaa ja siitähän sähkömittari villiintyi. Täystehokone oli ainakin minulle jopa hieman halvempi kuin esim. IVT:n tarjous. No kukin taaplaa tyylillään...

http://www.netikka.net/maalampo/perustietoa.htm

Lue lisää

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Ralsa kirjoitti:

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Lue lisää

Lue linkkisivu! Siinä vastaukset arvauksiisi.

RINS. kirjoitti:

Lue linkkisivu! Siinä vastaukset arvauksiisi.

Olet Lämpö-Ässän mainoksen uhri! Ei Suomessa ole 365 pakkaspäivää, jolloin olisi -30 asteen pakkasta.Pakkaspäiviä on todellakin vain 20-30,optimimitoitettu lämpöpumppu on täysin riittävä, kun mitoitus on tehty oikein.
Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?
Täydellinen hukkainvestointi niin putken kuin maalämpönesteenkin suhteen!
Paljonko Lämpö-Ässiä on valmistettu ja myyty?
Vertaa esim. paljonko on vastaava luku IVT:llä!
Reilut 300 000 kpl, eikö tämä jo osoita, millä lämpöpumpulla on panostettu aikanaan tuotekehittelyyn ja mihin ostajat luottavat.
IVT:n lämpöpumppua ei myydä valehtelemalla "kovista pakkaspäivistä" vaan tosiasioihin perustuvaan luottamukseen ja hyvään takuuseen.
Kyllä Ralsa esitti kirjoituksessaan tosiasiat lämpöpumppujen hyötysuhteesta ja kestävyydestä.

Alaa tunteva kirjoitti:

Olet Lämpö-Ässän mainoksen uhri! Ei Suomessa ole 365 pakkaspäivää, jolloin olisi -30 asteen pakkasta.Pakkaspäiviä on todellakin vain 20-30,optimimitoitettu lämpöpumppu on täysin riittävä, kun mitoitus on tehty oikein.
Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?
Täydellinen hukkainvestointi niin putken kuin maalämpönesteenkin suhteen!
Paljonko Lämpö-Ässiä on valmistettu ja myyty?
Vertaa esim. paljonko on vastaava luku IVT:llä!
Reilut 300 000 kpl, eikö tämä jo osoita, millä lämpöpumpulla on panostettu aikanaan tuotekehittelyyn ja mihin ostajat luottavat.
IVT:n lämpöpumppua ei myydä valehtelemalla "kovista pakkaspäivistä" vaan tosiasioihin perustuvaan luottamukseen ja hyvään takuuseen.
Kyllä Ralsa esitti kirjoituksessaan tosiasiat lämpöpumppujen hyötysuhteesta ja kestävyydestä.

Lue lisää

Ja IVT:n pojat on taas puhunu pussiin pari onnetonta. Minulle meinasi käydä samoin, mutta kun kaverit ei muuta osanneet kuin haukkua toisten koneita mielenkiinto heräsi, kun ajattelin, että kai ne on parempia jos omat faktat ei riitä.. Eikä ne muutenkaan ole suomen oloihin riittäviä jos aletaan olla keski- ja pohjois-suomessa niin jo kuluu sähköä. Etelä-Suomessa toki tilanne on toinen aivan kuten siellä tukholman eteläpuolella, johon suurin osa noista 300 000 pumpusta on myyty. Nuo faktat kun ei vaan pidä paikkansa niin miksi ostaa se osateho? Hankintahinnassakaan ole eroa. Sähköä kuluu enemmän, kestoiässä ei tosiaankaan ole eroa... Eräs tuttuni lämmittää muuten lämpöässällä 21. vuotta, kone toimii ja sähköä on kulunut tasaisesti noin 6000 kWh/vuosi. Itselläni ei ole lämpöässän konetta vaan Ceres.

Mitenkähän lie tuokin väite, että täysteho käy useammin?? Käyntiajat saa kyllä masiinaan ohjelmoitua ja on kai selvää, että suurempi vesimäärä varaajassa jäähtyy hitaammin...

Ostakaa vaan osatehokoneita ja lämmittäkää mökkiänne sähköllä jos huvittaa...

"Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?"
Eikäs siinä osatehomitoituksessa käytetäkään sähkövastusta? Hinnaneroa ei kahden ja kolmen välillä kovin merkittävästi synny... tehoja otetaan tietysti maasta myös enemmän... toivottavasti kukaan ei joudu tulevaisuudessa tekemään toista porakaivoa.

Alaa tunteva kirjoitti:

Olet Lämpö-Ässän mainoksen uhri! Ei Suomessa ole 365 pakkaspäivää, jolloin olisi -30 asteen pakkasta.Pakkaspäiviä on todellakin vain 20-30,optimimitoitettu lämpöpumppu on täysin riittävä, kun mitoitus on tehty oikein.
Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?
Täydellinen hukkainvestointi niin putken kuin maalämpönesteenkin suhteen!
Paljonko Lämpö-Ässiä on valmistettu ja myyty?
Vertaa esim. paljonko on vastaava luku IVT:llä!
Reilut 300 000 kpl, eikö tämä jo osoita, millä lämpöpumpulla on panostettu aikanaan tuotekehittelyyn ja mihin ostajat luottavat.
IVT:n lämpöpumppua ei myydä valehtelemalla "kovista pakkaspäivistä" vaan tosiasioihin perustuvaan luottamukseen ja hyvään takuuseen.
Kyllä Ralsa esitti kirjoituksessaan tosiasiat lämpöpumppujen hyötysuhteesta ja kestävyydestä.

Lue lisää

sekaan Suomen olosuhteista.

Lämpötila on alle 0 C, prosenttia ajasta:

HKI-Vantaa 30%
Jyväskylä 38%
Joensuu 41%
Oulu 40%

Lämpötila on alle - 10 C, prosenttia ajasta:

HKI-Vantaa 6%
Jyväskylä 10%
Joensuu 12%
Oulu 12%

Lämpötila on alle - 20 C, prosenttia ajasta:

HKI-Vantaa < 0,5%
Jyväskylä 2%
Joensuu 2,5%
Oulu 2%

RINS. kirjoitti:

Ja IVT:n pojat on taas puhunu pussiin pari onnetonta. Minulle meinasi käydä samoin, mutta kun kaverit ei muuta osanneet kuin haukkua toisten koneita mielenkiinto heräsi, kun ajattelin, että kai ne on parempia jos omat faktat ei riitä.. Eikä ne muutenkaan ole suomen oloihin riittäviä jos aletaan olla keski- ja pohjois-suomessa niin jo kuluu sähköä. Etelä-Suomessa toki tilanne on toinen aivan kuten siellä tukholman eteläpuolella, johon suurin osa noista 300 000 pumpusta on myyty. Nuo faktat kun ei vaan pidä paikkansa niin miksi ostaa se osateho? Hankintahinnassakaan ole eroa. Sähköä kuluu enemmän, kestoiässä ei tosiaankaan ole eroa... Eräs tuttuni lämmittää muuten lämpöässällä 21. vuotta, kone toimii ja sähköä on kulunut tasaisesti noin 6000 kWh/vuosi. Itselläni ei ole lämpöässän konetta vaan Ceres.

Mitenkähän lie tuokin väite, että täysteho käy useammin?? Käyntiajat saa kyllä masiinaan ohjelmoitua ja on kai selvää, että suurempi vesimäärä varaajassa jäähtyy hitaammin...

Ostakaa vaan osatehokoneita ja lämmittäkää mökkiänne sähköllä jos huvittaa...

"Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?"
Eikäs siinä osatehomitoituksessa käytetäkään sähkövastusta? Hinnaneroa ei kahden ja kolmen välillä kovin merkittävästi synny... tehoja otetaan tietysti maasta myös enemmän... toivottavasti kukaan ei joudu tulevaisuudessa tekemään toista porakaivoa.

Lue lisää

sinähän et tiedä mitään lämpökaivoista, saati lämpöpumpuista.Olet ostanut vanhan Lämpö-Ässän n.30 vuotta vanhaa tekniikkaa olevan kopion,ent.Finlandia maalämpöpumpun nimellä myydyn tuotteen.Onnittelut myyntimiehelle!
Lämpökaivosta senverran, että siitä ei voi ottaa kuin 50 wattia lämpöä/ metri, tai reikä jäätyy!
Tämä saadaan kahdella putkella, kuten IVT ja Thermia tekee.
Mitä varten joutuisi tekemään toisen porakaivon, voitko järkevästi selittää?
Sinulla on paljon opittavaa lämpöpumpuista ja lämpökaivoista, älä usko kaikkea, mitä myyntimiehet sinulle syöttävät. Minä en ole myyntimies, mutta tiedän mistä puhun.

Alaa tunteva kirjoitti:

Olet Lämpö-Ässän mainoksen uhri! Ei Suomessa ole 365 pakkaspäivää, jolloin olisi -30 asteen pakkasta.Pakkaspäiviä on todellakin vain 20-30,optimimitoitettu lämpöpumppu on täysin riittävä, kun mitoitus on tehty oikein.
Miksi muutn Lämpö-Ässä käyttää lämpökaivossa kolmea lämmönkeruuputkea, kun riittävän lämpömäärän saa kaivosta kahdellakin putkella?
Täydellinen hukkainvestointi niin putken kuin maalämpönesteenkin suhteen!
Paljonko Lämpö-Ässiä on valmistettu ja myyty?
Vertaa esim. paljonko on vastaava luku IVT:llä!
Reilut 300 000 kpl, eikö tämä jo osoita, millä lämpöpumpulla on panostettu aikanaan tuotekehittelyyn ja mihin ostajat luottavat.
IVT:n lämpöpumppua ei myydä valehtelemalla "kovista pakkaspäivistä" vaan tosiasioihin perustuvaan luottamukseen ja hyvään takuuseen.
Kyllä Ralsa esitti kirjoituksessaan tosiasiat lämpöpumppujen hyötysuhteesta ja kestävyydestä.

Lue lisää

akateemista käydä keskustelua osatehoisen ja täystehoisen pumpun käyttökustannus/hankintahinta eroista.

Jos on päätynyt lämpöpumppuun, niin hyvä. Käyttökustannuserot taitavat olla aika marginaalisia, varsinkin kun verrataan sähköllä lämmittäjiin.

Ralsa kirjoitti:

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Lue lisää

Samaa vanhaa jankutusta, vain nimimerkki vaihtelee. Osatehopumppu käy muka paremmalla hyötysuhteella kuin täystehopumppu. Oletetaanpa että osatehopumpun omistaja alkaisikin ahkerasti polttaa takkaansa. Sähkövastusta ei enää tarvita (muuten kuin ehkä käyttöveden loppulämmitykseen, ja senkin tulistus hoitaa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella, etpä ole ainakaan muuta kyennyt osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee dramaattisesti. Niinkö? Jos tosissasi uskot tällaiseen, voisit ainakin perustella tarkemmin (tai siis edes jotenkin). Samoin hatusta tuntuu olevan väitteesi täystehopumpun jatkuvasta pätkimisestä. Otetaanpa taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi, että sykli on lyhyempi. Rullausaika on sama. Tässäkin, kuten RINS tuolla sanoi, isompi varaaja vaikuttaa samalla tavalla kuin auton massa, kun ilmanvastuksen osuus liike-energiasta pienenee. Ymmärsitkö? Jos ymmärsit, pyytäisin enää kertomaan missä kohden menee mielestäsi vikaan. Oma valintasi on oma valintasi, mutta tällainen epätoivoinen jankutus alkaa kuulostaa siltä kuin olisit itsekin alkanut epäillä ratkaisuasi.

Ralsa kirjoitti:

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Lue lisää

Aika huvittavia ajatuksia pienlaite (osateho) fanaatikoilla.

Simeoni kirjoitti:

Samaa vanhaa jankutusta, vain nimimerkki vaihtelee. Osatehopumppu käy muka paremmalla hyötysuhteella kuin täystehopumppu. Oletetaanpa että osatehopumpun omistaja alkaisikin ahkerasti polttaa takkaansa. Sähkövastusta ei enää tarvita (muuten kuin ehkä käyttöveden loppulämmitykseen, ja senkin tulistus hoitaa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella, etpä ole ainakaan muuta kyennyt osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee dramaattisesti. Niinkö? Jos tosissasi uskot tällaiseen, voisit ainakin perustella tarkemmin (tai siis edes jotenkin). Samoin hatusta tuntuu olevan väitteesi täystehopumpun jatkuvasta pätkimisestä. Otetaanpa taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi, että sykli on lyhyempi. Rullausaika on sama. Tässäkin, kuten RINS tuolla sanoi, isompi varaaja vaikuttaa samalla tavalla kuin auton massa, kun ilmanvastuksen osuus liike-energiasta pienenee. Ymmärsitkö? Jos ymmärsit, pyytäisin enää kertomaan missä kohden menee mielestäsi vikaan. Oma valintasi on oma valintasi, mutta tällainen epätoivoinen jankutus alkaa kuulostaa siltä kuin olisit itsekin alkanut epäillä ratkaisuasi.

Lue lisää

>osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin
>täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee
>dramaattisesti. Niinkö?"

Kyllä! Mitä suurempi määrä lyhyitä käyntijaksoja, sitä huonompi hyötysuhde ja sitä suuremmat pumpun sisäiset lämpörasitukset. Osatehoisella pumpulla pyritään käyttämään kompressoria pidempään.

>taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä
>toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja
>rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus >on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella
>autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi,
>että sykli on lyhyempi.

Tässäpä sinulle tehtävä:
Ota se turbosaappisi ja lainaa naapurilta 1,3 litrainen korolla. Pistä tankki molemmissa täyteen ja tee seuraava testi (oletetaan molempien rullaavan yhtä hyvin).

Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin).

>Oma valintasi on oma valintasi

Oma taloni lämpiää kaukolämmöllä!

Ralsa kirjoitti:

>osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin
>täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee
>dramaattisesti. Niinkö?"

Kyllä! Mitä suurempi määrä lyhyitä käyntijaksoja, sitä huonompi hyötysuhde ja sitä suuremmat pumpun sisäiset lämpörasitukset. Osatehoisella pumpulla pyritään käyttämään kompressoria pidempään.

>taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä
>toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja
>rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus >on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella
>autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi,
>että sykli on lyhyempi.

Tässäpä sinulle tehtävä:
Ota se turbosaappisi ja lainaa naapurilta 1,3 litrainen korolla. Pistä tankki molemmissa täyteen ja tee seuraava testi (oletetaan molempien rullaavan yhtä hyvin).

Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin).

>Oma valintasi on oma valintasi

Oma taloni lämpiää kaukolämmöllä!

Lue lisää

>kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän
>pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60
>km/h.

...pistät lämän pohjaan ja pidät sen siellä kunnes nopeus on 80 km/h ja annat auton rullata. Kun nopeus on 60 km/h toistat em. toimenpiteen.

Alaa tunteva kirjoitti:

sinähän et tiedä mitään lämpökaivoista, saati lämpöpumpuista.Olet ostanut vanhan Lämpö-Ässän n.30 vuotta vanhaa tekniikkaa olevan kopion,ent.Finlandia maalämpöpumpun nimellä myydyn tuotteen.Onnittelut myyntimiehelle!
Lämpökaivosta senverran, että siitä ei voi ottaa kuin 50 wattia lämpöä/ metri, tai reikä jäätyy!
Tämä saadaan kahdella putkella, kuten IVT ja Thermia tekee.
Mitä varten joutuisi tekemään toisen porakaivon, voitko järkevästi selittää?
Sinulla on paljon opittavaa lämpöpumpuista ja lämpökaivoista, älä usko kaikkea, mitä myyntimiehet sinulle syöttävät. Minä en ole myyntimies, mutta tiedän mistä puhun.

Lue lisää

Tekniikka ei Ceresissä ole sen vanhempaa kuin muissakaan pumpuissa. Etpä ole ilmeisesti koneeseen edes tutustunut. Malli on muuten tullut markkinoille 2002. Asiantuntemus ei ehkä olekaan paras mahdollinen, mutta näyttää se ontuvan sinullakin... Vai et ole myyntimiehiä.. ;)

Ralsa kirjoitti:

>kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän
>pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60
>km/h.

...pistät lämän pohjaan ja pidät sen siellä kunnes nopeus on 80 km/h ja annat auton rullata. Kun nopeus on 60 km/h toistat em. toimenpiteen.

Lue lisää

ole sama asia. Hidastuminen tapahtuu ajettaessa eri tavalla kuin energian kuluminen, sillä ilman vastus on verrannollinen nopeuden neliöön.

Voisiko vertailuajattelua ajatella niin, että isompitehoisella nostetaan nopeutta yhtä pitkä ajanjakso kuin pienitehoisella, esim 60 -> 100 km/h kun pienitehoisella 60->80 km/h, jos nyt tuota väärää vertausta yleensäkään pitää tutkailla ja yleensäkään verrata. Pumppupuolellahan se tarkoittaisi isompaa varaajaa.

Jos isolla koneella on yhtä suuri varaaja kuin pienellä, tuntuisi äkkisiltään siltä, että varaaja on väärin mitoitettu.

Ralsa kirjoitti:

>kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän
>pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60
>km/h.

...pistät lämän pohjaan ja pidät sen siellä kunnes nopeus on 80 km/h ja annat auton rullata. Kun nopeus on 60 km/h toistat em. toimenpiteen.

Lue lisää

Laita siihen Corollaan se turbo saabin kone. Kummalla moottorilla auto kiihtyy nopeammin 80 jos oletetaan, että molempien moottoreiden massa on sama?

Nykyisten perheautojen huippunopeus on suurempi kuin kesäkelillä ajettava suurin sallittu nopeus (esim. 100 (120) km/h) ja talvikelillä yleinen rajoitus 80 (100) km/h. Moottorissa on vain reserviä. Samalla tavalla kuin täysteholämpöpumpuissakin esim. kesällä. Kun kompressori on pysähdyksissä, ei sähköä kulu sen pyörittämiseen.

Kun vettä kiehutetaan sähköhellalla kuutosella, se kiehuu nopeammin kuin kolmosella. Sähköä kuluu n. saman verran.

Mikäli rakennetaan ”halavalla”, löytyisikö muita parempia säästökohteita muualta, kuin lämmityksestä. Lämmitysmuutos myöhemmin on kallista.

kai kirjoitti:

Aika huvittavia ajatuksia pienlaite (osateho) fanaatikoilla.

Pumpun ottoteho kasvaa, jos antoteho on suurempi. Osatehopummpu on pienempitehoinen kuin täysitehopumppu. Lämmitysnergian tarve on kuitenkin tuotantotavasta riippumaton. Pumpun hyötysuhte on parhaimmilaan kun se saa toimia täydellä teholla. Mitä pienempi pumppu on sitä enemmän se käy täydellä teholla, eli saavuttaa paremman hyötysuhteen. Osatehoisen pumpun tapauksessa pitää tarkastella lisäenergian tarvetta ja sen hintaa. Osatehopumpun tehon ylittäviä huippuja on kuitenkin aika vähän ja aina kun ollaan alle sen, niin pinempi pumppu kuluttaa vähemmän sähköä kuin suuri.

Loppujen lopuksi en usko että lopullisten kustannusten ero täysitehoisen ja osatehoisen välillä on mitenkään merkittävä.

Simeoni kirjoitti:

Samaa vanhaa jankutusta, vain nimimerkki vaihtelee. Osatehopumppu käy muka paremmalla hyötysuhteella kuin täystehopumppu. Oletetaanpa että osatehopumpun omistaja alkaisikin ahkerasti polttaa takkaansa. Sähkövastusta ei enää tarvita (muuten kuin ehkä käyttöveden loppulämmitykseen, ja senkin tulistus hoitaa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella, etpä ole ainakaan muuta kyennyt osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee dramaattisesti. Niinkö? Jos tosissasi uskot tällaiseen, voisit ainakin perustella tarkemmin (tai siis edes jotenkin). Samoin hatusta tuntuu olevan väitteesi täystehopumpun jatkuvasta pätkimisestä. Otetaanpa taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi, että sykli on lyhyempi. Rullausaika on sama. Tässäkin, kuten RINS tuolla sanoi, isompi varaaja vaikuttaa samalla tavalla kuin auton massa, kun ilmanvastuksen osuus liike-energiasta pienenee. Ymmärsitkö? Jos ymmärsit, pyytäisin enää kertomaan missä kohden menee mielestäsi vikaan. Oma valintasi on oma valintasi, mutta tällainen epätoivoinen jankutus alkaa kuulostaa siltä kuin olisit itsekin alkanut epäillä ratkaisuasi.

Lue lisää

Jos sykli on lyhyempi, niin käyntijaksoja on enemmän. Käynnistyksiä suhteessa lämmitysjakson kestoon tulee enemmän ja tämä heikentää hyötysuhdetta ja rasittaa enemmän konetta.

Sepi kirjoitti:

Pumpun ottoteho kasvaa, jos antoteho on suurempi. Osatehopummpu on pienempitehoinen kuin täysitehopumppu. Lämmitysnergian tarve on kuitenkin tuotantotavasta riippumaton. Pumpun hyötysuhte on parhaimmilaan kun se saa toimia täydellä teholla. Mitä pienempi pumppu on sitä enemmän se käy täydellä teholla, eli saavuttaa paremman hyötysuhteen. Osatehoisen pumpun tapauksessa pitää tarkastella lisäenergian tarvetta ja sen hintaa. Osatehopumpun tehon ylittäviä huippuja on kuitenkin aika vähän ja aina kun ollaan alle sen, niin pinempi pumppu kuluttaa vähemmän sähköä kuin suuri.

Loppujen lopuksi en usko että lopullisten kustannusten ero täysitehoisen ja osatehoisen välillä on mitenkään merkittävä.

Lue lisää

Onko niissä pumpuissa jokin tehonsäätö vai miten se käy osateholla?
Uskon, että sen ison pumpun hyötysuhde on vähintään yhtä hyvä kuin sen pienemmänkin. Yleensä koneen suuretessa hyötysuhde paranee, ei huonone.

Olen kuvitellut, että pumppu käy tai ei käy, siis on-off ja että tässä kiistellään käyntijaksojen pituuksista, mikä taas on hoidettavissa varaajan kokoa muuttamalla. Iso pumppu iso varaaja -pieni pumppu pieni varaaja.

Ralsa kirjoitti:

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Lue lisää

Jokaisessa kodissa lämmön tarve ja käyttöveden tarve on vakio. Jollakin tavalla se energia tuotetaan. Mikäli ollaan valittu energian tuotantotavaksi maalämpö, tulee täystehoisella maalämpölaitteella vain puolet käyttötunneista kuin osateholaitteessa (50 %:n mitoitus). Isompi kompressori kuluttaa samassa suhteessa enemmän sähköä kuin pienempi, mutta pienempi kompressori käy vain samassa suhteessa enemmän.



Kummallakin tavalla tehtynä kulutus on sama siihen asti, kun sen pienemmän kompressorin tuottama energia kodissa riittää. Kun sähkövastus tulee kompressorin rinnalle osatehoisessa mitoituksessa, silloin sillä tuotetun lisäenergian hyötysuhde on yhdellä – yksi. Lämpöpumppujen kompressorit pyörivät aina täysillä kun ne ovat käytössä.

_oi kirjoitti:

Onko niissä pumpuissa jokin tehonsäätö vai miten se käy osateholla?
Uskon, että sen ison pumpun hyötysuhde on vähintään yhtä hyvä kuin sen pienemmänkin. Yleensä koneen suuretessa hyötysuhde paranee, ei huonone.

Olen kuvitellut, että pumppu käy tai ei käy, siis on-off ja että tässä kiistellään käyntijaksojen pituuksista, mikä taas on hoidettavissa varaajan kokoa muuttamalla. Iso pumppu iso varaaja -pieni pumppu pieni varaaja.

Lue lisää

Anteeksi suurpiirteisyyteni. Tarkoitin tietysti osatehomitoitettua ja täysistehomitoitettua pumppua.

Pumput käy tosiaan on-off periaatteella ja hyötysuhteeseen vaikuttaa se että kuinka pitkä käyntijakso on ja siihen taas vaikuttaa pumpun tehon lisäksi varaajan koko.

Kuten tuossa aikaisemmin jo mainitsin, niin eipä tuossa taida kokonaisuuden kannalta olla juurikaan merkitystä kumman valitsee.

Kun itse mietiskelin lämmitysjärjestelmän valintaa, niin jos olisin valinnut maalämmön niin se olisi ollut osatehoinen.

RINS. kirjoitti:

Tekniikka ei Ceresissä ole sen vanhempaa kuin muissakaan pumpuissa. Etpä ole ilmeisesti koneeseen edes tutustunut. Malli on muuten tullut markkinoille 2002. Asiantuntemus ei ehkä olekaan paras mahdollinen, mutta näyttää se ontuvan sinullakin... Vai et ole myyntimiehiä.. ;)

Lue lisää

On varmasti Lämpö-Ässän kopio.
Siis 30 vuotta vanhan V-mallin. siitä ei päästä mihinkään.
Toinen asia on, että minä en ole myyntimies, olen eläkeläinen.
Satun vaan entisen työni tähden tietämään lähes kaiken mitä ihmisen pitää tietää lämpökaivoista ja porakaivoista.Samalla vuosien kuluessa on lämpöpumput tulleet tutuiksi, myös alalla touhuavat "huijarit", jotka myyvät vaikka "oman äitinsä" jotta saavat kaupan aikaiseksi.
Näitä erilaisia mielipiteitä on mukava seurata ja varsinkin kinaa täysteho- ja optimimitoitettujen lämpöpumppujen paremmuudesta.
Oma mielipiteeni on, että kun rakennuksen koko on alle 250 neliötä ja talo on Oulun alapuolella, riittää optimimitoitettu lämpöpumppu,kun mitoitus on tehty oikein, siitä isomassa talossa ja pohjoisemmassa täystehoinen, samoin mitoitus oikein tehtynä.

Alaa tunteva kirjoitti:

On varmasti Lämpö-Ässän kopio.
Siis 30 vuotta vanhan V-mallin. siitä ei päästä mihinkään.
Toinen asia on, että minä en ole myyntimies, olen eläkeläinen.
Satun vaan entisen työni tähden tietämään lähes kaiken mitä ihmisen pitää tietää lämpökaivoista ja porakaivoista.Samalla vuosien kuluessa on lämpöpumput tulleet tutuiksi, myös alalla touhuavat "huijarit", jotka myyvät vaikka "oman äitinsä" jotta saavat kaupan aikaiseksi.
Näitä erilaisia mielipiteitä on mukava seurata ja varsinkin kinaa täysteho- ja optimimitoitettujen lämpöpumppujen paremmuudesta.
Oma mielipiteeni on, että kun rakennuksen koko on alle 250 neliötä ja talo on Oulun alapuolella, riittää optimimitoitettu lämpöpumppu,kun mitoitus on tehty oikein, siitä isomassa talossa ja pohjoisemmassa täystehoinen, samoin mitoitus oikein tehtynä.

Lue lisää

Siis Ceres on tunnetusti suora kopio vanhasta Lämpö-ässästä. Sen teki(kopioi) eronneet hitsari ja maalari, jotka myivät sen sitten energentille!

Mitä tulee osateho mitoitukseen sen kanssa ei ole mitään tekemistä on talo Skånessa vai Inarissa !
Tehot nousevat, mutta mitoitustapa säilyy !
Mitoituksen prosenttiosuuden määrää alueen lämpötilapysyvyyskäyrä! Mutta missään nimessä ei kannata mitoittaa täystehoksi eli n. 110%.

Tämän Lämpö-ässäkin on vihdoin tajunnut ja nyt myy jo puolet tuotannostaan osatehoisina, toisin kuin 3 vuotta sitten!

mtz kirjoitti:

Meikäläiselle hieman epäselvää puhutaanko kylmäkoneen tulistuksesta vai lauhduttimen "kuristuksesta".
Maalämpöpumpun tulistus muuttuu vuodenaikojen mukaan, varmaan keväällä suurin, maan ollessa umpijäässä. Suuri tulistus kompressorille vaarallista ja tätä hallitaankin ruiskuttamalla kykmäainetta imuputkeen tai muuttamalla sylinteritilavuutta.
Mielestäni maaläpöpumppu soveltuu erittäin hyvin vain lattialämmitykseen, esim. patterilämmityksessä patterien mitoitus oltava lähes kolminkertainen verrattuna pannulämmitykseen.

Lue lisää

Et sitten mtz tajua mitään tekniikasta.... Opiskeleppa hieman lisää

Siis tulistin on erillinen lämmönsiirrin kompressorin jälkeen ja ennen lauhdutinta jossa otetaan tulistuneesta kaasusta talteen 10-15% energiaa korkeassa lämpötilassa aina koneen käydessä on sitten talvi tai kesä!

Puhutaankin ammattitermillä "tulistuksen poisto lämmönsiirtimestä"

Alaa tunteva kirjoitti:

On varmasti Lämpö-Ässän kopio.
Siis 30 vuotta vanhan V-mallin. siitä ei päästä mihinkään.
Toinen asia on, että minä en ole myyntimies, olen eläkeläinen.
Satun vaan entisen työni tähden tietämään lähes kaiken mitä ihmisen pitää tietää lämpökaivoista ja porakaivoista.Samalla vuosien kuluessa on lämpöpumput tulleet tutuiksi, myös alalla touhuavat "huijarit", jotka myyvät vaikka "oman äitinsä" jotta saavat kaupan aikaiseksi.
Näitä erilaisia mielipiteitä on mukava seurata ja varsinkin kinaa täysteho- ja optimimitoitettujen lämpöpumppujen paremmuudesta.
Oma mielipiteeni on, että kun rakennuksen koko on alle 250 neliötä ja talo on Oulun alapuolella, riittää optimimitoitettu lämpöpumppu,kun mitoitus on tehty oikein, siitä isomassa talossa ja pohjoisemmassa täystehoinen, samoin mitoitus oikein tehtynä.

Lue lisää

On tai ei malli jota tänä päivänä myydään on Energentillä kehitetty ja Vesa Portinin käsialaa. Häneltä voit kysyä lisää jos kiinnostaa. Huijareiksi en kuitenkaan lähtisi haukkumaan. Pumppu on ainakin meidän käytössä osoittautunut toimivaksi peliksi.

Lämmitys se tuntuu myös olevan niitä henkimaailman juttuja ja jokaisella on se paras. "Alaa tuntevat" ja muutkin "ammattilaiset" ovat näissäkin asioissa aivan eri mieltä. Ceresin minulle asentanut osatehopumppua myyvä LVI-urakoitsijakin myönsi lopulta, että on se tuokin varmasti paikkansa täyttävä laite. No päätän aiheen osaltani, mukava kirjoitella joskus kun vastapuolella tuntuu olevan niin tunteet pinnassa.. ;)

RINS. kirjoitti:

Jokaisessa kodissa lämmön tarve ja käyttöveden tarve on vakio. Jollakin tavalla se energia tuotetaan. Mikäli ollaan valittu energian tuotantotavaksi maalämpö, tulee täystehoisella maalämpölaitteella vain puolet käyttötunneista kuin osateholaitteessa (50 %:n mitoitus). Isompi kompressori kuluttaa samassa suhteessa enemmän sähköä kuin pienempi, mutta pienempi kompressori käy vain samassa suhteessa enemmän.



Kummallakin tavalla tehtynä kulutus on sama siihen asti, kun sen pienemmän kompressorin tuottama energia kodissa riittää. Kun sähkövastus tulee kompressorin rinnalle osatehoisessa mitoituksessa, silloin sillä tuotetun lisäenergian hyötysuhde on yhdellä – yksi. Lämpöpumppujen kompressorit pyörivät aina täysillä kun ne ovat käytössä.

Lue lisää

Teksti on suora lainaus sivustolta
www.maalampo.net
Lue kokonaisuus alasivulta: Perustietoa maalämmöstä.

Huh kirjoitti:

Et sitten mtz tajua mitään tekniikasta.... Opiskeleppa hieman lisää

Siis tulistin on erillinen lämmönsiirrin kompressorin jälkeen ja ennen lauhdutinta jossa otetaan tulistuneesta kaasusta talteen 10-15% energiaa korkeassa lämpötilassa aina koneen käydessä on sitten talvi tai kesä!

Puhutaankin ammattitermillä "tulistuksen poisto lämmönsiirtimestä"

Lue lisää

Tekniikasta en paljoa , mutta kylmätekniikasta vähän enemmän.
Tulistus on kylmäkoneen höyrystimessä minimissä noin 6-7 astetta ja pysyy vakiona koska paisuntaventtiilissä on ulkopuolinen paineentasaus termo-ohjauksen lisäksi.Lauhduttimessa kylmäaine myöskin tulistuu ja sitäkin voi säädellä. "Halvoissa" lämpöpumpuissa ei ole automaattista paisuntaventtiiliä etenkään ilmsta-ilmaan vaan niissä on kiinteä expansioventtiili ja tämä huonontaa hyötysuhdetta.
Lauhdutin on jaettu piireihin siksi että saadaan käyttövedelle riittävä lämpötaso, mutta samalla hyötysuhde kärsii.

_oi kirjoitti:

Onko niissä pumpuissa jokin tehonsäätö vai miten se käy osateholla?
Uskon, että sen ison pumpun hyötysuhde on vähintään yhtä hyvä kuin sen pienemmänkin. Yleensä koneen suuretessa hyötysuhde paranee, ei huonone.

Olen kuvitellut, että pumppu käy tai ei käy, siis on-off ja että tässä kiistellään käyntijaksojen pituuksista, mikä taas on hoidettavissa varaajan kokoa muuttamalla. Iso pumppu iso varaaja -pieni pumppu pieni varaaja.

Lue lisää

lämpöpumppujakin voidaan säätää, jos kyllin suuria (esim Haikon kartano).Mitä pienempi on lämpötilaero lauhduttimen ja höyrystimen valillä sen parempi hyötysuhde.Oikeassa olet siinä, että on pumppu osa tai täysteho hyötysuhde lähes sama,mutta isomi kone käy vähemmän tunteja joten käyttöikä pidempi ja muutenkinkin luotettavuus parempi.Kalliimpi.

RINS. kirjoitti:

On tai ei malli jota tänä päivänä myydään on Energentillä kehitetty ja Vesa Portinin käsialaa. Häneltä voit kysyä lisää jos kiinnostaa. Huijareiksi en kuitenkaan lähtisi haukkumaan. Pumppu on ainakin meidän käytössä osoittautunut toimivaksi peliksi.

Lämmitys se tuntuu myös olevan niitä henkimaailman juttuja ja jokaisella on se paras. "Alaa tuntevat" ja muutkin "ammattilaiset" ovat näissäkin asioissa aivan eri mieltä. Ceresin minulle asentanut osatehopumppua myyvä LVI-urakoitsijakin myönsi lopulta, että on se tuokin varmasti paikkansa täyttävä laite. No päätän aiheen osaltani, mukava kirjoitella joskus kun vastapuolella tuntuu olevan niin tunteet pinnassa.. ;)

Lue lisää

En minä väittänyt ketään laitevalmistajia "huijareiksi", vaan alalla on ollut myyjiä, jotka pilaavat toimillaan koko alan, lähinnä mitoittamalla väärin sekä laitekoon että lämpökaivojen syvyydet.Siis alimitoittamalla.
Pakkohan Ceresiä on ollut kehittää Finlandia-maalämpöpumpun ajoista, mutta kyllä se vieläkin on alkutaipaleella, kun verrataan "oikeita" lämpöpumppuja.
Eiköhän Ceresin kohdallakin ole kysymys siitä, että tuli halu ns. "äkkirikastumiseen", kuten aikanaan niin monelle -80 luvulla , kun oli edellinen maalämpöpummubuumi.

Alaa tunteva kirjoitti:

En minä väittänyt ketään laitevalmistajia "huijareiksi", vaan alalla on ollut myyjiä, jotka pilaavat toimillaan koko alan, lähinnä mitoittamalla väärin sekä laitekoon että lämpökaivojen syvyydet.Siis alimitoittamalla.
Pakkohan Ceresiä on ollut kehittää Finlandia-maalämpöpumpun ajoista, mutta kyllä se vieläkin on alkutaipaleella, kun verrataan "oikeita" lämpöpumppuja.
Eiköhän Ceresin kohdallakin ole kysymys siitä, että tuli halu ns. "äkkirikastumiseen", kuten aikanaan niin monelle -80 luvulla , kun oli edellinen maalämpöpummubuumi.

Lue lisää

Nimimerkille ´alaa tunteva´. Kalevi, olet jo niin
monta vuotta kertonut olevasi eläkkeellä.
Positiivisesti ajatellen ja Sinua tuntevana,
näytät edelleen aktiivisena ihmisenä osallistuvan tuotteenne markkinointiin, se on HYVÄ.
Pieni ehdotus Sinullle, voisimmeko keskittyä alan kehittämiseen sekä omien tuotteiden
ominaisuuksien argumentointiin. Uskon myös
Teidän tuotteen myynnin kasvuun, jos Sinun
esimerkki näyttää sille tietä lämpökaivo ja
lämpöpumppumarkkinoilla.
Hyvää kevättä Sinulle

Ralsa kirjoitti:

>osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin
>täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee
>dramaattisesti. Niinkö?"

Kyllä! Mitä suurempi määrä lyhyitä käyntijaksoja, sitä huonompi hyötysuhde ja sitä suuremmat pumpun sisäiset lämpörasitukset. Osatehoisella pumpulla pyritään käyttämään kompressoria pidempään.

>taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä
>toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja
>rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus >on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella
>autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi,
>että sykli on lyhyempi.

Tässäpä sinulle tehtävä:
Ota se turbosaappisi ja lainaa naapurilta 1,3 litrainen korolla. Pistä tankki molemmissa täyteen ja tee seuraava testi (oletetaan molempien rullaavan yhtä hyvin).

Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin).

>Oma valintasi on oma valintasi

Oma taloni lämpiää kaukolämmöllä!

Lue lisää

Jos tämä väittämäsi osatehopumpun hyötysuhteesta pitäisi paikkansa, hyötysuhteen pitäisi nousta käyntijakson loppua kohden, jolloin tehokkaamman pumpun käynti katkeaisi jo ennen kuin se on ennättänyt saavuttaa parhaan hyötysuhteen. Tämä on kyllä aika erikoinen ajatus, eikä sellaista ole kukaan muu tähän mennessä esittänyt, vaikka aihetta onkin tullut seurattua jo hyvän aikaa. Vielä en tätä ole kyllä valmis uskomaan, mutta voisi auttaa, jos voisit kertoa mistä olet itse omat ajatuksesi ammentanut. Toisekseen käyntijakson lyhyyskään ei ole niin itsestään selvä asia kuin voisi luulla. Siihen vaikuttaa paitsi pumpun teho, myös säädetty lämpötilaero käynnistymisen ja pysähtymisen välillä. Ja varaajan tilavuus vaikuttaa jäähtymisajan lisäksi myös käyntijakson pituuteen, kun lämmitettävää massaa on enemmän.

Mutta niin kuin ehkä huomaat, olen tullut jopa miettineeksi sitä mitä sanoit. Sinäkin puolestasi voisit edes kohteliaisuudesta edes jollakin tavoin osoittaa miettineesi mitä minä sanoin!

Versiosi autovertauksesta valitettavasti kyllä karahtaa kiville heti alkukiihdytyksessä. Turbosaappi syö bensaa Corollaa enemmän jo tasaisella nopeudellakin, saati sitten kiihdytyksessä. Eli tästä opimme vain sen, että kannattaa välttää hätäisiä johtopäätöksiä. Sitä paitsi, jos fysiikan perusteet ovat yhtään tuttuja, nopeampi kiihdytys itsessään ei vaadi yhtään enempää energiaa kuin hidaskaan, jos olosuhteet ovat muuten samat. Turbosaappi vs. Corolla -vertauksen käyttäminen tässä yhteydessä kyllä kielii lähinnä perusteiden heikosta ymmärtämisestä.

Se kaukolämpöjuttu oli muuten hyvin keksitty (ellei sitten ollut kysymys tämänhetkisestä kerrostaloasunnostasi)!

Ralsa kirjoitti:

"- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON"

Tässäpä karahti sinun kriteerit välittömästi karille. Mikäli pumpulla nostetaan lämpötilaa juurikaan 40 astetta kuumemmaksi, laskee hyötysuhde jyrkästi. Järkevämpi ka käytössä halvempi järjestelmä on tässäkin optimimitoitettu pumppu. Luota minuun, tiedän mistä puhun.

Kaiken kaikkiaan optimimitoitettu on myös VTT:n tutkimusten (ei laitevalmistajasidonnainen tutkimus) mukaan järkevämpi. Missään muualla kuin Suomessa ei käytetä täysitehopumppuja, miksiköhän?

Onneksi (valta)osa suomalaisistakin valmistajista on tajunnut asian, eikä enää lyö päätään puuhun.

Lue lisää

Ralsa, nyt sun tietomäärä karahtaa vähän kiville,
tai onko Teidän (vajaateho) osateholaite tarkoitettu ollenkaan Suomen vaativiin olosuhteisiin lämmön ja käyttöveden suhteen.
Toiseksi: Kertomasi mukaista VTT:n tutkimusta
ei ole olemassa. (Jos on ilmoita se)
Osateholaitteiden Suomen olosuhteisiin, normaali
perhekäytössä ja vuoden ajan mitattu kyllä on tehty. Tutkimuksen on tehnyt Tampereen Teknillinen Korkeakoulu (raportti 149) Professori
Antero Aittomäen johdolla, mittalaitteet oli asettanut Forttum.
Parhaimman hyötysuhdekertoimen saavutti tulistimella varustettu osatehoinen Lämpöässä
nippanappa yli 3, ja lahden toisella puolella tehdyn huonoimman n. 1,5 kertoimella (vai oliko 1,3).
Väitteesi ettei täystehopumppuja käytetä muualla kuin Suomessa (Lapualla) karahtaa myös kiville. Saksassa esimerkiksi käytettän pääsääntöisesti
täysteho lämpöpumppuja.
Eiköhän toi vajaateho ilmiö ole ohimenevä myös
Suomessa.
Toisaalta "Siperia" on jo opettanut osatehomitoittajia Suomen olosuhteissa terveempään suuntaan. Muutamia vuosia sitten
esiteltiin hienoilla ohjelmilla 70 - 90 m:n
porakaivosyvyyksiä(kahdella putkella). Nyt mitoitus on onneksi myös osatehomitoituksissa lähes tuplaantunut. Onko jälkihoito kallista.

ralsan paikalle ralsaksi kirjoitti:

Ralsa, nyt sun tietomäärä karahtaa vähän kiville,
tai onko Teidän (vajaateho) osateholaite tarkoitettu ollenkaan Suomen vaativiin olosuhteisiin lämmön ja käyttöveden suhteen.
Toiseksi: Kertomasi mukaista VTT:n tutkimusta
ei ole olemassa. (Jos on ilmoita se)
Osateholaitteiden Suomen olosuhteisiin, normaali
perhekäytössä ja vuoden ajan mitattu kyllä on tehty. Tutkimuksen on tehnyt Tampereen Teknillinen Korkeakoulu (raportti 149) Professori
Antero Aittomäen johdolla, mittalaitteet oli asettanut Forttum.
Parhaimman hyötysuhdekertoimen saavutti tulistimella varustettu osatehoinen Lämpöässä
nippanappa yli 3, ja lahden toisella puolella tehdyn huonoimman n. 1,5 kertoimella (vai oliko 1,3).
Väitteesi ettei täystehopumppuja käytetä muualla kuin Suomessa (Lapualla) karahtaa myös kiville. Saksassa esimerkiksi käytettän pääsääntöisesti
täysteho lämpöpumppuja.
Eiköhän toi vajaateho ilmiö ole ohimenevä myös
Suomessa.
Toisaalta "Siperia" on jo opettanut osatehomitoittajia Suomen olosuhteissa terveempään suuntaan. Muutamia vuosia sitten
esiteltiin hienoilla ohjelmilla 70 - 90 m:n
porakaivosyvyyksiä(kahdella putkella). Nyt mitoitus on onneksi myös osatehomitoituksissa lähes tuplaantunut. Onko jälkihoito kallista.

Lue lisää

Kun nyt olet asiantuntija, kerro, miksi pitää olla enemmän kuin kaksi putkea lämpökaivossa?

Alaa tunteva kirjoitti:

En minä väittänyt ketään laitevalmistajia "huijareiksi", vaan alalla on ollut myyjiä, jotka pilaavat toimillaan koko alan, lähinnä mitoittamalla väärin sekä laitekoon että lämpökaivojen syvyydet.Siis alimitoittamalla.
Pakkohan Ceresiä on ollut kehittää Finlandia-maalämpöpumpun ajoista, mutta kyllä se vieläkin on alkutaipaleella, kun verrataan "oikeita" lämpöpumppuja.
Eiköhän Ceresin kohdallakin ole kysymys siitä, että tuli halu ns. "äkkirikastumiseen", kuten aikanaan niin monelle -80 luvulla , kun oli edellinen maalämpöpummubuumi.

Lue lisää

Näitä alimitoittajia löytyikin. Omakin tapaus, moreenimaa, maaputkea 230... kaikenlaisia. Sillä ei silti ole mitään tekemistä osa- tai täystehoisuuden kanssa.

No silti väitän, että ei tuo lämppöpumpputekniikka nyt niin kovin ihmeellistä ole loppujen lopuksi... Ceres ajaa varmasti paikkansa siinä missä muutkin pumput. Sähkönkulutus on ainakin pieni 1600 kWh on mennyt 3 kk ja ulkolämpötila on varmasti ollut suurimman osan ajasta yli keskiarvon. Onnea kaikille maalämpölämmittäjille ja alaa tunteville myyntitykeille...

IVT kirjoitti:

Kun nyt olet asiantuntija, kerro, miksi pitää olla enemmän kuin kaksi putkea lämpökaivossa?

K: Miksi lämpökaivossa on toisella valmistajalla 2 putkea ja toisella 3? Yhden väitteen mukaan 3 ei hyötyä??

V: Kolmen putken järjestelmässä voidaan hetkellisesti ottaa suurempia tehoja lämpökaivosta (edellyttäen, että kaivot ovat yhtä syvät eli putkea on siis vastaavasti enemmän). On kuitenkin huomioitava, että kaivon mitoitussyvyyteen tällä ei saisi olla vaikutusta, koska kaivosta saadaan tietty vuotuinen energiamäärä metriä kohti. Kolmiputkijärjestelmässä on teoriassa suurempi terminen oikosulku koska meno- ja paluuputket ovat väistämättä lähempänä toisiaan.

RINS. kirjoitti:

K: Miksi lämpökaivossa on toisella valmistajalla 2 putkea ja toisella 3? Yhden väitteen mukaan 3 ei hyötyä??

V: Kolmen putken järjestelmässä voidaan hetkellisesti ottaa suurempia tehoja lämpökaivosta (edellyttäen, että kaivot ovat yhtä syvät eli putkea on siis vastaavasti enemmän). On kuitenkin huomioitava, että kaivon mitoitussyvyyteen tällä ei saisi olla vaikutusta, koska kaivosta saadaan tietty vuotuinen energiamäärä metriä kohti. Kolmiputkijärjestelmässä on teoriassa suurempi terminen oikosulku koska meno- ja paluuputket ovat väistämättä lähempänä toisiaan.

Lue lisää

Ymmärsitkö, mitä Sulpun sivuilla oleva kirjoitus tarkoitti?
Onko siis todellista hyötyä siitä kolmannesta putkesta, jos on teoriassa termisen oikosulun mahdollisuus, kun putket ovat liian lähellä toisiaan porareijässä?
Selityksiä, kiitos.

RINS. kirjoitti:

Näitä alimitoittajia löytyikin. Omakin tapaus, moreenimaa, maaputkea 230... kaikenlaisia. Sillä ei silti ole mitään tekemistä osa- tai täystehoisuuden kanssa.

No silti väitän, että ei tuo lämppöpumpputekniikka nyt niin kovin ihmeellistä ole loppujen lopuksi... Ceres ajaa varmasti paikkansa siinä missä muutkin pumput. Sähkönkulutus on ainakin pieni 1600 kWh on mennyt 3 kk ja ulkolämpötila on varmasti ollut suurimman osan ajasta yli keskiarvon. Onnea kaikille maalämpölämmittäjille ja alaa tunteville myyntitykeille...

Lue lisää

Kannattaako maalämpö tuon kokoiseen taloon?

Ralsa kirjoitti:

Kun optimimitoitettu pumppu pyörii kovimmilla pakkasilla parhaalla hyötysuhteella ja käyttää lisäksi vuodessa sen 2-3 viikkoa lisävastusta saadaan edelleen pienempi kustannus kuin täysitehopumpulla, miksi näin?

Käytännössä täysitehoinen toimii HUONOLLA hyötysuhteella kaiken muun ajan paitsi ne 2-3 kovinta pakkasviikkoa vuodessa. On täysin päätöntä hankkia laite, jonka hyötysuhde on valtaosan vuodesta varsin huono. Käytännössä täystehopumpun hyötysuhde ei vuoden mittaisen ajanjakson aikana ole koskaan edes kolmea, kun taas osatehoisen pumpun hyötysuhde on valtaosan vuodesta _yli_ kolme.

Myös käyttöikä täysitehoisella pumpulla on jonkin verran lyhyempi, johtuen jatkuvasta sammumisesta ja käyntiinlähdöstä. Lämpöpumput toimivat parhaiten ja pitkäikäisimmin, jos niiden käyntijaksot ovat mahdollisimman pitkiä.

Lue lisää

Mielenkiintoinen keskustelu!

Viestejä oli tässä vaiheessa jo varsin paljon, mutta ilmeisesti eräs tärkeä yksityiskohta on jäänyt mainitsematta tässä täysteho / osateho -ikuisuuskysymyksessä:

Ruotsista ei mielestäni pidä ottaa tähän kysymykseen mitään "faktoja" ja 300000 kappaleen referenssejä syystä, että siellä pumppuja on hankittu verotussyistä. Osateholaitteisto on halpa, mutta sillä on saatu sama veroetu kuin kalliimmalla järjestelmällä.

Suomessa tällaista porkkanaa ei ole ollut joten laitteiston suunnittelun ja mitoituksen lähtökohdat ovat toiset. Tuhannen taalan kysymys sitten onkin, mistä saada Suomen olosuhteisiin mitoitettua, puolueetonta tietoa ko. valintaa varten.

Pumpun hyötysuhteeseen ja käyttökustannuksiin vaikutta oleellisesti varaajan koko. Oma käsitykseni on, että nk. täystehoinen laiteratkaisu suurella varaajalla olisi paras vaihtoehto pitkällä aikajänteellä. Erot tämän ja nk. osateholaitteiston välillä ovat tuskin kuitenkaan merkittäviä: Sen minkä laiteinvestoinnissa säästää, sen käyttökustannuksissa häviää ja päinvastoin.

Itselläni on suurehkossa omakotitalossa 15kW täystehopumppu (muistaakseni 4,5kW kompressori), käyttöveden tulistin ja 700 litran varaaja. Käyttökokemukset reilun viiden vuoden ajalta ovat melkeinpä pelkästään positiivisia. Lähinnä harmittaa vain se, että varaajan koko olisi tässä tapauksessa saanut olla suurempi.

Alkusäätöjen ja ilmausten jälkeen laitteistossa ei ole ollut mitään ongelmia. Sähkölaskun ollessa nyt 130 e/kk käyttösähkö mukaanluettuna pidän sitä hyvin edullisena, kun myös autotalli lämpiää pumpulla. Lämmitysvastuksiin ei ole tarvinnut turvautua vielä kertaakaan, ei edes -30 asteen pakkasilla.

Laitteiston käyttöikä ja tulevat huoltokustannukset ovat luonnollisesti vielä täysi arvoitus.

Julle kirjoitti:

Kannattaako maalämpö tuon kokoiseen taloon?

on 134 m2. Korkeata tilaa on paljon, vinoja sisäkattoja ja huonekorkeus 280 cm. Tässä asiassa luotin asiantuntijoihin ja asiaa harkitessa PILPISTÄ lähdettiin ja myös IVT ja muut osatehomiehet suosittelivat maalämpöä, enkä ole ainakaan vielä katunut. En asu etelä-suomessa...

Ralsa kirjoitti:

>osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin
>täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee
>dramaattisesti. Niinkö?"

Kyllä! Mitä suurempi määrä lyhyitä käyntijaksoja, sitä huonompi hyötysuhde ja sitä suuremmat pumpun sisäiset lämpörasitukset. Osatehoisella pumpulla pyritään käyttämään kompressoria pidempään.

>taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä
>toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja
>rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus >on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella
>autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi,
>että sykli on lyhyempi.

Tässäpä sinulle tehtävä:
Ota se turbosaappisi ja lainaa naapurilta 1,3 litrainen korolla. Pistä tankki molemmissa täyteen ja tee seuraava testi (oletetaan molempien rullaavan yhtä hyvin).

Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin).

>Oma valintasi on oma valintasi

Oma taloni lämpiää kaukolämmöllä!

Lue lisää

Miksi turposaappi kuluttaa enemmän kuin naapurin corolla -kysymyksesi oli sen verran erikoinen ja jankuttamisesi osatehopumpun paremmasta hyötysuhteesta sen verran sinnikästä, että asia jäi vielä hieman vaivaamaan. Kun ei parempaa selvyyttä irtoa, pitänee sitten arvailla. Voisiko ajatuskulkusi siis mennä jotenkin näin:

1. Kun autossa on isompi moottori, se kuluttaa enemmän.
2. 1-kohdasta voi päätellä, että isompi moottori kuluttaa enemmän ja sen hyötysuhde on huonompi.
3. Koska 2-kohta pätee auton moottoreihin, se pätee myös maalämpöpumppujen kompressoreihin.

En tiedä meneekö ajattelusi näin, mutta lienee lähinnä oma vikasi, jos et ole onnistunut tuomaan ajatuksiasi esille niin että niitä ei tarvitsisi arvailla. Joka tapauksessa 1-kohta on selvästikin totta, mutta seuraako siitä automaattisesti kakkonen ja kakkosesta kolmonen? Huononeeko siis auton moottorin hyötysuhde automaattisesti, kun kokoa suurennetaan, jos otetaan huomioon vain moottori, ei siis ympärille rakennettua autoa eikä varsinkaan ajotyyliä? Tähän kysymykseen voisi varmemmin löytyä vastaajia muista ryhmistä, mutta uskoisi rakentajissakin olevan jonkin verran auto- ja polttomoottoritekniikan tuntijoita. Ja vaikka kakkonenkin olisi totta, mitä en kyllä usko, seuraako siitä taas kolmonen? Vasta sitten voisi tällä perusteella oikeutetusti sanoa, että osatehopumppu on aina taloudellisempi ratkaisu, niin kuin olet jatkuvasti väittänyt.

IVT kirjoitti:

Kun nyt olet asiantuntija, kerro, miksi pitää olla enemmän kuin kaksi putkea lämpökaivossa?

Yleensähän rinnankytkentä pienentää vastusta?

Ei varmaan suuri etu/ilo, mutta kuitenkin.

Julle kirjoitti:

Jos oli 240 neliötä, lämpöpumppu on liian pieni ja lämpökaivosi liian matala, se jäätyy kevättalvella.
Tuon kokoisella pumpulla ja 120 metrisellä kaivolla pystyy lämmittämään korkeintaan 180 neliön talon.
Onnittelut myyntimiehelle, jos talosi on isompi kuin 180 neliötä.

Lue lisää

"energiataloudelliset talot kuluttavat puolta vähemmän energiaa" tuo taitaa olla slogani sähkölämmitystalosta jossa on reilusti eristeitä.

Eikös moinen pitäisi huomioida mitoituksessa?

Kimble71 kirjoitti:

Yleensähän rinnankytkentä pienentää vastusta?

Ei varmaan suuri etu/ilo, mutta kuitenkin.

Kumpaan suuntaan virtausvastus on pienempi, alas- vai ylöspäin? Kun on kolme putkea! Neste kuitenkin kiertää alapäässä saman kappaleen kautta ja sekoittuu siellä.

Non kirjoitti:

Kumpaan suuntaan virtausvastus on pienempi, alas- vai ylöspäin? Kun on kolme putkea! Neste kuitenkin kiertää alapäässä saman kappaleen kautta ja sekoittuu siellä.

Perustelisin asiaa asiaa sillä että vastus on pienempi aina kun neste virtaa hitaammin.

(mielestäni tuon voi rinnastaa myös elektronien "virtausvastukseen" sähkökaapeleissa, joissa ohuemmat kaapelit hukkaavat enemmän tehosta matkan varrelle ... tokihan MLP kaivossa kitkasta lämmöksi muuttuva energia saadaan takaisin kerättyä, mutta kuitenkin)

Jos jollain on fysikaaliset faktat esittää niin se ois valaisevaa.

(käytännön merkitystä tällä ei varmastikaan ole)

Alaa tunteva kirjoitti:

On varmasti Lämpö-Ässän kopio.
Siis 30 vuotta vanhan V-mallin. siitä ei päästä mihinkään.
Toinen asia on, että minä en ole myyntimies, olen eläkeläinen.
Satun vaan entisen työni tähden tietämään lähes kaiken mitä ihmisen pitää tietää lämpökaivoista ja porakaivoista.Samalla vuosien kuluessa on lämpöpumput tulleet tutuiksi, myös alalla touhuavat "huijarit", jotka myyvät vaikka "oman äitinsä" jotta saavat kaupan aikaiseksi.
Näitä erilaisia mielipiteitä on mukava seurata ja varsinkin kinaa täysteho- ja optimimitoitettujen lämpöpumppujen paremmuudesta.
Oma mielipiteeni on, että kun rakennuksen koko on alle 250 neliötä ja talo on Oulun alapuolella, riittää optimimitoitettu lämpöpumppu,kun mitoitus on tehty oikein, siitä isomassa talossa ja pohjoisemmassa täystehoinen, samoin mitoitus oikein tehtynä.

Lue lisää

Sanoit:
"rakennuksen koko on alle 250 neliötä ja talo on Oulun alapuolella, riittää optimimitoitettu lämpöpumppu"

Tuosta tuli mieleen että mitä suosittelisit minulle:
- hieman Oulun yläpuolella
- 230 neliöä 670 kuutiota
- rinnetalo, etelärinteessä
- seinärakenteen k? arvo 0,25 (Lammi harkko)
( 129 neliötä ilmaavasten 42 neliötä maatavasten , eristeiden sisäpuolinen massa 180tonnia)
- alapohjarakenteen 115 neliötä k? arvo 0,25 (muistaakseni)
- yläpohjassa niin ikään 115neliötä 45 senttiä ekovillaa
- selektiivi-ikkunoita kait 24 neliöä, superia 10
- keskikokoinen poreallas
- sauna pesutilat 16 neliöä
- kylppäri WC about 4 neliötä
- autotalli varastoa kellarissa 45 neliöä
- IVK:n patteri vedellä
- varaava takka
- leivinuuni
- 5 henkilöä (4 ois muuten hyvä targetti muuten mutta vaimo käyttää 3x enemmän lämmintä vettä kuin minä ... joten 5 on minimi )


Entä kun järjestän sauna illan ja saunojia on 10?

Mieluusti järjestelmässä saisi olla mahdollisuus propellihatun itse rakentaa aurinkokeräimellä toimiva kesäaikainen veden lämmitys (MLP olisi sammuksissa koko kesän).

Talo on rinteessä (korkeusero 10 metriä 65 metrin matkalla 3500 neliön järjettömän kivisellä tontilla (kallio lienee syvällä).

Simeoni kirjoitti:

Samaa vanhaa jankutusta, vain nimimerkki vaihtelee. Osatehopumppu käy muka paremmalla hyötysuhteella kuin täystehopumppu. Oletetaanpa että osatehopumpun omistaja alkaisikin ahkerasti polttaa takkaansa. Sähkövastusta ei enää tarvita (muuten kuin ehkä käyttöveden loppulämmitykseen, ja senkin tulistus hoitaa vähintään yhtä hyvällä hyötysuhteella, etpä ole ainakaan muuta kyennyt osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee dramaattisesti. Niinkö? Jos tosissasi uskot tällaiseen, voisit ainakin perustella tarkemmin (tai siis edes jotenkin). Samoin hatusta tuntuu olevan väitteesi täystehopumpun jatkuvasta pätkimisestä. Otetaanpa taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi, että sykli on lyhyempi. Rullausaika on sama. Tässäkin, kuten RINS tuolla sanoi, isompi varaaja vaikuttaa samalla tavalla kuin auton massa, kun ilmanvastuksen osuus liike-energiasta pienenee. Ymmärsitkö? Jos ymmärsit, pyytäisin enää kertomaan missä kohden menee mielestäsi vikaan. Oma valintasi on oma valintasi, mutta tällainen epätoivoinen jankutus alkaa kuulostaa siltä kuin olisit itsekin alkanut epäillä ratkaisuasi.

Lue lisää

Kun pumppu käynnistyy on porakaivon neste lämpimimmillään ja saatava teho (hyötusuhde?) varmasti parhaimmillaan.
Porakaivon lämpö alkaa kuitenkin laskea ja se ei voine olla vaikuttamatta hyötysuhteeseen.

Tästä vois päätellä että pieni osatehoinen ( pienemmällä porakaivolla) rouskuttelee pitkään jäähtyneestä ja edelleen jäähtyvästä kaivosta johtuvalla epäoptimaalisella hyötysuhteella. Jo leudoilla pakkasilla IVT käynee 24h jolloin kaivo ei välillä pääse lämpenemään?

Vastaavasti voi päätellä että isotehoinen lämpöässä imaiseee nopsasti ne parhaat lämmöt ja imee kaivon nopeammin jäätymispisteeseen... isommalla kaivon mitoituksella kestää tietenkin pidempään ennenkuin kaivo jäähtyy liikaa. Ja kun leudolla pakkasella lämmöt on saatu, kaivo päästetään lämpenemään takaisin.

Toinen siis käydä päkyttää jäähtyneellä kaivolla ja toinen nykii parhaat huonot lämmöt yms.. kumpikohan on parempi? Lämpöässä vois pärjärä semmosissa leudoissa pakkaskeleissä?

(enkä ole muuten löytänyt todisteita että täysitehoiset lämpöässät hajoaisivat nopemmin kuin esim osatehoiset IVT:t)

Kumpi kestää käynnistelyitä paremmin, scroll vaiko mäntä?



Sitten... olisiko siinä ideaa että laittaisi ensin hemmetinmoisen vedellä toimivan varaavan sähkölämmityksen, säästää rahaa ja laittaa ilman velkaraa ison lämpöpumpun joka lataa YÖSÄHKÖLLÄ tuon varaajan täyteen. Olisiko tuo taaloudellisin lämmittäjä vaikkakin kallein toteutettava????

Simeoni kirjoitti:

Jos tämä väittämäsi osatehopumpun hyötysuhteesta pitäisi paikkansa, hyötysuhteen pitäisi nousta käyntijakson loppua kohden, jolloin tehokkaamman pumpun käynti katkeaisi jo ennen kuin se on ennättänyt saavuttaa parhaan hyötysuhteen. Tämä on kyllä aika erikoinen ajatus, eikä sellaista ole kukaan muu tähän mennessä esittänyt, vaikka aihetta onkin tullut seurattua jo hyvän aikaa. Vielä en tätä ole kyllä valmis uskomaan, mutta voisi auttaa, jos voisit kertoa mistä olet itse omat ajatuksesi ammentanut. Toisekseen käyntijakson lyhyyskään ei ole niin itsestään selvä asia kuin voisi luulla. Siihen vaikuttaa paitsi pumpun teho, myös säädetty lämpötilaero käynnistymisen ja pysähtymisen välillä. Ja varaajan tilavuus vaikuttaa jäähtymisajan lisäksi myös käyntijakson pituuteen, kun lämmitettävää massaa on enemmän.

Mutta niin kuin ehkä huomaat, olen tullut jopa miettineeksi sitä mitä sanoit. Sinäkin puolestasi voisit edes kohteliaisuudesta edes jollakin tavoin osoittaa miettineesi mitä minä sanoin!

Versiosi autovertauksesta valitettavasti kyllä karahtaa kiville heti alkukiihdytyksessä. Turbosaappi syö bensaa Corollaa enemmän jo tasaisella nopeudellakin, saati sitten kiihdytyksessä. Eli tästä opimme vain sen, että kannattaa välttää hätäisiä johtopäätöksiä. Sitä paitsi, jos fysiikan perusteet ovat yhtään tuttuja, nopeampi kiihdytys itsessään ei vaadi yhtään enempää energiaa kuin hidaskaan, jos olosuhteet ovat muuten samat. Turbosaappi vs. Corolla -vertauksen käyttäminen tässä yhteydessä kyllä kielii lähinnä perusteiden heikosta ymmärtämisestä.

Se kaukolämpöjuttu oli muuten hyvin keksitty (ellei sitten ollut kysymys tämänhetkisestä kerrostaloasunnostasi)!

Lue lisää

Mutta kyllä Corolla voittaa Turposapin, myös kulutuksessa! Kokeillaanko! ;-)

Sepi kirjoitti:

Jos sykli on lyhyempi, niin käyntijaksoja on enemmän. Käynnistyksiä suhteessa lämmitysjakson kestoon tulee enemmän ja tämä heikentää hyötysuhdetta ja rasittaa enemmän konetta.

Lue lisää

" Jos sykli on lyhyempi, niin käyntijaksoja on enemmän. Käynnistyksiä suhteessa lämmitysjakson kestoon tulee enemmän ja tämä heikentää hyötysuhdetta ja rasittaa enemmän konetta."

Mutta jos kaivo on startissa lämpimimmillään niin eikö se kompensoi hyötysuhteessa.

( Isolla varaajalla voidaan pidentää käyntijaksoa.)

Kimble71 kirjoitti:

Kun pumppu käynnistyy on porakaivon neste lämpimimmillään ja saatava teho (hyötusuhde?) varmasti parhaimmillaan.
Porakaivon lämpö alkaa kuitenkin laskea ja se ei voine olla vaikuttamatta hyötysuhteeseen.

Tästä vois päätellä että pieni osatehoinen ( pienemmällä porakaivolla) rouskuttelee pitkään jäähtyneestä ja edelleen jäähtyvästä kaivosta johtuvalla epäoptimaalisella hyötysuhteella. Jo leudoilla pakkasilla IVT käynee 24h jolloin kaivo ei välillä pääse lämpenemään?

Vastaavasti voi päätellä että isotehoinen lämpöässä imaiseee nopsasti ne parhaat lämmöt ja imee kaivon nopeammin jäätymispisteeseen... isommalla kaivon mitoituksella kestää tietenkin pidempään ennenkuin kaivo jäähtyy liikaa. Ja kun leudolla pakkasella lämmöt on saatu, kaivo päästetään lämpenemään takaisin.

Toinen siis käydä päkyttää jäähtyneellä kaivolla ja toinen nykii parhaat huonot lämmöt yms.. kumpikohan on parempi? Lämpöässä vois pärjärä semmosissa leudoissa pakkaskeleissä?

(enkä ole muuten löytänyt todisteita että täysitehoiset lämpöässät hajoaisivat nopemmin kuin esim osatehoiset IVT:t)

Kumpi kestää käynnistelyitä paremmin, scroll vaiko mäntä?



Sitten... olisiko siinä ideaa että laittaisi ensin hemmetinmoisen vedellä toimivan varaavan sähkölämmityksen, säästää rahaa ja laittaa ilman velkaraa ison lämpöpumpun joka lataa YÖSÄHKÖLLÄ tuon varaajan täyteen. Olisiko tuo taaloudellisin lämmittäjä vaikkakin kallein toteutettava????

Lue lisää

Parisataa metriä syvän, 150 millisen porakaivon tilavuus on 3,5 kuutiota. Kaivon vesi on kiinni kalliossa ja siellä virtaavassa vedessä, joten ainakin näin maallikosta tuntuu, että helvettikin jäätyy ennen kuin porakaivo! Varmasti kaivo voi jäätyä pinnalta, mutta että metrien syvyydeltä niin, että se vaikuttaisi lämmöntuottoon... ei kait sentään!

??? kirjoitti:

Parisataa metriä syvän, 150 millisen porakaivon tilavuus on 3,5 kuutiota. Kaivon vesi on kiinni kalliossa ja siellä virtaavassa vedessä, joten ainakin näin maallikosta tuntuu, että helvettikin jäätyy ennen kuin porakaivo! Varmasti kaivo voi jäätyä pinnalta, mutta että metrien syvyydeltä niin, että se vaikuttaisi lämmöntuottoon... ei kait sentään!

Lue lisää

Mutta jäätyminenhän tapahtuu jos kaivosta otetaan lämpöä enemmän kuin sinne sitä kerkiää palautua.

Jos kaivossa virtaa vesi runsaasti niin helvetti ehkä jäätyy, mutta ei kaivo.

Jos kaivoon ei virtaudu voimakkaasti vettä niin sitten lämpöä tulee kaivoon vain kallion läpi johtumalla.
Tällä forumilla on annettu ymmärtää että 50w/metri on kaivosta saatavissa oleva energia jatkuvassa pumppauksessa (oletan että se on vedellä täyttynyt kaivo jossa ei ole voimakasta virtausta). Hetkellisesti sieltä varmasti voi ottaa paljonkin enemmän mutta voimakkaassa pumppauksessa saanti varmaan alkaa ehtyä jne jne...
Toisaalta lämpöenergia siirtyy sitä nopemmin mitä korkeammasta lämpötilaerosta on kyse (fysiikan laki). Eli voisi olla jopa että jatkuva tasainen talteenotto ruotsalaiseen 50w/m tyyliin ei ehkä ole optimitapa ottaa energiaa talteen kaivosta???


Muuten, kumpi johtaa paremmin lämpöä, jää vaiko vesi?
Joku jossain sanoi että jäätyminen ei haittaa, mutta mielestäni se haittaa jos se ei kerkiä sulaa ennen seuraavaa käyttökertaa sillä jää ei johtane lämpöä kuten vesi.

Kimble71 kirjoitti:

Perustelisin asiaa asiaa sillä että vastus on pienempi aina kun neste virtaa hitaammin.

(mielestäni tuon voi rinnastaa myös elektronien "virtausvastukseen" sähkökaapeleissa, joissa ohuemmat kaapelit hukkaavat enemmän tehosta matkan varrelle ... tokihan MLP kaivossa kitkasta lämmöksi muuttuva energia saadaan takaisin kerättyä, mutta kuitenkin)

Jos jollain on fysikaaliset faktat esittää niin se ois valaisevaa.

(käytännön merkitystä tällä ei varmastikaan ole)

Lue lisää

Minä valtsin eri vaihtoehdoista 3- putkisysteemin mm. koska nesteen virratessa alaspäin kahta putkea hitaammin mutta kuitenkin turbulenttisesti kylmin neste heti koneen jälkeen ehtii ikäänkuin esilämmetä kaivon kylmimmässä kohdin eli yläpäässä.

No niin matka jatkuu kohti lämpimämpää alaosaa jossa on lämpimämpää jolloin lämpätilaero säilyy suotuisana kohti pohjaa mentäessä, jossa siis kaivo no lämpimillään. Toki myös virtausvastus oli tuon matkan pienempi kuin yhdellä putkella.

No niin siirrymme pohjakappaleen jälkeen yhteen putkeeen miellummin kuin kahteen, koska nyt vielä jonkin matkaa mennessämme ylöspäin nopealla vauhdilla (2 kertaisella nopeudella)lämpöä voi siirtyä nesteeseen.

Kun taas alamme lähestyä kaivon yläpäätä, joka on jo mahdollisesti jäätymisen rajamailla, haluammekin kovalla vauhdilla ohittaa tuon kylmenneen paikan ja näin säilyttää alhaalla saavuttamamme korkean lämpötilan nesteessä.

Näin kuvittelisin siis saavani pumpulle mahdollisimman paljon lämpöä kaivon pohjalta. Eiköhön tämä olisi mittauksin helposti todistettavissa/kokeiltavissa kun vain joku tekisi kaksi vierekkäistä kaivoa johon asennetaan muutama mittari.

Hintaero oli vain 150eur 2 tai 3-putkisena. Joten näillä ajatuksilla halusin 3-putkiratkaisun.

IVT kirjoitti:

Ymmärsitkö, mitä Sulpun sivuilla oleva kirjoitus tarkoitti?
Onko siis todellista hyötyä siitä kolmannesta putkesta, jos on teoriassa termisen oikosulun mahdollisuus, kun putket ovat liian lähellä toisiaan porareijässä?
Selityksiä, kiitos.

Lue lisää

Eiköhän se reijän tuumakoko poista "oikosulun". Kaikki voidaan tehdä kahdella tavalla. Lämpökaivokin voidaan tehdä minimoimalla kustannuksia ja hakea hinnalla kauppaa tai tehdä
kunnolla. Eihän kallioperä voi tunnistaa laitteen merkkiä. Kolme - putkea. Kaksi - putkea.
Paineenkesto 10 bar (Lämpöässä suosittelee)
Paineenkesto 6,3 bar (Ivt suosittelee)
Lämmönkeruuputken ainevahvuus 3,7 mm. (Lämpöässä
suosittelee)
Lämmönkeruuputken ainevahvuus 2,4 mm. (Ivt-suosittelee).
Porakaivon syvyyteen ja putkien määrään ja ainevahvuuteen ,ei vaikuta laitteen merkki. Syvyyden määrää talon tarvitsema energia ja lämminkäyttövesi (Otettu energia).
Mikään tuotteen markkinoija ei tahallisesti suosittele rakentajille suurempia kustannuksia,
ja heikennä omaa asemaansa markkinoilla.

Nono kirjoitti:

Eiköhän se reijän tuumakoko poista "oikosulun". Kaikki voidaan tehdä kahdella tavalla. Lämpökaivokin voidaan tehdä minimoimalla kustannuksia ja hakea hinnalla kauppaa tai tehdä
kunnolla. Eihän kallioperä voi tunnistaa laitteen merkkiä. Kolme - putkea. Kaksi - putkea.
Paineenkesto 10 bar (Lämpöässä suosittelee)
Paineenkesto 6,3 bar (Ivt suosittelee)
Lämmönkeruuputken ainevahvuus 3,7 mm. (Lämpöässä
suosittelee)
Lämmönkeruuputken ainevahvuus 2,4 mm. (Ivt-suosittelee).
Porakaivon syvyyteen ja putkien määrään ja ainevahvuuteen ,ei vaikuta laitteen merkki. Syvyyden määrää talon tarvitsema energia ja lämminkäyttövesi (Otettu energia).
Mikään tuotteen markkinoija ei tahallisesti suosittele rakentajille suurempia kustannuksia,
ja heikennä omaa asemaansa markkinoilla.

Lue lisää

Asennettu moneen paikkaan, mahtuu hyvin.
Ei 5" reikää poraa mikään porausliike Suomessa, ei ole standardireikäkoko.
Putkien seinämien paksuudesta senverran, että joku on joskus laskenut, että lämpö siirtyy paremmin muoviputken seinämän läpi kun se on ohuempi. Ilmeisesti aika marginaalinen hyöty.
Sitä oikosulkua se 6" reikä ei kylläkään poista, siitä pitää huolen putkien alapäässä oleva mahdollisimman pieneen tilaan tehty liitoskappale sekä putkien kieppirakenne.
Putket pitäisi liittää toisiinsa kolmiomallisella tuella määrätyin välein, jotta ne olisivat erillään koko matkan kaivon pohjasta ylös asti ja siis mahdollisimman lähellä porareiän laitaa.

sinulle kirjoitti:

Minä valtsin eri vaihtoehdoista 3- putkisysteemin mm. koska nesteen virratessa alaspäin kahta putkea hitaammin mutta kuitenkin turbulenttisesti kylmin neste heti koneen jälkeen ehtii ikäänkuin esilämmetä kaivon kylmimmässä kohdin eli yläpäässä.

No niin matka jatkuu kohti lämpimämpää alaosaa jossa on lämpimämpää jolloin lämpätilaero säilyy suotuisana kohti pohjaa mentäessä, jossa siis kaivo no lämpimillään. Toki myös virtausvastus oli tuon matkan pienempi kuin yhdellä putkella.

No niin siirrymme pohjakappaleen jälkeen yhteen putkeeen miellummin kuin kahteen, koska nyt vielä jonkin matkaa mennessämme ylöspäin nopealla vauhdilla (2 kertaisella nopeudella)lämpöä voi siirtyä nesteeseen.

Kun taas alamme lähestyä kaivon yläpäätä, joka on jo mahdollisesti jäätymisen rajamailla, haluammekin kovalla vauhdilla ohittaa tuon kylmenneen paikan ja näin säilyttää alhaalla saavuttamamme korkean lämpötilan nesteessä.

Näin kuvittelisin siis saavani pumpulle mahdollisimman paljon lämpöä kaivon pohjalta. Eiköhön tämä olisi mittauksin helposti todistettavissa/kokeiltavissa kun vain joku tekisi kaksi vierekkäistä kaivoa johon asennetaan muutama mittari.

Hintaero oli vain 150eur 2 tai 3-putkisena. Joten näillä ajatuksilla halusin 3-putkiratkaisun.

Lue lisää

Ässillä on tosiaan tapana laittaa kaksi putkea alas ja yksi ylös, mikä minusta tuntuu hieman erikoiselta. Pumpulta lähtevä kylmennyt neste kulkee hitaasti alas ja jäähdyttää kaikkein tehokkaimmin kaivon yläosaa, jonka läpi pumpulle menossa oleva lämmennyt neste joutuu kulkemaan. Oman järkeilyni mukaan kylmä neste pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kaivon pohjalle, jolloin sen jäähdyttävä vaikutus jakaantuisi mahdollisimman isolle alueelle. Olisiko sinulla tai muilla asiaa mahdollisesti miettineillä tähän asiaan faktoja tai vaikka vain mielipidettä?

Simeoni kirjoitti:

Ässillä on tosiaan tapana laittaa kaksi putkea alas ja yksi ylös, mikä minusta tuntuu hieman erikoiselta. Pumpulta lähtevä kylmennyt neste kulkee hitaasti alas ja jäähdyttää kaikkein tehokkaimmin kaivon yläosaa, jonka läpi pumpulle menossa oleva lämmennyt neste joutuu kulkemaan. Oman järkeilyni mukaan kylmä neste pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kaivon pohjalle, jolloin sen jäähdyttävä vaikutus jakaantuisi mahdollisimman isolle alueelle. Olisiko sinulla tai muilla asiaa mahdollisesti miettineillä tähän asiaan faktoja tai vaikka vain mielipidettä?

Lue lisää

En vaan ymmärrä, miksi. Olet ihan oikeassa noin logisesti ajatellen, koska todellakin reiän koko tilavuus tulisi paremmin ja tasaisemmin käytettyä hyödyksi.Eikä tulisi sitä pelättyä jäätymisilmiötä siihen reiän yläosaan, mistä paljon kirjoitellaan.
Vastauksia viisaat inssit,kitos.

Simeoni kirjoitti:

Ässillä on tosiaan tapana laittaa kaksi putkea alas ja yksi ylös, mikä minusta tuntuu hieman erikoiselta. Pumpulta lähtevä kylmennyt neste kulkee hitaasti alas ja jäähdyttää kaikkein tehokkaimmin kaivon yläosaa, jonka läpi pumpulle menossa oleva lämmennyt neste joutuu kulkemaan. Oman järkeilyni mukaan kylmä neste pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kaivon pohjalle, jolloin sen jäähdyttävä vaikutus jakaantuisi mahdollisimman isolle alueelle. Olisiko sinulla tai muilla asiaa mahdollisesti miettineillä tähän asiaan faktoja tai vaikka vain mielipidettä?

Lue lisää

kaksi putkea alas koska näin nesteellä on suurin mahdollinen lämpötilaero jo kaivon yläpäässä ja se pystyy siis siitäkin ottamaan energiaa suurella lämpötilaerolla esim kaivon yläpää 3 ja neste heti pumpulta kaivoon 1

taas kun tullaan yhtä putkea nopeasti ylös - ei lämmennyt neste ehdi enää kylmetä hatallisesti kaivon viileämmässä yläosassa sillä kaivon pohjallepäin mentäessä on siellä useita asteita

pyritään siis pitämään kiertävä neste kauimmin siinä kohtaa missä lämpötilaero on suurin tehokasta lämmönsiirtoa ajatellen

kun vielä hinnanero näin toteutettuna on vain 150 eur eihän se ole edes kustannuskysymys verrattuna 2-putkiasennukseen 160 m kaivossa

Kuulostaisiko maalaisjärkevältä ajatukselta ?

1 ylös vauhdilla kirjoitti:

kaksi putkea alas koska näin nesteellä on suurin mahdollinen lämpötilaero jo kaivon yläpäässä ja se pystyy siis siitäkin ottamaan energiaa suurella lämpötilaerolla esim kaivon yläpää 3 ja neste heti pumpulta kaivoon 1

taas kun tullaan yhtä putkea nopeasti ylös - ei lämmennyt neste ehdi enää kylmetä hatallisesti kaivon viileämmässä yläosassa sillä kaivon pohjallepäin mentäessä on siellä useita asteita

pyritään siis pitämään kiertävä neste kauimmin siinä kohtaa missä lämpötilaero on suurin tehokasta lämmönsiirtoa ajatellen

kun vielä hinnanero näin toteutettuna on vain 150 eur eihän se ole edes kustannuskysymys verrattuna 2-putkiasennukseen 160 m kaivossa

Kuulostaisiko maalaisjärkevältä ajatukselta ?

Lue lisää

Et saa 160 metriä 40 mm:n putkea (10 bar), siihen maalämpönestettä, ylimääräisiä liittimiä ja huom. erittäin kallista kolmen putken alaosaliitoskappaletta 150 euron lisähintaan.
Todellinen lisäkustannus liikkuu 350-400 euron paikkeilla.Mummunmarkoissa siis lähes 2500 mk.
Aikamoinen lisäkustannus, varsinkin, jos siitä ei ole todellista hyötyä.
Tavallisessa ok-talossa melkein vuoden maalämpöpumpun sähkönkulutus!
Laskekaapa, montako vuotta kuluu saavuttaa takaisin tämä sijoitus? Vain siksi, että maalämpöpumpun toimittaja "suosittelee" 3 putkea järjestelmäänsä!
Laskekaapa samalla, mitä maksaa, kun onkin 4 putkea kaivossa, kuinka kauan sen kuolettaminen maksaa?
Ekowell on päässyt tässä keskustelussa kuin "koira veräjästä".

Julle kirjoitti:

Et saa 160 metriä 40 mm:n putkea (10 bar), siihen maalämpönestettä, ylimääräisiä liittimiä ja huom. erittäin kallista kolmen putken alaosaliitoskappaletta 150 euron lisähintaan.
Todellinen lisäkustannus liikkuu 350-400 euron paikkeilla.Mummunmarkoissa siis lähes 2500 mk.
Aikamoinen lisäkustannus, varsinkin, jos siitä ei ole todellista hyötyä.
Tavallisessa ok-talossa melkein vuoden maalämpöpumpun sähkönkulutus!
Laskekaapa, montako vuotta kuluu saavuttaa takaisin tämä sijoitus? Vain siksi, että maalämpöpumpun toimittaja "suosittelee" 3 putkea järjestelmäänsä!
Laskekaapa samalla, mitä maksaa, kun onkin 4 putkea kaivossa, kuinka kauan sen kuolettaminen maksaa?
Ekowell on päässyt tässä keskustelussa kuin "koira veräjästä".

Lue lisää

Ihan tuossa hinnasto on edessäni ja voisin luetella siitä muitakin kombonaatioita jotka kyseisellä kallioporausfirmalla on valikoimissaan.

Esim 140 m reikäversion ero on 100 eur tai suuremmassa 180 m reijässä 200 eur. Näissä hinnaneroissa on huomioitu putki ja neste (Naturett)sekä pohjakappale ja koko hässäkkä kaivoon asennettuna.

minä ? kirjoitti:

Ihan tuossa hinnasto on edessäni ja voisin luetella siitä muitakin kombonaatioita jotka kyseisellä kallioporausfirmalla on valikoimissaan.

Esim 140 m reikäversion ero on 100 eur tai suuremmassa 180 m reijässä 200 eur. Näissä hinnaneroissa on huomioitu putki ja neste (Naturett)sekä pohjakappale ja koko hässäkkä kaivoon asennettuna.

Lue lisää

160 metriä 40mm:n 10 bar:n muoviputkea maksaa n. 215€, siihen tuleva maalämpöneste n.110€, alaosan liitoskappale n.150€(-2 putkisen vastaava 58€),
putken yläpäähän 90 asteen kulmaliitos muovi/muovi, sekä y-liitos, millä kaksi putkea liitetään yhteen, jotka sitten johdetaan maalämpöpumpulle, yhteensä 58€.
Kun nämä lasketaan yhteen, summa on 475€.(sis.alv)
Laskinko oikein ja kaikki osat? Työ on suunnilleen sama.

Simeoni kirjoitti:

Ässillä on tosiaan tapana laittaa kaksi putkea alas ja yksi ylös, mikä minusta tuntuu hieman erikoiselta. Pumpulta lähtevä kylmennyt neste kulkee hitaasti alas ja jäähdyttää kaikkein tehokkaimmin kaivon yläosaa, jonka läpi pumpulle menossa oleva lämmennyt neste joutuu kulkemaan. Oman järkeilyni mukaan kylmä neste pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kaivon pohjalle, jolloin sen jäähdyttävä vaikutus jakaantuisi mahdollisimman isolle alueelle. Olisiko sinulla tai muilla asiaa mahdollisesti miettineillä tähän asiaan faktoja tai vaikka vain mielipidettä?

Lue lisää

Jos ei fysiikan lait ole menneet ihan pyllylleen niin lämmin vesi nousee ylös ja kylmä painuu alas kunnes 4 asteessa ilmiö pysähtyy ja jäätyminen koittaa.

1 ylös vauhdilla kirjoitti:

kaksi putkea alas koska näin nesteellä on suurin mahdollinen lämpötilaero jo kaivon yläpäässä ja se pystyy siis siitäkin ottamaan energiaa suurella lämpötilaerolla esim kaivon yläpää 3 ja neste heti pumpulta kaivoon 1

taas kun tullaan yhtä putkea nopeasti ylös - ei lämmennyt neste ehdi enää kylmetä hatallisesti kaivon viileämmässä yläosassa sillä kaivon pohjallepäin mentäessä on siellä useita asteita

pyritään siis pitämään kiertävä neste kauimmin siinä kohtaa missä lämpötilaero on suurin tehokasta lämmönsiirtoa ajatellen

kun vielä hinnanero näin toteutettuna on vain 150 eur eihän se ole edes kustannuskysymys verrattuna 2-putkiasennukseen 160 m kaivossa

Kuulostaisiko maalaisjärkevältä ajatukselta ?

Lue lisää

Tämänsuuntaisesti tätä kai on perusteltu. Muutama asia kuitenkin jää vielä kiusaamaan. Lämpötilaerohan olisi putken yläpäässä vielä suurempi, jos kaivon yläosaa ei tehojäähdytettäisi. Ja se "nopeasti ylös", se varmaankin toimisi juuri näin, jos neste saataisiin ylös tosiaankin nopeasti ja mieluiten vielä jotakin muuta reittiä. Mutta kun se "nopeasti" ei ole kuitenkaan kovinkaan nopeasti. Se on vain tuplasti alaspäin vievä "hissukseen"-nopeus ja itse asiassa aivan sama kuin kiertonopeus kahdella putkella. Eli kaiken järjen mukaan neste kyllä ehtii jäähtyä ylös tullessaan. Toisaalta jäähtymisessä luovutettu lämpö taas lämmittää kaivoa, jolloin... Onkohan kuitenkin niin, että miten tahansa tehdäänkin, lopputulos on aina sama? Mistä löytyisi lopullinen totuus?

Kimble71 kirjoitti:

Jos ei fysiikan lait ole menneet ihan pyllylleen niin lämmin vesi nousee ylös ja kylmä painuu alas kunnes 4 asteessa ilmiö pysähtyy ja jäätyminen koittaa.

Tasaantuminen voi auttaa hieman, kun ollaan yli 4 asteen (miten lie käytännössä, vaatisi varmaankin jo kohtuullisen virtauksen). Varsinkin lopputalvesta lämpötilat taitavat kuitenkin olla pääsääntoisesti alle sen. Ja silloinpa homma alkaakin toimia juuri päinvastoin: lämpimin vesi pyrkiikin painumaan pohjalle ja kylmin nousemaan pintaan. Ja kaivon yläosan jäähdytys vain tehostuu.

Kimble71 kirjoitti:

tai ainakin melkein.

(vuosi sitten julkaistu synkkä lista ruotsissa rikkoutuneista maalämpöpumpuista (etenkin niiden merkeidtä) oli rumaa katsottavaa IVT:n kannalta ... toisaalta yhtään Lapualaisia siellä tuskin edes menee kaupaksi)

Oikeasti minulle on tärkeintä MLP:n luotettavuus ja saamani palvelu. Lapualaisten kanssa on mm. päässyt paremmin juttuun.

osa-/täysteho mitoituksistakin on aina kahdenlaista kommenttia... Lapualaiset muuten suosiolla möisivät minulle ihan kummanko vain haluan.

kriteereitä:
- käyttövesi pitää lämmitä 100% pumpulla ja sitä pitää olla PALJON (luokkaa minimi 5 vesihiittä kuumassa suihkussa 15 minuuttia/nuppi, taloon pitää jatkossa saada myös poreamme)
- MLP:llä pitää saada tehtyä myös IVK:n tuloilman jälkilämitys
- osa/täys: jos lämmityksessä esim. kaksi viikkoa talvessa on käytössä 6kw sähkövastus osatehoisessa MLP:ssä, niin luulisi sen syövän kannattavuutta aika paljon (Onko tarjota linkkiä asiatietoon aiheesta?)
- neliöitä 230 (40neliötä muuta rakennusta viileämpää tilaa), kuutioita muistaakseni hieman alle 800, rakennuspaikka Oulun nurkilla (käytännössä lämpötila talvella 2 astetta alle Oulun lämpötilan)

Näillä foorumeilla tuntuu tästä aiheesta löytyvän asiantuntemusta, joten palaan asiaan ennen ostopäätöstä.

Jos joku tietää Oulussa sellaisen propellihatun näihin lämpöpumppuasioihin jolta toinen propellihattu vois mennä kyseleen vaikeita kysymyksiä, niin yhteystiedon vois antaa. ;-)

Lue lisää

Keskusteluun tehdystä viestistäsi on nyt kulunut jo yli vuosi... mielenkiinnosta tiedustelenkin että minkä pumpun lopulta valitsit? Onko valintasi ollut hyvä, eli onko pumppu pelannut kuten "markkinamiehet" lupaavat ;D

Itse olen juuri päätymässä LÄ:n pumppuun, joten haen vahvistusta päätökselleni :)

kivi kirjoitti:

Vai "avaimet käteen". Ei meidän lämpöpumpussa mitään avaimia tarvita.

Urakkaan kuuluu:
porakaivo
kaikki putket ja nesteet kaivoon ja kaivolta pumpulle
laitteisto (v15?)
asennus.

Mitä ovat "lattiaputket"? Lattialämmitysputkisto?

Kaivojen syvyyksissä on eroa, samoin kai laitteistossa? Onko kallis vai halpa, kukapa noista tietää. Hankintahinta on yksi kriteeri ja käytön aikainen sähkö toinen. Ehkäpä tärkein on kuitenkin referenssit.

Aika monta suunnittelijaa on paikalla: kinaavat osa/täystehoista ja tulistimista. Luulisi, että kun näitä nyt on asenneltu monta kymmentä vuotta, niin olisi jo kokemusperäistä tietoa siitä, mikä on hyvä ratkaisu.

Prototyyppiä en ainakaan laita.

Kunhan muiden tarjouksia tulee, palaan asiaan.

Lue lisää

Juha Saksi on hyvä ja poistaa linkkinsä omilta sivuiltaan tähän keskusteluun. Alkaa pikku hiljaa mennä tämän Juha Saksin Lämpöässän spämmäys ylitse. Kaverilla ei ole kyllä enää sahajauhot päässä kuivina, kun jokaiselle teinipalstallekin pitää paukuttaa Lämpöässä propagandaa!

Simeoni kirjoitti:

Ässillä on tosiaan tapana laittaa kaksi putkea alas ja yksi ylös, mikä minusta tuntuu hieman erikoiselta. Pumpulta lähtevä kylmennyt neste kulkee hitaasti alas ja jäähdyttää kaikkein tehokkaimmin kaivon yläosaa, jonka läpi pumpulle menossa oleva lämmennyt neste joutuu kulkemaan. Oman järkeilyni mukaan kylmä neste pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kaivon pohjalle, jolloin sen jäähdyttävä vaikutus jakaantuisi mahdollisimman isolle alueelle. Olisiko sinulla tai muilla asiaa mahdollisesti miettineillä tähän asiaan faktoja tai vaikka vain mielipidettä?

Lue lisää

Itse ottaisin syvän maaperän lämmön ja uhraisin mahdollisimman vähän pintamaalle. tosin huono väitellä kun itsellä MLP "pintaputkilla" 800m. Kaksi piiriä. Lämpöä riittää fortum kiittää :)
t.HA

Ralsa kirjoitti:

>osoittamaan). Nytpä osatehopumpusta tulikin
>täystehopumppu ja hyötysuhde pienenee
>dramaattisesti. Niinkö?"

Kyllä! Mitä suurempi määrä lyhyitä käyntijaksoja, sitä huonompi hyötysuhde ja sitä suuremmat pumpun sisäiset lämpörasitukset. Osatehoisella pumpulla pyritään käyttämään kompressoria pidempään.

>taas autovertaus. Jos ajetaan kiihdyttämällä
>toistuvasti 60 km/h:sta 80 km/h:iin ja
>rullaamalla sen jälkeen vapaalla kunnes nopeus >on taas 60 km/h, tehokkaampimoottorisella
>autolla tulee useampia käyntijaksoja vain siksi,
>että sykli on lyhyempi.

Tässäpä sinulle tehtävä:
Ota se turbosaappisi ja lainaa naapurilta 1,3 litrainen korolla. Pistä tankki molemmissa täyteen ja tee seuraava testi (oletetaan molempien rullaavan yhtä hyvin).

Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin).

>Oma valintasi on oma valintasi

Oma taloni lämpiää kaukolämmöllä!

Lue lisää

"Aja molemmilla autoilla 100 km siten, että aina kun vauhti tippuu 60 km/h nopeuteen pistät lämän pohjaan ja pidät siellä kunnes nopeus on taas 60 km/h. Tämän jälkeen tankkaa kummatkin autot ja katso polttoaineen kulutusta. Kumpi kulutti enemmän? Kerropa vielä miksi (fysikaalinen selitys kelpaa hyvin)."

Tehokkaamman auton kulutus on suurempi, mutta ei siksi että nopeuden nosto tapahtuu nopeammin vaan siksi että KESKINOPEUS ON SUUREMPI.

Lämmityksessä "keskinopeus" eli lämmitysteho on kuitenkin kummassakin systeemissä sama, eli siitä ei tule eroa. Mutta jo sollaan lämmitystehon rajalla niin eroa tulee, kun täystehoinen nostaa lämpöä kompuralla, niin osatehoisessa napsahtaa sähkövastus päälle. -> osatehoinen vie enmmän sähköä.

mistä tiedät että hyötysuhde putoaa 5 v päästä

Jos luet näitä keskusteluja niin huomaa että ei täällä arvostella maalämpöä. Vaan vertaillaan eri vaihtoehtoja.

Veikkaan että maalämpölämmittäjät ovat yhden prosentin verran tyytyväisenpiä.

kts FAKTA: http://212.50.144.76/sulpu/SFiles/yhteenveto_tutkimustuloksista.pdf

jos sähkölämmitys lämpöpumpulla kevennettynä on jatkossa ykköslämmitysmuoto.

Käyttökelpoisimman energian tuhlaaminen lämmittämiseen on hölmöläisen hommaa, joka pitäisi hintapolitiikalla kiiruusti ohjata uusiin suuntiin.

Minulla on 240m2 talo ja 60m2 talli. Lämpöpummppu on ässän 15tulistin malli erillisellä 700litran varaajalla. Tälläselle jurolle miehelle hyvä ratkaisu. Porareikä on vain 186m?. Vettä tuli muuten 30kuutioo tunnissa, olis ollu hyvä kaivonpaikkakin. Kokonaissähkönkulutus vuodessa noin 13000kwh. Siis lämmitys ja taloussähkö. Pumppu hieman äänekäs. Kantsis valaa erilliselle laatalle tuo tekninen tila yleensäkin.

Sitten vielä tulisijan alle kantsii vetää paljon vesipiiriä. Levittää muuten mukavasti lämpöä muuallekin veten mukana. Ei kylläkään leivinuunin alle, ei pysy kauan kuumana!!! Sen virheen tein ite. Eli joudun pysäyttään vesikierron silloin kun leivon.

Toisia lämpöpumppuja on valmistettu ja myyty yli 300000 ja toisia alle 10000.Ehkä tämä selittää takuunkin pituuden ja samalla luotettavuuden.
Toiset luottavat omaan tuotteeseensa ja uskaltavat antaa sen 5 vuoden takuun, eiköhän lapualaisetkin nosta tänä vuonna takuuaikaansa, kun myynti muutenkin putoaa.
Heillähän on nyt menossa "talviale",oikein netissä
mainostavat!

Julle kirjoitti:

Toisia lämpöpumppuja on valmistettu ja myyty yli 300000 ja toisia alle 10000.Ehkä tämä selittää takuunkin pituuden ja samalla luotettavuuden.
Toiset luottavat omaan tuotteeseensa ja uskaltavat antaa sen 5 vuoden takuun, eiköhän lapualaisetkin nosta tänä vuonna takuuaikaansa, kun myynti muutenkin putoaa.
Heillähän on nyt menossa "talviale",oikein netissä
mainostavat!

Lue lisää

H****i Oy:n TALVIEHTO Lämpöässä maalämpöpumpuista!

- Talviehto voimassa 30.01.2004 saakka

- Vuoden 2003 hinnoista

- Kysy hinta ja tilaa

- Toimitus esim. syksy 2004

- Maksu sovitun toimitusajan jälkeen.

Katso hinnasto ja toimitusehdot!

Onko jokin hätä? Myydään syksyn 2004 toimituksia v. 2003 hinnoilla!

Viiden vuoden takuu on pelkkä myynti- argumentti. Vakuutusmaksu on lisätty tuotteen hintaan. Katso kyseisen tuotteen sivujen otsikkoa ja kelaa se alas, josta löytyy vakuutusehdot. Pienemmillä komponenteilla
saavutetaan pienempi valmistushinta ja jolla
säästöllä voidaan maksaa vakuutusyhtiön omavastuu.
Tuotteilla on erilaisia argumenttia, vertaa niitä.

takuu / vakuutus kirjoitti:

Viiden vuoden takuu on pelkkä myynti- argumentti. Vakuutusmaksu on lisätty tuotteen hintaan. Katso kyseisen tuotteen sivujen otsikkoa ja kelaa se alas, josta löytyy vakuutusehdot. Pienemmillä komponenteilla
saavutetaan pienempi valmistushinta ja jolla
säästöllä voidaan maksaa vakuutusyhtiön omavastuu.
Tuotteilla on erilaisia argumenttia, vertaa niitä.

Lue lisää

Ei asiakkaan tarvi mitään vakuutusta ottaa, pitää tai maksaa.Jos valmistajalla on vakuutus, miksi suomalaiset eivät käytä samaa systeemiä?
Taitavat olla niin pieniä tekijöitä, ettei vakuutusyhtiöt ole kiinnostuneet.
Asiakas saa 5 vuoden takuun ja se pitää, eikä se maksa mitään lisähintaa.

takuu / vakuutus kirjoitti:

Viiden vuoden takuu on pelkkä myynti- argumentti. Vakuutusmaksu on lisätty tuotteen hintaan. Katso kyseisen tuotteen sivujen otsikkoa ja kelaa se alas, josta löytyy vakuutusehdot. Pienemmillä komponenteilla
saavutetaan pienempi valmistushinta ja jolla
säästöllä voidaan maksaa vakuutusyhtiön omavastuu.
Tuotteilla on erilaisia argumenttia, vertaa niitä.

Lue lisää

Paljonko ylimääräinen kolmen vuoden takuu maksaa?
Onko sitä laskettu, kannattaako siihen investoida?

Fiat antaa ainakin mainostamaansa pakettiautoon 4 vuoden takuun. Mersun takuu on 2 vuotta... Fiatko parempi?

RINS. kirjoitti:

Fiat antaa ainakin mainostamaansa pakettiautoon 4 vuoden takuun. Mersun takuu on 2 vuotta... Fiatko parempi?

Etpä pystynyt vastaamaan kysymykseen, piti taas vaihtaa autoihin. Näin käy, kun ei tunne alaa,lue edes esitteitä, että jotain tietäisit.
Nimittäin lämpöpumppuesitteitä, ei autoesitteitä.

koneille ja laitteille on yleinen lvi-rakentamisessa Suomessa.

Jos takuuta halutaan pidemmäksi, todennäköisesti myyjä sen voi "edullisesti" myöntää, jos on valtuudet, koska tuskin mikään laite hajoaa 2-4 vuoden käyttöiässä. Viat tulevat parin vuoden sisällä tai "sitten joskus".

Julle kirjoitti:

Toisia lämpöpumppuja on valmistettu ja myyty yli 300000 ja toisia alle 10000.Ehkä tämä selittää takuunkin pituuden ja samalla luotettavuuden.
Toiset luottavat omaan tuotteeseensa ja uskaltavat antaa sen 5 vuoden takuun, eiköhän lapualaisetkin nosta tänä vuonna takuuaikaansa, kun myynti muutenkin putoaa.
Heillähän on nyt menossa "talviale",oikein netissä
mainostavat!

Lue lisää

Mitähän tuo myyntimääräkin merkitsee. Eihän lapualaisetkaan omia kompressoreita ole rakentaneet. Samoja saksalaisia tms. osia niissä käytetään myyntimääristä riippumatta.

Kovin paljon painoa en laittaisi takuun pituudelle. Valmistusvika tai vastaava tulee ilmi ensimmäisen käyttövuoden aikana jos on tullakseen. Viiden vuoden takuu ei tee laitteesta yhtään laadukkaampaa. Pelkkä markkinointikikka.

Julle kirjoitti:

Toisia lämpöpumppuja on valmistettu ja myyty yli 300000 ja toisia alle 10000.Ehkä tämä selittää takuunkin pituuden ja samalla luotettavuuden.
Toiset luottavat omaan tuotteeseensa ja uskaltavat antaa sen 5 vuoden takuun, eiköhän lapualaisetkin nosta tänä vuonna takuuaikaansa, kun myynti muutenkin putoaa.
Heillähän on nyt menossa "talviale",oikein netissä
mainostavat!

Lue lisää

iässä?

IVT kirjoitti:

H****i Oy:n TALVIEHTO Lämpöässä maalämpöpumpuista!

- Talviehto voimassa 30.01.2004 saakka

- Vuoden 2003 hinnoista

- Kysy hinta ja tilaa

- Toimitus esim. syksy 2004

- Maksu sovitun toimitusajan jälkeen.

Katso hinnasto ja toimitusehdot!

Onko jokin hätä? Myydään syksyn 2004 toimituksia v. 2003 hinnoilla!

Lue lisää

(( huhun mukaan ulkolainen joka on ässäksi nimetty ))

Varmaan samasta syystä kuin että takuu on Kiassa 7 vuotta ja Hyndayssa 5 vuotta ja BMW:ssä 2 vuotta..

Kiitos, ei tarvi miettiä enään

kompuraa vaan kehiin. Kompuran hinta on vain
pieni osa koko järjestelmää.

Jos 20 vuotiaasta öljykattilasta hajoaa poltin niin vaihda koko pannu. (vaikka voisit vaihtaa pelkän polttimen)

Ja jos autosta hajoaa turbo niin kannattaa vaihtaa koko auto? (vaikka voisit vaihtaa pelkän polttimen)

Maalämpömies vaihtaa pelkän polttimen/turbon.

Toisin sanoen maalämpöpumppuun vaihdetaan kompressori ja autoksi Toyota. ;-)

Terve.
Olen omistanu maaläpöpumpun vuodesta 1980.
Enkä ole katunu hangintaa vielä tänä päivänä.
Kone on toiminu 25 vuotta ihan hyvi. Eikä lämmin vesi ole loppunu koskaan.
Mulla on Valmetin kotilämpökone joka jakaa lämmön huoneisiin. Ilma lämmitys.
Jos Neolla On kokemusta maalämmöstä enempi niin ota yhteyttä.Maalämpö ei oo Perseestä vaikka niin väität.

Ja löytämiini faktoihin pohjautuen edut vs haitat osa ja täystehopumppujen välillä sekä tulistin -ei tulistin välillä on aika lailla tasan.

Tulistin ja täysteho maksaa investoinnissa enemmän, se on selvää.

Täystehoinen lienee käytössä himpun verran taloudellisenpi. Jos on iso normaalieristetty talo, kylmällä alueella ja runsas veden käyttö niin täysitehoinen lienee ainoa järkevä vaihtoehto.

Tulistin laskee ilmeisesti himpun verran maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Sen hyötysuhde on kuitenkin moninkertainen verrattuna sähkövastukseen jota tulistimettomat pumput käyttää. Näyttäisi siltä että tulistin ei ole huono asia. Kun sille tuliselle vedelle on riittävästi säilöntätilaa ja käyttöä niin se kannattaa.

Kimble71 kirjoitti:

Ja löytämiini faktoihin pohjautuen edut vs haitat osa ja täystehopumppujen välillä sekä tulistin -ei tulistin välillä on aika lailla tasan.

Tulistin ja täysteho maksaa investoinnissa enemmän, se on selvää.

Täystehoinen lienee käytössä himpun verran taloudellisenpi. Jos on iso normaalieristetty talo, kylmällä alueella ja runsas veden käyttö niin täysitehoinen lienee ainoa järkevä vaihtoehto.

Tulistin laskee ilmeisesti himpun verran maalämpöpumpun hyötysuhdetta. Sen hyötysuhde on kuitenkin moninkertainen verrattuna sähkövastukseen jota tulistimettomat pumput käyttää. Näyttäisi siltä että tulistin ei ole huono asia. Kun sille tuliselle vedelle on riittävästi säilöntätilaa ja käyttöä niin se kannattaa.

Lue lisää

Perheellä on kaksi tarvetta jotka lämpöpumpuilla
täytetään, lämpö ja lämminkäyttövesi. Jos ei
käytettäisi lämmintävettä, hyötysuhde olisi
parempi, sekä täysteho- että osateholaitteilla.
Lämpimänkäyttöveden lämpötilan nostaminen
lämpöpumpulla tulistusta hyödyntäen on huomattavasti edullisempaa kuin suoralla sähköllä.
Lähdetään kuitenkin siitä, että lämmintävettä tulee silloin kun olemme suihkun alla.
Jos on pieni varaajaa, se on nopeasti tyhjentynyt
ja jos siihen yhdistyy vielä pieni kompressori ja vaihdin ilman tulistinta, sekä lyhyt porakaivo kahdella putkella. Jokainen tietää
tämän jälkeisen yhtälön. SUORASÄHKÖ???
Tätä voisi jatkaa hyvinkin pitkään, jään seuraamaan mielenkiinnolla. Hyvä keskustelu.

Kai kirjoitti:

Perheellä on kaksi tarvetta jotka lämpöpumpuilla
täytetään, lämpö ja lämminkäyttövesi. Jos ei
käytettäisi lämmintävettä, hyötysuhde olisi
parempi, sekä täysteho- että osateholaitteilla.
Lämpimänkäyttöveden lämpötilan nostaminen
lämpöpumpulla tulistusta hyödyntäen on huomattavasti edullisempaa kuin suoralla sähköllä.
Lähdetään kuitenkin siitä, että lämmintävettä tulee silloin kun olemme suihkun alla.
Jos on pieni varaajaa, se on nopeasti tyhjentynyt
ja jos siihen yhdistyy vielä pieni kompressori ja vaihdin ilman tulistinta, sekä lyhyt porakaivo kahdella putkella. Jokainen tietää
tämän jälkeisen yhtälön. SUORASÄHKÖ???
Tätä voisi jatkaa hyvinkin pitkään, jään seuraamaan mielenkiinnolla. Hyvä keskustelu.

Lue lisää

Tulistin ei todellakaan laske hyötysuhdetta silloin kun ei ole lämpimän käyttöveden tarvetta.
Se vain mahdollistaa käyttöveden riittävyyden sekä riittävän lämpötilan lämpöpumpulla tehtynä, kun sitä tarvitaan.
Suomessa ja Ruotsissa on erilaisia tottumuksia.
Esimerkiksi Suomessa yleensä omakotitaloon tulee
sauna. Saunan vaikutus on siinä, että käytetään
lyhyessä syklissä paljon käyttövettä. Tämän
vaikutus liittyy varaajan kokoon ja muihin jo
edellisessä kirjoituksessa kerrottuihin.
Ajattele: Vähä hinta - vähä tavara

Kai kirjoitti:

Perheellä on kaksi tarvetta jotka lämpöpumpuilla
täytetään, lämpö ja lämminkäyttövesi. Jos ei
käytettäisi lämmintävettä, hyötysuhde olisi
parempi, sekä täysteho- että osateholaitteilla.
Lämpimänkäyttöveden lämpötilan nostaminen
lämpöpumpulla tulistusta hyödyntäen on huomattavasti edullisempaa kuin suoralla sähköllä.
Lähdetään kuitenkin siitä, että lämmintävettä tulee silloin kun olemme suihkun alla.
Jos on pieni varaajaa, se on nopeasti tyhjentynyt
ja jos siihen yhdistyy vielä pieni kompressori ja vaihdin ilman tulistinta, sekä lyhyt porakaivo kahdella putkella. Jokainen tietää
tämän jälkeisen yhtälön. SUORASÄHKÖ???
Tätä voisi jatkaa hyvinkin pitkään, jään seuraamaan mielenkiinnolla. Hyvä keskustelu.

Lue lisää

Toit hyvin esiin sen sen mikä minunkin mielestäni lämpöpumpun valinnassa on oleellisinta. Lämpimän käyttöveden riittävyys on tärkeämpää kuin ideologinen oikeaoppisuus. Lisäisin vielä, että täysteho/osatehorintamalla pätee nähdäkseni sama luonnonlaki kuin lämmittämisessä yleensäkin: kalliimpi investointi tuo halvemmat käyttökustannukset ja päinvastoin. On jokaisen oma asia kumpaa painottaa enemmän. Ainakin puheet osatehopumpuista aina taloudellisempana ratkaisuna ovat tähän asti jääneet vaille kunnollisia perusteluja.

H****i Oy:n TALVIEHTO Lämpöässä maalämpöpumpuista!

- Talviehto voimassa 30.01.2004 saakka

- Vuoden 2003 hinnoista

- Kysy hinta ja tilaa

- Toimitus esim. syksy 2004

- Maksu sovitun toimitusajan jälkeen.

Katso hinnasto ja toimitusehdot!

Onko jokin hätä? Myydään syksyn 2004 toimituksia v. 2003 hinnoilla!

Haloo, haloo kirjoitti:

H****i Oy:n TALVIEHTO Lämpöässä maalämpöpumpuista!

- Talviehto voimassa 30.01.2004 saakka

- Vuoden 2003 hinnoista

- Kysy hinta ja tilaa

- Toimitus esim. syksy 2004

- Maksu sovitun toimitusajan jälkeen.

Katso hinnasto ja toimitusehdot!

Onko jokin hätä? Myydään syksyn 2004 toimituksia v. 2003 hinnoilla!

Lue lisää

toivon asiallisemman keskustelun jatkuvan

Haloo, haloo kirjoitti:

H****i Oy:n TALVIEHTO Lämpöässä maalämpöpumpuista!

- Talviehto voimassa 30.01.2004 saakka

- Vuoden 2003 hinnoista

- Kysy hinta ja tilaa

- Toimitus esim. syksy 2004

- Maksu sovitun toimitusajan jälkeen.

Katso hinnasto ja toimitusehdot!

Onko jokin hätä? Myydään syksyn 2004 toimituksia v. 2003 hinnoilla!

Lue lisää

Edellinen teksti lainattu sivuilta
www.rakentaa.fi/maalampo tai www.maalampo.net.

... kirjoitti:

toivon asiallisemman keskustelun jatkuvan

Kyllä ilmoitus kielii vaikeuksista myynnissä, vaikka tuote olisi kuinka hyvä.
Kuka on kussut omaan pesään?

Utelias kirjoitti:

Kyllä ilmoitus kielii vaikeuksista myynnissä, vaikka tuote olisi kuinka hyvä.
Kuka on kussut omaan pesään?

Yleensä toimialalla talviehdot normaalia ja joka vuotisia, tasataan kausivaihteluita.

Kai kirjoitti:

Yleensä toimialalla talviehdot normaalia ja joka vuotisia, tasataan kausivaihteluita.

kun toimitus reilun puolen vuoden päästä ja hinta viime vuoden hinta!
Ei toi ole mitään kausivaihtelun tasoitusta, vaan paniikkia.
Markkinoita yritetään pitää/ haalia kaikella mahdollisella tavalla, halpa hinta on se viimeinen ja kaikkein kallein tapa pitkällä juoksulla.Tekohengitystä.

Pai kirjoitti:

kun toimitus reilun puolen vuoden päästä ja hinta viime vuoden hinta!
Ei toi ole mitään kausivaihtelun tasoitusta, vaan paniikkia.
Markkinoita yritetään pitää/ haalia kaikella mahdollisella tavalla, halpa hinta on se viimeinen ja kaikkein kallein tapa pitkällä juoksulla.Tekohengitystä.

Lue lisää

Tuolla järkeilyllä kaikki mainostaminen olisi jonkinlaista paniikkia. Tuskin tässä on taustalla mitään sen suurempaa kuin mielikuvan luominen, että "tilaa nyt tai menetät ainutkertaisen tilausuuden". Aivan normaalia markkinointia.

Ovatko lämpöpumput viimevuotisten hintojen mukaan mielestäsi halpoja? Todella yllättävää jos, koska näitä laitteita on yleisesti pidetty kalliina ja joka tapauksessa huomattavan suurena investointina kelle tahansa.

Utelias kirjoitti:

Kyllä ilmoitus kielii vaikeuksista myynnissä, vaikka tuote olisi kuinka hyvä.
Kuka on kussut omaan pesään?

huonommallako

kitinä varmaan jatkuu

... kirjoitti:

huonommallako

kitinä varmaan jatkuu

Miksi vain yksi markkinoiden viidestä ns. suuresta joutuu kilpailemaan hinnalla?( Ekowell, IVT, Thermia ja Carrier) nostivat hintojaan!
Aika omituista, herättää kyllä monenlaisia ajatuksia myös meissä käyttäjissä, joilla jo on ko. tuote omassa käytössä.Onko Ässä menossa nurin ja kuinka senjälkeen huollon ja varaosien saanti on turvattu? Oliko uudet investoinnit liian suuret vai haukkasiko firman uusi johto liian suuren palan markkinakakusta?

Eihän osa/täysteho vaikuta kaivon syvyyteen käytännössä mitään. Kaivon syvyyshän määräytyy vuosienergian mukaan ja niissähän on vain muutaman prosentin ero.

osateholla yhtä syvä kirjoitti:

Eihän osa/täysteho vaikuta kaivon syvyyteen käytännössä mitään. Kaivon syvyyshän määräytyy vuosienergian mukaan ja niissähän on vain muutaman prosentin ero.

Ja paskat.