Pohjoisen maanviljelijät maksavat

Ehkä kirjoitimme vähän eri asioista. Esilleottamasi terveydenhuollon heikko tilanne kaupungeissa ei ole mielestäni maanviljelijöiden syy.

Me tarvitsemme Suomeen lisää työnantajia jotta saadaan valtiontaloutta rasittavaa työttömyyttä vähennettyä. Yrittäjiä eli työnantajia voidaan saada lisää siten, että arvonlisäveron alarajaa nostetaan vähintäänkin 50 000 euroon ja riskivakuuksia lisätään turvallisesti niin, että menestyvien yritysten vakuusongelmat voidaan ratkaista. Lisäksi Aktiv Hansa kauppa on purettava ja elinikäiseen velkavankeuteen saatetut yrittäjät on vapautettava vastuistaan.

Luonnollisesti kaupungit saavat lisää verotuloja, kun nostavat veroprosentin samalle tasolle kuin ns. köyhissä kunnissa.

Varsinainen aiheenihan keskustelun avauksessa oli sovittujen maataloustukien uudelleen jako pohjoisen maanviljelijöiden tappioksi. Mielestäni EU-asioissa ja Suomen maatalouspolitiikassa suomalaiset virkamiehet eivät ole toimineet avoimesti, rehellisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kun Suomea vietiin Euroopan Unioniin, niin EU-jäsenyydestä ovat eniten joutuneet kärsimään juuri maanviljelijät. Ennen jäsenyysratkaisua luvattiin melkein kuukin taivaalta. Ulkoministeriksi valittiin Heikki Haavisto erittäin nopeilla päätöksillä. Tämä oli Esko Ahon yllätysveto tilanteessa, jossa Paavo Väyrynen jätti ministerin tehtävät. Tällä tavalla saatiin EU-ratkaisun puuhamieheksi maanviljelijöiden luottomies. Kuitenkin oletukset EU:n vaikutuksista Suomen viljelyyn ja maatalouteen menivät miljardikaupalla pieleen. Tuottajahintojen lasku pudotti maataloustuloa 740 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja 770 miljoonaa markkaa vuonna 1997.
Mielestäni Suomi tarvitsee maanviljelijöitä ja omaa elintarviketuotantoa elintarvike omavaraisuuden turvaamiseksi.

Erkki Aho kirjoitti:

Ehkä kirjoitimme vähän eri asioista. Esilleottamasi terveydenhuollon heikko tilanne kaupungeissa ei ole mielestäni maanviljelijöiden syy.

Me tarvitsemme Suomeen lisää työnantajia jotta saadaan valtiontaloutta rasittavaa työttömyyttä vähennettyä. Yrittäjiä eli työnantajia voidaan saada lisää siten, että arvonlisäveron alarajaa nostetaan vähintäänkin 50 000 euroon ja riskivakuuksia lisätään turvallisesti niin, että menestyvien yritysten vakuusongelmat voidaan ratkaista. Lisäksi Aktiv Hansa kauppa on purettava ja elinikäiseen velkavankeuteen saatetut yrittäjät on vapautettava vastuistaan.

Luonnollisesti kaupungit saavat lisää verotuloja, kun nostavat veroprosentin samalle tasolle kuin ns. köyhissä kunnissa.

Varsinainen aiheenihan keskustelun avauksessa oli sovittujen maataloustukien uudelleen jako pohjoisen maanviljelijöiden tappioksi. Mielestäni EU-asioissa ja Suomen maatalouspolitiikassa suomalaiset virkamiehet eivät ole toimineet avoimesti, rehellisesti, tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kun Suomea vietiin Euroopan Unioniin, niin EU-jäsenyydestä ovat eniten joutuneet kärsimään juuri maanviljelijät. Ennen jäsenyysratkaisua luvattiin melkein kuukin taivaalta. Ulkoministeriksi valittiin Heikki Haavisto erittäin nopeilla päätöksillä. Tämä oli Esko Ahon yllätysveto tilanteessa, jossa Paavo Väyrynen jätti ministerin tehtävät. Tällä tavalla saatiin EU-ratkaisun puuhamieheksi maanviljelijöiden luottomies. Kuitenkin oletukset EU:n vaikutuksista Suomen viljelyyn ja maatalouteen menivät miljardikaupalla pieleen. Tuottajahintojen lasku pudotti maataloustuloa 740 miljoonaa markkaa vuonna 1996 ja 770 miljoonaa markkaa vuonna 1997.
Mielestäni Suomi tarvitsee maanviljelijöitä ja omaa elintarviketuotantoa elintarvike omavaraisuuden turvaamiseksi.

...menin vähän sivuun aiheesta, sorry. Olet oikeassa siinä, että kansaa ja maanviljelijöitä on "viilattu linssiin" katteettomilla lupauksilla.

Vaan silti kysyn, että mihin perustat väitteesi siitä, että "Mielestäni Suomi tarvitsee maanviljelijöitä ja omaa elintarviketuotantoa elintarvike omavaraisuuden turvaamiseksi."

Miksi?????

Jos kerran viljaa kyetään varastoimaan kahdenkin vuoden tarpeiksi, samoin muuta ruokaa, ja elintärkeitä öljyä ja kivihiiltä taas emme edes itse tuota, joten niidenkin osalta täytyy väistämättä luottaa varastointiin - miksei siis myös maataloustuotteiden?

Maaseudun elinkeinorakenne ei muutu terveeksi, jos tiloja, jotka eivät voi ikinä kilpailla vaikkapa Ukrainan viljatiloille, pidetään väkisin pystyssä. Jos suomalaisilla maanviljelijöillä (omasta mielestään) on niin valtavasti arvokasta tietotaitoa, niin heidän itsensä pitäisi ottaa tuo tietotaito mukaan, ja mennä harjoittamaan kukoistavaa maataloutta sinne, missä se on ilmaston puolesta mahdollista ja kannattavaa!!

Kaikkien muidenkin ammattiryhmien on pakko liikkua. Mikä tekee maatalouden harjoittamisesta niin ihmeellisen asian, että sitä pitää suojella? Tuleeko maalaisressukoille ihan paha mieli, kun kymmenes sukupolvi ei saisikaan enää jatkaa isien ammatissa? Maailma muuttuu.

Kaupunkilainen kirjoitti:

...menin vähän sivuun aiheesta, sorry. Olet oikeassa siinä, että kansaa ja maanviljelijöitä on "viilattu linssiin" katteettomilla lupauksilla.

Vaan silti kysyn, että mihin perustat väitteesi siitä, että "Mielestäni Suomi tarvitsee maanviljelijöitä ja omaa elintarviketuotantoa elintarvike omavaraisuuden turvaamiseksi."

Miksi?????

Jos kerran viljaa kyetään varastoimaan kahdenkin vuoden tarpeiksi, samoin muuta ruokaa, ja elintärkeitä öljyä ja kivihiiltä taas emme edes itse tuota, joten niidenkin osalta täytyy väistämättä luottaa varastointiin - miksei siis myös maataloustuotteiden?

Maaseudun elinkeinorakenne ei muutu terveeksi, jos tiloja, jotka eivät voi ikinä kilpailla vaikkapa Ukrainan viljatiloille, pidetään väkisin pystyssä. Jos suomalaisilla maanviljelijöillä (omasta mielestään) on niin valtavasti arvokasta tietotaitoa, niin heidän itsensä pitäisi ottaa tuo tietotaito mukaan, ja mennä harjoittamaan kukoistavaa maataloutta sinne, missä se on ilmaston puolesta mahdollista ja kannattavaa!!

Kaikkien muidenkin ammattiryhmien on pakko liikkua. Mikä tekee maatalouden harjoittamisesta niin ihmeellisen asian, että sitä pitää suojella? Tuleeko maalaisressukoille ihan paha mieli, kun kymmenes sukupolvi ei saisikaan enää jatkaa isien ammatissa? Maailma muuttuu.

Suomessa oli 1960-luvulla yli 300 000 maatilaa, joiden keskikoko oli vain 5 hehtaaria. Sen jälkeen maatilojen määrä on vähentynyt hurjaa vauhtia. Vuonna 1994 meillä oli 205 520 tukea saanutta tilaa ja vuonna 2002 määrä oli enää 75 474 tilaa. Tuotantosuunnan mukaan maatilat jakaantuivat seuraavasti: lypsykarjatiloja 28 %, kasvinviljelytiloja 54 %, naudanliha 7 5, sikatalous 5 %, siipikarja 2 %, hevostalous 3 % ja lammastalous 1 %. Maa- ja metsätaloudessa oli noin 135 000 työpaikka vuonna 2002.

Kotimainen elintarvikeomavaraisuus luo pohjan myös kotimaiselle elintarviketeollisuudelle ja luo sitä kautta runsaasti työpaikkoja. Lisäksi voimme olla varmoja kotimaisten elintarvikkeiden puhtaudesta. Me emme voi olla varmoja niistä kaikista riskeistä mitkä sisältyvät ulkomaisiin elintarvikkeisiin, jos olemme yksistään niiden varassa. Otetaan esimerkkinä vaikka BSE-tauti, kasvitaudit, hormoonilihat ym. vastaavat. Kysymys on mielestäni turvallisuudesta ja työpaikoista. Voimme pitää maata asuttuna niilläkin seuduilla, joissa muuten ei olisi mahdollisuutta esim. teollisiin työpaikkoihin. Kaikki ne ihmiset eivät voi tulla kaupunkeihin. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja ja meidän suurin ongelmamme on työttömyys, sillä meillä on todellisuudessa yli 400 000 työtöntä ja yksi työtön maksaa Suomen valtiolle mummon markoissa noin 102 000 markkaa vuosi. Harva työtön on vapaaehtoisesti työtön.

Erkki Aho kirjoitti:

Suomessa oli 1960-luvulla yli 300 000 maatilaa, joiden keskikoko oli vain 5 hehtaaria. Sen jälkeen maatilojen määrä on vähentynyt hurjaa vauhtia. Vuonna 1994 meillä oli 205 520 tukea saanutta tilaa ja vuonna 2002 määrä oli enää 75 474 tilaa. Tuotantosuunnan mukaan maatilat jakaantuivat seuraavasti: lypsykarjatiloja 28 %, kasvinviljelytiloja 54 %, naudanliha 7 5, sikatalous 5 %, siipikarja 2 %, hevostalous 3 % ja lammastalous 1 %. Maa- ja metsätaloudessa oli noin 135 000 työpaikka vuonna 2002.

Kotimainen elintarvikeomavaraisuus luo pohjan myös kotimaiselle elintarviketeollisuudelle ja luo sitä kautta runsaasti työpaikkoja. Lisäksi voimme olla varmoja kotimaisten elintarvikkeiden puhtaudesta. Me emme voi olla varmoja niistä kaikista riskeistä mitkä sisältyvät ulkomaisiin elintarvikkeisiin, jos olemme yksistään niiden varassa. Otetaan esimerkkinä vaikka BSE-tauti, kasvitaudit, hormoonilihat ym. vastaavat. Kysymys on mielestäni turvallisuudesta ja työpaikoista. Voimme pitää maata asuttuna niilläkin seuduilla, joissa muuten ei olisi mahdollisuutta esim. teollisiin työpaikkoihin. Kaikki ne ihmiset eivät voi tulla kaupunkeihin. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja ja meidän suurin ongelmamme on työttömyys, sillä meillä on todellisuudessa yli 400 000 työtöntä ja yksi työtön maksaa Suomen valtiolle mummon markoissa noin 102 000 markkaa vuosi. Harva työtön on vapaaehtoisesti työtön.

... työtöntäkin kalliimmaksi käy se, joka on työllistetty turhaan työhön.

Ajatellaanpa vaikka moniportaista hallintoa - siellä on kohtalaisen isoillakin palkoilla poliittisia virkamiehiä, joiden toimenkuva ei järin vaikea ole. Tällaistenkin ihmisten jättäminen työttömäksi olisi veronmaksajille halvempaa kuin keinotekoinen työllistäminen.

Ja sama koskee suurempaa joukkoa maanviljelijöitä, telakkatyöläisiä jne.

Suomen elintarviketeollisuus kuuluu valitettavasti samaan joukkoon maatalouden kanssa. Kun Eurooppa ja lopulta koko maailma yhdentyy, meidän tuottajahinnoillamme ja palkoillamme ei vain enää voi saada tehdyksi kilpailukykyisiä tuotteita.

Jos joku uskoo nuo puheet suomalaisen ruoan puhtaudesta, maksakoon hän kalliimman hinnan saadakseen tuotteensa, ja pitäköön samalla pystyssä parikymmentätuhatta tilaa ja yhden ruokatehtaan.

Minä en usko tuohon propagandaan suomalaisen ruoan puhtaudesta. Järkikin sen sanoo - täällä on lyhyt kasvukausi, kylmää ja pimeää. Lannoitteita tarvitsee käyttää ihan toiset määrät kuin aurinkoisissa ja lämpimissä maissa. Ja samalla tavalla eläimetkin sairastavat kylmän takia, ja antibiootteja käytetään eri tavoin kuin vaikka Argentiinassa. Miksi argentiinalainen pihvi maistuu niin paljon paremmalta kuin suomalainen?

Se, mitä suomalainen yhteiskunta ja elinkeinoelämä tarvitsee, on kunnon tuuletus. Vähittäiskaupan alalla sen aloitti Lidl. Kun katsoo sen tuotteita, tuotteiden laatua ja hintaa, ei voi kuin surkutella sitä, että Suomi niin pitkään pidettiin liki suljettuna taloutena, ja kansalle uskoteltiin hölynpölyä esim. oman maatalouden tarpeellisuudesta.

Meidän on käytävä läpi elinkeinorakenteiden muutos, jotta sitten muutaman vuosikymmenen kuluttua osaamme tehdä asioita, joita täällä todella kannattaa tehdä.

Ei se tarkoita, että maaseutu autioituisi, mutta siellä pitää ruveta tekemään jotain ihan muuta kuin mitä siellä nyt tehdään.

Kaupunkilainen kirjoitti:

... työtöntäkin kalliimmaksi käy se, joka on työllistetty turhaan työhön.

Ajatellaanpa vaikka moniportaista hallintoa - siellä on kohtalaisen isoillakin palkoilla poliittisia virkamiehiä, joiden toimenkuva ei järin vaikea ole. Tällaistenkin ihmisten jättäminen työttömäksi olisi veronmaksajille halvempaa kuin keinotekoinen työllistäminen.

Ja sama koskee suurempaa joukkoa maanviljelijöitä, telakkatyöläisiä jne.

Suomen elintarviketeollisuus kuuluu valitettavasti samaan joukkoon maatalouden kanssa. Kun Eurooppa ja lopulta koko maailma yhdentyy, meidän tuottajahinnoillamme ja palkoillamme ei vain enää voi saada tehdyksi kilpailukykyisiä tuotteita.

Jos joku uskoo nuo puheet suomalaisen ruoan puhtaudesta, maksakoon hän kalliimman hinnan saadakseen tuotteensa, ja pitäköön samalla pystyssä parikymmentätuhatta tilaa ja yhden ruokatehtaan.

Minä en usko tuohon propagandaan suomalaisen ruoan puhtaudesta. Järkikin sen sanoo - täällä on lyhyt kasvukausi, kylmää ja pimeää. Lannoitteita tarvitsee käyttää ihan toiset määrät kuin aurinkoisissa ja lämpimissä maissa. Ja samalla tavalla eläimetkin sairastavat kylmän takia, ja antibiootteja käytetään eri tavoin kuin vaikka Argentiinassa. Miksi argentiinalainen pihvi maistuu niin paljon paremmalta kuin suomalainen?

Se, mitä suomalainen yhteiskunta ja elinkeinoelämä tarvitsee, on kunnon tuuletus. Vähittäiskaupan alalla sen aloitti Lidl. Kun katsoo sen tuotteita, tuotteiden laatua ja hintaa, ei voi kuin surkutella sitä, että Suomi niin pitkään pidettiin liki suljettuna taloutena, ja kansalle uskoteltiin hölynpölyä esim. oman maatalouden tarpeellisuudesta.

Meidän on käytävä läpi elinkeinorakenteiden muutos, jotta sitten muutaman vuosikymmenen kuluttua osaamme tehdä asioita, joita täällä todella kannattaa tehdä.

Ei se tarkoita, että maaseutu autioituisi, mutta siellä pitää ruveta tekemään jotain ihan muuta kuin mitä siellä nyt tehdään.

Mykistävä muistio kertoo totuuden siitä asiasta josta aloitin keskustelun. Vilkaisepa muistiota.

Me ehkäpä hairahduimme hiukan sivupoluille varsinaisesta asiasta, mutta olen samaa mieltä kanssasi ylisuuresta hallinnosta. Meillä on kaksinkertainen määrä virkamiehiä asukasta kohden kuin Saksassa. Meillä on todella kallis ja moniportainen hallinto. Meilä on kunnat, seutukunnat, maakunnat, läänit ja valtion hallinto. Olen varma, että voimme puolittaa hallintokoneistomme ja palvelumme tulevat hoidettua varmasti yhtä tehokkaasti.

Keinotekoisesta työllistämisestä olen kanssasi samaa mieltä. Malliesimerkki keinotekoisesta työllistämisestä ovat kaikenmaailman EU-prjektit, jotka tarjoavat valinnan mahdollisuutta yli ihmisen sietokyvyn. Kaikilla kurseilla on sama lähtökohta: osallistumalla juuri meidän kursseille köyhyytesi kukistuu ja ahdistus häviää.Kulutustarjonta lisää pelkoa oman tilan pärjäämisestä hurjassa eliinjäämiskamppailussa. Ahdistus lisääntyy, kun tajuaa, ettei kaikkeen mahlanvalutus-, tupasvilla-, yrttiviljely- tai taukotuvan rakentamiskursseille ehdi osallistua. Sanoma on selvä: ellet monipuolista tuotantoasi, putoat automaattisesti kelkasta. Osallistu siis koskikalastus- tai spektroliittikurssillemme.
Tämän päivän pyhäksi totuudeksi on noussut kurssitus, koulutus, kehitys ja projektit. Sopii vain kysyä mihin. Kurssien järjestäjät, luennoitsijat ja kaikenkarvaiset konsultit syövät kakun, koulutettaville ja tuskin murujakaan. EU-rahaa poltetaan miljoona miljoonan perään epämääräisiin kurssi- ja projektitoimintoihin.

Olen samaa mieltä myös siitä, että joka uskoo suomalaisen ruuan puhtauteen niin maksakoon siitä myös. Onko se sitten progandaa vai ei? Se on jokaisen itse pääteltävä.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tuuletusta kuten asian ilmaisit. Tarvitsemme lisää yrityksiä ja työnantajia.

Kiitos tästä muistiosta. Tämä muistio kirkasti koko asian, josta minulla ei ollut näin tarkkaa tietoa. Kiitos!

Lue tässä keskustelussa oleva Mykistävä muistio. Se kertoo totuuden asioista, joista aloitin keskustelun.
Valitettavasti minun on aika vaikea ottaa kantaa sinun esittämiisi asioihin, koska ne ovat enemmän mielipidetasolla kuin totuuspohjalla. Jos löytyy faktatietoja väittellesi niin olen valmis jatkamaan keskustelua.