Auttakaa.........

Elikkä jakakaa ihmeessä hyvät ihmiset tietoa minulle raamatun käännösten taustat. siis elikkä esim. vuoden 1992 käännös on käännetty enemmän aatteiden puolesta eikä niin sanatarkasti. myös mikä käännös on sanatarkin olisi mielenkiintoista tietää. Toivottavasti ymmärsitte. olkaa kilttejä ja auttakaa.
331180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Sanatarkkuuteen on ainakin pyritty: Jumalan kansan Pyhä Raamattu - selityksin. Uusi tie 1993. Raamattu kulkee myös nimellä "Saarnivaaran käännös". Kannattaa tutustua.

Äänestä

Hyvin sanatarkka on muuten myöskin vanha Biblia, vaikka sisältääkin myös joitain käännösvirheitä, eikä sen kieli ole enää kaikilta osin ymmärrettävää.

33/38-käännöksessä on pyritty sanatarkkuuteen,
-92 tosiaan on käännetty "dynaamisen ekvivalenssin periaatteella" - pyritty kääntämään ajatus sujuvalle nykykielelle, ja siinä tosiaan sitten tulee väistämättä enemmän tulkintaa mukaan.
- ja monet tosiaan pitää Saarnivaaran käännöstä paranneltuna 33/38:n käännöksestä.

Nämä ovat vain suuntaviivoja, täydellisen hyvää käännöstä ei varmaan ole olemassa, joten yksi kohta voi olla parhaiten käännetty missä tahansa näistä. Jos sinua siis kiinnostaa jokin tietty Raamatun kohta, parempi tutkia se ensin eri käännöksistä täältä, ota vaikka kaikki kolme suomalaista käännöstä rintarinnan: http://raamattu.uskonkirjat.net/

Tutkimusta voi jatkaa sitten vaikka täältä: http://www.blueletterbible.org/search.html
josta löytyy sana sanalta englannin kiel. - alkukieliset tekstit sanakirjat muita tutkimisen apuvälineitä (esim. missä muualla Raamatussa on käytetty kyseistä sanaa, ja miten se on käännetty).

Ev.lut. kirkon papit ovat opiskelleet Raamatun alkukieliä kaikki ainakin jonkin verran, joten heiltäkin voi kysellä.

Äänestä
  • vinkkejä kirjoitti:
    "Hyvin sanatarkka on muuten myöskin vanha Biblia, vaikka sisältääkin myös joitain käännösvirheitä, eikä sen kieli ole enää kaikilta osin ymmärrettävää.
    33/38-käännöksessä on pyritty sanatarkkuuteen,
    -92 tosiaan on käännetty "dynaamisen ekvivalenssin periaatteella" - pyritty kääntämään ajatus sujuvalle nykykielelle, ja siinä tosiaan sitten tulee väistämättä enemmän tulkintaa mukaan.
    - ja monet tosiaan pitää Saarnivaaran käännöstä paranneltuna 33/38:n käännöksestä."

    Yhdyn näihin ajatuksiin, mutta lisään vielä että: Uutta Testamenttia varten paras Suomen kielellä ilmestynyt käännös on Aapeli Saarisalo, Uusi suomennos selityksin, 1978 (uusimman, vuoden 1991 painoksen, joka muuten ei eroa 1978 versiosta, ISBN on: 951-9130-04-7). Se on kaikista suomenkielisistä käännöksistä eniten sanantarkkuuteen pyrkivä

    Äänestä

  • Lukekaa Harri Lampisen
    Majesteettirikos, niin tiedätte
    minkälainen tämä meidän vuoden 92 käännös on.

    Äänestä

Tässä sinulle kriittisesti suhtautuvien henkilöiden arvioita Raamatusta ym. kristillisestä perinteestä.

http://www.islamopas.com/bok/jeesus/luku8.htm

Siinä on myös tietoa Raamatun muotoutumisesta nykyiseen asuunsa.

Vaikka en olekaan mikään uskontojen ystävä, tässä sivustossa olevat tekstit ovat mielestäni yllättävän asiallisisa ja perustuvat faktatietoon ja rationaaliseen ajatteluun. Ei siis mitään uskovaista sanahelinää ja saivartelua.


Kaikkea en minäkään siitä allekirjoita ..mutta melkein.

Äänestä
  • Kyseisessä linkissä oleva informaatio on erittäin valikoitua, koska kirjoituksen tarkoituksena on asettaa kristinusko epäluotettavaan valoon.

    Kirjoituksessa puututaan sellaisiin nyansseihin, joilla ei pelastuskysymyksen kannalta ole minkäänlaista merkitystä.

    Hyvä Aramis, mikä on mielestäsi Jeesuksen meille ilmoittama ydinasia?

    Äänestä

  • delfiini kirjoitti:

    Kyseisessä linkissä oleva informaatio on erittäin valikoitua, koska kirjoituksen tarkoituksena on asettaa kristinusko epäluotettavaan valoon.

    Kirjoituksessa puututaan sellaisiin nyansseihin, joilla ei pelastuskysymyksen kannalta ole minkäänlaista merkitystä.

    Hyvä Aramis, mikä on mielestäsi Jeesuksen meille ilmoittama ydinasia?

    Kuolleiden ylös nousemus. Se on kohta jota pikku
    mies Paavali kovati korostaa : Sanoen Jos kuolleita ei herätetä, Niin turha on silloin meidän uskomme. Mutta tämähän on Paavalin mieli
    pide Sinulla saattaa olla aivan toinen. Näet Paavali tähtää koko ajan ylös nousemus toivoon.

    Ystävyydellä Aramis ::

    Äänestä

  • Aramis kirjoitti:

    Kuolleiden ylös nousemus. Se on kohta jota pikku
    mies Paavali kovati korostaa : Sanoen Jos kuolleita ei herätetä, Niin turha on silloin meidän uskomme. Mutta tämähän on Paavalin mieli
    pide Sinulla saattaa olla aivan toinen. Näet Paavali tähtää koko ajan ylös nousemus toivoon.

    Ystävyydellä Aramis ::

    Hyvä Aramis!

    Kiitoksia kohteliaasta vastauksestasi.

    Kommentoin sitä hieman:

    Kohta, johon viittasit Paavalin kirjoittamana, löytyy 1 Kor. 15:13-15:

    "Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut.
    Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
    ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. "

    Paavali tähdentää tässä sitä tosiasiaa, että Jeesus Kristus on noussut kuolleista ja voittanut kuomleman ja kaiken saatanan vallan ja voiman. Hän tarkoittaa, että jos kuolleita ei herätetä, niin Kristuskaan ei ole noussut kuolleista, ja silloin evankeliumilta putoaa pohja pois.

    Evankeliumi nimenomaan tarkoittaa sitä, että Jeesus Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, ja nousi kolmantena päivänä kuolleista ja voitti kuoleman. Kuolema ei voinut Häntä pitää.

    Mutta koska Kristus on herätetty, se osoittaa Jumalan olevan kaikkivaltias, ja että Hän herättää myöskin meidät, kun Jeesus tulee tempaamaan seurakuntansa ylös.

    Näin meidän uskollamme ylösnousseeseen Kristukseen on vankka ja varma pohja. Myöskin muinaisina aikoina Kristuksessa kuolleet nousevat ylös.

    Mikä valtava, ihmetystä herättävä päivä se onkaan!

    Paavali tähtää luonnollisesti tähän ylösnousemustoivoon, mikä sinänsä on aivan luonnollista. Ylösnousemuksen jälkeen saamme aina olla Jeesuksen seurassa.

    Paavali kirjoitti kirjeensä Pyhän Hengen innoittamana, ja sinänsä hänen tekstinsä on oikeata ja varteenotettavaa; onhan se Jumalan Sanaa.

    Mutta se Jeesuksen meille ilmoittama ydinasia on se, että Hän tuli syntisiä pelastamaan ja ilmoittamaan Jumalan tahdon maailmalle. Syntien anteeksiantaminen on Jumalan tahto, sillä Hän haluaa ihmisten käyttävän hyväkseen Hänen tarjouksensa.

    Iankaikkinen elämä on varattuna kaikille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitustyöhönsä.

    Äänestä

Motiivini tuohon alkuperäiseen kysymykseen perustui siihen, että kun luen raamattua enkä tajua joitain yksittäisiä lauseita, katson muista käännöksistä jos vaikka ne selventäisivät tekstiä minulle.Olisi fantastista jos joku vielä viittisikertoa mikä on sanatarkin englanninkielinen käännös. Kiitoksia jo aiemmin vastanneille.

Äänestä
  • VT:stä: käännökset ovat tulkinnan tulkinnan tulkintaa. Sanatarkkoja ei varsinaisesti ole. Tietomme vanhasta hepreasta on myös vajaata. Tekstejä on vertailtaviksi liian vähän. Edes sellainen joka osaa VT:n hepreaa ei voi olla varma ymmärtääkö kaiken oikein. Plus pitää ymmärtää että tekstejä ei voi tulkita myöhempien aikojen olosuhteiden tai teologian mukaan. Ne istuvat Lähi-itään lähes kolme tuhatta vuotta sitten- ei meidän tapaamme uskoa ja ajatella. UT:ssä on mahdollista päästä lähemmäs kirjoittajien tarkoittamaa.

    Äänestä

  • Kiva että tämä aihe kiinnostaa sinua, tietoa janoava
    Toivottavasti vielä seuraat tätä viestiketjua

    Mitkä englannin kieliset käännökset sinulla on? Voisin kertoa eroista niitten välillä. Vai oletko valmis hankkimaan jonkun käännöksen jota sinulla ei ole?

    No, joka tapauksessa: olen selvitellyt näitä Raamatunkäännösasioita koko viime vuoden, intensiivisemmin viimeiset kuukaudet. Ensi lukuvuonna aloitan 5-vuotiset opinnot Uppsalassa ev-lut papiksi, yksi osa niistä opinnoista tulee olemaan Raamatun kreikan opiskelu, ja varmaan tulee olemaan jotain Raamatunkäännöksistä. Mutta olen jo selvitellyt eri käännöksiä enemmän kuin niissä opinnoissa siihen aiheeseen puututaan

    Tulos johon olen päätynyt, löytyy sivusta:
    www.christianforums.com.au/showpost.php?do=showpost&p=1526699
    Hieman selitystä:
    * Se V. Alexanderin Pentateukin käännös (Mooseksen kirjat), on vasta meneillään, eli sitä ei ole vielä saatavilla painettuna, tosin se löytyy internetiltä ja olen itse muokannut siitä tulostukseen hyvin sopivan Word-tiedoston, jonka voin pyydettäessä tulostaa ja lähettää postitse

    * Tanakh-NJPS/New JPS/New Jewish Version (tämä käännös kulkee vaihtelevasti eri nimityksillä) on erittäin huolella tehty ja sanatarkka käännös, jota suosittelen. Se sisältää koko Vanhan Testamentin. Linkeistä...:
    http://www.innvista.com/culture/religion/bible/versions/njps.htm
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bible_translations#English_Jewish_Translations
    ...saat hieman tietoa siitä. Jälkimmäisessä sivussa vertaillaan muutamaa käännöstä, älä sekoita niitä. Siinä mainitaan myös ilmestymisvuodeksi 1962 jolloin osa Vanhaa Testamenttia ilmestyi, mutta se tuli myöhemmin päivitetyksi. Kokonaisuudessaan ja päivitettynä Tanakh-NJPS julkaistiin 1978-1985. Tätä käännnöstä voi ostaa christianbook.com, abebooks.com, tai amazon -sivuilta. Luottokortti on hyvä olla tilausta varten, mahdollisesti voin auttaa tilaamisessa jos sinulla ei ole luottokorttia. Löytyy helposti alle 15 dollarilla, jos haluaa nahkakannen niin tietysti selvästi enemmän

    * TEV=GNB (Todays English Version / Good News Bible) on 1971 ja 1976 julkaisuissaan paras käännös Matteusta ja Luukasta varten. Paras, vaikka ei olekkaan sanatarkka eli "literal". Vuoden 1976 julkaisu on sekä amerikkalaisena että brittiläisenä versiona, meille pohjoismaalaisille brittiläinen versio sopii paremmin. Eroa näitten kahden version välillä ei ole melkein yhtään. Vuoden 1971 julkaisu oli amerikkalainen

    *Common English New Testament on melko harvinainen mutta hyvä käännös

    *Anchor Bible, The Gospel According to John, by Raymond E. Brown, on vaativa. Raymond oli erittäin perehtynyt Johanneksen evankeliumiin, ja teki tämän perusteoksen jossa on hirveän paljon tutkimistietoa. Taso on melko korkea, mutta jos aihe kiinnostaa niin se on kirjoitettu niin että on mahdollista ymmärtää

    *HCSB, eli Holman Christian Standard Bible, on hyvä jos se luetaan alaviitteiden kautta. Tämän käännöksen alaviitteet nimittäin antavat oikean muodon. Tämä käännös on halpa

    *EMTV, eli English Majority Text Version, on hyvä

    Apostolien tekoja ja kaikkia kirjeitä varten, luen HCSB alaviiteiden kautta, sekä CENT, sekä EMTV, vertaillen niitä. Sitten kun olen lukenut Raamatun kreikkaa niin tulen pystymään vertailemaan paremmalla tavalla

    Voit lukea lisää paikalliselta Enköpingiläiseltä sivultani...:
    http://www.7ehimlen.se/user.php?user=user_popup&userID=11510
    ...siinä on myös muutamia tietoja minusta itsestä.
    Ja muutama tieto lisää minusta löytyy sivusta:
    http://www.christianforums.com.au/member.php?u=19555

    Äänestä

  • Slotte kirjoitti:

    Kiva että tämä aihe kiinnostaa sinua, tietoa janoava
    Toivottavasti vielä seuraat tätä viestiketjua

    Mitkä englannin kieliset käännökset sinulla on? Voisin kertoa eroista niitten välillä. Vai oletko valmis hankkimaan jonkun käännöksen jota sinulla ei ole?

    No, joka tapauksessa: olen selvitellyt näitä Raamatunkäännösasioita koko viime vuoden, intensiivisemmin viimeiset kuukaudet. Ensi lukuvuonna aloitan 5-vuotiset opinnot Uppsalassa ev-lut papiksi, yksi osa niistä opinnoista tulee olemaan Raamatun kreikan opiskelu, ja varmaan tulee olemaan jotain Raamatunkäännöksistä. Mutta olen jo selvitellyt eri käännöksiä enemmän kuin niissä opinnoissa siihen aiheeseen puututaan

    Tulos johon olen päätynyt, löytyy sivusta:
    www.christianforums.com.au/showpost.php?do=showpost&p=1526699
    Hieman selitystä:
    * Se V. Alexanderin Pentateukin käännös (Mooseksen kirjat), on vasta meneillään, eli sitä ei ole vielä saatavilla painettuna, tosin se löytyy internetiltä ja olen itse muokannut siitä tulostukseen hyvin sopivan Word-tiedoston, jonka voin pyydettäessä tulostaa ja lähettää postitse

    * Tanakh-NJPS/New JPS/New Jewish Version (tämä käännös kulkee vaihtelevasti eri nimityksillä) on erittäin huolella tehty ja sanatarkka käännös, jota suosittelen. Se sisältää koko Vanhan Testamentin. Linkeistä...:
    http://www.innvista.com/culture/religion/bible/versions/njps.htm
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bible_translations#English_Jewish_Translations
    ...saat hieman tietoa siitä. Jälkimmäisessä sivussa vertaillaan muutamaa käännöstä, älä sekoita niitä. Siinä mainitaan myös ilmestymisvuodeksi 1962 jolloin osa Vanhaa Testamenttia ilmestyi, mutta se tuli myöhemmin päivitetyksi. Kokonaisuudessaan ja päivitettynä Tanakh-NJPS julkaistiin 1978-1985. Tätä käännnöstä voi ostaa christianbook.com, abebooks.com, tai amazon -sivuilta. Luottokortti on hyvä olla tilausta varten, mahdollisesti voin auttaa tilaamisessa jos sinulla ei ole luottokorttia. Löytyy helposti alle 15 dollarilla, jos haluaa nahkakannen niin tietysti selvästi enemmän

    * TEV=GNB (Todays English Version / Good News Bible) on 1971 ja 1976 julkaisuissaan paras käännös Matteusta ja Luukasta varten. Paras, vaikka ei olekkaan sanatarkka eli "literal". Vuoden 1976 julkaisu on sekä amerikkalaisena että brittiläisenä versiona, meille pohjoismaalaisille brittiläinen versio sopii paremmin. Eroa näitten kahden version välillä ei ole melkein yhtään. Vuoden 1971 julkaisu oli amerikkalainen

    *Common English New Testament on melko harvinainen mutta hyvä käännös

    *Anchor Bible, The Gospel According to John, by Raymond E. Brown, on vaativa. Raymond oli erittäin perehtynyt Johanneksen evankeliumiin, ja teki tämän perusteoksen jossa on hirveän paljon tutkimistietoa. Taso on melko korkea, mutta jos aihe kiinnostaa niin se on kirjoitettu niin että on mahdollista ymmärtää

    *HCSB, eli Holman Christian Standard Bible, on hyvä jos se luetaan alaviitteiden kautta. Tämän käännöksen alaviitteet nimittäin antavat oikean muodon. Tämä käännös on halpa

    *EMTV, eli English Majority Text Version, on hyvä

    Apostolien tekoja ja kaikkia kirjeitä varten, luen HCSB alaviiteiden kautta, sekä CENT, sekä EMTV, vertaillen niitä. Sitten kun olen lukenut Raamatun kreikkaa niin tulen pystymään vertailemaan paremmalla tavalla

    Voit lukea lisää paikalliselta Enköpingiläiseltä sivultani...:
    http://www.7ehimlen.se/user.php?user=user_popup&userID=11510
    ...siinä on myös muutamia tietoja minusta itsestä.
    Ja muutama tieto lisää minusta löytyy sivusta:
    http://www.christianforums.com.au/member.php?u=19555

    Kiitoksia loistavasta vastauksestasi. Taustaa tähän minun tiedon janooni on se että kun luin 1992 käänöstä, käännös maistui puulle ja osa raamatun voimasta "katosi". näin ollen aloin lukea mieluummin 1933/8 käännöstä, joka on mielestäni melkein kaikin puolin parempi. Erityisesti kymmenestä käskystä, "älä tee huorin" (siis 1933/8 käännöksessä) "älä tee vaiorikosta" (1992 käännöksessä) Siis minusta tarkoitus näiden kahden sanan välillä on järkyttävä ja suosin mielelläni enemmän tuota "älä tee huorin".

    Kiinnnostukseni englantilaisista käännöksistä taas on peräisin siitä kun löysin hyllyistämme james kingin englanninkielisen käännöksen. Nyt haluasin tietää tämän taustan. Minua kiinnostaisi myöskin tietää mikä on sanatarkin englanninkielinen käännös.
    KIITOKSIA JO AIEMMIN VASTANNEILLE! JA SIUNAUSTA SEKÄ RAUHAA

    Äänestä

  • tietoa janoava kirjoitti:

    Kiitoksia loistavasta vastauksestasi. Taustaa tähän minun tiedon janooni on se että kun luin 1992 käänöstä, käännös maistui puulle ja osa raamatun voimasta "katosi". näin ollen aloin lukea mieluummin 1933/8 käännöstä, joka on mielestäni melkein kaikin puolin parempi. Erityisesti kymmenestä käskystä, "älä tee huorin" (siis 1933/8 käännöksessä) "älä tee vaiorikosta" (1992 käännöksessä) Siis minusta tarkoitus näiden kahden sanan välillä on järkyttävä ja suosin mielelläni enemmän tuota "älä tee huorin".

    Kiinnnostukseni englantilaisista käännöksistä taas on peräisin siitä kun löysin hyllyistämme james kingin englanninkielisen käännöksen. Nyt haluasin tietää tämän taustan. Minua kiinnostaisi myöskin tietää mikä on sanatarkin englanninkielinen käännös.
    KIITOKSIA JO AIEMMIN VASTANNEILLE! JA SIUNAUSTA SEKÄ RAUHAA

    Aloita lukemalla:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Bible_translations#English_Christian_Translations
    Siitä on jatkolinkki sivuun:
    http://en.wikipedia.org/wiki/King_James_Version

    Vanhan Testamentin heprean ben Hayyim julkaisusta:
    http://www.angelfire.com/sc3/we_dig_montana/Biblep2.html#IB

    Uuden Testamentin Textus Receptus julkaisusta:
    http://www.bibletexts.com/terms/tr-history.htm
    Codex A on noin vuodelta 500 ja evankeliumit siinä edustavat 'Syrian' Byzantine tyyppiä
    Codex W noin 400-luvun puolivälistä, ja p75 (eli papyrus 75) jostain väliltä 175 - 225, edustavat myös 'Syrian' Byzantine tyyppiä

    Lisää King James -käännöksestä:
    http://www.angelfire.com/sc3/we_dig_montana/Biblep2.html#IIIB
    http://www.bible-researcher.com/kjv1.html
    http://www.restoredcog.org/articles/wbtsyu.pdf

    Oletko huomannut viestini:
    21st century King James
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000005&posting=22000000002112957

    Oletko lukenut sivuni...:
    http://www.christianforums.com.au/showpost.php?do=showpost&p=1526699
    ...josta mainitsin edellisessä viestissäni? Jos haluat vain yhden englanninkielisen käännöksen Uutta Testamenttia varten, niin CENT, eli Common English New Testament, olisi hyvä, mutta koska se on harvinainen niin sitä ei kannata välttämättä alkaa hankkia.

    Edelleen sanoisin että Matteusta ja Luukasta varten kannattaa hankkia Good News Bible New Testament 1971 tai 1976 julkaisu, vaikka haluaisikin enemmän "literal" käännöksen

    Muita Uuden Testamentin kirjoja varten sekä Holman Christian Standard Bible (jonka tietysti luet alaviitteiden kautta) että English Majority Text Version, ja vertailet niitä

    Taasen jos et halua verrata kahta englanninkielistä käännöstä, niin mietitään kumpi käännös olisi parempi. EMTV, eli English Majority Text Versionia on mukavempi lukea koska sitä ei tarvitse lukea alaviitteiden kautta, mutta se mistä ehkä et tykkää siinä käännöksessä on se että se on vain kahden miehen tekemä (suurimmalta osin yhden mutta Ilmestyskirja kahden). Se mikä tekee EMTV:n ainutlaatuiseksi on että se on hyödyntänyt molempia nykyajan Majority Text laitosta: Hodges-Farstad 1982, ja Pierpont-Robinson 1995

    Vanhaa Testamenttia varten: Tanakh-NJPS

    Äänestä

  • tietoa janoava kirjoitti:

    Kiitoksia loistavasta vastauksestasi. Taustaa tähän minun tiedon janooni on se että kun luin 1992 käänöstä, käännös maistui puulle ja osa raamatun voimasta "katosi". näin ollen aloin lukea mieluummin 1933/8 käännöstä, joka on mielestäni melkein kaikin puolin parempi. Erityisesti kymmenestä käskystä, "älä tee huorin" (siis 1933/8 käännöksessä) "älä tee vaiorikosta" (1992 käännöksessä) Siis minusta tarkoitus näiden kahden sanan välillä on järkyttävä ja suosin mielelläni enemmän tuota "älä tee huorin".

    Kiinnnostukseni englantilaisista käännöksistä taas on peräisin siitä kun löysin hyllyistämme james kingin englanninkielisen käännöksen. Nyt haluasin tietää tämän taustan. Minua kiinnostaisi myöskin tietää mikä on sanatarkin englanninkielinen käännös.
    KIITOKSIA JO AIEMMIN VASTANNEILLE! JA SIUNAUSTA SEKÄ RAUHAA

    ...ja kaikki muutkin viestit jotka ovat tulleet sen jälkeen kun viimeksi vastasit?

    Tiedän että ei niin helposti huomaa että on tullut vastausta

    Äänestä

  • Slotte kirjoitti:

    ...ja kaikki muutkin viestit jotka ovat tulleet sen jälkeen kun viimeksi vastasit?

    Tiedän että ei niin helposti huomaa että on tullut vastausta

    kaikki on luettu useampaan kertaan ja huolella

    Äänestä

Motiivini tuohon alkuperäiseen kysymykseen perustui siihen, että kun luen raamattua enkä tajua joitain yksittäisiä lauseita, katson muista käännöksistä jos vaikka ne selventäisivät tekstiä minulle.Olisi fantastista jos joku vielä viittisikertoa mikä on sanatarkin englanninkielinen käännös. Kiitoksia jo aiemmin vastanneille.

Äänestä


  • Eija kirjoitti:

    Minä olen tullut siihen ymmärrykseen että King James olis yksi tarkempia. Ja lisäksi internetistä löytyy kyseinen käännös. (linkki alla) Sanoista on linkit myös alkukieln sanoihin ja niitä selvennetään hivenen.

    http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kor. 13&rnd=1074065247748

    Kyllä King Jameksesta löytyy ihan riittävästi
    virheitä Luoe vaikka Saulin Hurmoksesta niin
    alkaa tulla eri tekstiä esiin. Samoin Uudesta
    Testamentista löytyy myös saman kaltaisia virheitä.

    Siinain käännökset ovat kaikkein tarkemmat. Kuten uusi Englantilainen käännös on jo paljon parempi.

    Ystävyydellä Aramis ::

    Äänestä

  • Eija kirjoitti:

    Minä olen tullut siihen ymmärrykseen että King James olis yksi tarkempia. Ja lisäksi internetistä löytyy kyseinen käännös. (linkki alla) Sanoista on linkit myös alkukieln sanoihin ja niitä selvennetään hivenen.

    http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=1. Kor. 13&rnd=1074065247748

    tietoa janoava, jos sinua tosiaan kiinnostaa King James Version, jota Pohjois-Amerikassa kutsutaan nimellä Authorized Version (AV), niin vilkaiseppa tätä:
    http://www.kj21.com

    Äänestä

Uusin käännös vuodelta 1992 on paras tähänastisista, koska se on tehty nykyajan menetelmin.

Äänestä
  • Koska 1992 käännöstä on mielestäni "muokattu" nykyaikaan liikaa.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    Koska 1992 käännöstä on mielestäni "muokattu" nykyaikaan liikaa.

    1600-luvun käännös on vielä parempi. Sitä ei ole muokattu niinkään paljon nykyaikaan.

    Äänestä

  • ....... kirjoitti:

    Koska 1992 käännöstä on mielestäni "muokattu" nykyaikaan liikaa.

    Olet oikeassa, siinä on pyyhitty pois "pöydältä" se mitä Raamattu tarkoittaa, on haettu nykypäivän sanaa tai sanontaa asialle jota ei tämän päivän sanalla voi kuvailla.
    Toisaalla kerroin esim. sanasta tanssi karkeloinnin ja hyppelyn tilalla. Tanssilla käsitämme helposti tämän päivän jopa paritanssia ja sitähän ei Raamatun ajan "tanssi" ollut. Herodiaan tytär ilmeisesti strippasi. Naiset "tanssivat" elikkä karkeloivat keskenään iloissaan kun näkivät miehensä palaavan sodasta. Eivät he tanssineet kuten nykyinen antaa ymmärtää vaan lähinnä hyppelivät ilosta, mikä kuulostaakin luonnollisemmalta tuossa vaiheessa.

    Äänestä

  • Raamatun tarkoitus on välittää meille Jumalan ilmoitus oikealla tavalla.

    Käännös, jossa teksti on muotoiltu siten että ihmiset pitäisivät siitä, ei välttämättä ole paras mahdollinen.

    Mutta pääasia on, että tutustumme Jumalan Sanaan ja luemme sitä ahkerasti.

    Itse pidän 33/38 käännöksestä, mutta halutessani lisää tietoa määrätyistä jakeista, käytän myös Novumia sekä Raamattu kansalle -käännstä. Tosi VT kyseisestä versiosta valmistuu vasta 2005.

    Äänestä

Että mistä tämä 1992 käännös on käännetty?

Mulle on englanninkielinen versio (luultavati international) kyllä ollut kaikkein sujuvinta luettavaa, siis ymmärettävämpi ja modernimpi kuin mikään suomenkielinen.

Äänestä
  • Käännöksen syntyvaiheet
    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous asetti vuonna 1973 komitean Raamatun uuden suomennoksen aikaan saamiseksi. Komitean puheenjohtajana toimi piispa Aimo T. Nikolainen, ja sen jäseninä työskentelivät Jussi Aro, Esko Haapa, Osmo Ikola, Heikki Koskenniemi, Aarre Lauha, Lassi Nummi, Ilmari Soisalon-Soininen, Jukka Thurén ja Kalevi Toiviainen. Toiviaisen tultua valituksi piispaksi, Aron kuoltua ja Lauhan pyydettyä eron kirkolliskokous valitsi heidän tilalleen Juha Pihkalan, Heikki Palvan ja Timo Veijolan.
    Ortodoksista kirkkoa ovat komiteassa edustaneet Johannes Seppälä, arkkipiispa Johannes ja Merja Merras. Vapaitten kristittyjen neuvostoa on edustanut Valtter Luoto, varamiehenään Väinö A. Hyvönen. Katolinen kirkko on osallistunut työskentelyyn antamalla palautetta.

    Komitean käännösehdotus julkaistiin kolmena niteenä vuosina 1989--1991. Niiden johdannoissa on selostettu tekstilähteitä, joihin suomennos perustuu. Johdannoissa mainitaan myös käännöstyöhön osallistuneet asiantuntijat, kerrotaan työn organisoinnista ja kuvataan käännöstyön ongelmia ja saadun palautteen merkitystä.

    Käännösperiaatteet
    Kirkolliskokous hyväksyi käännöstyön periaatteet komitean osamietinnön pohjalta 1975. Suomennoksen kielellisenä tavoitteena on selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli. Sen mukaisesti käännöstyössä on otettu huomioon kielemme kehitys ja luovuttu erityisestä raamattukielestä. Sanastossa ja virkerakenteissa on pyritty siihen, että käännös ei tarpeettomasti toista alkukielten piirteitä vaan ensisijaisesti välittää lukijalle Raamatun tekstien sisällön.
    Kansainvälisen käytännön mukaisesti suomennos on varustettu väliotsikoilla, jotka on yleensä johdettu suoraan varsinaisesta tekstistä. Lukujen ja jakeiden numerointi on uusimpien tekstijulkaisujen mukainen.

    Tekstin *-merkki osoittaa, että käännökseen on liitetty selite. Tekstissä hakasulkeilla [ ] erotetut jakeet tai jakeen osat eivät sisälly varhaisimpiin käsikirjoituksiin. Osa tällaisista jaksoista on sijoitettu käännöksen selitteisiin. Selitteiden avulla on myös helpotettu yleiskuvan saamista kokonaisuudesta, valotettu nimen tai sanan alkuperää ja annettu tietoa Raamatun ajan tapakulttuurista.

    Kun joissakin selitteissä viitataan masoreettiseen tekstiin, sillä tarkoitetaan juutalaisen perinteen vaalimaa tekstiä, jonka paras edustaja on vuodelta 1008 jKr. peräisin oleva käsikirjoitus. Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, jonka varhaisimmat osat ovat syntyneet kolmannella vuosisadalla eKr. Qumranin tekstit ovat Kuolleenmeren luolista 1940--1950-luvulla löydettyjä Raamatun käsikirjoituksia, jotka ovat peräisin ajanlaskumme alun tienoilta; niitä ei ole voitu hyödyntää aiemmissa suomalaisissa Raamatuissa.

    Kirkolliskokouskäsittely
    Kirkolliskokous asetti vuonna 1988 yhdeksänjäsenisen raamatunkäännösvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimi piispa Kalevi Toiviainen, ja sen jäseninä olivat Timo Komulainen, Irja Mether, Helka Mänttäri, Keijo Nissilä, Jussi Pelto-Piri, Pentti Simojoki, Raija Sollamo ja Otso Sovijärvi. Pelto-Pirin erottua kirkolliskokouksen jäsenyydestä hänen tilalleen valittiin Kari Vappula. Valiokunta käsitteli käännösehdotuksesta annetut lausunnot. Kirkolliskokous hyväksyi suomennoksen 11. 1. 1992 raamatunkäännösvaliokunnan esityksen pohjalta.
    Toimitustyö
    Kirkolliskokous valitsi marraskuussa 1991 Raamatulle toimituskunnan. Toimituskunnan puheenjohtajana toimi Raija Sollamo, ja sen jäseninä työskentelivät Aarre Huhtala, Leena Huima, Timo Komulainen, Kalevi Nummi, Pertti Pajunen ja Aarne Toivanen. Toimituskunta on saattanut tekstin painokuntoon ja laatinut mittojen ja rahojen sekä ajanlaskun ja juhla-aikojen selitykset.
    Käännöksen välimerkkien käyttöä sekä nimistön oikeinkirjoitusta ja taivutusta on yhtenäistetty kielenhuollon suositusten mukaisiksi. Runoteksteissä toimituskunta on johdonmukaistanut käännöksen kirjoitusasua ja kulloisenkin puhujan merkitsemistä. Repliikkiviivaa on käytetty ensisijaisesti Jumalan tai profeetan puhejaksoissa, muissa lainauksissa yleensä tavanomaisen käytännön mukaisia lainausmerkykejä.

    Toimituskunta on kauttaaltaan tarkistanut apulaisprofessori Esko Haavan laatimat rinnakkaispaikkaviitteet. Viitteiden tehtävänä on ilmoittaa kyseisessä jakeessa lainattu tai sen kanssa muuten yhteen kuuluva raamatunkohta, antaa tietoa tapahtumien tai ilmiöiden taustasta ja valottaa laajempia asiakokonaisuuksia sekä osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin välisiä yhteyksiä. Viitteiden -merkit kiinnittävät huomion niihin raamatunkohtiin, joiden yhteydessä lukijalle annetaan lisäviitteitä. Viitejaksoa jakava -merkki osoittaa, että viitteet kohdentuvat jakeen eri asiaryhmiin. Aiemman käytännön mukaisesti osa viitteistä liittyy Vanhan testamentin ns. apokryfikirjoihin.

    Uusi käännös otetaan käyttöön suomalaisen Raamatun juhlavuonna, jolloin on kulunut 350 vuotta ensimmäisen suomenkielisen kokoraamatun ilmestymisestä. Vuoden 1992 käännös on laadittu erilaisissa oloissa ja erilaisin mahdollisuuksin kuin varhainen edeltäjänsä, mutta sen tehtävä on sama: välittää Jumalan sana kielellä, jota jokainen suomalainen ymmärtää.

    Helsingissä 10. kesäkuuta 1992

    Äänestä

  • evl kirjoitti:

    Käännöksen syntyvaiheet
    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous asetti vuonna 1973 komitean Raamatun uuden suomennoksen aikaan saamiseksi. Komitean puheenjohtajana toimi piispa Aimo T. Nikolainen, ja sen jäseninä työskentelivät Jussi Aro, Esko Haapa, Osmo Ikola, Heikki Koskenniemi, Aarre Lauha, Lassi Nummi, Ilmari Soisalon-Soininen, Jukka Thurén ja Kalevi Toiviainen. Toiviaisen tultua valituksi piispaksi, Aron kuoltua ja Lauhan pyydettyä eron kirkolliskokous valitsi heidän tilalleen Juha Pihkalan, Heikki Palvan ja Timo Veijolan.
    Ortodoksista kirkkoa ovat komiteassa edustaneet Johannes Seppälä, arkkipiispa Johannes ja Merja Merras. Vapaitten kristittyjen neuvostoa on edustanut Valtter Luoto, varamiehenään Väinö A. Hyvönen. Katolinen kirkko on osallistunut työskentelyyn antamalla palautetta.

    Komitean käännösehdotus julkaistiin kolmena niteenä vuosina 1989--1991. Niiden johdannoissa on selostettu tekstilähteitä, joihin suomennos perustuu. Johdannoissa mainitaan myös käännöstyöhön osallistuneet asiantuntijat, kerrotaan työn organisoinnista ja kuvataan käännöstyön ongelmia ja saadun palautteen merkitystä.

    Käännösperiaatteet
    Kirkolliskokous hyväksyi käännöstyön periaatteet komitean osamietinnön pohjalta 1975. Suomennoksen kielellisenä tavoitteena on selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli. Sen mukaisesti käännöstyössä on otettu huomioon kielemme kehitys ja luovuttu erityisestä raamattukielestä. Sanastossa ja virkerakenteissa on pyritty siihen, että käännös ei tarpeettomasti toista alkukielten piirteitä vaan ensisijaisesti välittää lukijalle Raamatun tekstien sisällön.
    Kansainvälisen käytännön mukaisesti suomennos on varustettu väliotsikoilla, jotka on yleensä johdettu suoraan varsinaisesta tekstistä. Lukujen ja jakeiden numerointi on uusimpien tekstijulkaisujen mukainen.

    Tekstin *-merkki osoittaa, että käännökseen on liitetty selite. Tekstissä hakasulkeilla [ ] erotetut jakeet tai jakeen osat eivät sisälly varhaisimpiin käsikirjoituksiin. Osa tällaisista jaksoista on sijoitettu käännöksen selitteisiin. Selitteiden avulla on myös helpotettu yleiskuvan saamista kokonaisuudesta, valotettu nimen tai sanan alkuperää ja annettu tietoa Raamatun ajan tapakulttuurista.

    Kun joissakin selitteissä viitataan masoreettiseen tekstiin, sillä tarkoitetaan juutalaisen perinteen vaalimaa tekstiä, jonka paras edustaja on vuodelta 1008 jKr. peräisin oleva käsikirjoitus. Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, jonka varhaisimmat osat ovat syntyneet kolmannella vuosisadalla eKr. Qumranin tekstit ovat Kuolleenmeren luolista 1940--1950-luvulla löydettyjä Raamatun käsikirjoituksia, jotka ovat peräisin ajanlaskumme alun tienoilta; niitä ei ole voitu hyödyntää aiemmissa suomalaisissa Raamatuissa.

    Kirkolliskokouskäsittely
    Kirkolliskokous asetti vuonna 1988 yhdeksänjäsenisen raamatunkäännösvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimi piispa Kalevi Toiviainen, ja sen jäseninä olivat Timo Komulainen, Irja Mether, Helka Mänttäri, Keijo Nissilä, Jussi Pelto-Piri, Pentti Simojoki, Raija Sollamo ja Otso Sovijärvi. Pelto-Pirin erottua kirkolliskokouksen jäsenyydestä hänen tilalleen valittiin Kari Vappula. Valiokunta käsitteli käännösehdotuksesta annetut lausunnot. Kirkolliskokous hyväksyi suomennoksen 11. 1. 1992 raamatunkäännösvaliokunnan esityksen pohjalta.
    Toimitustyö
    Kirkolliskokous valitsi marraskuussa 1991 Raamatulle toimituskunnan. Toimituskunnan puheenjohtajana toimi Raija Sollamo, ja sen jäseninä työskentelivät Aarre Huhtala, Leena Huima, Timo Komulainen, Kalevi Nummi, Pertti Pajunen ja Aarne Toivanen. Toimituskunta on saattanut tekstin painokuntoon ja laatinut mittojen ja rahojen sekä ajanlaskun ja juhla-aikojen selitykset.
    Käännöksen välimerkkien käyttöä sekä nimistön oikeinkirjoitusta ja taivutusta on yhtenäistetty kielenhuollon suositusten mukaisiksi. Runoteksteissä toimituskunta on johdonmukaistanut käännöksen kirjoitusasua ja kulloisenkin puhujan merkitsemistä. Repliikkiviivaa on käytetty ensisijaisesti Jumalan tai profeetan puhejaksoissa, muissa lainauksissa yleensä tavanomaisen käytännön mukaisia lainausmerkykejä.

    Toimituskunta on kauttaaltaan tarkistanut apulaisprofessori Esko Haavan laatimat rinnakkaispaikkaviitteet. Viitteiden tehtävänä on ilmoittaa kyseisessä jakeessa lainattu tai sen kanssa muuten yhteen kuuluva raamatunkohta, antaa tietoa tapahtumien tai ilmiöiden taustasta ja valottaa laajempia asiakokonaisuuksia sekä osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin välisiä yhteyksiä. Viitteiden -merkit kiinnittävät huomion niihin raamatunkohtiin, joiden yhteydessä lukijalle annetaan lisäviitteitä. Viitejaksoa jakava -merkki osoittaa, että viitteet kohdentuvat jakeen eri asiaryhmiin. Aiemman käytännön mukaisesti osa viitteistä liittyy Vanhan testamentin ns. apokryfikirjoihin.

    Uusi käännös otetaan käyttöön suomalaisen Raamatun juhlavuonna, jolloin on kulunut 350 vuotta ensimmäisen suomenkielisen kokoraamatun ilmestymisestä. Vuoden 1992 käännös on laadittu erilaisissa oloissa ja erilaisin mahdollisuuksin kuin varhainen edeltäjänsä, mutta sen tehtävä on sama: välittää Jumalan sana kielellä, jota jokainen suomalainen ymmärtää.

    Helsingissä 10. kesäkuuta 1992

    Mutta sanomasta tehty tiskivettä. Kaikki laimennettu sellaiseksi että muka kaikki voisivat sen vastaanottaa. Mutta siitä ytimekkyys ja myös sanoman tehokkuus kärsii. Raamatunkäännökselle kävi kuin lastenkasvatukselle. Jos olisit ystävällinen.-no en ole..no älä sitten että niin juu jaa ja sillviisii. Samoinkuin evankelisluterilainen kirkko pyrkii samaistumaan maallistuneeseen seurakuntaansa, samoin on uusimman raamatunkäännöksen sanomasta tullut tiskivettä. Voima on hävinnyt.

    Äänestä

  • yksi kirjoitti:

    Mutta sanomasta tehty tiskivettä. Kaikki laimennettu sellaiseksi että muka kaikki voisivat sen vastaanottaa. Mutta siitä ytimekkyys ja myös sanoman tehokkuus kärsii. Raamatunkäännökselle kävi kuin lastenkasvatukselle. Jos olisit ystävällinen.-no en ole..no älä sitten että niin juu jaa ja sillviisii. Samoinkuin evankelisluterilainen kirkko pyrkii samaistumaan maallistuneeseen seurakuntaansa, samoin on uusimman raamatunkäännöksen sanomasta tullut tiskivettä. Voima on hävinnyt.

    Kuvailisitko hiukan sitä "voimaa", joka mielestäsi on Raamatun sivuilta hävinnyt.

    Äänestä

  • yksi kirjoitti:

    Mutta sanomasta tehty tiskivettä. Kaikki laimennettu sellaiseksi että muka kaikki voisivat sen vastaanottaa. Mutta siitä ytimekkyys ja myös sanoman tehokkuus kärsii. Raamatunkäännökselle kävi kuin lastenkasvatukselle. Jos olisit ystävällinen.-no en ole..no älä sitten että niin juu jaa ja sillviisii. Samoinkuin evankelisluterilainen kirkko pyrkii samaistumaan maallistuneeseen seurakuntaansa, samoin on uusimman raamatunkäännöksen sanomasta tullut tiskivettä. Voima on hävinnyt.

    En tiedä tuon voiman suhteen, mutta nykyinen on liiaksi "nykykielennetty" jolloin on käynyt niin, että jotkut Raamatun ajan asiat ovat tulleet tämän päivän käsityksenomaisiksi jolloin on käsitys Raamatun sanomasta ja sen ajan asiasta muuttunut.
    Esim. nykykäännös käyttää sanaa tanssi entisen sanan karkelointi ja hyppelyt tilalla. Sana tanssi antaa aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä Raamatun aikana oli.

    Äänestä

  • evl kirjoitti:

    Käännöksen syntyvaiheet
    Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous asetti vuonna 1973 komitean Raamatun uuden suomennoksen aikaan saamiseksi. Komitean puheenjohtajana toimi piispa Aimo T. Nikolainen, ja sen jäseninä työskentelivät Jussi Aro, Esko Haapa, Osmo Ikola, Heikki Koskenniemi, Aarre Lauha, Lassi Nummi, Ilmari Soisalon-Soininen, Jukka Thurén ja Kalevi Toiviainen. Toiviaisen tultua valituksi piispaksi, Aron kuoltua ja Lauhan pyydettyä eron kirkolliskokous valitsi heidän tilalleen Juha Pihkalan, Heikki Palvan ja Timo Veijolan.
    Ortodoksista kirkkoa ovat komiteassa edustaneet Johannes Seppälä, arkkipiispa Johannes ja Merja Merras. Vapaitten kristittyjen neuvostoa on edustanut Valtter Luoto, varamiehenään Väinö A. Hyvönen. Katolinen kirkko on osallistunut työskentelyyn antamalla palautetta.

    Komitean käännösehdotus julkaistiin kolmena niteenä vuosina 1989--1991. Niiden johdannoissa on selostettu tekstilähteitä, joihin suomennos perustuu. Johdannoissa mainitaan myös käännöstyöhön osallistuneet asiantuntijat, kerrotaan työn organisoinnista ja kuvataan käännöstyön ongelmia ja saadun palautteen merkitystä.

    Käännösperiaatteet
    Kirkolliskokous hyväksyi käännöstyön periaatteet komitean osamietinnön pohjalta 1975. Suomennoksen kielellisenä tavoitteena on selkeä, luonteva ja nykyaikainen yleiskieli. Sen mukaisesti käännöstyössä on otettu huomioon kielemme kehitys ja luovuttu erityisestä raamattukielestä. Sanastossa ja virkerakenteissa on pyritty siihen, että käännös ei tarpeettomasti toista alkukielten piirteitä vaan ensisijaisesti välittää lukijalle Raamatun tekstien sisällön.
    Kansainvälisen käytännön mukaisesti suomennos on varustettu väliotsikoilla, jotka on yleensä johdettu suoraan varsinaisesta tekstistä. Lukujen ja jakeiden numerointi on uusimpien tekstijulkaisujen mukainen.

    Tekstin *-merkki osoittaa, että käännökseen on liitetty selite. Tekstissä hakasulkeilla [ ] erotetut jakeet tai jakeen osat eivät sisälly varhaisimpiin käsikirjoituksiin. Osa tällaisista jaksoista on sijoitettu käännöksen selitteisiin. Selitteiden avulla on myös helpotettu yleiskuvan saamista kokonaisuudesta, valotettu nimen tai sanan alkuperää ja annettu tietoa Raamatun ajan tapakulttuurista.

    Kun joissakin selitteissä viitataan masoreettiseen tekstiin, sillä tarkoitetaan juutalaisen perinteen vaalimaa tekstiä, jonka paras edustaja on vuodelta 1008 jKr. peräisin oleva käsikirjoitus. Septuaginta on Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, jonka varhaisimmat osat ovat syntyneet kolmannella vuosisadalla eKr. Qumranin tekstit ovat Kuolleenmeren luolista 1940--1950-luvulla löydettyjä Raamatun käsikirjoituksia, jotka ovat peräisin ajanlaskumme alun tienoilta; niitä ei ole voitu hyödyntää aiemmissa suomalaisissa Raamatuissa.

    Kirkolliskokouskäsittely
    Kirkolliskokous asetti vuonna 1988 yhdeksänjäsenisen raamatunkäännösvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimi piispa Kalevi Toiviainen, ja sen jäseninä olivat Timo Komulainen, Irja Mether, Helka Mänttäri, Keijo Nissilä, Jussi Pelto-Piri, Pentti Simojoki, Raija Sollamo ja Otso Sovijärvi. Pelto-Pirin erottua kirkolliskokouksen jäsenyydestä hänen tilalleen valittiin Kari Vappula. Valiokunta käsitteli käännösehdotuksesta annetut lausunnot. Kirkolliskokous hyväksyi suomennoksen 11. 1. 1992 raamatunkäännösvaliokunnan esityksen pohjalta.
    Toimitustyö
    Kirkolliskokous valitsi marraskuussa 1991 Raamatulle toimituskunnan. Toimituskunnan puheenjohtajana toimi Raija Sollamo, ja sen jäseninä työskentelivät Aarre Huhtala, Leena Huima, Timo Komulainen, Kalevi Nummi, Pertti Pajunen ja Aarne Toivanen. Toimituskunta on saattanut tekstin painokuntoon ja laatinut mittojen ja rahojen sekä ajanlaskun ja juhla-aikojen selitykset.
    Käännöksen välimerkkien käyttöä sekä nimistön oikeinkirjoitusta ja taivutusta on yhtenäistetty kielenhuollon suositusten mukaisiksi. Runoteksteissä toimituskunta on johdonmukaistanut käännöksen kirjoitusasua ja kulloisenkin puhujan merkitsemistä. Repliikkiviivaa on käytetty ensisijaisesti Jumalan tai profeetan puhejaksoissa, muissa lainauksissa yleensä tavanomaisen käytännön mukaisia lainausmerkykejä.

    Toimituskunta on kauttaaltaan tarkistanut apulaisprofessori Esko Haavan laatimat rinnakkaispaikkaviitteet. Viitteiden tehtävänä on ilmoittaa kyseisessä jakeessa lainattu tai sen kanssa muuten yhteen kuuluva raamatunkohta, antaa tietoa tapahtumien tai ilmiöiden taustasta ja valottaa laajempia asiakokonaisuuksia sekä osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin välisiä yhteyksiä. Viitteiden -merkit kiinnittävät huomion niihin raamatunkohtiin, joiden yhteydessä lukijalle annetaan lisäviitteitä. Viitejaksoa jakava -merkki osoittaa, että viitteet kohdentuvat jakeen eri asiaryhmiin. Aiemman käytännön mukaisesti osa viitteistä liittyy Vanhan testamentin ns. apokryfikirjoihin.

    Uusi käännös otetaan käyttöön suomalaisen Raamatun juhlavuonna, jolloin on kulunut 350 vuotta ensimmäisen suomenkielisen kokoraamatun ilmestymisestä. Vuoden 1992 käännös on laadittu erilaisissa oloissa ja erilaisin mahdollisuuksin kuin varhainen edeltäjänsä, mutta sen tehtävä on sama: välittää Jumalan sana kielellä, jota jokainen suomalainen ymmärtää.

    Helsingissä 10. kesäkuuta 1992

    Kiitos pitkästä ja asiallisesta vastauksesta.

    Siis lähteet uudelle versiolle on ollut samat kuin vanhallekin: Juutalaisten jopa tuhat vuotta vanhat hebreankieliset versiot ja vanhimmat vanhan testamentin kreikankieliset versiot. Lisäksi Qumranin tekstit. Siis on pyritty kääntämään melko alkuperäisiä tekstejä. Ihmettelenpä vaan ettei ole vanhojen tekstien uudenaikaistamisia lainattu muidenkielisten käännösten uusimmista versioista suoraan suomen kielelle. Tai ehkä niin onkin. Lähteet on kuulemma johdannossakin, mutta en sitä löytänyt.

    Äänestä

  • no jaa kirjoitti:

    En tiedä tuon voiman suhteen, mutta nykyinen on liiaksi "nykykielennetty" jolloin on käynyt niin, että jotkut Raamatun ajan asiat ovat tulleet tämän päivän käsityksenomaisiksi jolloin on käsitys Raamatun sanomasta ja sen ajan asiasta muuttunut.
    Esim. nykykäännös käyttää sanaa tanssi entisen sanan karkelointi ja hyppelyt tilalla. Sana tanssi antaa aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä Raamatun aikana oli.

    2. Samuelin kirja 6

    Biblia 1776
    14 Ja David hyppäsi kaikella voimalla Herran edessä ja hän oli vaatetettu liinaisella päällisvaatteella.

    Raamattu 33/38
    14 Ja Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan.

    Raamattu 1992
    14 Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tietoa janoava kirjoitti:

Elikkä jakakaa ihmeessä hyvät ihmiset tietoa minulle raamatun käännösten taustat. siis elikkä esim. vuoden 1992 käännös on käännetty enemmän aatteiden puolesta eikä niin sanatarkasti. myös mikä käännös on sanatarkin olisi mielenkiintoista tietää. Toivottavasti ymmärsitte. olkaa kilttejä ja auttakaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu