Paavo Lipponen osoittaa vahvoilla puheenvuoroillaan, että hän on edelleen visionäärinen vaikuttaja.
Paavo Lipponen on koko uransa ajan ollut kiinnostunut ulkopolitiikan kysymyksistä ja hänen osaamisensa mm. EU-asioissa on ylivoimainen.
Lipposella on lisäksi laaja kontaktiverkosto. Hän tuntee henkilökohtaisesti suurimman osan EU:n päämiehistä.
Pääministeri Matti Vanhanen on täysi untuvikko ja häntä viedään EU-neuvotteluissa kuin litran mittaa. Hyvä esimerkki on tämä tapaus, jossa Vanhanen luopui Suomelle jo luvatusta Elintarvikevirastosta ja otti tilalle Kemikaaliviraston, jota todennäköisesti ei koskaan edes perusteta. Vanhanen antoi liian helposti periksi ja se johtui sekä osaamattomuudesta että selkärangattomuudesta.
Toivottavasti Matti Vanhas-hallituskokeilu jää lyhytaikaiseksi ja osaava sini-puna hallitus palautetaan valtaan. Pääministeriksi saa palata taitava Paavo Lipponen, joka sopivasti on ollut reservissä eduskunnan puhemiehenä.
Paavo Lipponen on koko uransa ajan ollut kiinnostunut ulkopolitiikan kysymyksistä ja hänen osaamisensa mm. EU-asioissa on ylivoimainen.
Lipposella on lisäksi laaja kontaktiverkosto. Hän tuntee henkilökohtaisesti suurimman osan EU:n päämiehistä.
Pääministeri Matti Vanhanen on täysi untuvikko ja häntä viedään EU-neuvotteluissa kuin litran mittaa. Hyvä esimerkki on tämä tapaus, jossa Vanhanen luopui Suomelle jo luvatusta Elintarvikevirastosta ja otti tilalle Kemikaaliviraston, jota todennäköisesti ei koskaan edes perusteta. Vanhanen antoi liian helposti periksi ja se johtui sekä osaamattomuudesta että selkärangattomuudesta.
Toivottavasti Matti Vanhas-hallituskokeilu jää lyhytaikaiseksi ja osaava sini-puna hallitus palautetaan valtaan. Pääministeriksi saa palata taitava Paavo Lipponen, joka sopivasti on ollut reservissä eduskunnan puhemiehenä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Nythän on selvinnyt, että Paavo Lipponen ei tosiasiallisesti saanut mitään sitovaa lupausta ko. virastosta, antoi vaalikampanjan aikana vain ymmärtää sopineensa asian. Oikeasti Matti Vanhanen ei siis voinut luopua Elintarvikevirastosta.
Elintarvikeviraston saamisesta Suomeen vallitsi laaja yksimielisyys EU:ssa jo ennen kuin Italiasta tuli EU:n puheenjohtajamaa.
Kaikki maat Italiaa lukuunottamatta kannattivat viraston perustamista Suomeen.
Viime vuoden alussa Lipponen ja Berlusconi tekivät viraston sijoittamista sopimuksen. Lipponen kertoi myös julkisuudessa asiasta.
Kun Matti Vanhanen osallistui ensimmäiseen EU-huippukokoukseen, virastoasiaa käsiteltiin. Ilmeisesti Matti Vanhanen on niin pehmeä tyyppi, että hän ei pystynyt pitämään kiinni edes sovituista asioista. Tietysti kyse voi olla myös kepulaisesta pettämiskulttuurista, jossa sovitut asiat toimivat vasta iltalypsyn pohjana. Matti Vanhanen siis luopui Suomelle sovitusta Elintarvikevirastosta ja esitteli muka suurena "voittona" tätä Kemikaalivirasto.
Tosiasiassa neuvotteluissa Vanhanen kirjaimellisesti nosti kädet pystyyn.
Tälläin "Klonkku" meillä siis nyt on pääministerinä.
BERLUSCONI EI SANONUNUT MISSÄÄN VAIHEESSA LUOPUVANSA ELINTARVIKEVIRASTOSTA. VIRASTO OLISI JÄÄÄNY BELGIAAN ELLEI JOMPIKUMPI MAA OLISI LUOPUNUT.
LIPPONEN KERTOI VAALIVALEEN, JONKA MUKAAN BERLUSCONI OLI SUOSTUNUT VIRASTON SIJOITTAMISESTA SUOMEEN.
TOSIASIASSA AINOAT VAIHTOEHDOT LIPPOSEN VALEHTELUN JÄLKEEN VIRASTOLLE SIIS OLIVAT BELGIA TAI ITALIA.
Vai noin Hokkanen on Ilkassa kirjoittanut....
Otan osaa.
Totuus on kuitenkin se, että Elintarvikeviraston tulo oli jo sovittu Suomeen.
Matti Vanhanen muni valmiin sopimuksen ja tuuletti mokaansa vieläpä suurena voittona. Säälittävää.
Demaristako luit tuon?
Otan osaa.
Paavo Lipponen osoittaa kahjoilla puheenvuoroillaan, että hän on edelleen radionaalinen vilkuttaja.
Paavo Lipponen on koko auransa ajan ollut kiinnostunut lumipolitiikan kysymyksistä ja hänen osaamisensa mm. em. asioissa on ylivoimainen.
Lipposella on lisäksi laaja kontaktiverkosto. Hän tuntee henkilökohtaisesti suurimman osan Hki:n talonmiehistä.
Pääministeri Matti Vanhanen on löysä lumiukko ja häntä viedään em. neuvotteluissa kuin litran mittaa. Hyvä esimerkki on tämä tapaus, jossa Vanhanen luopui pihalle jo luvatusta elintarvikevarastosta ja otti tilalle polkupyörävaraston, jota todennäköisesti ei koskaan edes perusteta. Vanhanen antoi liian helposti periksi ja se johtui sekä osaamattomuudesta että selkärangattomuudesta.
Toivottavasti Matti Vanhas- pihapiirikokeilu jää lyhytaikaiseksi ja osaava sinipuna -kiinteistöhuolto palautetaan valtaan. Talonmieheksi saa palata valtava Paavo Lipponen, joka sopivasti on ollut reservissä eduskuntatalon pylväänä.
Lipponen vaikuttaa hieman katkeralta, kun hänellä ei enää nyt ole oikeastaan mitään todellista valtaa. Hänen kommentointinsa on myös sikäli haitallista, kun hänen mielipiteensä poikkeavat hallituksen ja hänen oman puolueensa ministerien kannasta.
Politiikan toimittaja Jalmari Torikka kirjoittaa eilen Iltalehdessä osaavasti:
"1 Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on noussut pitkän ja vaiheikkaan poliittisen uransa kohutuimpaan rooliin. Mediassa ei hänen kannanottojaan ole koskaan aikaisemmin käsitelty niin laajasti kuin tällä hetkellä.
Yleisimmin arvioidaan, että Lipposen aktiivinen esiintyminen kumpuaa pääministerin paikan menetyksen aiheuttamasta pettymyksestä. Lipposen toiminnassa nähdään epätoivoinen tarve olla edelleen poliittinen vallankäyttäjä numero yksi. Monikaan ei halua miettiä, että taustalta voisi sittenkin löytyä aito huoli tasavallan tulevaisuudesta. Tulevaisuudesta, joka on vahvasti sidoksissa Euroopan unioniin.
2 Onko mahdotonta uskoa siihen, että Paavo Lipponen jättäisi mielellään jo koko politiikan ja siirtyisi pienten lastensa koti-isäksi? Miksi politiikassa ensimmäiseksi vedetään halpamaisia johtopäätöksiä ihmisen kyltymättömästä kunnianhimosta?
Varmasti Lipponen tietää, että hän EU-puheillaan saa kotimaassa vain rapaa silmilleen. Samalla tavalla häntä arvosteltiin 1980-luvun puolivälissä, jolloin hän oli vahvasti ja melko yksin ajamassa Suomea EY:n jäseneksi. Hän näki Eurooppaan kuulumisen Suomelle suorastaan elinehdoksi. Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajakautenaan Lipposella oli vielä mahdollisuus syventää näkemystään Euroopan integraatiosta.
3 Hallituksessa riemuittiin, kun Suomen johdolla muutamat pienet EU-maat saivat puumerkkinsä EU:n perustuslain turvallisuuspoliittiseen pykälään. Miksiköhän muut maat jäivät mieluummin taustalle Suomen hääriessä muutostavoitteineen?
Jos Suomi haluaa välttämättä pysytellä EU:n isojen maiden turvallisuuspolitiikan ulkopuolella, asia on muille jäsenmaille yhdentekevä. Kun Lipponen sanoi, että Matti Vanhasen on pääministerinä otettava haltuunsa pääministerille kuuluva valta EU-asioissa, tämä käsitettiin moitteeksi. Kuitenkin Lipponen kannanotollaan halusi tukea pääministeriä ja hänen asemaansa.
4 Todennäköisesti Lipponen tuntee Euroopan unionin pyrkimykset ja tulevaisuudentavoitteet sekä sen paljonpuhutun ytimen paremmin kuin kukaan muu Suomessa. Kahdeksan pääministerivuotensa aikana, ja jo sitä ennenkin, hän lisäksi ystävystyi Euroopan todellisten päättäjien kanssa. Asiantuntemukseensa nojautuen Lipponen haluaa antaa tukensa ja neuvonsa, jotta Suomi saavuttaisi joka suhteessa turvallisen aseman Euroopassa. "
Hups, meinasi silmät saada krampin kuin luin että "Torikka kirjoittaa osaavasti".
Torikka kirjoittaa niinkuin niin monet veteraani-ikäiset journalistit, joille intellektualismista riittää Valitut Palat ja tyyli on sen mukaista: "monet", "yleensä", "useasti", jne, jne. Epämääräisiä määreitä miltei joka lauseessa. Toisaalta - toisaalta asetelmat, vahvistussanat kuten "todella", "aito", jne, ja ennen muuta tolkuton passiivisen vernimuodon käyttö, joka luo näennäisesti asiallisen vaikutelmat, ovat tämän kirjoitustavan tunnusmerkit.
Jos kielipöhö siilataan pois ja sanottava ja todisteet haavin pohjalta tutkitaan, jäljelle ei jää muuta kuin voimapolitiikkaan Lipposen tavoin ihastuneen kolumnistin uskontunnustus.
Siitä on pitkä matka siihen että edes nähtäisiin missä raossa Lipponen oikeasti on: takana pahat töppäykset ja suljetut ovet, edessä seiniä joista voi valita mihin päätänsä iskee.
Jalmari Torikalla on näkemystä ja kokemusta.
Hänen Jallun kabinetti kolumninsa ovat aina mielenkiintoisia.
Paavo Lipponen on tahtopoliitikko, joka on saanut paljon hyvää aikaan. Toki siinä aina joskus tulee tehtyä virheitäkin.
Kyllä kansalaisilla alkaa jo olla ikävä aikaa, jolloin meillä oli osaava pääministeri. Nämä kepulaiset harjoittelijat eivät vakuuta millään alueella.
Kylläpä sinulla on omituinen käsitys siitä, kuka on hyvä journalisti, kuka ei! Jalmari Torikka on ehdottomasti Suomen eturivin journalisteja, ollut sitä kai lähes 50-vuotta. Itse olen pannut sen merkille 60-luvulta alkaen, jolloin hän varsin nuorena miehenä oli Viikosanomien päätoimittaja ja lehti tuli tuolloin minullekin. Hänen toimintansa ja etenkin kolumninsa myöhemmin muissa lehdissä ovat olleet viisaudessaan journalismin kultahelmiä. Minun mielestäni hän on vertautunut juuri edesmenneeseen Simo-Pekka Nortamoon, joten olen hieman ihmetellyt, miksi Torikka ei ole saanut tiedonjulkistamispalkintoa Nortamon tavoin.
Kun halveksivaksi tarkoittaen viittasit Nortamon ikään, niin muistutan, että kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomien kuukausiliitteen (vai olikohan Suomen Kuvalehden?) laajassa kyselyssä kansalaiset nimesivät mielestään Suomen viisaimpia ihmisiä. Ensimmäiseksi sijoittui George Henrik von Wright, tuolloin 85 vuotta, ja toiseksi Max Jakobson, 78 vuotta. Sinun ykkösjournalistisi (ilmeisesti) Kari Hokkanen ja Erkki Laatikainen, jotka ovat paljon nuorempia, eivät sijoittuneet listalle.
Torikkaa ja S-P Nortamoa on vaikeaa saada eri sihdille. Molemmat ovat paukuttelleet lisää nauloja kivitaloihin. Ja suosio tulee suomalaisilta, joiden kansanluonteeseen kuuluu hakeutua aina vahvemman puolelle.
Suomalainen yhteiskunta on muuttunut vahvan yhtenäiskulttuurin ajoista nykyiseen sekaannuksen aikaan, ja valitettavasti vanhat journalismin vakuuttelutyylit eivät enää pure. Siis jos asioihin halutaan tarttua. Purevat toki, jos tarkoituksena on vain tuottaa valtavirran lukijoille sitä mitä lukijat haluavat.
Sitä taas minä en nimittäisi journalismiksi ollenkaan.
Kansalaisten käsitykset viisaista ihmisistä pani omaan arvoonsa mm. ykkösrankattu G H von Wright. Mitä omiin journalisti-idoleihini tulee, mainitsemasi herrat eivät edusta niitä.
Paavo Lipposen pitäisikin palata hallitukseen pikaisesti. SDP:läisenä voimaministerinä Erkki Tuomioja on ottanut Suomen ulkopolitiikan tiukasti näppeihinsä. Keskusta ei voi siihen vaikuttaa, sillä Tuomiojalla on takanaan presidentti Halosen tuki. Voidaankin puhua Halosen-Tuomiojan linjasta. Tämä linja on täysin vastakkainen Lipposen haluamaan verrattuna.
Ainoa joka olisi tarpeeksi voimakas muuttaakseen ulkopolitiikan suuntaa, on Paavo Lipponen itse. Jostain syystä hän neuvoo hallitusta mieluummin eduskunnan puhemiehen pöydän takaa, kuin ottaisi haltuunsa hänelle luonnollisen ulkoministerin paikan.
Pääministerin paikka on ja pysyy kansan tahdon mukaan Keskustalla seuraaviin pääministerivaaleihin asti.
"Pääministerin paikka on ja pysyy kansan tahdon mukaan Keskustalla seuraaviin pääministerivaaleihin asti."
Mitkäs ne sellaiset pääministerivaalit ovat? Ei Suomessa sellaisia järjestetä.
Sitä paitsi hallitus voi kaatua ennen vaalikauden loppua. Hallitushan kaatuu aina, jos se saa epäluottamuslauseen eduskunnan äänestyksessä. Eli kepulainen ketkuilu voi hyvinkin johtaa siihen, että Matti Vanhanen lentää kuin leppäkeihäs. Sitä paitsi eduskuntavaaleissahan Kepu sai vain 6000 ääntä enemmän kuin SDP.
Viime vaalit olivat pääministerivaalit, koska sekä SDP että sitoutui etukäteen siihen, että eniten ääniä saanut puolue aloittaa hallitustunnustelut. Tunnustelut ja hallituksen kokoaminen tapahtuikin sitten rivakasti, kun pelisäännöt oli sovittu etukäteen.
Keskusta pysyy Suomea johtavana puolueena siihen asti kunnes kansa toisin haluaa.
Keskustalta hallitustyö sujuukin kiitettävästi. Ainoa hallitustyötä haittaava asia on demareiden välinen valtataistelu puolueen herruudesta.
Jostain syystä Tuomioja ei tottele puolueensa puheenjohtajaa. -Kukahan SDP:tä oikein johtaa? Pääministeri Vanhanen joutuu tosi ikävään välikäteen näiden toistensa kanssa nahistelevien demarien kanssa.
Kepun sisäiset kiistat ovat näkyvissä jo julkisuudessakin.
Puolueen sisällä taistelevat aholaiset (Esko Ahon taustajoukot)ja jäätteenmäkiläiset. Paavo Väyryselläkin on omat suunnitelmansa.
Kepu on täysin tuuliajolla ja edellinen puheenjohtaja on lisäksi syytettynä vakavasta rikoksesta.
Veikkaukseni on, että heikko Matti Vanhanen joutuu jättämään hallituksensa eronpyynnön ennen seuraavaa juhannusta.
Kepulainen tapa iltalypsyihin on näkynut tässäkin hallituksessa. Kepu ei ole luotettava hallituskumppani.
Sini-puna toimi kiitettävästi kahdeksan vuotta ja Suomi nostettiin Esko Ahon hallituksen aikaansaamasta talouskuopasta. Kaikkia Ahon tekemiä vaurioita ei kuitenkaan saatu korjattua ja Vanhanen ei halua luonnollisesti käsitellä Kepulle erittäin kiusallista asiaa.
PJkin meinataan vaihtaa kesken kauden.
Kokoomus on hyvä puolue.
SDP:n ja Kokoomuksen hallitusyhteistyö sujui hyvin kahdeksan vuotta.
Kepun ja SDP:n hallitustyöskentely sen sijaan on ollut yhtä tuskaa. Kepu on yrittänyt joka vaiheessa iltalypsyjä.
pitäisi keksiä jotain parempaa. Keskustan "Grand old manit" Aho ja Väyrynen ovat antaneet aina täyden tukensa Matti Vanhaselle. Jos keskustalaisten keskinäinen harmonia olisi vieläkin suurempi, siinä olisi jo eroottista värinää.
Saattaa hyvinkin käydä niin, että puheenjohtajansa hyljänneiden tuomiojalaisten kurinpalautusrytinöissä kaatuu koko hallitus. Siitä ei voi syyttää Keskustaa, vaan SDP:n omaa tilaa ja puoluepoliitiikkaan sotkeutunutta presidenttiä.
on edelleenkin Halosen kannalla tai täytyyhän sen toisaalta olla enemmänkin. Se on sitä eroottista värinää sinipunaharmoniaa malliin itälä-sasi-moskovits.
Yleisesti tiedetään mitä Väyrysen ja Ahon "tuki" tarkoittaa.
Se tarkoittaa sitä, että "tuettu" tuuditetaan uskoon, että kaikki on hyvin. Takana sen sijaan valmistellaan täysillä vallan vaihtoa ja puukon iskemistä selkään. Se on nähty monta kertaa Kepussa ennenkin.
Kepu on tällä hetkellä lähes hajoamisen partaalla. Se on fakta, vaikka kaikki ei vielä ulos näy.
Nuo kesäiset tapahtumat ja mm. Hannu Takkulan toiminta olivat yksi julkisuuteen tullut merkki asioiden tolasta.
Kun kunnallisvaalit ja kesän puoluekokous lähestyvät, kuohunta alkaa näkyä julkisuudessakin paremmin.
SDP:n taholta tullut rytyytys on vain yhdistänyt keskustalaisia. Se onkin valmistautumassa tuleviin vaaleihin positiivisellä taistelumielellä ja iloisin odotuksin tuntein. Matti Vanhasen uudelleenvalinta on saletti, -luultavasti yksimielisin vuosikymmeniin.
Sosialistipuolue-SDP tulee luultavasti saamaan köniinsä että tuntuu. Se rauhoittaa ja vakauttaa hallituksen lopputaivalta merkittävästi. Hallitustaipaleensa loppumista pelkäävä SDP löytää itsestään ennen kokematonta nöyryyttä Keskustaa, ja sen hyviä pyrkimyksiä kohtaan.
Kokoomus voikin ottaa Halosen omaksi presidenttiehdokkaakseen, sillä SDP:n sisäiset rytinät saattavat pudottaa Halosen SDP:n ehdokaslistalta kokonaan.
Kaappaamalla (tuttuun kokoomustyyliin) Halosen se voisi vihdoinkin saada oman presidentin.
Tiedän asioita sisältä seuranneena, että Kepun sisällä on edelleen paljon hampaankolossa mm. puheenjohtajavalinnoista.
Anneli Jäätteenmäki ei ollut puoluejohdon suosikki esim. sijaisjohtajaksi Esko Ahon Amerikan matkan ajaksi.
Matti Vanhanen ei suinkaan tyydytä johtajana piirijärjestöjä. Vanhanen on liian herraskainen ja hänellä ei ole sidoksia maaseutuun.
Kepussa on menossa kuohunta, joka vaikuttaa myös kannatukseen negatiivisesti.
Hallituksessa Kepu on tähänkin saakka ollut "heikoin lenkki" ja sisäiset ongelmat vielä heikentävät sitä.
Kuohunta ei ole merkki hajaannuksesta, vaan siitä että asioista myös keskustellaan.
Demareilla on totuttu, että Lipponen sanoo mitä tehdään ja pulinat pois. Samoin kokoomuksessakin kuunnellaan vaan edelleenkin mitä Lipponen sanoo, jos vaikka pääsisivät vielä hallitukseen Lipposen kanssa. Ei siis auta kokoomuksen kauna-Paavoa suotta hermostuttaa.
Oikein jo odottaa koska Paavo Lipponen palaa taas pääministeriksi.
Lipponen sentään piti meidän maatalousyrittäjienkin puolta tuolla EU:ssa. Toista on nyt Vanhasen ja Korkeaojan aikana. Kaikessa annetaan periksi ja maatiloja kuolee.
Valoisammaksi vaihtoehdoksi mainostettu näyttääkin sammuttavan valot lukuisilta maatiloilta.
Lipponenhan voisi liittyä vaikka taas USA:n sotakoalitioon ja vaatia Italialta EU:n elintarvikevirastoa Suomeen Italialla oleviin joukkotuhoaseisiin vedoten.
Meidän demarien mielestä Matti Vanhanen on hoitanut hommansa niin hyvin, että jatkakoon. Erkki Tuomioja saa lähteä litomaan. Kun Paavo ei ole ollut paapomassa käsivarren mitan päässä, niin kyllähän on Suomen asema EU:ssa on päässyt repsahtamaan tosi pahasti. Itse isäntä vaan ulkopolitiikan ruoriin niin hyvä tulee.
taitaa päättää ihan muut tahot
http://www.taivaansusi.net/historia/nwo.html
Wärtsiläkin muuten siirsi koneteollisuutensa tänne ruokavirastomaahan, Italian Triesteen ja samalla sai 480 suomiduunaria kenkää ja joutui kortistoon...
Vaikka täällä kaikenlaista Putkosen ja Kairamon "sivistämää" pikku sossupojua hengentuotteitaan naputteleekin, niin kyllähän nyt hyvänen aika aikuisten ihmisten luulis erottavan mikä on provo ja mikä ei.
että demarienkin sivuille on syntynyt keskustelua, oli tuossa joku aika takaperin hyvin hiljaista. Itse keskusteluun linkki samaisesta keskustelusta toiselta palstalta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000002071716
lisäyksenä vielä aiemmasta keskustelusta:
"
löytyi tuolta tietoakin, lainaan:
"Hän piti myös selvänä, että alhaista työttömyyttä ja yleistä hyvinvointia ei voitaisi Ruotsissa säilyttää, jos maa liittyisi Euroopan yhteisöihin."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002064964
"