voiko Seppo Lehdon haastaa

jos olet asianosainen, eli Vladimir Putin, Tarja Halonen, Matti Vanhanen ym. joiden kunniaa kirjoituksissa loukataan.

Jos teet rikosilmoituksen niin poliisin tehtäväksi jää selvittää, että viestien lähettäjä todella on Lehto, mikä on helppoa, jos ja kun Lehto tiettävästi lähettelee näitä viestejä julkisilta koneilta ja silminnäkijöitä hänen läsnäololleen viestien lähettämisen aikoihin löytyy.

Kunnianloukkauksesta Lehto tulee saamaan sakkoa, mitä hän ei varattomana ikinä pysty maksamaan, mutta jos teksteistä löytyy selviä uhkauksia, niin kuin mielestäni löytyy, niin Lehto voidaan tuomita vankeuteen saakka.

Jos tunnet itsesi loukatuksi, ota yhteyttä lakimieheesi. Kyllä nämä häiriköt saadaan kuriin jos tahdotaan, on saatu aina ennenkin ja saadaan vastakin.

Kansallismielisiä eurovaaliehdokkaita etsitään - Ilmottautukaa nyt!

http://home.thirdage.com/politics/seppolehto/

Aluepalauttajia kaivataan eri listoille Eurovaaleissa

Katsokaa tarkemmat ohjeet http://www.prokarelia.net

Suomi ilman Karjalaa, Salla-Kuusamoa ja Petsamoa on vai silvottu tynkä-Suomi

( Mielipiteen takana mm. V.Tanner, Voionmaa, Sampo Ahto ja Seppo Lehto ) Tervetuloa mukaan isänmaan asialle te kaikki epätietoiset ja epäröivätkin:)

Isänmaan Asialla r.y.
Seppo Lehto

Ohessa ansiokas kirjoitus http://www.prokarelia.net sivuilta - kiitos heille arvokkaasta kansakunnallisesta työstään:


15.01.2004
ProKarelia

SYYLLISYYS, TOIVO JA EU-VAALIT



Avoin kirje kaikille karjalaisille organisaatioille

Arvoisa Puheenjohtaja

Toivotamme edustamallesi karjalaiselle yhteisölle mitä parhainta ja tuloksellisinta Uutta Vuotta 2004!

Keskeinen tavoitteemme on saada tänä vuonna Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten kysymys aktiivisen poliittisen ja kansalaiskeskustelun alle. Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, toteutusaste riippuu meistä itsestämme.

Pyydämme ystävällisesti, että Sinä karjalaisen yhteisösi edustajana saatat tämän tiedotteen hallituksen ja yhteisön kokouksen tietoon.

Syyllisyys ja toivo

Suomalaisten, ehkäpä erityisesti karjalaisten, mieliin on iskostettu syyllisyydentunnetta 60 vuotta. Se toiminta, mikä tähtäsi Suomen selviämiseen itsenäisenä valtiona, tehtiinkin vääräksi. Olimme muka syyllisiä sotien alkamiseen ja taisteluun Saksan rinnalla.

Syyllistäminen jatkui ns. sotasyyllisten tuomitsemisena, sodan uhrien ja veteraanien työn aliarvioimisena, sotalapsien unohtamisena, raskaina ns. sotakorvauksina, suomettumisena, oman maan alentamisena ja NL:n korottamisena.

Vaikka NL tuhosi itsensä ja Suomi toimi sodanaikaisissakin olosuhteissa poikkeuksellisen rehdisti ja puhtain asein, me yhä syyllistämme itseämme ja yritämme kynsin hampain pitää kiinni kaikista pakkorauhan ehdoista muuttuneissakin olosuhteissa. Miksi?

Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Stalinin väkivaltakoneisto saneli rauhanehdot ja läntiset maat alistuivat hyväksymään ne. Oli kätevää syyllistää pieni Suomi ja sulkea silmät. Talvi- ja jatkosodassa Suomi taisteli koko läntisen sivistyksen puolesta. Jos Suomi olisi antanut periksi, seuraukset olisivat voineet olla tuhoisat vähintään koko Skandinavialle.

Tällä hetkellä mielenkiintoinen kysymys on se, mitkä ovat Pariisin rauhansopimuksen näkymät. Kuten ProKarelian ns. investointien suoja–artikkelista voimme lukea, sanoo Yhdysvaltain ulkoministeriö yksiselitteisesti seuraavaa:

(www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3238.htm): ”Vuonna 1947 ja 1948 allekirjoitetut sopimukset Neuvostoliiton kanssa mukaan lukien Suomen velvoitteet ja rajoitukset SNTL:n suhteet yhtä hyvin kuin Suomen alueelliset myönnytykset; molemmat on kumottu 1991 alkaen Suomen toimesta Neuvostoliiton hajoamisen vuoksi.”

Presidentti Mauno Koiviston 80-vuotishaastattelussa toimittaja Astikainen kirjoitti 25.11.03, että Koiviston aikana Suomi yksipuolisesti suurvaltojen kanssa neuvottelematta kumosi YYA:n ja Pariisin rauhansopimuksen. On maan tapa, että presidentti etukäteen lukee ja hyväksyy tällaisen merkittävän haastattelun.

On aika jättää syyllisyyden tunteet ja siirtyä toivon toteuttamiseen. Karjalaisella kansalla on oikeus nostaa päänsä, olla ylpeä selviytymisestään ja rakentaa vahva toivo Karjalan palautuksesta.

Toivoa on selkeästi nostanut se, että media vuonna 2003 käsitteli palautusasiaa enemmän kuin kenties koskaan sotien jälkeen. Median ovet eivät ole selällään, mutta ovi on jo selvästi auki. Merkittävimmän työn tässä asiassa yllättäen teki venäläinen tv-asema NTV Karjalan palautus –dokumentillaan joulukuussa 2002. Nyt myös ranskalainen ja yhdysvaltalainen tv-asema ovat tulossa selvittämään Karjalaan liittyviä kysymyksiä.

Poliitikot valmistautuvat muutokseen

Valtiojohtomme vielä kaivautuu poteroonsa kyetäkseen vaikenemaan palautusasiasta. Se on tuhoon tuomittu viivytystaistelu. Tilanteen muuttumisen tarkimmin havainnoivat poliitikot jo harkitsevat, miten tulevan muutoksen parhaiten voisi hyödyntää. Uskomme, että vuoden 2004 aikana alkaa varsinainen poliittinen Karjala-keskustelu.

Nyt on aika herättää toivo ja ryhtyä aktiiviseen työhön, jotta palautus toteutuu. Palautus on prosessi, joten se vie oman aikansa, mutta meidän tulee väsymättä viedä missiotamme eteenpäin.

Karjalan Kylät –toiminta ja kirjastojen Karjalan teemaviikko

Karjalan Kylät –toiminta ajaa Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palautusta. Se on lähettänyt noin 600 kirjastolle ehdotuksen Karjalan teemaviikon järjestämisestä kirjastoihin yhteistyössä paikallisen Karjala-yhteisön ja oppilaitoksen kanssa.

Toivomme yhteisönne suhtautuvan myönteisesti tähän ehdotukseen ja omalta osaltaan ottavan yhteyttä paikkakuntanne kirjastoon ja soveltuviin oppilaitoksiin. Liitteenä on Karjalan Kylät –toiminnan yhteenveto tästä vapaamuotoisesta kirjasto-projektista.

www.karjalankylat.net

EU-vaalit ja Karjalan palautusta ajavat ehdokkaat

ProKarelia etsii suurista puolueista EU-vaaleihin 1 – 2 valovoimaista EU-vaaliehdokasta, jotka uskaltavat asiallisesti poliittisissa tilaisuuksissa puhua pakkoluovutettujen alueitten palauttamisesta ja jotka ovat valmiit poliittiseen toimintaan tässä asiassa.

Yhden valovoimaisen ehdokkaan kanssa on käyty alustavaa neuvottelua. Mikä on karja-laisten yhteisöjen valmius tukea näkyvän Karjala-edustajan saamista EU-parlamenttiin? Yhdistämällä voimavaramme saamme 1 – 2 edustajaa läpi. Osaamme varmasti jokainen arvioida, mitä se merkitsee Karjala-kysymyksen näkyvyydelle ja etenemiselle.

Tämä kysymys selvittää, missä määrin karjalaiset organisaatiot ovat sitoutuneita palautusasiaan, vai haluavatko ne vain muistella mennyttä ja menetettyä. Toivomme, että yhteisöjen hallitus voimakkaasti tukee palautustoivon politiikkaa.

Yhteistyössä on voimaa – Ex Unitate Vires

ProKarelia toivoo, että Karjalan Liitto liittyy koko laajalla kenttäjoukollaan herättämään toivon politiikkaa ja ajamaan näkyvästi palautusasiaa. Kun koko kenttä aktivoidaan, siinä on valtava voimavara kertomaan poliittisille päättäjille, mitä palautusasiassa tulee tehdä.

Helsingissä 15.01.2004

Heikki A Reenpää
professori, spokesperson

Rauno Meriö
kenraaliluutnantti