Tämän otsikon alla käsitellään uskontoon liityviä uskomattomia kysymyksiä. Mielipiteiden perustelut ovat toivottavia, samoin tarpeeliset välihuudot:-)
Nyt.fi.keskustelu/uskonto
Turust
641724
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
minua hämmästyttää ettei siinä kerrota juurikaan Adamin ensimäisestä vaimosta jonka nimi oli Lilith. Katolinen kirkko on nämä alkukirkon käyttämät Raamatun keskeiset osat ilmeisesti kirkolliskokouksissaan poistanut. Siksi luomiskertomus ym. vaikuttaa vähintäinkin merkilliseltä.
Nuo alkuperäiset kirjoitukset ovat pääosin edelleen kuitenkin olemassa ja niitä sisältyi myös Quarumin löytöihin joista osa lienee edelleen katolisen kirkon hallussa ja vapaiden tutkijoiden ulottumattomissa.
Viimeisen suomenkielisen raamattukäännöksenkin tekijöiden on täytynyt noihin kirjoituksiin törmätä. Olemmeko edelleen Raamatussa katolisen kirkon vankeja tai ainakin talutusnuorassa?
Mormonit ovat ilmeisen oikeassa väittäessään kristittyjen poikenneen alkukirkosta jo ensimmäisellä vuosisadalla. Heillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole varsinaista Raamatun alkutekstien tutkimusta ja roikkuvat tuossa puutteellisessa käännoksessä ja täyttäneet puuttuvat osat hämäräperäisillä "ilmoituksilla".
Ei Lilithia ole mistään teksteistä pois jätetty, vasta myöhemmät juutalaiset tarinat tekivät hänestä rouva Aatamin. Jesajan kirjassa on maininta Lilitistä , Talmudiin sekä kabbalaan hän myös päätyi.
Alunperin Lilit lienee assyyrialaista lainaa -lilitu. Heprean yö sana laijla johti myöhempään uskomukseen Lilitistä yön pahana henkenä.
kuitenkin ole aikaisemmalta ajalta kun Raamattu joka on saanut suunnilleen nykyisen muotonsa katolisten kirkolliskokouksissa vasta 300 luvulla ja sen tekstit ovat varsin "sensuroituja".
varsin laaja mm. Talmudia ja Kabbalaa koskeva sivusto. Mitä mieltä olet siitä. Tässä ote hänen kirjoituksistaan.
"Juutalaisten suurin uskonnollinen keskus, Babylonia
Babylonia oli silloisen ajan suurin ja merkittävin kulttuurillinen keskus, jossa Suura nimisessä kaupungissa kehittyi oma juutalaisten uskonnollinen keskus, ollen toiminnassa liki 700 vuotta. Siellä valmisteltu Talmud syntyi sen kulttuurin ja tarpeiden pohjalta, kun taasen Palestiinassa, eri keskuksissa valmistui toinen Talmud, heidän arvomaailman pohjalta. Jerusalemin ja Suuran välillä oli myös yhteistyötä, mutta monessa asiassa he olivat eri linjoilla, ei anoastaan aiheiden valinnassa Talmudiin.
Jerusalemin Talmud käsitteli laajasti maataloutta ja viljelyä sekä temppelin rituaali- ja puhdistussäännöksiä, joita Babylonian Talmud käsitteli vain pintapuolisesti, sillä siellä ei viljelty maata eikä siellä ollut temppeliäkään. Babylonia oli siellä olevien mukaan maailman napa, sivistyksen kosmopoliittinen keskus, ja Jerusalem oli heidän silmissä kuin jokin Taka-Hikiä, maalaisten ja junttien tyyssija.
Juutalaisuus jakaantuu
Kuten olen tuonut esille, Talmudia koostettiin satoja vuosia ja sinä aikana ehti tapahtua paljon muutakin. Babylonia menetti lopulta arvonsa ja Aramean kielen korvasi aikanaan Arabiankieli. Kansa oli jakaantunut kahteen pääryhmään, josta toinen asettui Pohjois-Afrikan rannikkoalueille sekä Espanjaan, heitä ryhdyttiin kutsumaan Sefardi juutalaisiksi ja toinen ryhmä asettui Keski- ja Pohjois Eurooppaan, jotka saivat nimeksi Askenasi juutalaiset.
Islamilaisuus saavutti 600 luvulla merkittävän aseman ja Arabi kulttuuri kehittyi voimakkaasti monilla eri alueilla, ja se kaikki rikastutti Sefardi juutalaista kulttuuria. Heillä oli myös erinomainen mahdollisuus kommunikoida keskenään, myös Palestiinassa sekä Babyloniassa elänneiden juutalaisten viisaiden kanssa. Huonommin meni Askenasi juutalaisilla, jotka joutuivat Katolisen kirkon, silloisen ainoan kristinuskon kurimukseen ja pimeyden aikakauteen, josta ei herunut kulttuurillisia eikä muita virikkeitä, päin vastoin.
Paavit toinen toisen perään kielsivät Talmudin käytön, kopioimisen, sittemmin painamisen sekä opiskelun ja jokainen Talmud kun tavattiin poltettiin. Mutta Talmud ei ollut vielä valmis. Vuosituhannen vaihteessa aina tuhat viisisataa ja tuhat kuusisataa luvulle asti sitä täydennettiin itsenäisesti, niin Askenasi kuin Sefardi juutalaisten taholta, kunkin lyödessä oman leimansa kommentteihin. Eri aikoina kehittyi euroopassa "juutalaisia keskuksia", joissa opetettiin Talmudia ja täydennettiin sitä uusilla kommenteilla, mutta ne paikat vaihtuivat tavan takaa eri karkoitusmääräysten myötä. Espanja karkoitti maasta kaikki juutalaiset, eivätkä he saaneet viedä mennessään ensimmäistäkään kirjoitusta. Sitä seurasi sitten Portugal, Ranska ja Englanti. Heitä karkoitettiin myös eri kaupungeista, kunnes lopulta Puola ja muut Baltian maat kuten silloinen Venäjä saivat sekaansa suuren joukon juutalaisia. Siitä kun temppeli tuhottiin 70 aj. Jerusalemissa ja kansa karkoitettiin tai lähti vapaaehtoisesti maasta, sitä aikaa kutsutaan Diasporaksi.
Siitä lähtien kun Talmudia ryhdyttiin koostamaan on eri aikoina eri suuntaukset saaneet enemmän tai vähemmän merkittävän vaikutuksen siihen, miten eri asioita tulkitaan ja kommentoidaan ja mitä ei. Välillä äärimmäisen ahdasmieliset Saddukeukset olivat orkesterin johtajina, joita seurasi Farisealaiset, toisina aikoina puolestaan vapaamielisemmät suuntaukset. Ellei heidän keskenään eroavat ja keskenään ristiriitaiset mielipiteet voittaneet, julistettiin kummankin mielipide oikeaksi. Kun Sefardi ja Askenasi juutalaiset tulivat realiteetiksi, syntyi kaksi uutta valtaryhmää, jolla kummallakin oli ääriryhmänsä, joista mainitsisin Askenasi ryhmään kuuluneista Puolan Varsovassa asuneet Hassidim juutalaiset, tämän päivän pitkäkolttuset karvahattuiset hissuortuvan kasvattaneet häiriköt. Euroopassa eläneiden juutalaisten parista syntyi moni merkittävä oppinut ja kommentoija, joiden metodiikka on vielä tänäänkin käytössä. Mielestäni eräs asia joka syntyi euroopassa on erittäin huvittava. Kun Talmud on Tooran kommentti (selitys) teos, niin Talmudille jouduttiin tekemään uusi kommentti (selitys) teos, koska alkuperäinen Talmud oli niin vaikeaselkoinen ja jopa oppineille hyvin vaikeasti ymmärrettävissä . Siten, tuloksena oli Talmudin Talmud."
päähäni sellainen käsitys, että Talmud olisi suhteellisen nuori kirjakokoelma, syntynyt vasta juutalaissodan ja Jerusalemin temppelin tuhon jälkeen (siis jälkeen vuoden 70 jKr.) Voin olla väärässäkin.
Mitä taas Lilithiin tulee, niin hän ei esiinny lainkaan ns. alkuperäisessä tekstissä. Hän on myöhempää lisäystä, jolla on pyritty selittämään katalan käärmeen hahmoa. En näe mitään syytä sille että Lilithin hahmo olisi sensuroitu, päinvastoin. Sillä olisi helppo perustella Saatanan läsnäolo Paratiisissa (sillä varsinaisessa luomiskertomuksessa ei missään vaiheessa edes vihjata siihen suuntaan että käärme olisi ollut Saatana - koko käsite on myöhempää tulkintaa ) ja lisäksi Lilith-Saatana olisi kivasti syyllistänyt naiset entisestään. Tällä alallahan varhaiskirkko kunnostautui.
Mitä taas Raamatun käännöksiin tulee, niin Suomen luterilainen kirkko ei ole millään tavalla riippuvainen katolisten käännöksistä. Uskonpuhdistuksen aikaan nimenomaan Luther kritisoi Rooman kirkon Raamatun käännöksiä, koska se pohjautuu lähes kokonaan Tertullianuksen latinankieliseen Vulgataan, johon oli pujahtanut muutamia kirjoitusvirheitä. Lutherhan poisti omasta Raamatustaan monia kirjoituksia, jotka edelleen kuuluvat katolilaisten Raamattuun. Nykyisin ne tunnetaan nimellä Apokryfi-kirjat. Luther kumppanit tekivät yleiseksi myös sen käytännön, että Raamattua käännettäessä auktoriteetiksi nousivat kreikan- ja hepreankieliset tekstit, jotka ovat yleensä vanhempia kuin latinankieliset tekstit. Tätä tapaa käytetään edelleen Raamattua käännettäessä. Katolilaiset käyttivät kauan (muistaakseni aina 1900-luvulle asti, kunnes Vatikaanin II kirkolliskokous muutti tämän) yksinomaan latinankielisiä tekstejä ja Vulgatalla on edelleen eräänlainen auktoriteettiasema heidän keskuudessaan, vaikka Septuagintan ym. asemakin jo tunnustetaan.
nimen omaan kirjoitus kokoelmana. Tekstit tietysti oavat vanhenpia.
Vanhin tunnettu nykyisen sivilisaation kirjakokoelma on Gilgamesh eeppos joka on kirjoitettu 1700 eaa. nuolenpääkirjoituksella. Tästä eeppoksesta Raamatun alkutekstien laatijat lienevät ammentaneet innoituksensa. Nykyisin käyttämäämme Raamattuun valikoidut lähteet ovat enimmäkseen varsin hämäräperäisiä. Jokatapauksessa vain pieni raapaisu ihmiskunnan historiassa
Vaikka mukava kirja muutoin onkin!
Talmudin suhteen, sen perusosa Mishna koottiin n. 200 j.Kr ja toinen osa Gemara valmistui noin 600 j.kr. Mishna on juutalaisen suullisen opin kokoelma jota suullisesti opetettiin ehkä noin sata-kaksi sataa vuotta ennen kirjaksi kokoamista.
Katolisen kirkon tai sen kirkolliskokousten kanssa Talmudilla ei ole mitään tekemistä.
Lilit ei todella ole kuulunut alunalkaen luomistarinaan vaan on vasta myöhemmin siihen liitetty. Luomistarinan käärme/saatanatulkinnat ja perisynnit ovat kristillistä perua , ne eivät kuulu esim. juutalaisuuteen jonka tekstistä tässä varsinaisesti on kuitenkin kyse.
Lukiessani monia vuosia sitten Talmuth kirjaa huomasin siinä olevan kohdan joka koskee kaikkia nuorukaisia jotkat alkavat tulla mieheksi, Silloin
nuorten miesten uniin tulee Lilith, Joka on varmasti ensimmäinen rakkauden kohde jopa
Lesdatiolaisillekin nuorille miehille, Koska he
ovat unissaan tehneet Syntiä Lilithin kansa.
Tämä oli Talmuthissa. Ovelosti kirjoitettu vai
mitä. Ystävyydellä Aramis ::
Pääpiirteittäin oikein. Tarkennan vähäsen Talmudiin :Mishnan -siis perusosan -materiaalia oli syntynyt osin jo ennen ajanlaskun alkua Palestiinassa ja se koottiin noin 200 j.kr. Gemara on sitten nyöhemmin syntynyt Mishnan pohjalta ja Talmudeja on todella kaksi Bavli ja Jerushalmi. Nimet sanovat mistä peräisin...
Viimeiseen kappaleeseen :saddukealaiset olivat temppelipapistoa , ylimystöä jonka vaikutus lakkasi kun temppeli hävitettiin. "Farisealaiset" perushim olivat suullisen opin ts Mishna tradition alkuasteen hahmoja-mm Paavalin opettaja Gamaliel joka mainitaan UT:ssäkin.
Hassidimeja on muuallakin kuin Puolassa vaikka liike Ukrainassa (Puolaa silloin) syntyikin. Heistä voi useimmiten vaatetuksesta- muustakin kuin hatusta-nähdä mihinkä ryhmään kuuluvat.
meistä on joutunut hämmenyksen valtaan kohdatessaan nuoruudessan tuon Lilithin. Siksi juuri se pitäisi luomiskertomukseen palauttaa.
Meidän teologisesti viisaat ovat jonkinverran rajoittuneita eivätkä edes halua tutkia tärkeitä kirjoituksia. Niin pappeja kyllä ollaan, oikeasta tiedosta vaaan ei usein ole pienintäkään hajua.
Raskasta on joskus minullakin pitää joukkoja totuuden kapealla polulla:-)
Selailin juuri läpi näitä S24'n karsinoita, ja huomasin ihmeekseni että keskustelut ovat vilkkampia ja useimmat viestit jopa suht'koht asiallisiakin 'Lestadiolaisuus'-palstalla.
Mistä ihmeestä tällainen johtuu ?
Paljonko Suomessa oikeastaan on lestadiolaisia ?
Minä olin luullut että he eivät hyväksy TV'täkään, kuinka sitten Internetin kaikkine saitteineen ?
Oli siellä kyllä jotain juttua siitä, onko sopivaa että pesukoneessa on TV'tä muistuttava läpinäkyvä luukku :o).
ei ole miehelle sopivaa hekumoiden tuijotella noita pyöriviä naisten alusvaatteita tuosta pesukoneen luukusta ja mahdollisesti viellä itsesaastuttaa itseään.
Kyllä Lestadiolaiset ovat tässä suhteessa aivan oikeassa. Kaikinpuolinen kunnioitus heille tässä asiassa.
Onko kysymys pesukoneiden luukkujen muotoilusta ja materiaalista se myyntivaltti joka on tehnyt 'Lestadiolaisuudesta' Suomi24'n uskonto-osaston suosituimman palstan ?
on jakaantunut useisiin erilaisiin liikkeisiin, kuten mm. vanhoillislestadiolaisiin, esikoisiin, leeviläisiin ja mitä niitä nyt onkaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä tiukkoja ja jotkut sallivat TV:n katselemisen.
Ja itse asiassa lestadiolaisuus on edellen suurin Suomessa toimiva herätysliike ja nimenomaan vanhoillislestadiolaisuus liikkeistä kaikkein suurin. En nyt muista tarkkoja määriä, mutta kyllä heitä on paljon, ja kaikkialla Suomessa, ei pelkästään Lapin perukoilla.
näyttäisi olevan niin että vähänkin erikoisemmat uskonnon piirteet herättävät meitä "viisaita" irvistelijöitä. Islamin palstalla kyllä asiallisuus näyttää olevan hakusessa.
Pesukoneluukun irvimiseen varsin monen kyvyt riittävät mainiosti. Kuinkahan paljon totuutta tuohonkaan luukkuun lopulta mahtuu?
..minua ihmetyttääkin.
Nopeasti selailemalla sain käsityksen että LLL-palsta oli yllättävän asiallinen, tämä pesukonejuttu oli enemmänkin poikkeus joka vahvisti säännön.
Tietenkin provoilijoita on sielläkin, mutta miten ihmeessä sinne on kertynyt niinkin paljon asiallisia keskustelijoita ?
Juu, paljon on. Jos viestien määrästä voi jotain päätellä niin heitä on moninkertainen määrä luterilaisiin verrattuna.
on suuret perheet, joiden näppärät nuoret osaavat käyttää nykytekniikka.
Terveisiä turkulaiselle: täältäkin löytyi ruutu, jonka edessä on näppäimistö.
keskiverto-lestadiolainen on vain aktiivisempi uskonnollisissa kysymyksissä kuin keskiverto-luterilainen.
Epäilen kyllä vahvasti että läheskään kaikki tällaisilla palstoilla kirjoittelijat eivät välttämättä ole sitä mitä väittävät.
Pir vaari ittestäst ja Jumal miälesäs!
kui su omalehmäs o. Vai luuleks et mul o joku muu erinomane usko, siis joku muu ku mitä mää ole sanonu. Häh!
ruveta Leevin uskoiseksi? Katselin minäkin noita sivuja. Oikea on huomiosi yllättävän vähän halpaa pilkkaa. Korkeintaan vähän keveitä avauksia. Keskustelu tosiaankin on vilkasta.
Helppoa kai sinun on liittyä mihin lahkoon hyvänsä, kun et ole julkisesti ilmoittanut mitä uskoa kannatat, O-juutalaisuudestakaan ei ole S24'ssä juuri juttua ollut.
Minä olen oman vakaumukseni niin selvästi julkituonut, että en voi liihotella kukasta kukkaan kuin paraskin perhonen.
Tuntuvat vielä osaavan raamattunsa lähes ulkoa LLL-palstalla, ja siitä aapisesta kyllä saa riittävät päiväannokset jo pelkästään sinun viestejäsi tavailemalla.
Sattuu myös olemaan niin onnellisesti että viihdyn oikein hyvin nykyisessä 'uskossani', mille lahkolle hyvänsä tulisi värväys liian kalliiksi mahdolliseen enimmäishyötyyn verrattuna.
mitä olen sanonutkin olevani. Eli perusluterilainen teologian opiskelija.
Pointtini kuitenkin on se, että teillä on siitä ainoastaan minun sanani. Kyllä näihin keskustelupalstoilla kirjoiteltuihin viesteihin (ei nyt ehkä niinkään uskontopalstalla, mutta esim. henkilökohtaista palstalla) tulee suhtautua tietynlaisella terveellä epäluulolla, koska ikinä et voi todella tietää kenen kanssa kirjoittelet.
likimääräinen totuus tullee esille. Onhan tuolla aina joskus joku joka väittää olevansä vaikkapa joku tohtori, kirjoitukseta kuitenkin ilmenee kysymyksessä olevan joku ehkä 13 v nuori. Tosaalta näillä palstoilla on psykologeja jotka analysoivat meistä paremman totuuden kun itse ymmärrämmekään.
Useimmat meistä kai ainakin joskus yrittänevät jonkinlaista hämäystä joista syntyy välillä hyvinkin hauskoja juttuja. Joskus peloitta että loukkaa tahtomattaan jotakuta lähinmäistään, päähineet näyttävät palstoilla olevan kuitenkin yllättävänkin löysiä.
Olet ollut palstalla tavanomaista vähemmän. Onko tenntti kiireitä?
tämä Suomi24, että eksyn aina jonnekin palstalle haahuilemaan ja lueskelemaan iän kaiken vanhoja kirjoituksia. Tuonne vähän ylemmäs naputtelin pitkät pätkät Jeesuksen historiallisuudesta. Lisäksi löysin tuolta rippiskoulupalstalta teologiksi haluavan isosen ja olen nyt häntä opastellut oikeaan suuntaan.
Lisäksi olen taas kirjastojen varassa, kun aiemmin olin joululomilla kotona, eli minulla oli silloin tietokone käytettävissä periaatteessa koko ajan. Ja pitää sitä kai välillä vähän opiskellakin.
Laitan vastaukseni tälle sivulle, kun ehti edellinen sivu jo kääntyä.
Eli kysymyshän oli myyttien psykologisesta tulkinnasta ja tässä tapauksessa nimenomaan Raamatun myyttien. Tietenkään tämä ei ole minun keksintöäni, vaan psykologian kirjallisuudesta löytyy paljonkin harrastusta tähän.
Idea tässä on sellainen, että luettava tarina toimii ikäänkuin peilinä, josta lukija ei näe kasvojaan, vaan mielensä, tunteensa.
Myytteihin on ikäänkuin mentävä sisälle tai vietävä tarina oman päänsä sisään.
Tarinan tapahtumat kuvaavat siis lukijan mielenmaisemia.
No, se esimerkki. Otetaanpa vaikka pako Egyptin orjuudesta. Tämä on tosin iso juttu, mutta jos ei mennä yksityiskohtiin, vaan koetetaan saada idea esiin.
Kristiuskohan esittää sitä ymmärtääkseni historiallisena kertomuksena sellaisenaan. Kun tältä ulkoiselta tasolta mennään sisäiselle tasolle, on tarinassa esiintyvät symbolit ymmärrettävä.
Oma tulkintani:
Israelin kansa on lukija itse. Kansa muodostuu hänen tunteistaan. Ei vaatine vilkastakaan mielikuvitusta, kun voi päässään risteilevät ristiriitaiset tunteet tällätavoin kokea.
Mooses on yksi lukijan, lähellä hänen sisintä itseään, oleva puoli. Tämä meidän sisäinen Mooseksemme on varttunut siitä "poikalapsesta", joka kasvatuksemme alkuvaiheissa onnistui jäämään vainosta huolimatta henkiin. Lasten kasvatushan on perinteisesti ollut varsin autoritaarista ja tämä "Mooses" on varsinkin monilta tytöiltä, kun kiltteyttä on vaadittu, jopa kuollut.
Mooses kuitenkin on se, joka sisällämme olevan auktoriteetiin voi kyseenalaistaa, voi tiedostaa vääristymät ja johtaa meidät henkiseen kasvuun.
Faarao hoveineen on sisäinen auktoriteettimme, joka meidät orjuuttaa psyykkisesti. Tämä auktoriteetti meihin istutetaan kasvatuksessa, yleensä tiedostamatta sen vahingollisuutta, hyvässä tarkoituksessa.
Tämä orjuutus ilmenee alitajunnan pelkoina ja pakkoina, joita emme tunnista. Ajattelemme, että käytämme vapaata tahtoamme.
Erämaa on mielentila, johon joudumme kun olemme auktoriteetin hylänneet. Kysymys lienee aina jonkinsortin mielenmullistuksesta, jota erämaan vaivat hyvin symboloivat.
Luvattu maa on mielenrauha (vertaa taivasten valtakunta), eli se määränpää, jonka ihminen voi savuttaa, kun oppii tuntemaan ja hyväksymään itsensä (tunteensa).
Pari yksityiskohtaa:
Punaisen meren vetten väistyminen israelilaisten tieltä tarkoittaa mielestäni sitä, että tällaisessa psyykkisessä prosessissa eivät tunteemme meitä hukuta, jos sisäinen johtajuutemme on kyllin vahva. Tällaista vettenväistymissymbolia on käytetty monissa välimeren alueen mytologioissa. Muistettakoon vielä se, että vesi (meri) on alitajunnan (tunteiden) universaali symboli.
Palava pensas symboloi sosiaalipsykologi Erich Fromm´in mukaan rakkautta. Tuohon käsitykseen on helppo yhtyä. Tuo pensashan ei palessaan kulunut. Samoin vaikuttaa myös rakkaus ihmisten kesken, sen jakaminen ei sitä vähennä, mieluumminkin päinvastoin.
Kaikki tämä siis tapahtuu lukijan pään sisällä, jos hän tekstin tajuaa tällä tavalla. Voihan olla niinkin, että tajuaa toisella tavalla tai ei tajua ollenkaan. Näen kuitenkin niin, että selitettynä nämä tarinat kuolevat. Niistä voi kostua vain oman ajattelun kautta tajuamalla, omia tunteitaan tunnistamalla.
Huomaan jälleen kerran miten vaikeata tällaisia asioita on sanoiksi pukea, kun eivät ole konkreettisia asioita. Toivottavasti kuitenkin jotenkin valaisi.
Tulostin heti viestisi, että voin sitä rauhassa pähkäillä. Asia tuli esimerkkisi avulla selväksi, mutta en tiedä, osaanko soveltaa sitä käytäntöön. Minua kiinnostavat erilaiset tulkintatavat. Niitähän voi sitten vertailla keskenään.
Miten selittäisit Aatamin ja Eevan luomisen ja varsinkin Eevan luomisen Aatamin kylkiluusta?
Kun Jumala loi naisen miehestä
niin siitä lähtien mies on syntynyt naisesta.
Tasapaino ennnenkaikkea :))
Sen tasapainon aikaansaamiseen miehellä ei ollut kuitenkaan osaa eikä arpaa, mutta sen jatkumiseksi nainen on jatkuvasti liemessä.
Tapasi tulkita raamattua on huomionarvoinen. Tulee mieleen Bettelheimin (?) esittämät tulkinnat vanhoista saduista ja niiden vetovoiman perusteista.
Voidaan kait olettaa, että vaikka osa raamatun kertomuksista pohjautuisikin historiallisiin tapahtumiin, niin psykologisesti puhuttelevat seikat ovat tulleet valituiksi, kun tarinoita on koristeltu yliluonnollisilla sun muilla yksityiskohdilla. Se selittää myös kauniisti, miksi nämä kertomukset vetoavat ihmisiin sukupolvesta toiseen. Eikä se ole mitenkään ristiriidassa darwinismin kanssa, joka kuuluu minun pyhiin oppeihini.
Verna kysyy mielipidettäsi kylkiluukertomuksesta. Se kiinnostaa minuakin. Tarinasta on Gilgames-eepoksessa ilmeisesti vanhempi versio, jossa jumalatar muovaa muistakin ruumiinosista uusia henkilöitä. Femakkoperspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että raamatun versio on kavalien miesten salajuoni, jolla naisille on haluttu osoittaa heidän paikkansa.
Taas on yksi eksynyt lammas laumansa löytänyt, tervetuloa.
Sanoisin että teurastettakoon juottovasikka tuhlaajapojalle, vaan kun en tiedä mitä femakko(?) tykkäisi pojaksi sanomisesta ?
Jos tässä ihan tuhlaajapoika-vastaanoton saisi, eihän sitä enää ilkiäisi kirjoittaa mitään pirullista kellekään. Että jätetään se juottovasikka varmuuden vuoksi pois.
Jo minä aiemmin huomasin, että täällähän niitä lampaita on, mutta tarkkailin ensin kauempaa kuin paha susi ikään.
eivät väitä Raamatun alkuosaa aina kuningasten aikkaan asti muuta kuin taruksi. Kuningasten ajasta lähtien Raamatun kirjoituksille on löydetty jossain määrin tukea argelogiasta.
Oli niin tai näin, Raamattu on kovasti pieni raapaisu mailman kaikkeudessa tai edes ihmiskunnan historiassa ja käsittelee pienen alueen ja pienen ihmisryhmän tapahtumia.
Minun täytyy Jumalaan uskovana sanoa kokevani jotenkin rienaavana Raamatun esittäminen koko jumaluuden ja ihmiskunnan olemassa olon selityksenä.
Katso esimerkiksi alla oleva Gilkgamesh- eepposta kasitteleviä kirjoituksia.
http://www.kolumbus.fi/j.stenback/k11/default.htm
Niinpä...mies ei luonut tasapainoa..eikä naista.
Jumala ei luonut Eevaa maan tomusta, koska Hän oli jo luonut Aadamin omaksi kuvakseen.
Jos Jumala olisi luonut Eevan jostakin muusta kuin mikä oli jo Aadamissa, niin tällöin hänestä olisi tullut alempiarvoinen.
Sen sijaan Hän otti osan Aadamista ja loi siitä samanlaisen ja samanarvoisen olennon (ihmisen)
Se kylkiluu, jota Jumala käytti luodessaan naisen
kuvaa tiettyjä ominaisuuksia, jotka Hän otti Aadamista ja laittoi Eevaan.
Ne ominaisuudet, mitkä Jumala laittoi naiseen, ovat niitä, joita me nyt pidämme naisellisina luonteenpiirteinä :))
Jumalalla on ne kaikki luonteenpiirteet, jotka näemme, niin naisissa kuin miehissä.
Jumala on täydellisessä tasapainossa ollessaan
katsoja ja kuuntelija
ruokkija ja elättäjä
maskuliininen ja feminiininen..
..liemessä tai lusikassa
kuitenkin Rakkaudellisesti.. yhdessä :))
runis
Uskon täydellisesti Jumalan ilmoittamaan Sanaan
en ihmisten tulkintoihin tai kirjoituksiin.
Jumala on luonut myös tutkijatkin..
niin yksinkertaista se on :))
Mikä on alusta asti ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet
mitä katselimme ja käsin kosketimme
siitä me puhumme: Elämän Sanasta-
ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen Iankaikkisen Elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille-
minkä olemme nähneet ja kuulleet
sen me myös teille julistamme
että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme
ja meillä ON yhteys,Isän ja Hänen Poikansa
Jeesuksen Kristuksen kanssa.
jokaista Raamatun kohtaa pidä kirjaimellisena totuutena ei millääntavoin vähennä uskoa, päinvastoin se avartaa sitä. Kaikille nuo ihmisen muokkaamat raamatun kirjoitukset ei riitä vaan on päästävä syvemmälle.
Sinulle Runotyttö kitokset että osllistut keskusteluun. Toivotan sinulle kaikenpuolista siunausta elämässäsi.
Kaikkivaltiaan Jumalan Rauhaa ja Siunausta
ja suloisen Jeesuksen Rakkauden tuntemista
myös sinun elämääsi..
..tois puol jokkee :))
Mistä löytäisimme hyvän paimenen joka ajaisi laumamme kokoon. Lauma on edelleen hajalla kun riivatut siat aikoinaan. Oletko sinäkin Elli tehnyt syntiä kun et heti uskaltautunut karsinaamme. Kyllä täällä kaikkia kovasti odotetaan ja armahdus annetaan kaikille, on välillä tapahtunut kuinka kauheita tahansa.
Sydämmellinen karsinaanpaluu tervehdys minunkin puolestani! Elämme jälleennäkemisen ihanassa toivossa!
Tänne olisi näköjään kannattanut tulla vähän myöhemmin, niin olisi saanut karsinaanpaluutervehdyksen. Kun tuli liian nopeasti niin kuin minä, niin sellainen jäi saamatta. Voih!
Luin juuri tällaisen selityksen miehen kylkiluulle:" Miehen kylkiluu ei kuvaa naisen alistettua asemaa, sillä Vanhan testamentin kuvakielessä kylkiluu on syvän ystävyyden ja rinnakkaisuuden vertauskuva." Mitä mieltä olette tästä? Odotan kylläkin edelleen myös Gonzalesin selitystä ( tai käsitystä ).
saa täyden kannatukseni Eevan jälkeläisenä
tulit porukkaan. Olen vähän tyhmä lahkolaisfemakko, mutta femakko silti. Kait meitä kaikkia tarvitaan.
yhdyn tuohon kauniiseen käsitykseen. Tuollainen ajatus saisi olla enemmänkin esillä. Karsina jutussa minulla on huono omatunto. Mielihyvin olen todennut kaikki löytyneet lampaat. Varsinkin naiset. Olenko Verna syyllistynyt sinun kohdallasi laiminlyöntiin?
Olen nyt kiinostunut tuosta oikeinkirjoituksestakin kuten, kirjoitetaanko Ameriiikka kolmella vai neljällä i:llä, tai olempa ja niimpä sana kirjoitetaanko ne yhdellä vai kahdella m kirjaimella? Olen tavallisesti käyttänyt sekaisin molemmpia, malleja.
Aina nämä viestien kirjoittamiset venähtävät myöhempään, kuin toivoisi. Nytkin muutamat velvollisuudet pidättelivät, mutta ei muuta kuin asiaan.
Aatamin luomisen selitys voidaan mielestäni hakea biologian oppikirjasta hakusanalla evoluutio. Aatami on yleensä mielletty mieheksi, mutta mielestäni se tarkoittaa, kuten raamatunkääntäjäkin on ilmaissut, yleisemmin ihmistä. Tämähän on loogista siinäkin mielessä, että Aatami ehti ennen Eevaa elellä paratiisissa jonkusen miljoonan vuotta. Suvunjatkumisen kannalta on tietenkin ollut välttämätöntä, että Aatami oli sekä mies että nainen.
Eeva on yleensä mielletty naiseksi, mutta kuten edellisessä totesin, nainen oli jo olemassa.
Olenkin ajatellut, että kuten muuallakin Raamatussa, tämäkin on psyyken asia.
Niinpä mielestäni Eevan luominen tarkoittaa ihmisen tuloa tietoiseksi. Eeva on siis ihmisen tunnepuoli, feminiininen puoli.
Kaikilla ihmisillähän, sekä miehillä että naisilla on maskuliininen ja feminiininen puolensa. Kaikilla muillakin nisäkkäillä tämä on fyysisesti myös samoin, mutta ilmeisesti vain ihmisillä myös psyykkisesti.
Miksi Eeva Raamatun myytin mukaan luotiin Aatamin (ihmisen) kylkiluusta, sitä en ole keksinyt. Vernallahan tähän oli selitys, joka voi olla oikeakin. Ainakin kylkiluu oli kenties sopivan joutilas ruumiinosa tähän tarkoitukseen. Yleensä kuitenkin näiden myyttien pienimmilläkin yksityiskohdilla on oma merkityksensä, joten on yleensä palkitsevaa näitä pähkäillä.
Voidaan varmaan olla yhtämieltä siitä, että Eevan luominen oli se viimeinen ratkaiseva askel, joka teki ihmisestä ihmisen.
Samalla alkoivat kuitenkin ongelmat. Tietoisena itsestään ihmiselle tuli paljon huolta ja murhetta. Kyky elää tässä hetkessä haihtui, tietoisuus kuolemastakin tuli kuvaan.
Ja lisää ongelmia. Paratiisissa käärme tulee ja houkuttelee syömään kiellettyä hedelmää hyvän ja pahantiedon puusta.
Jos ajatellaan käärme kyvyttömyyden symboliksi, voidaan ymmärtää, että juuri käärme alkoi Eevaa houkutella.
Mitä kaikkea hauskaa tietoisena voisikaan tehdä, hankkia mainetta ja kunniaa, tehdä elämä mukavammaksi, rikastuakin voisi. Näin se taitaa olla. Nimenomaan Eeva meissä kykenee muuttamaan kyvyttömyyden kyvyksi. Aivan kuten muualla Raamatussa kerrotaan miten Mooses sai käärmeen muuttumaan kepiksi.
Tämä kyky ei ole kuitenkaan tehnyt ihmistä onnelliseksi, mikä on tietenkin paradoksi. Näin vain on kylmä tosiasia. Paratiisista karkoitushan tuli samantien. Tästähän on enemmän tai vähemmän kiistelty, oliko tämä syntiinlankeemus valinnan paikka. Mielestäni ei ollut, vaan väistämätön kehitysaskel, kun aivot ihmisellä suurenivat. Muut nisäkkääthän taitavat elää paratiisissa vielä tänäpäivänäkin.
Eeva meissä, eli feminiininen puolemme on kuten sanotaa heikko puolemme. Se huolehtii, hoivaa, luo empatiaa, tietää jne. Paradoksaalista on se, että ihminen on tuota heikkoutta maailmansivu yrittänyt torjua. Moista pehmoilua. Aatami ja Eevakin huomasivat olevansa alasti ja peittivät alastomuutensa (heikkoutensa) viikunanlehdillä. Meillä kaikillahan tänäkin päivänä taitavat olla omat viikunanlehtemme. Kukapa nyt naapurilleen näyttäisi millainen todella olen.
Kuitenkin tämän saman kirjan eräissä muissa osissa kerrotaan miten ihmisen voima tulee täydeksi heikkoudessa.
Voisi myös kysyä onko Tony Halme mielestämme vahva? (TH suokoon anteeksi, että mainitsin hänet nimeltä). Mielestäni ei ole. Näyttää ulospäin siltä, että hän kiivaasti torjuu heikkouttaan, Eeva on hukassa. Hänen ongelmansa omassa elämäsään johtunevat juuri tästä, Eevalla on viisaus.
Eeva löytyy oman heikkouden tunnistamisessa ja hyväksymisessä.
En minä viitsi sinulle niuhottaa. Kirjoita aivan niin kuin huvittaa. Minä käytän vähän vähemmän kirjaimia: Amerikka, niinpä, olenpa. Joskus tosin lipsahtaa miten sattuu.
Kyllä tämäkin lammas on kokenut itsensä tervetulleeksi, kunpahan tässä vähän lasken leikkiä. On tietenkin selvää, että mitä kauemmin on ollut kadoksissa, sitä suuremmin fanfaarein otetaan vastaan.
Verna.. Aatamista vai Eevasta?
Voisiko joku olla vain Aatamista tai vain Eevasta? Luulisin, että aina on tarvittu molempia, ja hyvä niin.
En nyt muista tätä kunnolla, enkä viitsi tarkistaa sitä mistään, mutta kylkiluu Eevan raaka-aineena pohjautunee vanhempaan sumerilaiseen(?) kertomukseen, jossa sana ti(?) tarkoitti sekä henkisyyttä että kylkiluuta. Saattoi olla juuri Gilgamesh-eepoksessa, tai sitten ei. Eli siinä olisi ollut eräänlainen sanaleikki, jonka kaksoismerkitys häipyi käännöksissä muihin kieliin.
Tämäkin antaa aavistuksen siitä, miten käännösaskareissa ovat arvokkaat merkitykset vaaravyöhykkeessä.
Jokatapauksessa läheisten alueiden eepoksilla tunnetusti on summaton määrä yhteisiä symboleja. Jos jokin symboli lukemassaan tarinassa ei tahdo avautua, saattaa merkitys löytyä paremmin jostakin toisesta tarinasta.
Raamatun -38 vuoden ja sitä aikaisemmissa käännöksissä ei Lilitistä (Hepr.Lilith) puhuta sanaakaan. American standart versiosta Lilit löytyy Jesaja 34:14. Samoin Lilit mainitaan samassa Jesajan 34:14 §:ssä -92 vuoden suomalaisessa käännöksessä.
Olisiko jollakin selitystä miksi Lilit on pidetty piilossa?
Tässä vielä Yliopistolehdessä julkaistu kirjoitus.
"ARTIKKELIT 8/97
Uhmakas Lilith
Ennen Eevaa oli Lilith, voimakastahtoinen ja intohimoinen kantaäiti, kiehtova käärme, joka tarjosi Eevalle tiedon puun hedelmän. Myytit Lilithistä ovat täynnä kostoa ja kunnianhimoa, seksiä ja väkivaltaa.
Olemme oppineet, että Raamatussa Jumala Aadamin luotuaan totesi: - Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun, joka on hänelle sopiva. Ja niin hän loi Eevan.
Juutalaisten suuresti kunnioittama Talmud-teos kuitenkin sijoittaa nämä aivoitukset vähän aikaisemmaksi. Sillä niiden jälkeen Jumala ei vielä luonut Eevaa, vaan esiäideistä kaikkein varhaisimman: Lilithin. Adamin puolisoista ensimmäisen, ylpeän ja hillittömän, koston- ja kunnianhimoisen. Ensimmäisen feministin. Ensimmäisen tietoajanoavan naisen, joka totta kai heti joutui miesten syrjimäksi.
Lilithin tarina katosi Ison Kirjan alusta melko pian ajanlaskumme alun jälkeen, kun pyhät miehet kokouksissaan päättivät, mitkä tarinat sopivat Raamatun kaanoniin, mitkä eivät. Lilith ei sopinut. Hän oli liian kauhea, liian syntinen ja uhmasi miehen valta-asemaa liian uljaasti.
Myytin perusteet ovat kuitenkin yhä luettavissa luomiskertomuksesta. Raamatussa on kaksi kertomusta luomisen työstä. Ensimmäinen (1 Moos. 1:27), joka poikkeaa selvästi toisesta, tunnetummasta, toteaa, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ja jatkaa vielä, että "mieheksi ja naiseksi hän heidät loi". Aha, päättelivät rabbit fiksusti, Aadam ja Lilith luotiin siis samasta maan tomusta samalla kertaa!
Eniten tietoja Lilithistä antaa kabbalistinen salaoppiteos Sohar eli Loisto, jonka 1200-luvulla julkaisivat Espanjassa oppineet miehet mm. varoittaakseen oppimattomampia Lilithin mahdista.
Taisto tasa-arvosta
Heprealaisen tradition mukaan Aadam nai Lilithin, koska kyllästyi parittelemaan eläinten kanssa. Vanha Testamentti pitää eläimiin sekaantumista syntinä, mutta zoofiliaa harjoitettiin Keski-Idän paimentolaisten keskuudessa aivan yleisesti.
Lilith ei ollut sellainen porvarillinen pelkuri kuin Eeva, vaan voimakastahtoinen nainen, joka ei suostunut alistumaan. Valtataistelu hänen ja Aadamin kanssa alkoi heti. - Samanlainen olet kuin minäkin, kumpikin meistä on maasta otettu! hän julisti miehelleen. (Miesten kirjoittamien myyttien mukaan hänet tosin oli luotu liasta ja epäpuhtaista aineksista, eikä maan tomusta niin kuin mies.) Aadamin puheet kaikuivat kuuroille korville. Lilith pikemminkin vihastui niistä. Hän halusi olla vapaa valitsemaan, liikkumaan, toimimaan, muuttumaan ja päättämään asioistaan: hänen oli saatava olla oma itsensä ja elää vaistojensa mukaisesti. Ja niinpä, kuten Talmud kertoo, hän lausui Jumalan todellisen nimen ja lensi raivoissaan ilmojen teille.
Perinteisen historian mukaan Lilith ei suostunut pitämään Aadamia herranaan ja ylempänään. Se on ollut miesten korville, silmille ja aivoille sopiva selitys, mutta feministinen tutkimus Ben Siran muinaisiin mietiskelyihin nojautuen tarkentaa asiaa ja puhuu kakistelematta seksistä: Aadam halusi rakastella Lilithin kanssa lähetyssaarnaaja-asennossa, joka oli ainoa julkisesti hyväksytty asento. Tähän Lilith ei suostunut. Se oli heidän riitansa varsinainen syy ja siksi Lilith oli niin valmis lähtemään.
Lilithin kadottua Aadamille tuli heti tuskainen olo ja hän valitti Jumalalle: - Vaimo, jonka minulle annoit, on karannut luotani.
Herra halusi ilmeisesti pitää luomansa ihmisolennon rauhallisena ja tyytyväisenä, sillä hän lähetti kolme sanansaattajaa noutamaan Lilithiä takaisin. - Jos Lilith haluaa palata, se on hyvä, Herra sanoi, mutta ellei tahdo, ottakoon kantaakseen sen rangaistuksen, että joka päivä sata hänen lastaan kuolee.
Aikansa etsittyään enkelit löysivät Lilithin keskeltä Punaista merta, juuri siitä kohdasta, jossa vesi myöhemmin ahmaisi egyptiläiset sotajoukot. - Palaa Aadamin luo viivyttelemättä, he sanoivat, tai me hukutamme sinut. Mutta heidän puheensa olivat kärpäsen surinaa naisen korvissa, eikä Lilith suostunut palaamaan. - Älkää kajotko minuun, hän vastasi, ettekö tiedä ettei minua ole turhaan luotu. Ja hän muistutti enkeleitä siitä, että hänen tehtävänsä oli surmata imeväisiä lapsia. Poikalapset olivat hänen valtansa piirissä kahdeksanteen elinpäiväänsä saakka, tytöt vielä pitempään, aina kahdenteenkymmenenteen päivään.
Lilith vannoi kuitenkin enkeleille, että hän luopuu lapsen surmaamisesta aina, kun hän näkee sanansaattajien hahmot tai nimet. Hän hyväksyi myös lastensa kuolemanrangaistuksen.
Lilithin sata lasta samoin kuin lastenmurhaajan virka tulevat myytin toisista versioista. Niiden mukaan Herra otti Lilithin pois meren syvyydestä ja antoi lasten elämän hänen valtaansa. Isien synnit piti kostettaman pikkuisille. Ja koska myyttien ajoitukset ovat aina hiukan hämärät, tämän kerrotaan tapahtuneen Aadamin ja Eevan syntiinlankeemuksen jälkeen, vaikka Lilith tässä versiossa tietää rangaistuksensa jo ennen Eevan väliintuloa.
Sanansaattajien nimet olivat Sanvai, Sansavai ja Semanglof. Näitä kolmea nimeä juutalaiset yhä kirjoittavat vastasyntyneitten makuuhuoneisiin piirrettyihin ympyröihin tai vauvoille annettaviin amuletteihin, ettei Lilith pysty viemään pienokaisia.
Sopivien taikamerkkien ja manausten avulla Lilith voitiin vangita kumoon käännetyn kulhon alle. Eliaalle antamansa lupauksen mukaisesti hän ei myöskään käy pahoihin tekoihin, jos ihminen lausuu tai kirjoittaa kaikki hänen nimensä. Ne ovat Lilithin lisäksi Abitr, Abito, Amorfo, Khods, Ikpodo, Ayylo, Ptrota, Abnukta, Strine, Kle Ptuza, Tltoi Pritsa. Jokainen nimi esittää yhtä Lilithin ominaisuutta: Ikpodo ja Ayylo esimerkiksi merkitsevät nopeaa ja myrskyistä tuulta, Strine viittaa "kyöpeliin", Amorfo tarkoittaa rumaa ja muodotonta, Khods siivekästä, Abnykta yöllistä ja Kle Ptuza naispuolista lapsenryöstäjää.
Lilith kiertää ympäri maailmaa. Hän yrittää lähestyä Eedenin portteja, mutta näkee joka kerta kaksi kerubia leimuavat miekat kädessään vartioimassa niitä. Välkkyvien miekkojen pyörähtely ilmoittaa, että ihminen on yhä tehnyt syntiä, joten Lilith palaa polulleen rankaisemaan lapsia. Hän on siis kulkuri, maailmankiertäjä.
Kuun kierrolla on merkittävä vaikutus Lilithin voimaan ja ominaisuuksiin. Hän on naisen elämässä voimakkaimmillaan puberteetti-iässä, kuukautisten aikana sekä raskauden, äitiyden ja menopaussin alussa ja lopussa. Lilithin kuukautisveri on niin myrkyllistä, että pisara sitä kykenee surmaamaan kokonaisen kylän väestön.
Heti kun luomisen ensimmäinen valkeus oli pimennyt, maailmaan ilmaantui Kelippa, naispuolinen alkupahuus, kaiken pahan juuri. Kelippa jakautui kahdeksi hahmoksi: Sammaeliksi, pahaksi mieshengeksi, ja Lilithiksi, hänen vaimokseen, jota kutsutaan myös Käpristeleväksi Käärmeeksi, Huoruuden Naiseksi, Kaiken lihan Lopuksi ja Päivien Lopuksi. Tieto ja naisen tiedonhalu aivan eritoten säilyivät oudolla tavalla vaarallisina kautta luomisen aikojen! Sillä kun tämä Lilith alkoi tavoitella liian korkeaa salaoppitietoa ja asemaa, Herra syöksi hänet nopeasti taivaasta. Niinhän tapahtui myös toiselle ylpeälle: Lusifer-enkelille, josta tuli Saatana.
Yhden ajatuskuvion mukaan Jumala loi Lilithin viidentenä päivänä ja leipoi sitten Aadamin maan tomusta korjaamaan sitä pahaa, minkä Lilith oli maailmassa ja saanut aikaan.
Lilith sattui kerran näkemään, kun Eeva syleili Aadamia, ja silloin hän äkkiä huomasi Aadamin taivaallisen kauniiksi. Hän lensi takaisin taivaaseen, mutta kun hänen uhmakas tiedonetsintänsä jatkui yhä - hän halusi kuulua kerubeihin - hänet singottiin takaisin meren syvyyksiin.
Jotkut teoriat yhdistävät Lilithin välittömästi tietoon. Hän tavoitteli sitä taivaassa ja hän edusti sitä myös maan päällä. Hän oli se käärme, joka tarjosi Eevalle omenan. Ja on huomattava, ettei kyseessä ollut mikään seksin eikä hekuman hedelmä, vaan tiedon puun tuote.
Viisaasti Lilith vieläpä antoi sekä hyvän että pahan. Sehän on ainoa kelvollinen viisauden yhdistelmä. Ei voi olla hyvää tietoa, ellei siihen liity tietoa myös pahasta. Käärme-Lilith lahjoitti ihmisille osuuden todelliseen, sensuroimattomaan tietoon. Vain varsinainen anti-intellektuelli on voinut kehitellä tästä näkemyksen, että juuri se - tiedon hankkiminen - oli syntiä ja kaikkien kärsimystemme perussyy.
Lilith ja hurjat tyttäret
Hurskaana ja oikeudenmukaisena miehenä Aadam alkoi syntiinlankeemuksen jälkeen kurittaa ruumistaan paastolla ja pysytteli erossa vaimostaan. Syleilyä estääkseen hän kietoi vyötäisilleen piikikkäitä viikunanoksia eikä riisunut viikunanlehteään 130 vuoteen.
Kun Aadam oli pysytellyt erossa Eevasta nämä 130 vuotta, Lilith näki hänet hänen nukkuessaan sikeästi. Aadamin kauneus herätti hetkessä uudelleen Lilithin himon, eikä Lilith voinut taikka halunnut hillitä itseään, vaan laskeutui Aadamin päälle ja makasi hänet. Ikävin seurauksin, sillä yhdynnästä syntyi lukemattomia paholaisia, henkiä ja demoneita, "ihmiskunnan vitsauksia".
Lilithin hahmo näyttää kehittyneen Babylonian perinteeseen kuuluvasta "hävityksen neidosta" (ardat lilistä). Tämä oli autioiden paikkojen demoni, joka eli alunperin Sumerin Inanna-jumalattaren puutarhassa.
Assyriassa hahmosta tuli siivekäs liehuvatukkainen tuulen henki. Raamatussa, ainoassa kohdassa (Jesaja 34:14) missä kirja hänet itse asiassa todella mainitsee, Lilith on vanhan käännöksen mukaan "kyöpeli", uuden mukaan "öinen syöjätär". Juutalaisten Raamatun englanninnoksen vastaava kohta ei jätä epäilylle sijaa: "Villikissat kohtaavat hyeenat, vuohidemonit tervehtivät toisiaan:/Siellä myös Lilith rauhoittuu ja saa levon".
Talmudissa Lilithin nimi sekaantui hepreankieliseen yötä merkitsevään sanaan ja niin hänestä kehkeytyi yön demoni, siivekäs aavenainen, joka pitkät hiukset liehuen parittelee puhtaasti omaksi nautinnokseen nukkuvien miesten kanssa - istuen näiden päällä, tietysti, ei missään alistujan asennossa - ja synnyttää sitten aina uusia demoneja. Koska Lilith kävi yksinään nukkuvien miesten kimppuun, hänestä tuli pimeyden ja yön enkeli ja lopulta hedelmöittymisen jumalatar.
Keskiajan juutalaisten mielestä aaveena liikkuva Lilith aiheutti miesten yölliset siemensyöksyt: tämä sekä lasten tuhoaminen tekivät hänestä juutalaisäitien kauhun. Hänen jälkeläisensä, joita kutsuttiin nimellä lilin tai lilim, olivat siivekkäitä hirviöitä, joilla oli ihmisen vartalo, mutta aasin takaosa. Toisten kuvausten mukaan heillä on karvaiset kasvot ja karvainen vartalo: vain heidän päälakensa on kalju. He olivat erämaan henkiä, erityisesti puiden.
Lilith siis kieltäytyi laskeutumasta Aadamin alle, vaan mieluummin pakeni Punaiselle merelle ja iloitteli siellä demonien kanssa. Hän synnytti joka päivä sata jälkeläistä, ja ne tapettiin päivittäin joka ikinen.
Myös lilimit parittelivat nukkuvien miesten kanssa näiden päällä istuen. Kreikkalaiset omaksuivat uskon lilimiin, joita he kutsuivat nimillä Lamiae, Empusae (sisään tunkeutujat) tai Hekaten tyttäret. Kristinuskoonkin tytöt pääsivät vaikuttamaan: kristityt kutsuivat heitä helvetin portoiksi tai öisiksi pahoiksi hengiksi, succubuksiksi, erotuksena miespuolisista incubuksista. Selibaatissa elävät munkit yrittivät torjua heitä nukkumalla ristiinnaulitunkuvaa pitelevät kädet sukuelintensä päällä - mikä tuskin vähensi kiihotusta. Sanottiin, että aina kun kristityllä oli ns. märkä uni, Lilith nauroi. Kun poikavauva nauroi unissaan, uskottiin, että Lilith hyväili hänen elintään.
Feministiset tutkijat ovat esittäneet oman tulkintansa myös Lilithin tyttäristä. Heidän mukaansa nämä eivät suinkaan olleet hirviöitä, vaan erittäin kauniita. Miestä, joka oli kokenut Lilithin tyttären lemmen, ei maallisen naisen rakkaus voinut koskaan enää tyydyttää.
Painajainen ja päiväuni
Ranskalainen Nicolas Remy, 1500-luvun suurimpia noituuden asiantuntijoita, julkaisi vuonna 1595 noin 900 noitaoikeudenkäyntiin perustuvan tutkimuksen demoneista. Euroopan noitakäsitykset ja noitahysteria rakentuivat paljolti saman naisvihan ja -pelon varaan, joka kohdistui jo Lilithiin. Kaikki noituus johtui lihanhimosta, joka naisilla on kyltymätön, ilmoitti noitavainojen perusteos Malleus Maleficarum eli Noitavasara vuodelta 1486. Juuri sen tähden naiset olivat tekemisissä demonien kanssa tyydyttääkseen himonsa.
Turun akatemian väitöskirjoissa hylättiin vielä 1640-luvulla ajatus noitasapatista ja demonien lisääntymisestä yhdynnässä velhojen kanssa. Noitasapatti ilmaantui Suomen noitaoppiin vuonna 1665. Piispa Juhana Gezelius, kiihkeä noituuden vainoaja, kirjoitti vuonna 1689, että maagikot ja velhot kykenivät sielunvihollisen avulla hyvin siirtymään etäiseen paikkaan - Kyöpelinvuorta kutsuttiin siihen aikaan Blåkullaksi - seurustelemaan, mässäilemään, sekä harjoittamaan paholaisen ja demonien kanssa kaikenlaisia siveettömyyksiä.
Hän tulkitsi tällaisen velhon ja demonin yhdynnän pelkäksi mielentilaksi: ihminen tunsi, että hänen päällään oli henki, joka tukahdutti ja sitoi hänen jäseniään. Mielentila saattoi syntyä luonnollisesti, mutta useimmiten se johtui velhojen tempuista.
Ehkä tarvitsemme elämäämme vähäisen demonisuutta. Eeva on kantaäitimyytiksi lattea, pitkästyttävä, seksitön. Karmeudesta ja verisyydestä huolimatta Lilithin tarinoissa väreilee jotakin hyvin houkuttelevaa. Tiedonhalua, tahdonlujuutta, alistumattomuutta, intohimoa ja uhmaa. Jos naiset rakastuvat renttuihin, niin miesten fantasioiden ydinalueilla hulmahtavat uskomattoman usein Lilithin ja hänen tyttäriensä korpinmustat tai liekehtivänpunaiset hiukset. n
Kirjoittaja on Helsingin seudulla toimiva kirjailija ja kriitikko, joka laatii kirjaa eroottisen kirjallisuuden loistosta ja kurjuudesta.Ennen Eevaa oli Lilith, voimakastahtoinen ja intohimoinen kantaäiti, kiehtova käärme, joka tarjosi Eevalle tiedon puun hedelmän. Myytit Lilithistä ovat täynnä kostoa ja kunnianhimoa, seksiä ja väkivaltaa.
Kalevi Haikara"
olisiko niin että noissa aiemmissa käännöksissä Lilith-nimi olisi käännettynä: yötär, yöndemoni tai jotain? En ole lukenut vuoden 1938 käännöstä joten en tiedä, tämä on vain arvelu.
Talmudista: Genesis on Talmudia vanhempi joten se että Talmudissa on Lilith muttei genesiksessä ei todista mitään. Talmud sitä paitsi agada-osissaan on nimenomaan tällainen tarinoiden avulla uskonnollisia asioita opettava. Tarkoitus ei ole että nuo tarinat otettaisiin tosina.
tuonne mormonismi ketju kuun asukkaat. Olenko löytänyt sensaation? Olen paripäivää tsekkaillut tuota Gilgamesh- eepposta ja mormonien/Joseph Smith:in kirjoituksia. Hämmästyttävää jos olen oikeassa.
Ovat kaikki kadonneet? San sääki ny Turust jotta!
et joku tulis ja sanois jotta. Ollek todel jonkunkaltassi onkelmi synnytykses. Olis muute luullu häne käyvä ainaki nimehuuros.
Tämä orottamine o raskast homma.
mikä vaihe todella on menossa. Näkyi kuitenkin aloittaneen tuolla ylempänä uudella otsikolla. Kyllä helpotus on suuri, kun näyttää siltä, että kaikki olisi kunnossa. Synnytys on kai vaan siirtynyt. Eihän ne pienokaiset aina tule ajallaan.
Semmonen vaan askarruttaa, että kukas se oikein onkaan päässyt pölyttämään?
selvittäminen on usein ollut mahdotonta. Suomessa on poltettu naisia roviolla vielä 1600/1700 lukujen vaihteessa kun ovat tullet raskaaksi käärmeestä. Tunnetaampa vähän aikaisemmalta ajalta tapaus jossa pölyttäjänä oli puhtaasti henki.
Arvelenpa olevan viisainta pidättäytyä tarkemmista arvioista. Niistä on usein syntynyt päättymättömiä riitoja joihin ei ulkopuolisen juurikaan kannata sekaantua.
olla vaan niinkuin ei olisikaan ja ottaa kaikki vastaan ilolla mitä tarjotaan.
Ehkäpä seuraavaksi olisi paikallaan neuvoa antavat väyryset.
on ollut kaikenlaista rojektia. konserttia (UMOa) ynnämuuta tärkeätä.synnytys on siis jäänyt taka-alalle ja varsinkin noita käärme-/kantaäiti-/lilith-juttuja lukiessa on vitsit loppuneet kuin seinään.
monipuolinen uskonto keskustelu joskus ottaa koville. Lilith vaimosta kyllä löytyy netistäkin aineistoa jonkinverran. Suomen käärmeraskauksista taas oikeuden pöytäkirjoihin perustuen suraavasta osoitteesta.
http://www.chronicon.com/noita/index.fi.html
Monipuolinen aihealue on tämä uskonto. Monilta osin suorastaan uskomaton.
hertsumalekkeri noita sinun linkkejäsi! mutta juuri noinhan se käärme elelee juuri, ei sen puoleen.
vaan juristien kokoamia oikeuden pöytäkirja merkintöjä jotka eivät millääntavoin ota kantaa minkään uskonnon puolesta/vastaan. Minua kuitenkin hämmästyttää ihmisten uskomukset ja erityisesti tuolloisten uskon oppineiden todistukset runsaan 300 vuoden takaa.
Minua askarruttaa myös kysymys kuinka paljon olemme muuttuneet ihmisinä noinkin lyhyessä ajassa. Näyttäisi ettemme ole juurikaan muuttuneet. Valitettavasti. Rakkautta meiltä edelleen puuttuu. Mammonan eteen olemme valmiit tekemään mitä tahansa.
ihmisestä tulee, vaikuta geenit, kasvatus ja ympäristö. Jos ympäristö saastuu, kasvatus on vähän aikaisemmasta löystynyt ja geenit ovat ne, mitkä ovat, niin miten me tässä olisimme voineet muuttua parempaan suuntaan? Rakkautta meiltä puuttuu varmaan siksi, kun sitä ei pidetä arvossa. Olisipa joskus mediassa vaikkapa kampanja rakkauden ja yleensä pehmeämpien arvojen puolesta, niin siitä voisi olla apua. Entä sitten mammona? Jos on rahaa, on menestyjä, jos ei, on luuseri tässä sirkuksessa, jota elämäksi kutsutaan. Urheilijoistakin kerrotaan suurena uutisena aina myös se, kuinka paljon he ansaisevat.
kiitollinen ettei tuolla mammonalla enää ole juurikaan merkitystä. Aikakin kuluu nopeasti, tuntuu kun tuo eläkekin tulisi tilille lähes päivittäin.
Kyllä todellinen tyytyväisyys ja rauha on tuolla korvien välissä tai onko se Jumalan lahja. Ehkäpä tuo Pyhä Henki vaikuttaa niin että sairaudetkin tuntuvat lähes palkkioilta. Tarpeeseen näyttää löytyvän rakkauttakin, olen juuri sitä sanut nähdä. Huomaammeko sen, osaammeko, onko meillä nöyryyttä, ottaa sen vastaan?