Kirkon lapsi- ja nuorisotyö:
Pyhäkoulut 64 000 14% 5-11 vuotiaista
päiväkerhot 73 000 41% 4-6 vuotiaista
iltapäiväkerhot 17 000
varhaisnuorten kerhot 76 000
rippikoulut 55 000 90% 15 vuotiaista
Kirkkoon kuuluu 85% suomalaisista
Seurakuntalaisia yhteensä 4 400 000
Työntekijöitä 20 000
Vapaaehtoisia vastuunkantajia 200 000
Diakonia (palvelu):
Asiakastapaamisia 817 000
osallistujia työttömien toim. 100 000
ruoka-avustuksia 200 000 taloudelle (2,2milj. eur)
muu tal. avustus 43 000 (3,7 milj. eur)
Palveleva puhelin 42 500 keskustelua, 2 200 päivystäjää
Perh.as. neuvottelukeskukset 15 000 asiakasta,
90 000 keskustelua
kristittyjä maailmalla 2 076 milj. (33%)
luterilaisia 65 milj. (3% kristityistä)
luterilaisten srk:n hautausmaille 98% vainajista
tuhkauksia 29%
suomalaisista 90% pitää hautausmaita srk:n tärkeänä tehtävänä
900 naista pappina (33% papistosta)
Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta
1997 3,36%
1998 3,0%
1999 2,0%
2000 1,63%
2001 1,63%
2002 1,7%
2003 1,7%
Kirkollisveron tuloveroprosentin keskiarvo 1,3%
Korkein 2,25% (Iniö)
Matalin 1% (pääkaupunkiseutu, Turku)
Uskonnollisen ilmaston perusteella Suomi jakaantuu kahteen osaan: pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Maaseudun traditionaalisempi ja yhteisöllisempi elämäntyyli säilyttää uskonnollisuutta paremmin kuin kaupunkimaisen elämäntyylin heikko yhteisöllisyys ja yksilön autonomian korostaminen.
Pyhäkoulut 64 000 14% 5-11 vuotiaista
päiväkerhot 73 000 41% 4-6 vuotiaista
iltapäiväkerhot 17 000
varhaisnuorten kerhot 76 000
rippikoulut 55 000 90% 15 vuotiaista
Kirkkoon kuuluu 85% suomalaisista
Seurakuntalaisia yhteensä 4 400 000
Työntekijöitä 20 000
Vapaaehtoisia vastuunkantajia 200 000
Diakonia (palvelu):
Asiakastapaamisia 817 000
osallistujia työttömien toim. 100 000
ruoka-avustuksia 200 000 taloudelle (2,2milj. eur)
muu tal. avustus 43 000 (3,7 milj. eur)
Palveleva puhelin 42 500 keskustelua, 2 200 päivystäjää
Perh.as. neuvottelukeskukset 15 000 asiakasta,
90 000 keskustelua
kristittyjä maailmalla 2 076 milj. (33%)
luterilaisia 65 milj. (3% kristityistä)
luterilaisten srk:n hautausmaille 98% vainajista
tuhkauksia 29%
suomalaisista 90% pitää hautausmaita srk:n tärkeänä tehtävänä
900 naista pappina (33% papistosta)
Kirkon osuus yhteisöveron tuotosta
1997 3,36%
1998 3,0%
1999 2,0%
2000 1,63%
2001 1,63%
2002 1,7%
2003 1,7%
Kirkollisveron tuloveroprosentin keskiarvo 1,3%
Korkein 2,25% (Iniö)
Matalin 1% (pääkaupunkiseutu, Turku)
Uskonnollisen ilmaston perusteella Suomi jakaantuu kahteen osaan: pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Maaseudun traditionaalisempi ja yhteisöllisempi elämäntyyli säilyttää uskonnollisuutta paremmin kuin kaupunkimaisen elämäntyylin heikko yhteisöllisyys ja yksilön autonomian korostaminen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Kirkollisveron tuloveroprosentin keskiarvo 1,3%"
Tämä antamasi luku on ns. painotettu keskiarvo. Siinä laskelmaan otetaan huomioon sen seurakuntayhtyman väkimäärä, johon vero kannetaan. Varsinainen kirkollisveron keskiarvo on 1.6%.
Sinäänsä hauskaa, että suureissa seurakuntayhtymissä, kuten Helsinki, Espoo ja Tampere on matalin kirkollisveroprosentti ja näissä tehty tappiollinen talousarvo vuodelle 2004. Ilmeisesti suurissa seurakuntayhtymissä ei uskalleta korottaa kirkkollisveroa, koska pelätään väen eroavan tämän takia.
Miksi tulet niitä faktojasi tänne esittelemään, sinä paholaisen vasen käsi?
Kirkollisveron tuotto kasvoi 8 % ja yhteisövero-osuuden tuotto laski 11 %
Kirkkovaltuustoon valituista luottamushenkilöistä vain 6 % oli alle 30–vuotiaita, 13 % 30–39-vuotiaita
Vuoden 2002 seurakuntavaaleissa puolueista parhaiten menestyi Keskusta 33%
Yleisissä tilaisuuksissa kirjattiin kaikkiaan 13,5 miljoonaa käyntikertaa, 170 000 yleistä tilaisuutta. Tilaisuutta kohti kävijöitä oli 80, (+0,3%)
Seurakuntien pääjumalanpalveluksiin osallistuneiden määrä laski 2,0 %.
Ehtoolliskäyntejä oli kaikkiaan 2,4 miljoonaa, kasvua edellisestä vuodesta 0,4 %
Seurakunnan päiväkerholaisten määrä sen sijaan laski edelleen (–5,2 %).
Niin ikään pyhäkoululaisten määrä laski (–3,3 %).
Myös varhaisnuorten ryhmiin osallistuneiden määrä laski (–4,3 %).
Niin ikään seurakunnan partioihin osallistuneiden määrä väheni (–5,2 %).
Diakoniatyön asiakaskontaktien määrä laski 5,6 %
Erityisesti alle 40-vuotiaiden asiakkaiden määrä väheni ja asiakaskontaktit koskivat edellisiä vuosia harvemmin työhön, työttömyyteen tai taloudellisiin syihin liittyviä kysymyksiä.
Ruoka-avustusten määrä sen sijaan laski sekä lukumääräisesti (–10,4 %) että euromääräisesti (–8,4 %).
Avoimien ovien tilaisuuksien määrä laski 6,1 %.
Kirkon saamat verotulot vuonna 2002 olivat yhteensä 826 miljoonaa euroa (5,7 % enemmän kuin vuonna 2001).
Vuodelle 2002 kirkollista tuloveroprosenttia nosti 53 seurakuntataloutta ja kolme seurakuntataloutta laski sitä.
Toimintakulut olivat 762 miljoonaa euroa, 4,4 % enemmän kuin vuonna 2001. Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus oli 61 %, 465 miljoonaa euroa
Muita suurimpia menoeriä olivat palvelujen ostot (146 milj. euroa).
Annetuista avustuksista lähetystyön osuus oli 14 milj. euroa, Kirkon Ulkomaanavulle myönnettiin 3,5 milj. euroa, diakonia-avustuksia jaettiin 4,7 milj. euroa ja muita avustuksia 10 milj. euroa.
Seurakuntien tilinpäätösten mukaan käyttötalouden nettomenoista 7,4 % hautaustoimen hoitamiseen.
Vakinaisen, kokoaikaisen virkasuhteisen henkilöstön keskimääräinen kuukausipalkka oli 2 111 euroa vuonna 2002.
Esimiehet koettiin kannustaviksi, joskin liian kiireisiksi ehtiäkseen johtaa hyvin työyhteisöä. Esimiesten heikoin kohta näytti olevan kyky selvitellä työpaikan ristiriitoja.
Kirkon työpaikoilla esiintyi ristiriitoja valtakunnallista tasoa enemmän. 22 % kirkon alan tutkimukseen vastanneista katsoi, että esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja esiintyy paljon tai melko paljon.
Kirkon tutkimuskeskus on tehnyt tarkaa työtä. Hyvät sivut http://www.evl.fi/kkh/ktk/uutiset.htm Nyt minäkin tiedän, miten rahani menee, ja miltä kirkossa tuntuu. Kiitos evl.