Koska olen havainnut tällä palstalla esiintyvän informaatiotyhjiön koskien neohumanismia, niin lähetänpä tässä erään vanhan kirjoitelman aiheesta, jottei kenenkään tarvitse täyttää tietämysaukkojaan Freestylerin disinformaatiolla.
1. Mitä on Neohumanismi?
Neohumanismi on lyhyesti ilmaisten poliittinen ideologia ,joka pohjautuu seuraaviin käsityksiin:
1. Historian keskeisiä toimijoita ovat yksilöiden lisäksi myös näiden muodostamat sivilisaatiot.
2. Sivilisaatiot ovat yhteisen kokemuspohjan omaavien ihmisjoukkojen koostamia ajatusrakenteita ja kaikille yhteisiä näkemyksiä ( Meemejä). Ne syntyvät vaiheessa,jossa ihmiset ovat muokanneet ympäristöään ja toisiaankin tavalla,joka ohittaa barbaarisen yhteisöllisyyden tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
3. Sivilisaatiot ovat toimintaiältään rajallisia, sillä jossain vaiheessa ne menettävät kyvyn muuttaa toimintamallejaan ja syvemmäntason rakenteitaan ja altistuvat hajottavalle muutokselle. Kaikki sivilisaatiot kuolevat, kun niiden toimintaympäristö on muuttunut kylliksi ilman, että ne kykenevät reagoimaan rakentavasti muutokseen. On myös mahdollista,että jokin hyvin nopea ja äkillinen olosuhteiden muutos tuhoaa perusteiltaan hyvinkin terveen sivilisaation.( Amerikan sivilisaatiot tuhoutuivat jouduttuaan kohtaamaan hyvin ankaran kulkutautien hyökkäyksen samaan aikaan kun ne saivat kimppuunsa sivilisaatiomme hyvin aggressiivisia edustajia! On mahdollista,että ko. sivilisaatiot olisivat selvinneet jommastakummasta hyökkäyksestä,mutta molemmat olivat ehdottomasti liikaa!)
4. Edellämainittuun viitaten historia ei tunne stabiiliutta. Kaikki rakenteet niin historian kuin vaikkapa astronomian piirissä ovat pitkällä tähtäimellä labiileja.
5. Länsimainen sivilisaatio on tuhoutumassa. Se menetti joustavuutensa mahdollisesti joskus 1300 -luvulla kohdattuaan yhtäaikaa kaksi haastetta. Nuo haasteet olivat Pieni Jääkausi ja Paiserutto. Edellinen mm. rasitti suuresti yhteiskunnan maatalouteen pohjautuvaa ylijäämätuotantoa (jolla pidettiin yllä mm. yliopistoja,virkamiehiä, tavaroitten jalostusta ja jakelua jne.) ja jälkimmäinen tuhosi jo ensi vierailullaan muutamassa vuodessa kolmanneksen Euroopan väestöstä. Molemmat olivat suuria rasituksia ja pakottivat sivilisaation ponnistamaan kaikki voimansa selviytyäkseen.Tämä tapahtui joustavuuden kustannuksella ja siksi sivilisaatiomme tuho alkoi viimeistään 1850-luvulla kun liikennöinnissä ja informaationsiirrossa tapahtunut vahva kehitys muutti radikaaliksi sen toimintaympäristöä.
6. Vaikka sivilisaatiomme ja sen mukana suurin osa kansakunnista on tuhoutumassa ja suistumassa ns. ”pimeään aikaan”, niin tilanne ei ole toivoton. Historia osoittaa, että muidenkin sivilisaatioiden romahdukselta on spontaanisti säilynyt keitaita, jotka ovat toimineet sivilisaation jäännösten säilöjinä hyvinkin kauan.
7. Sivilisaation kantavana voimana on sen johtava aines, jota voidaan kutsua käsitteellä eliitti. He ovat se joukko,joka vie eteenpäin sivilisaation sisällä tapahtuvia älyllisiä ja taloudellisiakin hankkeita. Eliitti ei käsitä yksinomaan rahaylimystöä tai tieteentekijöitä,vaan ylipäätään kaiken sen väen,joka luo toiminnallaan sivilisaatiolle ominaisia arvoja ja resursseja. Nykyään eliittiin on tunkemassa yhä haitallisempia ihmisaineksia.
8. Sivilisaation tehdessä kuolemaa eliitti irtaantuu lopullisesti alkuperäisestä tehtävästään ja alkaa toimia omaa sivilisaatiotaan vastaan omien lyhyenaikavälin etujensa maksimoimiseksi. Näin on tapahtunut ennenkin ja näin on nytkin tapahtumassa.
9. Eliitin tavoitteena on luoda globaali yhteiskunta, jonka tehtävä on tyydyttää eliitin tarpeet ja jossa ei olisi mitään kansallisia tai paikallisia rakenteita tuon päämäärän esteenä.
10. Sivilisaatio kuolee kun eliitin tavoitteleman ”utopian” rakentaminen johtaa sen sisäisten ristiriitojen realisoitumiseen. Lopputuloksena on suistuminen historiattomaan barbariaan ja kaikkien rakenteiden romahdus. Näiden seurauksena on suunnattomat määrät inhimillistä kärsimystä.
11. Sivilisaatiomme tuho on liian pitkällä, jotta se voitaisiin pelastaa, mutta päättäväisellä toiminnalla paikallisia eliittejä voidaan suistaa asemistaan ja luoda alueellisesti rajoitettuja, tulevan romahduksen yli selviäviä keitaita. Tällä hetkellä paras alueellinen toimija on kansallisvaltio,joka useissa kohdin on vielä elinvoimainen,mutta mm. heimoaatteelle tai jollekin muulla periaatteella toimiva muotti on mahdollinen.
12. Edellämainittu keitaan luominen edellyttää poliittista työtä. ja uuden, edeltäjäänsä vastuuntuntoisemman ja historian lainalaisuuksiin perehtyneen rohkean ja uhrivalmiin eliitin luomista. Tämän eliitin luominen on Neohumanismin tärkein päämäärä.
2. Millainen ihminen voi olla ”Uuden Eliitin” jäsen?
Ei aivan kuka tahansa.
Neohumanismin päätavoite on luoda uusi eliitti, mutta tuo uusi toimija joutuu myös syrjäyttämään tavalla tai toisella pois tieltään turmeltuneen ja, kuten historian kulku on monesti osoittanut, myös omasta vallastaan ja asemastaan juopuneen ja siitä kynsin hampain kiinni pitävän ihmisjoukon. Nuo ihmiset eivät, muutamia avaramielisiä poikkeuksia lukuunottamatta, luovu asemistaan vapaaehtoisesti. Päin vastoin, jo pelkkä uhka asemien menettämisestä saa heikäläiset unohtamaan niin demokratian kuin ihmisoikeudetkin!
Uuden eliitin jäsenen on oltava siis ihminen, mies tai nainen, joka on valmis kestämään vanhan eliitin kuolinkamppailun kaikkine kauhuineen ja kyettävä tekemään raskasta ja huonosti tai jopa olemattomasti palkattua työtä ilman muuta kiitosta kuin kaltaistensa arvonanto. Pahimmassa tapauksessa kaikki päättyy väkivaltaiseen ja tuskalliseen kuolemaan.
Sellaisesta aineksesta on tehty se eliitti, joka pelastaa sen, mikä on pelastettavissa !
3. Hallitseeko Neohumanistista yhteiskuntaa jokin salainen puolue tms?
Ei hallitse.
Neohumanistinen yhteiskunta perustuu takaisin juurilleen palautettuun korporatiiviseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansanedustuslaitos on vastuullinen päätöksistään sen jäsenet valinneille kansalaisjärjestöille. Kansalaisjärjestöjä taas isännöivät niiden jäsenet.
Kyseiset kansalaisjärjestöt ovat ottaneet haltuunsa suuren osan niistä toimista, joita nykyisin ainakin Suomessa hoitavat valtio ja kunnat sekä kuntaliittymät. Suuri osa sosiaalihuollosta esimerkiksi perustuu naapuriapuun ja vapaaehtoistyöhön.
4. Mikä on puolustusvoimien asema neohumanistisessa yhteiskunnassa?
Jokaisella on velvollisuus puolustaa maataan ja läheisiään.
Tämä velvollisuus on samalla oikeus.
Neohumanistisessa valtiossa on monikerroksiset puolustusvoimat, jotka koostuvat paitsi asevelvollisuusarmeijasta, myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen muodoista ja erilaisista valmiusjoukoista. Käytännöllisesti jokainen työkykyinen ja mieleltään ehyeksi katsottava kansalainen on jo teini-iästä alkaen tavalla tai toisella osa maanpuolustusta.
Kaikesta palveluksesta kieltäytyvä henkilö on parasiitti ja siten kansanvihollinen.
5. Entä laki ja oikeus?
Neohumanistisessa yhteiskunnassa ei ole juristeriaa.
Lait ovat selväpiirteisiä ja niin kirjoitettuja, että kuka tahansa maallikko kykenee ymmärtämään oikeuslaitoksen toimintaa ja toimimaan jopa tuomarina.
Yllämainittuun viitaten rikosoikeutta jakavatkin kunniallisista kansalaisista kootut kansantuomioistuimet, kun taas siviilioikeus toimii paljossa kansalaisjärjestöjen sovittelutoimin.
Rikosoikeus on ankaraa,mutta myös oikeudenmukaista ja pitkätkin tuomiot voi sovittaa ehdonalaisella, jos vankeinhoito katsoo rikollisen katuvan vilpittömästi ja hänen mielenmuutoksensa olevan aidon. Ehdollinen tuomio suoritetaan valtion osoittamalla paikkakunnalla valtion osoittamaa työtä tehden.
6. Neohumanismi ja sukupuoliset vähemmistöt?
Neohumanistinen yhteiskunta odottaa jäseniltään arvokasta käytöstä.
Mikä tahansa holtiton julkinen käytös on tuomittavaa. On eri asia olla homoseksuaali kuin näyttää julkisesti tämän elämäntavan vastenmielisempiä puolia . Jälkimmäisestä joutuu tekemään tiliä kansantuomioistuimelle. Miespuoliset homoseksualistit ovat lisäksi vapautettu kaikista julkisista viroista.
Ihmisen sukupuolisuuden tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa uusi sukupolvi. Niinpä valtiolla ei ole syytä toimia hyökkäävästi niitä homoseksuaaleja vastaan, joiden julkinen esiintyminen on korrektia ja jotka suostuvat olemaan mukana uuden sukupolven synnyttämisessä.
Yllämainituin rajoituksin homoseksualistit ovat tasaveroisia kansalaisia.
7. Neohumanismi ja uskonto?
Neohumanismi katsoo,että uskonto on eräin rajoituksin jokaisen yksityisasia.
Mainittu rajoitus koskee uskontoja, jotka edistävät epäkansallisia päämääriä tai johtavat lakien ja hyvien tapojen vastaiseen toimintaan.
Valtio ja kunnat sekä niiden alaiset laitokset ovat tunnustuksettomia. Samoin ne kansalaisjärjestöt, jotka toimivat Neohumanistisen ideologian pohjalta.
Uskonnolliset yhteisöt ovat täysivaltaisia kansalaisjärjestöjä yllämainituin rajoituksin.
8. Yksilö ja kansalaisjärjestöt.
Jokainen yksilö kuuluu useampaan kuin yhteen kansalaisjärjestöön ja niiden jäsenenä hän on oikeutettu saamaan sosiaalista apua, sairaanhoitoa ja monia muita modernin yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Hän voi myös työskennellä jonkin kansalaisjärjestön osittain omistamassa palvelulaitoksessa joko päätoimisesti tai vapaaehtoisapuna.
Toimimalla aktiivisesti kansalaisjärjestöissä yksityinen henkilö voi päätyä johonkin edustukselliseen tehtävään tai jopa kansanedustajaksi, jolloin hän on lainsäätäjä!
Kansalaisjärjestöjä ovat työväen ja työnantajien yhteistoimintajärjestöt, vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt, pienviljelijäjärjestöt, pienyrittäjäjärjestöt, kulttuurijärjestöt jne.
9. Voivatko muut kuin valkoihoiset perustaa neohumanistisen yhteiskunnan?
Kyllä. Edellytystensä mukaan. Toisille se voi syystä tai toisesta olla vaikeampaa kuin toisille. Ne ihmisryhmät, jotka ovat luoneet sivilisaatioita, kykenevät tähänkin tehtävään.
Neohumanistisen yhteiskunnan perustaminen on silti vielä vain ensimmäinen askel hyvin vaikealla tiellä.
10. Onko Neohumanistinen hallinto yhtä kuin 1000-vuotinen Valtakunta?
Ei ole.
Neohumanismin aatteellinen tarkoitus on luoda yhteiskunta, joka selviää toimintakykyisenä ja eheänä siitä valtaisasta kaaoksesta, jota koko nykyisin tuntamamme maailman suistuminen pimeyteen merkitsee.
Onnistumalla tehtävässään Neohumanismi tekee itsensä tarpeettomaksi ja sen luoma yhteiskunta muuntuu joksikin toiseksi. Miksi, sen määrittelee historian kulku.
1. Mitä on Neohumanismi?
Neohumanismi on lyhyesti ilmaisten poliittinen ideologia ,joka pohjautuu seuraaviin käsityksiin:
1. Historian keskeisiä toimijoita ovat yksilöiden lisäksi myös näiden muodostamat sivilisaatiot.
2. Sivilisaatiot ovat yhteisen kokemuspohjan omaavien ihmisjoukkojen koostamia ajatusrakenteita ja kaikille yhteisiä näkemyksiä ( Meemejä). Ne syntyvät vaiheessa,jossa ihmiset ovat muokanneet ympäristöään ja toisiaankin tavalla,joka ohittaa barbaarisen yhteisöllisyyden tarjoamat mahdollisuudet ja näköalat.
3. Sivilisaatiot ovat toimintaiältään rajallisia, sillä jossain vaiheessa ne menettävät kyvyn muuttaa toimintamallejaan ja syvemmäntason rakenteitaan ja altistuvat hajottavalle muutokselle. Kaikki sivilisaatiot kuolevat, kun niiden toimintaympäristö on muuttunut kylliksi ilman, että ne kykenevät reagoimaan rakentavasti muutokseen. On myös mahdollista,että jokin hyvin nopea ja äkillinen olosuhteiden muutos tuhoaa perusteiltaan hyvinkin terveen sivilisaation.( Amerikan sivilisaatiot tuhoutuivat jouduttuaan kohtaamaan hyvin ankaran kulkutautien hyökkäyksen samaan aikaan kun ne saivat kimppuunsa sivilisaatiomme hyvin aggressiivisia edustajia! On mahdollista,että ko. sivilisaatiot olisivat selvinneet jommastakummasta hyökkäyksestä,mutta molemmat olivat ehdottomasti liikaa!)
4. Edellämainittuun viitaten historia ei tunne stabiiliutta. Kaikki rakenteet niin historian kuin vaikkapa astronomian piirissä ovat pitkällä tähtäimellä labiileja.
5. Länsimainen sivilisaatio on tuhoutumassa. Se menetti joustavuutensa mahdollisesti joskus 1300 -luvulla kohdattuaan yhtäaikaa kaksi haastetta. Nuo haasteet olivat Pieni Jääkausi ja Paiserutto. Edellinen mm. rasitti suuresti yhteiskunnan maatalouteen pohjautuvaa ylijäämätuotantoa (jolla pidettiin yllä mm. yliopistoja,virkamiehiä, tavaroitten jalostusta ja jakelua jne.) ja jälkimmäinen tuhosi jo ensi vierailullaan muutamassa vuodessa kolmanneksen Euroopan väestöstä. Molemmat olivat suuria rasituksia ja pakottivat sivilisaation ponnistamaan kaikki voimansa selviytyäkseen.Tämä tapahtui joustavuuden kustannuksella ja siksi sivilisaatiomme tuho alkoi viimeistään 1850-luvulla kun liikennöinnissä ja informaationsiirrossa tapahtunut vahva kehitys muutti radikaaliksi sen toimintaympäristöä.
6. Vaikka sivilisaatiomme ja sen mukana suurin osa kansakunnista on tuhoutumassa ja suistumassa ns. ”pimeään aikaan”, niin tilanne ei ole toivoton. Historia osoittaa, että muidenkin sivilisaatioiden romahdukselta on spontaanisti säilynyt keitaita, jotka ovat toimineet sivilisaation jäännösten säilöjinä hyvinkin kauan.
7. Sivilisaation kantavana voimana on sen johtava aines, jota voidaan kutsua käsitteellä eliitti. He ovat se joukko,joka vie eteenpäin sivilisaation sisällä tapahtuvia älyllisiä ja taloudellisiakin hankkeita. Eliitti ei käsitä yksinomaan rahaylimystöä tai tieteentekijöitä,vaan ylipäätään kaiken sen väen,joka luo toiminnallaan sivilisaatiolle ominaisia arvoja ja resursseja. Nykyään eliittiin on tunkemassa yhä haitallisempia ihmisaineksia.
8. Sivilisaation tehdessä kuolemaa eliitti irtaantuu lopullisesti alkuperäisestä tehtävästään ja alkaa toimia omaa sivilisaatiotaan vastaan omien lyhyenaikavälin etujensa maksimoimiseksi. Näin on tapahtunut ennenkin ja näin on nytkin tapahtumassa.
9. Eliitin tavoitteena on luoda globaali yhteiskunta, jonka tehtävä on tyydyttää eliitin tarpeet ja jossa ei olisi mitään kansallisia tai paikallisia rakenteita tuon päämäärän esteenä.
10. Sivilisaatio kuolee kun eliitin tavoitteleman ”utopian” rakentaminen johtaa sen sisäisten ristiriitojen realisoitumiseen. Lopputuloksena on suistuminen historiattomaan barbariaan ja kaikkien rakenteiden romahdus. Näiden seurauksena on suunnattomat määrät inhimillistä kärsimystä.
11. Sivilisaatiomme tuho on liian pitkällä, jotta se voitaisiin pelastaa, mutta päättäväisellä toiminnalla paikallisia eliittejä voidaan suistaa asemistaan ja luoda alueellisesti rajoitettuja, tulevan romahduksen yli selviäviä keitaita. Tällä hetkellä paras alueellinen toimija on kansallisvaltio,joka useissa kohdin on vielä elinvoimainen,mutta mm. heimoaatteelle tai jollekin muulla periaatteella toimiva muotti on mahdollinen.
12. Edellämainittu keitaan luominen edellyttää poliittista työtä. ja uuden, edeltäjäänsä vastuuntuntoisemman ja historian lainalaisuuksiin perehtyneen rohkean ja uhrivalmiin eliitin luomista. Tämän eliitin luominen on Neohumanismin tärkein päämäärä.
2. Millainen ihminen voi olla ”Uuden Eliitin” jäsen?
Ei aivan kuka tahansa.
Neohumanismin päätavoite on luoda uusi eliitti, mutta tuo uusi toimija joutuu myös syrjäyttämään tavalla tai toisella pois tieltään turmeltuneen ja, kuten historian kulku on monesti osoittanut, myös omasta vallastaan ja asemastaan juopuneen ja siitä kynsin hampain kiinni pitävän ihmisjoukon. Nuo ihmiset eivät, muutamia avaramielisiä poikkeuksia lukuunottamatta, luovu asemistaan vapaaehtoisesti. Päin vastoin, jo pelkkä uhka asemien menettämisestä saa heikäläiset unohtamaan niin demokratian kuin ihmisoikeudetkin!
Uuden eliitin jäsenen on oltava siis ihminen, mies tai nainen, joka on valmis kestämään vanhan eliitin kuolinkamppailun kaikkine kauhuineen ja kyettävä tekemään raskasta ja huonosti tai jopa olemattomasti palkattua työtä ilman muuta kiitosta kuin kaltaistensa arvonanto. Pahimmassa tapauksessa kaikki päättyy väkivaltaiseen ja tuskalliseen kuolemaan.
Sellaisesta aineksesta on tehty se eliitti, joka pelastaa sen, mikä on pelastettavissa !
3. Hallitseeko Neohumanistista yhteiskuntaa jokin salainen puolue tms?
Ei hallitse.
Neohumanistinen yhteiskunta perustuu takaisin juurilleen palautettuun korporatiiviseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansanedustuslaitos on vastuullinen päätöksistään sen jäsenet valinneille kansalaisjärjestöille. Kansalaisjärjestöjä taas isännöivät niiden jäsenet.
Kyseiset kansalaisjärjestöt ovat ottaneet haltuunsa suuren osan niistä toimista, joita nykyisin ainakin Suomessa hoitavat valtio ja kunnat sekä kuntaliittymät. Suuri osa sosiaalihuollosta esimerkiksi perustuu naapuriapuun ja vapaaehtoistyöhön.
4. Mikä on puolustusvoimien asema neohumanistisessa yhteiskunnassa?
Jokaisella on velvollisuus puolustaa maataan ja läheisiään.
Tämä velvollisuus on samalla oikeus.
Neohumanistisessa valtiossa on monikerroksiset puolustusvoimat, jotka koostuvat paitsi asevelvollisuusarmeijasta, myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen muodoista ja erilaisista valmiusjoukoista. Käytännöllisesti jokainen työkykyinen ja mieleltään ehyeksi katsottava kansalainen on jo teini-iästä alkaen tavalla tai toisella osa maanpuolustusta.
Kaikesta palveluksesta kieltäytyvä henkilö on parasiitti ja siten kansanvihollinen.
5. Entä laki ja oikeus?
Neohumanistisessa yhteiskunnassa ei ole juristeriaa.
Lait ovat selväpiirteisiä ja niin kirjoitettuja, että kuka tahansa maallikko kykenee ymmärtämään oikeuslaitoksen toimintaa ja toimimaan jopa tuomarina.
Yllämainittuun viitaten rikosoikeutta jakavatkin kunniallisista kansalaisista kootut kansantuomioistuimet, kun taas siviilioikeus toimii paljossa kansalaisjärjestöjen sovittelutoimin.
Rikosoikeus on ankaraa,mutta myös oikeudenmukaista ja pitkätkin tuomiot voi sovittaa ehdonalaisella, jos vankeinhoito katsoo rikollisen katuvan vilpittömästi ja hänen mielenmuutoksensa olevan aidon. Ehdollinen tuomio suoritetaan valtion osoittamalla paikkakunnalla valtion osoittamaa työtä tehden.
6. Neohumanismi ja sukupuoliset vähemmistöt?
Neohumanistinen yhteiskunta odottaa jäseniltään arvokasta käytöstä.
Mikä tahansa holtiton julkinen käytös on tuomittavaa. On eri asia olla homoseksuaali kuin näyttää julkisesti tämän elämäntavan vastenmielisempiä puolia . Jälkimmäisestä joutuu tekemään tiliä kansantuomioistuimelle. Miespuoliset homoseksualistit ovat lisäksi vapautettu kaikista julkisista viroista.
Ihmisen sukupuolisuuden tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa uusi sukupolvi. Niinpä valtiolla ei ole syytä toimia hyökkäävästi niitä homoseksuaaleja vastaan, joiden julkinen esiintyminen on korrektia ja jotka suostuvat olemaan mukana uuden sukupolven synnyttämisessä.
Yllämainituin rajoituksin homoseksualistit ovat tasaveroisia kansalaisia.
7. Neohumanismi ja uskonto?
Neohumanismi katsoo,että uskonto on eräin rajoituksin jokaisen yksityisasia.
Mainittu rajoitus koskee uskontoja, jotka edistävät epäkansallisia päämääriä tai johtavat lakien ja hyvien tapojen vastaiseen toimintaan.
Valtio ja kunnat sekä niiden alaiset laitokset ovat tunnustuksettomia. Samoin ne kansalaisjärjestöt, jotka toimivat Neohumanistisen ideologian pohjalta.
Uskonnolliset yhteisöt ovat täysivaltaisia kansalaisjärjestöjä yllämainituin rajoituksin.
8. Yksilö ja kansalaisjärjestöt.
Jokainen yksilö kuuluu useampaan kuin yhteen kansalaisjärjestöön ja niiden jäsenenä hän on oikeutettu saamaan sosiaalista apua, sairaanhoitoa ja monia muita modernin yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Hän voi myös työskennellä jonkin kansalaisjärjestön osittain omistamassa palvelulaitoksessa joko päätoimisesti tai vapaaehtoisapuna.
Toimimalla aktiivisesti kansalaisjärjestöissä yksityinen henkilö voi päätyä johonkin edustukselliseen tehtävään tai jopa kansanedustajaksi, jolloin hän on lainsäätäjä!
Kansalaisjärjestöjä ovat työväen ja työnantajien yhteistoimintajärjestöt, vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt, pienviljelijäjärjestöt, pienyrittäjäjärjestöt, kulttuurijärjestöt jne.
9. Voivatko muut kuin valkoihoiset perustaa neohumanistisen yhteiskunnan?
Kyllä. Edellytystensä mukaan. Toisille se voi syystä tai toisesta olla vaikeampaa kuin toisille. Ne ihmisryhmät, jotka ovat luoneet sivilisaatioita, kykenevät tähänkin tehtävään.
Neohumanistisen yhteiskunnan perustaminen on silti vielä vain ensimmäinen askel hyvin vaikealla tiellä.
10. Onko Neohumanistinen hallinto yhtä kuin 1000-vuotinen Valtakunta?
Ei ole.
Neohumanismin aatteellinen tarkoitus on luoda yhteiskunta, joka selviää toimintakykyisenä ja eheänä siitä valtaisasta kaaoksesta, jota koko nykyisin tuntamamme maailman suistuminen pimeyteen merkitsee.
Onnistumalla tehtävässään Neohumanismi tekee itsensä tarpeettomaksi ja sen luoma yhteiskunta muuntuu joksikin toiseksi. Miksi, sen määrittelee historian kulku.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En nyt kommentoi tuota, mutta ehkä joskus.
Yhtä asiaa minun on kuitenkin ensin kysyttävä.
Uskotko sinä tuohon?
Vastaan vasta kun kirjoitat laajemman kommentin. Mutta näin alkuun voisin kysyä, että miksen saisi uskoa siihen?
Tottakai saat uskoa aivan mihin haluat. En tarkoittanut kysymykselläni ihmisten vapaata tahtoa kahlita. On niin vaikea uskoa, että joku tosiaan uskoo tuohon.
En ikävä kyllä ehdi kirjoittamaan muutamaan päivään ainakaan mitään pidempää.
Vastausta odotetaan lähiaikoina.
että kun apinat hakkaavat näppäimistöä tarpeeksi kauan, niin sieltä tulee ajan myötä ihan oikeita sanojakin, vaikka mitään järkeä tuossa "tekstissä" ei ole.
Jotenkin tuntuu että joku on muinoin kommentoinut jotain uikutustasi samoin sanoin.
olet vähän luntannut Mein Kampfista ja sitten kirjoittanut tuollaisen sepustuksen. Neohumanismi on todellakin vain natsismi uudella irvokkaalla nimellä.
Kyseessä on ote teoksesta "neohumanismia aloittelijoille", jonka on kirjoittanut Esa Taberman. Se löytyy muun muassa lukiolaispoika Tuomas Tähden kotisivuilta:
http://www.geocities.com/tuomastahti/Neohumanismia.doc
.. reservin majuri itse ei ole lukenut Mein Kampfia ! Tai jos on, niin nurinpäin lopusta alkuun!
Ettäkö kyseisen klassikon jäljitelmää...? Voi voi. Herra on hyvä ja ottaa lääkkeensä!
... kaatama "Neohumanismi-sivusto" olisi ollut pätevä lähde ko. artikkelin ja muidenkin suhteen.
Kuka pelle on viitsinyt hakata tätä viestiä ainakin 13000 kertaa. Onko nyt paljon lukijoita?
Vaikka osa oli paskaa niin oli siina myos jotain ajateltavaa..maailma todellakin on tuhoutumassa ja historia toistaa itseaan. Miettikaa vahan. Maailma "kehittyy" koko ajan..luontoa tuhotaan, ihmiset raataa koko ajan ja ihmiset ovat itsekkaampia oman uran luojia. Miettikaapas sita.
Popularistista ja asenteellista soopaa. Neohumanismi kaatuu yksinkertaisesti nyky-aikana yhteiskunnan ja arvojen pirstaloituneeseen luonteeseen => demokratia takaa eri arvomaailmojen tasapuolisen edustuksen päätöksenteko-elimissä.
Neohumanismi on käsitteenä absurdi.
En olisi uskonut näin neohumanismista sanottavan.
Näinä aikoina puhutaan moniarvoisuudesta ja kiistellään siitä, että onko kyse erilaisten arvojen sietämisestä vai vastuuttomasta arvottomuudesta. On tietenkin hyvä, että edes joku ottaa jonkinlaisen kannan ja osoittaa mitä itse pitää arvokkaana.
Muutama seikka tuossa kirjoituksessa pistää kuitenkin silmään:
- Nykyisen valtaeliitin kaatuminen ei ole millään muotoa todennäköistä. Meistä lukutaitoisista (?) useimmat muistavat mitä tapahtui kun Neuvostoliitto kaatui. Systeemi muuttui, mutta samat hemmot pysyivät vallassa. Liber(t)alistinen kehitys on tosin tehnyt suuryhtiöistä uuden voiman. Nykyisellä valtaeliitillä on puolellaan kaksi etua: 1)materiaalin suoma voima turvata asemansa ja käyttää hyväkseen (nykyterminologiassa: ostaa palveluksia) niiltä joilla on välittömiä materiaalisia tarpeita ja 2) suurten organisaatioiden hallinnan taito ja kokemus. Suomessa viimeisin laajamittainen radikaali vallanvaihtoyritys, sisällissota, kilpistyi punaisten osalta ainakin jossain määrin nimenomaan siihen, ettei joukkojen hallintaan ollut valmiuksia.
-Jos jäykät rakenteet aiheuttavat yhteiskuntajärjestelmien kaatumisen ympäröivän vaailman muuttuessa, niin mistäpä muusta neohumanismissa kansalaisjärjestöineen on kyse, kuin tuhoontuomitusta järjestelmästä?
-Mikähän takaa sen, ettei uudelle valtaeliitille kihahda kusi päähän? Onkohan näyttöä sellaisesta yhteiskunnasta, joka EI kärsisi vallantavoittelijoiden itsekkyydestä?
-Nykyisen länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perikato tuskin alkoi 1300-luvulla ('mahdollisesti joskus' ei muuten ole kovin vakuuttavaa.) tai 1850-luvulla tai vuonna 0 tai... Aika ajoin yhteiskuntajärjestelmät kaatuvat mullistuksenomaisesti, mutta uskoakseni tavallisempaa on vähittäinen muuttuminen.
-Lain ja oikeuden antaminen tavallisten ihmisten käsiin on populismia. Esimerkiksi Neuvostoliitossa ja DDR:ssä vakoiluorganisaatioiden jäsenet pystyivät käyttämään 'lakia' ilmiantamalla haluamansa henkilön mielijohteensa perusteella. Rehellinen, aito oikeuden tavoittelu ei ainakaan nykyisellään näytä olevan kovin yleistä. Tyypillisempää näyttää olevan homot hirteen -tyyppinen mölinä, jossa omien, oikeana pidettyjen näkemysten seurauksia ei juuri osata ajatella. Oikeuden käyttäminen vaatii niin pitkällistä kokemusta ja laajakatseisuutta, että on täysin perusteltua pitää hitsarit hitsareina ja tuomarit tuomareina. Hitsarien pääsystä tuomitsemaan on seurauksena lynkkauksia, sortoa, pahoinvointia, tarpeetonta pelkoa ynnä muuta, mikä ei sanottavammin rakenna yhteiskuntaa - ei ainakaan sellaista yhteiskuntaa, joissa eliitin lisäksi joku muukin voi hyvin.
-Lopuksi pikku sitaatti ja sen kommentti:
"9. Voivatko muut kuin valkoihoiset perustaa neohumanistisen yhteiskunnan?
Kyllä. Edellytystensä mukaan. Toisille se voi syystä tai toisesta olla vaikeampaa kuin toisille. Ne ihmisryhmät, jotka ovat luoneet sivilisaatioita, kykenevät tähänkin tehtävään. "
Minusta näyttää, että ne ei-valkoihoiset yhteisöt, jotka ovat luoneet ei-sivilisaatioita, ovat onnistuneet tehtävässään ilmeisen hyvin. Eräät ei-sivilisaatiot ovat kestäneet kymmeniä tuhansia vuosia juuri siitä syystä, minkä Iku-Tursokin osaa mainita: ne eivät ole muodostaneet kovin jyrkkiä hierarkioita tai byrokratioita. Australian aboriginaalit lienevät yksi esimerkki tällaisesta. Sitä paitsi, koko kysymyksen esittäminen viittaa rasistisiin perusteisiin. Ja rasismi harvemmin on hyvä asia, vaikka kaikkea mitä muissa kulttuureissa harjoitetaan, ei tarvitsekaan hyväksyä.
Ja voi huokaus.. "neohumanismi". Eipä vaikuta kovin ihmisystävälliseltä aatteelta. Humaaniutta näkyy löytyvän yhtä paljon kuin kansallisosialismista sosialismia. Neohumanismin aatteessa näkyy olevan kovasti aineksia totalitarismiin, rasismiin ja sortoon.
Nykyinen valtaeliitti menestyy samoin kuin aikoinaan Puolankin vastaava ja molemmissa tapauksissa sen menestyminen johti sen tuhoon. Täydellinen ja vaihtoehdoton menestys kun tuhoaa terveet rakenteet vaihtoehdottomasti!
Neohumanismin tehtävä on murtaa eliitin valta,luoda uusi eliitti ja kapseloida luomansa alue keinotekopiseksi keitaaksi, joka pysyy pystyssä hirmuvallankin keinoin suuren romahduksen ohi ja kun tämä on tehty, niin historian lainalaisuudet huolehtivat itsensä Neohumanismin korvautumisesta jollain muulla, jonka luonnetta on vaikea ennustaa.
Ns. ei-sivilisaatiot eivät ole mitään onnen paratiiseja. Tämä on romantikkojen huuhaata. Kuka tahansa antropologi kykenee selittämään miksi, mutta alhainen keski-ikä, loistartunnat, elämän tiukat reunaehdot jne. puhukoon puolestaan.
http://www.free-webspace.biz/heavenlyjerusalem/
luetuimpien listalta!