Katkeruus poliitikasta ei lopu, ellei Lipposta syrjäytetä. Rehelliset Demarit, Tuomiojasta puheenjohtaja, että loppuisi turha vihanpito.
Anti-Kaunainen
Tuomioja puheenjohtajaksi
4198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vihanpito ei loppuisi, vaikka Tuomioja valittaisiin puh.johtajaksi. Hän on liian yksisilmäinen ja fiksoitunut vanhoihin kaavoihinsa.
Hänestä ei tulisi tasapuolista ja viisasta puoluejohtajaa. Epäilen, että kaunaisuus ei hänen mahdollisella kaudellaan vähenisi piirun vertaa. Voisi käydä päinvastoin.
Lipposen kannattaja en ole.
On huvittavaa seurata, kun Lipposen muita poliitikkoja kohtaan suunnatussa sanastossa kauna-sana on päällimmäisenä. Hänen mielestään kaikki, jotka vastustavat hänen äärimmäisen oikeistolaista sisäpolitiikkaansa ja pyrkimystään tehdä unionista liittovaltio ja sotilasliitto sekä innosta liittää Suomi Natoon, ovat kaunaisia.
Kauna-sana politiikkaan tuli oikeastaan Lipposen myötä. Hän on osoittanut jo yli kymmenen vuotta kaunaa Keskustaa kohtaan. Hänen kaunansa esimerkiksi Pekkarisen suhteen johti mauttomuuksiin eduskunnan edessä, kun hän pääministerinä ei hallinut intohimojaan.
Minkä vuoksi kepulaiset nimittelevät Lipposta Moosekseksi?
Oikeistososialidemokratialla on pitkä ja paha historia. Oikeistodemarit ovat olleet niitä, jotka historian kriittisissä käännekohdissa ovat varmistaneet vaakakuppien kallistumisen "vahvojen" puolelle.
Sillä historiallisella arviolla, että Hitler pääsi aikanan valtaan koska sosialidemokratia oli liian oikeistolaista ja oli laiminlyönyt keskiluokan, on vankka pohja. Suomen kohdalla oikeistodemari Tanner oli se joka valitsi Hitlerin paremmaksi liittolaiseksi kuin englantilaiset.
Edesmenneen Kalevi Sorsan elämäntyöksi tuli valitetettava työväenliikkeen perinteisen pohjan "nykyaikaistaminen" materialismin ja individualismin suuntaan. Kun viisaat varoittelivat kasinotaloudesta, Sorsa vain myhäili tyytyväisenä. "Hyvin menee, historia vetää henkeä. Ei aina tarvitse olla kriisi."
Valitettavasti se oli sokeutta. Toinen tähän samaan sokeuteen syyllistynyt ja työväenliikkeen henkisen perinnön romuttaja oli Mauno Koivisto. Tuskin lamanhoitoon liittyviä pääomapiireille pokkuroivia pankkiratkaisuja olisi tehty ilman Koiviston määrätietoista oikeistopolitiikkaa. Keskiluokka joutuu taas kerran maksamaan se että yläluokka säilyttää asemansa. Oikeistodemarius jyrää.
Lipponen on sosialidemokraatti suoraan oikeistodemariuden alenevassa polvessa. Em. vaikuttajien ja Lipposen väliin mahtuvat vielä urakiipijät Liikanen ja Sundqvist, joissa raha- ja valtapelit saivat liukkaan ilmentymänsä.
Olisi kyllä kansakunnan elintärkeiden etujen kannalta suotavaa, ettei ensin jouduttaisi odottamaan sitä että aika miehistä jättää ennen kuin heidän politiikkansa arvioimiseen sopivan muistohiljaisuuden jälkeen ryhdytään.