Tässä kyselisin teiltä evokeilta(siis makroevoluutioon uskovilta).
Haluaisin kuulla hypoteeseja siitä mitä hyötyä oli kehittyä yksi soluisista monisoluisiksi.
En tässä muuta sitten tahdo kun hypoteesejä tästä tapahtumasta.
Haluaisin kuulla hypoteeseja siitä mitä hyötyä oli kehittyä yksi soluisista monisoluisiksi.
En tässä muuta sitten tahdo kun hypoteesejä tästä tapahtumasta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hmm... en ole ihan varma, kuulunko kohderyhmääsi?
Se, että jostakin on hyötyä, on ilmeisestikin välttämätön, mutta ei riittävä ehto, että niin tapahtuisi. Eikö lentokoneet osoita, että ihmiselle on hyötyä siivistä?
Esimerkiksi puu todennäköisti saa kokoetua monisoluisuudestaan. Jossain tilanteessa suurempi koko on eduksi.
Yhteistyössä on voimaa. Kun jäkälässä sieni on erikoistunut veden ja sen mukana tulevien ravinteiden siirtoon, levä voi toimia paremmin tuottajana. Varmaan monisoluisuus antaa tuontapaista hyötyä.
No, ehkä tuossa on jotain aluksi. Oletuksia. Ei havaintoja todellisesta kehityksestä eikä kvantitatiivista analyysiä sen todennäköisyydestä.
Arvioisin, että lentokoneen käytön ja lisääntymismenestyksen välillä on negatiivinen korrelaatio (köyhillä on enemmän lapsia ja vähemmän lentokoneita), eli ei.
Lisäksi täytyisi osoittaa, vaikka lisääntymismenestys kasvaisi, että ratkaisu olisi energeettisesti edullinen ja että valintapaine olisi vaikuttanut tarpeeksi pitkään...
Jokaisessa "kehityspolussa" on etunsa. Käännetään asia toisinpäin, ilman yksisoluisia eliömuotoja nykyisenkaltainen elämä olisi mahdotonta.
Yksisoluiset alkoivat tehdä yhteistyötä, lisäntymään suvullisesti, muodostaen isompiaa kokonaisuuksia. Eihän yksin ihminen ole mitään, mutta pari tuhatta ihmistä on jo paljon enemmän, miljoonista puhumattakaan. Monipuolisuus on ratkaiseva.
Labrassa yksisoluisesta eliöstä syntyi uusi monisoluinen eliö (Coelosphaerium vulgaris) saalistuspaineen takia.(Boraas 1983).
Meillä karkasi kerran koira haukkuen naapurin laitumelle, lehmät menivät vähän kuin rengasmaiseksi joukoksi puolustukseen.
***Labrassa yksisoluisesta eliöstä syntyi uusi monisoluinen eliö (Coelosphaerium vulgaris) saalistuspaineen takia.(Boraas 1983).***
Saisiko jonkun linkin missä kerrottaisiin tämän laboratorion tuloksista.
Muuten saalistavatko yksi soluiset toisiaan?
Minulla on kyllä hieman eri käsitys mutta jos olen väärässä korjaa asia ja kerro näistä saalistus tavosita, ja yksisoluisista jotka saalistavat toisiaan.
Etkö ole kuullut ameebasta? Sehän mongertaa hyvin monimuotoisen plastisesti ja ympäröi vihollisensa ja imee itteensä ravinnon joka voi olla yksisoluinen kanssa.
Boraasin tuloksista:
"5.9.1 Coloniality in Chlorella vulgaris Boraas (1983) reported the induction of multicellularity in a strain of Chlorella pyrenoidosa (since reclassified as C. vulgaris) by predation. He was growing the unicellular green alga in the first stage of a two stage continuous culture system as for food for a flagellate predator, Ochromonas sp., that was growing in the second stage. Due to the failure of a pump, flagellates washed back into the first stage. Within five days a colonial form of the Chlorella appeared. It rapidly came to dominate the culture. The colony size ranged from 4 cells to 32 cells. Eventually it stabilized at 8 cells. This colonial form has persisted in culture for about a decade. The new form has been keyed out using a number of algal taxonomic keys. They key out now as being in the genus Coelosphaerium, which is in a different family from Chlorella."
(Boraas, M. E. 1983. Predator induced evolution in chemostat culture. EOS. Transactions of the American Geophysical Union. 64:1102.)
-http://www.talkorigins.org/faqs/faq-speciation.html
Ameebaa vähän ajattelin, mutta koska en ole perehtynyt ameebaan kysäisin.
Kiitos. Saa taas ehtyä uusia hypoteeseja.
Ainakin mailmassa on todella paljon hyödyttömiä monisoluisia ihmisiä.
Jotkut ovat jopa HAITALLISIA.
hoida sinä nyt se lähin haitta pois päiviltä
Pääsee nettiin kiisteleen mitä hyötyä oli kehittyä näin pitkälle - onhan sekinjo jotain?