Ville Itälä Kolumni Turun Sanomat 14.1.2004
"Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava suomalaisessa työelämässä ja etenkin palkkapolitiikassa. Tulevaisuudessa palkkataso ei saa riippua sukupuolesta tai oman ammattiliiton vahvuudesta, vaan siitä kuinka vastuullista työ on. Näihin vääristymiin on löydyttävä ratkaisu jollakin aikavälillä. Aktiivisuudesta on palkittava. Jos jaksaa käyttää aikaansa opiskeluun ja työntekoon on sen myös näyttävä palkassa."
Miten Villen kirjoitus on tulkittava?
Teksti vaikuttaa kovin sosialistiselta manifestilta, jossa palkkaa vain maksetaan, kunhan opiskelee ja tekee aktiivisesti jotain jollakin aikavälillä.
Ville näyttää unohtaneen, että tulos on ainut oikea mittari, jota voidaan pitää palkan suuruuden tai pienuuden kriteerinä.
Koko teksti luettavissa
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1298
"Oikeudenmukaisuuden on toteuduttava suomalaisessa työelämässä ja etenkin palkkapolitiikassa. Tulevaisuudessa palkkataso ei saa riippua sukupuolesta tai oman ammattiliiton vahvuudesta, vaan siitä kuinka vastuullista työ on. Näihin vääristymiin on löydyttävä ratkaisu jollakin aikavälillä. Aktiivisuudesta on palkittava. Jos jaksaa käyttää aikaansa opiskeluun ja työntekoon on sen myös näyttävä palkassa."
Miten Villen kirjoitus on tulkittava?
Teksti vaikuttaa kovin sosialistiselta manifestilta, jossa palkkaa vain maksetaan, kunhan opiskelee ja tekee aktiivisesti jotain jollakin aikavälillä.
Ville näyttää unohtaneen, että tulos on ainut oikea mittari, jota voidaan pitää palkan suuruuden tai pienuuden kriteerinä.
Koko teksti luettavissa
http://www.kokoomus.fi/artikkeli.php?artikkeli_id=1298
Vastaukset 53
Vanhimmat
palkka osaamisen, vaativuuden ja tuloksen mukaan.
Samapalkkaisuutta et löydä tuosta
puheesta, vaan oikeudenmukaisuusvaatimuksen !
oikeudenmukaisuusvaatimus? Miten muka kyseinen vaatimus huomioi koneellistumisen, automaation, rahavallan ja äärioikeistolaisen politiikan aiheittamien työttömien ja syrjäytettyjen oikeudenmukaisuusvaatimuksen? Ei mitenkään. Kyse on puhtaasta hyväosaisten mielistelystä. Artikkelista huokuu menneen maailman protestanttisen työetiikan naivi arkirealismi, jolla ei ole enää pitkään aikaan ollut mitään perustaa. Mutta täytyyhän hyväosaisen suojatyöpaikassaan pitkästyvän poliittisen proilerin jotain kirjoitella lämpimikseen.
Ei löydy samapalkkaisuutta, vaan keskusjohtoisen järjestelmän määrämä osaamis- ja vaatimustaso, jota ahkerat ja aktiiviset jotain jollakin aikavälillä toimivat kansalaiset noudattavat.
Vaativuus huutaa osaamista, josta syntyy tulos = tulos asettaa ansiot oikealle tasolle.
Koneellistuminen ja automaatio on mielenkiintoinen huomio. Ihminen pyrkii päivä päivältä helpompaan ja vaivattomampaan leipään. Haavekuva ihmisen takaraivossa on se, että koneet hoitavat kaiken epämiellyttävän pakollisen työn, jotta sapiensille jäisi enemmän aikaa hakata valkoista palloa greenillä ja siemailla giniä aurinkovarjon alla.
Siinä mielessä paperitelan tuijottajat ovat palkkansa ansainneet. Koneet tekevät duunin ja äijät keräävät tuloksen.
Samaan pääseminen koko kansan tasolla onkin sitten jo vaikeampi juttu. Itse ehdotan automaation lisääntyessä sosiaalijärjestelmän yksinkertaistamista eli työttömyysturvan ja monen muun verovaroista maksettavan ansioperusteisen tuen tilalle rakennetaan perustulomalli.
Perustulo pitää kansalaisen nipin napin hengissä ja mahdolliset työsuoritteet ovat kaikki kotiin päin perustuloa leikkaamatta. Tämä on ainut keino saada jokaisen jalostusarvoltaan vähäpätöisimmänkin kansalaisen työpanos hyödynnettyä.
eräs lähtökohta oikeudenmukaiselle tulonjaolle, mutta tuskin riittävä. Automaatio nimittäin vähentää koko ajan työpaikkojen määrää. Vähennyksen kohteena ei ole pelkästään perinteiset toimialat, vaan kasvavassa määrin myös uudemmat, eli elektroniikan ja tietotekniikan alat. On hetken kysymys, milloin automaatio hoitaa kaiken inhimillisen työn. Tällöin vaarana on, että kaikki tuotto kerääntyy pelkästään omistajaluokalle ja muut jäävät nuolemaan näppejään. Tämä epäsuhta puolestaan johtaa sellaiseen tilanteeseen, joka voi olla omistajaluokankin kannaltakin katsotuna erittäin epämieluisa. Seurauksena voi siis olla lisää epävakautta, taloudellisia ja muita romahduksi, terrorismia jne. Näistähän lienee jo esimerkkejä enemmän kuin tarpeeksi. Perusongelma on siis se, kuinka hyvinvointia jaetaan ihmisten kesken, että se olisi oikeudenmukaista.
Perustulo on oikeudenmukainen tulonjakomuoto. Se antaa jokaiselle tasapuolisen mahdollisuuden ponnistaa niin korkealle, kuin kyvyt riittävät. Kekseliäisyys on avainsana.
Automaation omistajien osa on tietenkin olla etulyöntiasemassa, mutta täytyy muistaa, että sekään osa ei ole tullut ilmaiseksi. Tuohon asemaan päästäkseen on täytynyt ponnistella jo ankarasti.
rehellisille ja muutoin kunnollisille yrittäjille, mutta kaikki hyväosaiset eivät ole tällaisia. Jotkut eivät ole tehneet hyvinvointinsa eteen yhtään mitään. Tällaisia ovat esim. perijät. Lisäksi monelta puuttuu eri syistä johtuen mahdollisuudet kokonaan saavuttaa edes kohtuullista hyvinvointia.
Kyse ei ole siitä, etteikö jotkut olisi pääomiaan ja palkkojaan ansainneet vaan siitä, kuinka hyvinvointia jaetaan mahdollimman oikeudenmukaisesti alati muuttuvissa tilanteissa. Eräänä jakoperusteena voidaan tietenkin käyttää verissäpäin taistelua niukkenevista ja yksiin käsiin virtaavista resursseista. Mutta onko se paras vaihtoehto? Tai onko se edes luonnollinen vaihtoehto, niin kuin vulgäärimaterialistit ja -darvinistit antavat ymmärtää? Itse en ole siitä ollenkaan vakuuttunut.
Kyse on siis siitä, että löydettäisiin mahdollisimman oikeudenmukaiset jakoperusteet koneiden ja automaation tuottamalle hyvälle ja nimenomaan sellaiset perusteet, että kukaan ei pysty niitä järkiperustein kyseenalaistamaan.
Palkkaa on maksettava koulutuksen, osaamisen, vastuun ja työn tulosten mukaan - ei millään muilla kriteereillä. Työn tuottavuuden mittarit ovat - yhä vaan:-((( - niin puutteellisia, että pelkkä tuottavuus ei kelpaa mittariksi... vai miten mittaisin hoitsun "tuottavuuden", kun hän on korjannut paperimiehen katkenneen läden, että tämä pääsee "tuottavaan työhön"...???
Vastaan itse: mittareita ei ole... on vain asenteita... ja "arvostuksia".
Koulutus ei voi olla kriteeri. Saamattomia akateemisia höpisijöitä olisi kohta Suomi pullollaan - itseasiassa tilanne alkaa jo olla tuon kaltainen.
Vastuu huutaa osaamista, josta syntyy tulos = tulos asettaa ansiot oikealle tasolle.
Siinä olet oikeassa, että asenteet ja arvostukset ovat merkittäviä etenkin hoito- ja turvallisuusaloilla, mutta nehän ovatkin kutsumusammattialoja, jossa työ on palkkaa tärkeämpi. Tosin niissäkin kilpailuttaminen karsii velttouden pois, jota tuppaa verovaroin ylläpidettävissä toimissa ilmetä.
Ville kuulostaa jonkun sortin sosialistilta - ikävä kyllä.
Työtuloksella ja palkkauksella ei ole käytännön työelämässä juurikaan mitään yhteneväisyyttä jos
ymmärsin tuon keskimmäisen lauseesi oikein. Tunnut
puhuvan kuin norsunluutornista.
No jaa... niin ja näin - työnteossa ei kuitenkaan ole Suomessa mitään erityistä moittimista... oli työ julkisella tai yksityisellä sektorilla. Työnantajissa sen sijaan on.
Ville on kyllä huomattavan vähän minkään sortin sosialisti... onneksi.
Siinähän se ongelma juuri onkin - tulos ja palkkaus eivät kohtaa. Ay-liike on tehnyt tehtävänsä ja saanut Suomeen tasapäisyyden riemuvoiton.
Sosialistiville yrittää kalastella liikaa veroeuroja tuottavien vesillä veroeuroja nauttivien hyväksi.
Melko jyrkän lausuman heitit työnantajien puolesta - mitä mahdat tarkoittaa?
Väitteesi tietyistä kutsumusammateista ovat höpöpuhetta, jotka eivät perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että varmaan 90 prosenttia meistä valitsee alansa eräänlaisen "kutsumuksen" perusteella.
Käänteisesti: vaikka joku omasta aloitteestaan julkisesti ja oikein innoissaan huutaisikin, että hän on valinnut ammatin, jossa tuntee itse työn olevan palkkaa tärkeämmän, ei hänen palkkaansa tule siksi pienentää.
Olisi hyvä, mikäli päästäisiin siihen, että myös esimerkiksi sairaanhoidon tarve mittautettaisiin. Kyllä se pitää voida mittauttaa siinä kuin jonkun kulutushyödykkeenkin tarve.
Samoin pitää voida mittauttaa akateemisten alojen työntekijöiden tarve. Haluatko kirjastonhoitajia, opettajia, minkä aineiden opettajia jne? Miten pistät ne heidät tärkeysjärjestykseen ja missä järjestyksessä ostat heiltä palveluja, mikäli varasi ovat rajalliset?
Toisin sanoen, koulutus ei voi olla suuren palkan peruste. Siitä olen samaa mieltä.
Työn kysyntä on tällä hetkellä sen verran suurem-
paa kuin työn tarjonta,että työnantajilla on aika
paljon vilunkivaraa työntekijöitänsä kohtaan,jotka
haluavat pitää työpaikastaan kiinni.
Kutsumukseen vaikuttaa kaksi tekijää - kutsumus työhön ja kutsumus rahaan. Näiden tekijöiden välillä ihmiset tekevät päätöksensä tuottaa oma sekä yhteiskunnallinen panoksensa.
Sairaanhoidon tarve on mitattavissa, sillä ihmisen kasvattimen ja eläminen eli ihmisen hinta kulloisessakin elämän tilanteessa on muutettavissa numeroiksi loppujen lopuksi hyvinkin helposti. Tuo laskelma antaa hyvän pohjan paljon puhutulle priorisoinnille, ja sitä jopa käytetään nykyään.
Itse näen kuitenkin verovaroin kustannetun sairaanhoidon myös vakuutuksen omaisena etuna, joka taas on hyvinkin pitkälle pelkkää arvuuttelua mahdollisesta onnettomuudesta ja sen tasosta. Tähän nojaten Suomen järjestelmä on kaikesta huolimatta hyvä.
Itse koen tilanteen vähän toisin. Tälläkin hetkellä etsin pätevää työvoimaa yrityksen toiminnan laajentumisen vuoksi, eikä ole ollenkaan helppoa - ovat muuten aika ison kiven alla.
Hyvää työntekijää ei kiristetä työn ylitarjonnalla.
Tarkoitin, että esimerkiksi sairaanhoitajan, opettajan ja kirjastonhoitajan tarve pitäisi mitata kuluttajatasolla samaan tapaan kuin kulutushyödykkeidenkin hankkiminen kotitalouteen. Tähän tapaan:
- Haluatko, että ollessasi vakavasti sairas, sairaanhoitaja käy katsomassa vointiasi ja auttamassa sinua? Oletko valmis maksamaan tuosta työstä x-summan palkkaa (veroina tai käteisellä) tai oletko vaihtoehtoisesti luopumaan hänen hoidostaan kokonaan?
- Pidätkö lukion matematiikkaa niin tärkeänä, että olet valmis maksamaan x-summan palkkaa ko. opettajan opetuksesta vai luovutko vaihtoehtoisesti hänen opetuksestaan kokonaan?
- Pidätkö kirjastopalveluja niin tärkeänä, että olet valmis maksamaan x-summan palkkaa kirjaston käytöstä vai luovutko vaihtoehtoisesti kirjaston käytöstä kokonaan?
Voidaan toki kysyä myös, että olemmeko valmiita maksamaan nuo samat summat palkkoja siitä, että jotkut muut saavat nuo palvelut. Tässä onkin ainoa erottava tekijä julkisten ja yksityisten alojen välillä.
Kuinka paljon olet itse valmis sijoittamaan uuden
työntekijän "sisäänajoon"? Pidätkö hänen tärkeim-
pänä ominaisuutenaan kehittymiskelpoisuutta vai
pitäisikö hänen tulla taidoiltaan kuin kaupan
hyllyltä?
Tottakai kehityskelpoisuus on tärkeämpi ominaisuus. Täysin valmis paketti toimii hyvin harvoin.
Hoito-, opetus- ja turvallisuusalat ovat aloja, joiden perustarve on parasta hoitaa julkisesti ja julkisista varoista.
Näiden tulos mitataan kansantuotetasolla.
Yksityinen puoli ko. aloilla paikkaa vain piikkejä ja ajaa siten oman asiansa, jonka kulut kustantaa ne, joilla siihen on varaa ja halua.
"No jaa... niin ja näin - työnteossa ei kuitenkaan ole Suomessa mitään erityistä moittimista... oli työ julkisella tai yksityisellä sektorilla. Työnantajissa sen sijaan on."
Melko jyrkän lausuman heitit työnantajien puolesta - mitä mahdat tarkoittaa?
Sitä, että Suomessa on yhä vaan kosolti työnantajia jotka eivät tiedä henkilöstön olevan yrityksen tärkein voimavara... osaava henkilöstö on vieläkin enemmän.
Vapaammat työmarkkinat siivoaisivat tietämättömät työnantajat markkinoilta hyvin nopeasti.
No ei... niitä/heitä tulisi lisää.
Miten ne siitä lisääntymään rupeaisivat?
Voisitko hieman perustella?
Markkinoilla on ylivoimainen kyky laittaa asiat järjestykseen. Vapaat työmarkkinat ohjaisivat resurssit tehokkaimmin sinne, missä niistä saa parhaimman hyödyn. Tästä seuraa se, että Ratamon kuuluttamat huonot työnantajat ja yritykset katoaisivat markkinoilta hyvän työvoiman puutteen vuoksi.
Muista, että ay-liike ja valtiovalta ovat suurena työllistymisen jarruna etenkin jalostusarvoltaan alhaisten kansalaisten kohdalla.
Mieti sitä;-)))
Vinkki: kun asiat sujuvat hyvin niin lisäännytään...;-)))
Msrkkinavoimat ovat hyvä renki mutta huono isäntä.
Minusta on aika ikävää,että ihmisistä puhutaan
kuin teuraseläimistä vrt."jalostusarvo" ja tuon-
kaan arvon mittaamiseen tuskin on olemassa päte-
viä indikaattoreita.
Työttömän tarkoitus on siis vain olla työtön ja tuottamatta itse yhtään mitään. Tämä on suoraan ay-liikkeen ohjekirjasta, ei dynaamisen ja eteenpäin vievän kansantalouden ohjekirjasta.
Mistä kuvittelet palkan tulevan?
Palkan määrittäminen vaatii matematiikkaa, jossa on pakko pisteyttää ihmisen kyvyt. Ei rankkaaminen tee meistä teuraseläimiä.
Ei palkka ole mikään indikaattori ihmisen jalos-
tusarvolle vrt.sairaanhoitaja vs.paperimies.
Vastasin tähän sivuavasti jo tuossa alempana, joten kopioin saman uusintana asiaa selventämään.
Kutsumukseen vaikuttaa kaksi tekijää - kutsumus työhön ja kutsumus rahaan. Näiden tekijöiden välillä ihmiset tekevät päätöksensä tuottaa oma sekä yhteiskunnallinen panoksensa.
Sairaanhoidon tarve on mitattavissa, sillä ihmisen kasvattimen ja eläminen eli ihmisen hinta kulloisessakin elämän tilanteessa on muutettavissa numeroiksi loppujen lopuksi hyvinkin helposti. Tuo laskelma antaa hyvän pohjan paljon puhutulle priorisoinnille, ja sitä jopa käytetään nykyään.
Itse näen kuitenkin verovaroin kustannetun sairaanhoidon myös vakuutuksen omaisena etuna, joka taas on hyvinkin pitkälle pelkkää arvuuttelua mahdollisesta onnettomuudesta ja sen tasosta. Tähän nojaten Suomen järjestelmä on kaikesta huolimatta hyvä.
Olipa hedelmällinen "tulokulma"... jos se on suoraa sieltä ohjekirjasta... niin minkäs sille sitten voi...
Ay-liikkeellä on kovat ajat edessä. Jäykkyydet olisi kannattanut purkaa suosiolla ja hallitusti, sillä nyt globalisoituminen tulee tekemään sen väkisin joka tapauksessa, ja se ei ole kenenkään etu.
"Ay-liikkeellä on kovat ajat edessä. Jäykkyydet olisi kannattanut purkaa suosiolla ja hallitusti, sillä nyt globalisoituminen tulee tekemään sen väkisin joka tapauksessa, ja se ei ole kenenkään etu."
Työnantaja tulee - valitettavasti - huomaamaan... mutta vasta kantapäänkautta, että henkilöstö on se joka tekee tuloksen... ei työnantaja.
Henkilöstö toteuttaa työnantajan vision. Ilman visiota ei ole henkilöstöä. Mieti sitä.
"Henkilöstö toteuttaa työnantajan vision. Ilman visiota ei ole henkilöstöä. Mieti sitä."
Olen sattuneesta syystä;-))) perehtynyt jonkun verran;-))) eri johtamismenetelmiin. Tuo sinun letkautuksesi strategiajohtamisen yhdestä osaelementistä - visiosta - on hyvin kuvaava... valitettavasti.
=
Jos/kun työnantaja määrää vision... ja sen toteuttajaksi henkilöstön niin tulos on... arvaa mikä...???
Sinä väänsit jutun johtamismenetelmiin, kun puhe oli työnantamisesta. Olettaisin, että teit sen tahallasi.
Tämä foorumi ei välttämättä ole paras paikka ruveta pilkkomaan osiin johtamisen eri tasoja yrityksen eri osissa. Ne ovat kaikki vain pilkkutietoa, jotka palvelevat suurempaa kokonaisuutta, joka taas palvelee alkuperäistä ideaa, jolla on tuottoarvoa, josta syntyy työtä, jota voidaan tarjota.
Arvuutteluusi voi vastata, että ihan mitä vaan.
Et ole tyystin väärässä;-)))))))))))))
Joskus näinkin.
Eihän tuo *VOI* pitää paikkaansa.
Silloinhan toimitusjohtajatason palkat olisivat neliöjuuri nykyisestä. Tai ehkä vieläkin vähemmän.
Poliitikot taas joutuisivat maksamaan voidakseen istua Arkadianmäellä.
Toimitusjohtajat ja poliitikot maksavat huonosta tuloksesta joutumalla siirtymään katsomon puolelle.
Hyvä niin;-)))))))))))))))))
Ai tää meni nyt tänne... noh... hällä väliä...
kapitalismin alkeet määrää palkkatasoa. Niille maksetaan joita on pulaa ja joita tarvitaan. Niille ei joita valmistuu liikaa ja jotka ei voi itse hyödyntää koulutustaan.
Tämä ei päde virkakuntaan tietenkään, vaan pikemminkin hyödyllisen työn tekijöihin.
Virka hommissa voidaan sopia ihan mitä vaan. "työllä" ja siitä maksetulla palkalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Virkahommissa työ on "kuvitteellista" usein.
Joo - ei väliä. Systeemi meni jo tuossa ylempänä sekaisin ja heitti otsikon kummallisesti kahdelle riville. Ilmeisesti liian painavaa asiaa.
Villen virka avaustekstissä on hehkuttaa juuri virkapalkkoja ylöspäin - näin minä sen tulkitsin. Ei kuulosta hyvältä.
Niinpä... mulla aina;-))))))))))))))
Virastako ei "saa" maksaa palkkaa... vai...???
Saa maksaa, mutta miten paljon, onkin toinen juttu.
Piste.
O.K... ja piste;-)))