Britannian, Ranskan ja Saksan ulkoministerit ovat tavanneet yksityisesti Lontoon lähellä, Financial Times -sanomalehti kirjoitti keskiviikkona.
Britannian ulkoministeri Jack Straw isännöi lehden mukaan Ranskan Dominique de Villepiniä ja Saksan Joschka Fischeriä maaseutuasunnossaan maanantai-iltana.
Tony Blair ja ulkoministeri Straw haluavat pitää vastaavia kokouksia kuuden viikon välein. Heidän mielestään EU-politiikka on laajentumisen jälkeen parhaiten hoidettavissa muutamien maiden ryhmäkokouksissa.
Britannian ulkoministeri Jack Straw isännöi lehden mukaan Ranskan Dominique de Villepiniä ja Saksan Joschka Fischeriä maaseutuasunnossaan maanantai-iltana.
Tony Blair ja ulkoministeri Straw haluavat pitää vastaavia kokouksia kuuden viikon välein. Heidän mielestään EU-politiikka on laajentumisen jälkeen parhaiten hoidettavissa muutamien maiden ryhmäkokouksissa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä Suomessa puolustusministeri Kääriäinen kaivautuu henkisesti yhä syvemmälle poteroon ja siihen aikaan kun 80-luvulla vei Lepikon torpan multaa Kremliin. Katse itään ja selkä länteen, sillä linjalla hoidetaan Suomen ulkopolitiikaa taas. Ja samaan aikaan Eurooppa on muotoutumassa uudelleen, mutta Suomi ei halua olla siinä mukana. Suomi laittaa pään pensaaseen ja hyssyttelee.
Aivan oikein. Nyt olisi tohtori Kääriäisellä ja muilla keskustajohtajilla takinkäännön paikka.
Saksa, Ranska ja Iso-Britannia eivät enää piilottele kokoontumisiaan. Olisi hauska tietää mitä siellä puhutaan.
Suomi on Halosen-Tuomiojan ulkopolitiikan myötä liittynyt EU:n jarrumiehiin. Jos Keskusta vain myötäilee, Suomi ajautuu reunavaltioksi.
...ilmenee kääriäaisen ja muun valtiojohdon kääntäneen katseensa itään ja selän länteen.
Minusta Suomi on noussut pystyyn ja ryhdistäytynyt Lipposen rähmällään olosta länteen.
Mikä ihmeen hinku eräillä on siinä, että meidän pitäisi olla kaikissa unuionin ytimissä. Ja jos Saksa, Ransaka ja Englanti pitävät keskeinäisiä kokkouksiaan niin tuskimpa ne sinne Suomea ottaisivat vaikka pyrkisimmekin. Mitä me muuten siellä tekisimme? Me säilytämme parhaiten riippumattomuutemme unionin virallisissa kokouksissa, kun emme mene etukäteen sopimaan kantojamme suurvaltojeen kanssa.
Joku sanoo, että Suomi muuttuu reunavaltioksi. Me olemme jo unuionin reunavaltio jopa maantieteellisestikin. Suomelle on parempi viiteryhmä pohjois-eurroppalaiset ja muut pienet reunavaltiot kuin ytimen suurvallat.
"Suomelle on parempi viiteryhmä pohjois-eurroppalaiset ja muut pienet reunavaltiot kuin ytimen suurvallat."
Luettelepa tuohon Suomelle sopivaksi katsomaasi viiteryhmään kuuluvia maita. Mieleen tulee ainoastaan Ruotsi, mutta toisaalta esim. turvatakuukysymyksessä Ruotsi ei epäröinnyt hetkeäkään siinä missä Suomen hallitus kehitteli kriisin.
Tosiasiassa Ruotsi voi häipyä nykyiseltä linjaltaan yhtä nopeasti kuin EU-jäsenyysneuvottelut aloittaessaan. Baltian maista ei yksikään halua valtiotaan mainittavan "reunavaltioiden" ryhmässä. Kepun johdolla nykyisin vastustetaan epämääärisesti "kaikenlaisia ytimiä", mutta tosiasiallinen vaihtoehto on jäädä yksin vaikeuksissa kamppailevan ja arvaamattoman Venäjän naapuriin.
On kyllä huolestuttavaa, jos kepulle riittää ulkopolitiikassa saavutukseksi se, että Lipponen ei ole linjaa määrittämässä. Se on pään pistämistä pensaaseen.
Lipposen hallituksen aikaan ministerit kulkivat EU:ssa sopimassa asioista ja varmistamassa suomen edut.
Vanhasen aikana suunta on ollut itään. Viimeksi Tuomioja kävi vaikuttamassa konferenssissa Intiassa, missä hän oli oikein pääpuhujana. Paikalla oli myös Intian ja Tansanian varaulkoministerit. Mahtavaa.
Mitä helvettiä se Vanhanen antaa ministeriensä matkustaa tillintallerikokouksissa ihan väärällä puolen maailmaa. Vanhasen poppoo yrittää vain olla hiljaa ettei vain joudu lähteä EU:hun sopimaan asioista. Tulee jotenkin mieleen 1970-luvun "ajopuuteoriat".
Tätä vauhtia suomesta tulee todellakin reunavaltio. Kukaan EU:ssa ei katso suomen etuja ellei suomalaiset itse. Vanhasen porukalle on annettu valta ja vastuu hoitaa suomen etuja parhaansa mukaan. Mitään ei näytä vaan tapahtuvan. Matin poppoossa on havaittavissa rintamakarkuruutta. Velttoa, osaamatonta kyläpolitikointia.
Oivan asenne vain vahvistaa asian: "Mitä me muuten siellä tekisimme? Tuskimpa ne meitä sinne ottaisivat"
Oiva: siellä päätetään lainsäädännöstä, mikä koskettaa myös suomalaisia. Suomella on paikkansa siellä ja siitä täytyy pitää kiinni. Ministereitten tärkein työtehtävä Euroopassa on vaikuttaa lainsäädäntöön siten, että suomen tavoitteet toteutuvat. Olisikohan kepujen JO AIKA herätä johtamaan tätä maata, eikä vain selittelemään. Jos jokin on itsenäisyyden luovuttamista EU:lle, niin tällainen pelleily on juuri sitä.
Wiljami
Oudolta tuntuu Kääriäisen ja kumppanien halu vetäytyä kauas pohjan perille. Nykyinen politiikka johtaa nopeasti siihen, että Suomen profiili muodostuu pelkästään erilaisten asioiden vastustamisesta ja paikalleen jämähtämisestä, tekisi mieli sanoa peruskepulaisista arvoista. Eli olisi hienoa, jollei 1950-luku olisi loppunut ikinä. Olihan Suomi silloin maatalousvaltainen syrjäseutu koko maa.