Maajussina olemisen suurin ongelma ja häpeä ovat juuri tukiaiset.
Olen ollut maanviljelijä vuodesta 1989 asti ja tulotaso on pysynyt aivan samana vaikka tukiaiset ovat kasvaneet koko ajan.
Ja mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että jokaisessa yritysmuodossa on tietty kannattavuusraja. Viljan ostajat pitävät huolen siitä että tällä rajalla keikutaan, eikä siitä paljoa nousta.
90-luvun puolivälissä rehukaurakilosta sain noin 1,50 markkaa. Tänään se hinta on (markkoina) noin 0,45 markkaa. Jos tukiaiset kaikista EU-maista poistettaisiin, nousisi viljan hinta sellaiseksi kuin sen pitäisi ollakkin (noin 3,50 markkaa/kilo)eikä enää tarvitsisi hävetä sanoa olevansa tukiaisilla elävä maajussi.
Tukiaispaperityöt ja tukiaisvalvonta ovat myös sellaisia asioita joista eroon pääseminen olisi todella helpottava asia.
Haluaisin maajussina olla YRITTÄJÄ kuten maajussi on aikaisemminkin joskus ollut.
Muuten, jos vilja maksaisi sen 3-4 markkaa kilo, olisiko hinta kuluttajalle liian korkea? Verratkaa vaikka bensan hintaan. No ei varmasti ole.
(käyttäkää itse taskulaskinta ja muuttakaa euroiksi. Itselleni on helpompaa yhä laskea viljan hinta penneinä ja markkoina.)
Olen ollut maanviljelijä vuodesta 1989 asti ja tulotaso on pysynyt aivan samana vaikka tukiaiset ovat kasvaneet koko ajan.
Ja mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että jokaisessa yritysmuodossa on tietty kannattavuusraja. Viljan ostajat pitävät huolen siitä että tällä rajalla keikutaan, eikä siitä paljoa nousta.
90-luvun puolivälissä rehukaurakilosta sain noin 1,50 markkaa. Tänään se hinta on (markkoina) noin 0,45 markkaa. Jos tukiaiset kaikista EU-maista poistettaisiin, nousisi viljan hinta sellaiseksi kuin sen pitäisi ollakkin (noin 3,50 markkaa/kilo)eikä enää tarvitsisi hävetä sanoa olevansa tukiaisilla elävä maajussi.
Tukiaispaperityöt ja tukiaisvalvonta ovat myös sellaisia asioita joista eroon pääseminen olisi todella helpottava asia.
Haluaisin maajussina olla YRITTÄJÄ kuten maajussi on aikaisemminkin joskus ollut.
Muuten, jos vilja maksaisi sen 3-4 markkaa kilo, olisiko hinta kuluttajalle liian korkea? Verratkaa vaikka bensan hintaan. No ei varmasti ole.
(käyttäkää itse taskulaskinta ja muuttakaa euroiksi. Itselleni on helpompaa yhä laskea viljan hinta penneinä ja markkoina.)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaihtoehto 141-artiklan leikkauksiin!
Ministeri Juha Korkeaoja kertoo Satakunnan Kansassa (21.1.04), että hän olisi toivonut haukkumisten sijasta sellaista arvostelua, jossa olisi esitetty jokin realistinen vaihtoehto, jota arvostelija ei katso vain omasta näkövinkkelistään.
Ehdotukseni Korkeaojan peräämäksi vaihtoehdoksi on ETA-jäsenyys, joka astui 1.1.1994 voimaan. Se on sopimus, jolla Norja nyppii rusinat Euroopan talousalueen pullasta.
ETA-jäsenyys suo Suomen itsenäisen maatalouspolitiikan hoitamisen.
Minun on hyvä tarjota kaikkia hyödyttävää vaihtoehtoa monesta syystä. Perään totuutta ja viljelijän oikeutta. En ole omaa etuani ajava, koska en ole viljelijä. Tiedän mistä 141-artiklan tulkinnat johtuvat, sillä ”sain syliini” kopiot EU-neuvottelija Antti Kuosmasen tuhotusta kirjasta, jonka antamista vinkeistä sain syyn pyytää asiakirjoja Ulkoministeriöstä ja Valtioneuvostosta. Kuosmanen tuli kertoneeksi, että pari päivää neuvottelujen jälkeen tuli Suomeen hälyttävä viesti, josta hermostuivat muutamat henkilöt pääministeri Ahoa myöten, mutta onneksi asia ei koskaan joutunut julkisuuteen.
Kenen onneksi asiasta vaiettiin? Ei ainakaan Etelä-Suomen viljelijän!
Heikki Haavisto sai lukea yksityiskohtien paljastuneen Kokemällä ilmestyvästa SataSeutu-lehdestä (levikki 31'000, 13 kuntaa). Niinpä Haavisto kertoi Suomen saamasta viestistä A-studion (10.10.2003) ohjelmassa ”Möhlikö Suomi? Onko vainovalkeiden osoite oikea?”.
Haavisto kertoi, että komissio oli tehnyt maratoninistunnon aikana julistuksen, jolla se vesitti suomalaisten 141-tulkinnan. Julistuksesta kuiskuteltiin vanhoille EU-maille, mutta ei hiiskuttu suomalaisille.
Erkki Liikanen oli kertonut, ettei julistuksella ole mitään merkitystä. Niinpä asia päätettiin lakaista maton alle.
Kansalta kysyttiin: Pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin NEUVOTELLUN SOPIMUKSEN MUKAISESTI? Huijaten tehdyt sopimukset eivät ole oikeudellisesti päteviä.
Haavisto on jo tunnustanut. Miksi muita osallisia enää suojellaan?
Antti Kuosmanen kertoo myös, että EY ei tarjonnut ETA-sopimukseen verrattua taloudellista etua, ja se mitä tulossa oli, suorastaan puistatti. Mainittakoon, että kirjailija on MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika.
Lääkkeet rytinän jälkihoitoon on jo toimitettu keskustalaiselle kansanedustajalle.
Keskusta on sotkun selvittämisen voittaja. Uunituoreet tutkimukset 141-/142-tukien leikkauksista ja laittomasti maksetuista kasvinviljelytuista ovat viemässä Lipposen kiusalliseen tilanteeseen.
Lipponen ja maatalousministeri Hemilä ovat antaneet Mustan Pekan Tammilehdolle, edelleen Jari Koskiselle ja nyt kortti paljastui TOSI-huijaukseksi Juha Korkaojan kädessä.
Ei ihme, että Hemilän sai aivoverenvuodon, koska paineet kävivät koviksi!
Suurkiitos myös ministeri Enestamille maataloustukipaketin käsittelyn siirtämiseksi!
Suomalainen viljelijän puolesta
Jorma Jaakkola, Kokemäki
[email protected]
Edellisessä viestissä oli täyttä asiaa.
Surullisen kuvan nykysuomesta antaa se, kuinka
noita asiallisimpia juttuja luetaan ja miten harvoin niihin vastataan.
On hyvä, että jotkut jaksavat nostaa esille kipeitäkin asioita. Tämän hetkinen kuohunta maataloustukien ympärillä tai yritysten ja pääomien pako halvan työvoiman maihin oli arvattavissa jo ajat sitten. Ennen EU-päätöksiä
EU:n määräysvallan vastustajat leimattiin pelottelijoiksi ja menneisyyden haikailijoiksi.
Taitaa vielä ääni muuttua kellossa.
Joutuu kysymään, kuinka kauan monet suomalaiset
rahoittavat ja äänestävät niitä, jotka heitä piiskaavat.
Eipä siitä mitään tulisi, jos tukijaiset lopetettaisiin vain EU:n alueelta, sillä niitä maksetaan kaikkialla maailmassa. EU:n pitäisi pystyttää tullimuuri ja tuontisäänöstely rajoilleen, jos vain se luopuisi tukijaisista. Se taas ei ole mahdollista nykyisen yhä vapautuvan maailmankaupan oloissa. WTO valvoo sitä.
Suomalainen maanviljelijä on ilmastollisesti paljon huonommassa asemassa kuin keskisen ja eteläisen Euroopan viljelijät. Mutta siitä huolimatta suomalainen pärjäisi tuettomilla markkinoilla, sillä meikäläinen talonpoika on hyvin koulutettu, osaa käyttää uusinta konetekniikkaa ja uusinta viljelyoppeja.
Tukijaisten lopettaminen korottaisi vääjäämättä kuluttajahintoja, jota vastaan voidaan olla sosiaalisista syistä. Ainakin se ei näytä kiinnostavan EU:ia, joka Lipposen ilmoituksen mukaan on sosialidemokraattinen projekti.
Kuitenkin olisi viisainta päästä koko maailman käsittävästä tukijärjestelmästä. Siitä seuraavasta ruon hinnan nousu voidaan kompensoida vähätuloisille vaikkapa verojärjestelyillä.