Ainakin tänään eteläisessä Suomessa. Riittävän kylmää, ettei suolausta suoriteta.
Toivottavasti pitää pakkasia nyt vielä mahdollisimman pitkään.
Toivottavasti pitää pakkasia nyt vielä mahdollisimman pitkään.
Mahtavat ajokelit!
;-)
151499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hesari uutisoi, että etelä-Suomen liukkailla ajettiin eilen 22.1 paljon kolareita.
Huippu oli se Leppävaaran lentävä Kadett.
Mitä tästä opimme?
Opimme sen, että pitää opetella talviajoa, eikä tuudittautua suolalla luotuun "turvallisuuteen". Jokaisen auton käyttäjän tulisi hallita luistojen oikaiseminen... Sehän ei tapahdu survaisemalla jarrupoljin pohjaan ja laittamalla silmät kiinni, kuten moni kuski nykypäivänä kuvittelee.
Toinen juttu liukkaalla on turvavälit ja ennakoiminen, kiireiselle "projektiammattilaiselle" nekin ovat tuntematon käsite. Itse en voi kuin ihmetellä sällejä, jotka paahtavat pääkallokelillä 30 km/h ylinopeutta ja pujottelevat matkan jouduttamiseksi. Ilmeisesti uudehko auto turvavarusteineen sumentaa tajunnan. Itselläni on vuoden 2003 nelivetoinen auto, mutta silti teen jatkuvasti ajaessani liukkauden tarkastelua. Mutta minähän elän vieläkin...
Suolauksen haitat ovat paljon suuremmat kuin saadut hyödyt!
Suolauksen hyödyt:
Ihmishenkiä säästyy
Peltikolareita vähemmän
Liikenne sujuu
Suolauksen haitat:
Autot ruostuvat. Auto ei kestäkään 18 vuotta vaan ainoastaan 16 vuotta.
Likainen tuulilasi.
Ympäristön tuhoaminen pohjavesien pilaamisella. Moista maaperän saastuttamista ei hyväksytä millään muulla tavalla, mutta suolaus on poikkeus.
Suolatuilla teillä ajavat eivät ole tottuneet ajamaan liukkaalla, jolloin
olosuhteissa, joissa suolaus ei ole mahdollista, ei osata ajaa.
Näkyväisyyden heikentäminen jatkuvalla keinotekoisella kurakelillä. Tuo kurakeli on vielä paljon pahempi kuin vesisade, joka sekin on onnettomuusriskiä lisäävä tekijä.
Tästä johtuukin, että Tiehallinto joutuu korvaamaan pilaantuneita kaivoja. Niitä on vuosittain muutama. Yhden kaivon korvaussumma on joitakin tuhansia. Ko kaivot ovat yleensä teiden vieressä.
Pohjavesien pilaantumista on tutkittu aika lailla. Näyttää siltä, että pohjaveden normaali vaihtuminen pienentää suolapitoisuuksia nopeasti: talven vaikutus katoaa seuraavaan syksyyn mennessä.
Pohjavesialueilla (esim Lohjanharju) tulisi suolausta rajoittaa. Ei kuitenkaan Helsingin kehä- ja säteettäisteillä; hesalaiset juovat Päijänteen vettä.
Juuri näitä päiviä varten meillä on talvirengaspakko koko talven, eikä vain näinä päivinä..........
Silti joka päivä väitellään millaisella renkaalla on parasta ajaa suolatulla tiellä?
sää lauhtuu!
jos ei suolattattais etelä-suomessa. Yhden pyryn jälkeen alkais muodostua jääpolanne,joka on erittäin liukas sitten kun sää lauhtuu ja sataa vettä,niinkuin etelä-suomessa usein talvella tapahtuu.
Nyt voi kuvittella,kun on muutaman päivän pakkaskeliä että suolaamatontie olis ihanne,mutta se on harha. Sillä suolattutie ilman polannetta pakkasella kuivuu helposti erittäin hyväksi talvikeliksi.
Uusimmat tutkimustulokset
Tutkimuksellinen näkökulma talvihoitoon ja sen vaikutuksiin ei olennaisesti ole muuttunut aiempien toimintalinjojen käyttöönoton jälkeen.
Näkemys liikenneturvallisuudesta, ympäristövaikutuksista ja talviajan liikenteestä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta on tarkentunut.
Uusimmat liikenneturvallisuustutkimukset osoittavat talviajan ja kesäajan turvallisuusriskin lähentyneen ja olevan keskimäärin lähes samalla tasolla. Kuitenkin talven riski edelleen korostuu rannikkoalueiden vilkkailla pääteillä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei talvikunnossapidon toimin liikenneturvallisuutta voida nykyisellä rahoitustasolla selkeästi parantaa, joskaan tason laskuunkaan ei ole varaa. Kuljettajien vastuu korostuu entisestään, mitä tukee se huomio, että esimerkiksi talven kuolemaan johtavista onnettomuuksista lähes puolet tapahtuu lumi- tai räntäsateiden aikana, jolloin koko kunnossapitokalusto jo on käytössä.
Liikenneturvallisuuden varmistaminen painottuu päätiestöön, koska onnettomuuksien määrä on sidoksissa liikenteen kokonaismäärään ja näillä teillä kunnossapitotoimilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa suureen osaan liikennettä.
Tutkimusten mukaan keskeistä on keliolosuhteiden tasaisuus ja yllätyksettömyys. Suurin osa kohtaamisonnettomuuksista, mikä onnettomuuslaji korostuu talviaikaan, tapahtuu erilaisissa sään muutostilanteissa.
Yhteiskunnalle kevyen liikenteen kaatumistapaturmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, myös suhteessa ajoneuvoliikenteen onnettomuuksiin. Kevyen liikenteen kaatumistapaturmia on koko maassa noin 70 000 vuodessa. Näistä vain noin 1 % tapahtuu yleisen tieverkon kevyen liikenteen väylillä.
Yhteiskuntakustannusten kannalta kevyen liikenteen väylät kannattaa pitää riittävän hyvässä kunnossa kaatumisten vähentämiseksi. Tällä hetkellä Tiehallinnon vastuulla olevien väylien kunnossapitotaso on yleisesti ottaen riittävä suhteessa niiden liikennemääriin.
Tutkimusten mukaan suola vaikuttaa merkittävästi pohjavesiin ja niiden tilaan. 1990-luvun loppupuolen tilanteessa noin puolessa suolauksen vaikutuspiirissä olevista pohjavesialueista kloridipitoisuuden kehitys on nouseva ja puolella laskeva. Suolan vaikutus on hyvin paikkakohtainen. Sen vuoksi pohjavesivaikutusten vähentämiseksi on keskeistä kiinnittää huomio pohjavesialuekohtaiseen tilanteen hallintaan kokonaissuolamäärien asemesta. Tehokkain keino on suolan käytön rajoittaminen kohdennetusti pohjavesialueilla.
Tähän "ongelmaan" on keksitty ratkaisu jo aikoja sitten. Sen nimi on (en tiedä virallista) tiekarhu. Siis tuo pitkänomainen useinmiten keltaiseksi maalattu oudonnäköinen jäätä rikkova ajoneuvo. Se rikkoo polanteet, aurallaan ajelee jäämurskat sivuun. Ja parasta tässä laitteesa on: Se toimii ilman suolaa.
Tiehöylä. Sen vehkeen nimi on tiehöylä. Nimikin kertoo, mitä se tekee: tiestä tasaista.
Tiehöylällä ei rikota polannetta, vaan tasataan. Sillä voi myös aurata, mutta auratessa ei voi ainakaan tappiterää painaa voimalla alas, se vetää päällysteen pintaan urat ja poistaa tiemerkinnät.
Tiehöylällä ei voi poistaa ohutta polannetta, mutta paksua voi tasata.
Höylän työnopeus raskaassa työssä on noin 10 km/h, sitä ei voi päiväsaikaan käyttää pääkaupunkiseuden teillä.
ontuu, minä kyllä muistan kuopionläänin suolaamattomuuskokeilun. Ja täällä päin käytetään yhäkkin niitä tiehöyliä hyvinkin ahkerasti.
Mutta eteläsuomessa ja pääteillä se ei vaan onnistu sillä tiehöylällä,ilman suolausta.
Niitä peilikirkkaita jääkelejä tulisi talvenaikaan niin paljon,että joutuis kaiken irtoavan soran levittämään sinne teille,ja arvaappa huvikses onko siitä hiekasta haittaa autoille siellä tiellä(kyllä muuten ropisee pellit)
Ja toisekseen ,ne höylät ja niidenkäyttö laajemmassa mittakaavassa maksais tuhottomasti jos yksinomaan niillä hoitais liukkaudentorjunnan.
En toki tarkoittanut, että tiehöylä ratkaisisi koko liukkausongelman. Mielestäni pääkaupunkiseudulla on menty liukkauden torjunnassa suolaamisen kanssa järjettömyyksiin. Mitään mekaanista toimenpidettä liukkauden torjunnasa en ole nähnyt. Kaikki jäät ja lumet sulatetaan suolalla. Muistanemme lumipyryn joulunaluspäivinä...suolalla ei sulateta sellaista määrää, vaan lumenpoisto olisi vaatinut työtä, eikä suolan levitystä. Ja mikä oli tulos - mikään ei liikkunut mihinkään.
Pikkupakkasella PK-seutua lähestyttäessä muuttuu mukava kuiva pakkasajokeli jatkuvaksi tuulilasinpesuksi.