farmari ja duunari samassa veneessä

Farmari ei ole yrittäjiin verrattavissa, pikemminkin voi puhua alkutuotannosta, kun tuotantoon vaikuttavat sääolosuhteet ja muutkin seikat, joita farmari ei voi itse muuksi muuttaa.

Farmarin tukemiselle on siis se peruste, että kukaan ei ottaisi riskiä jäädä pelkästään sadosta saatavan tuen varaan, jos kaikki farmarin tulo pitäisi saada markkinoilta ja markkinahintaisena.

Ongelmahan on näet siinä, että kun tulee huono sato, se tulee kaikille farmareille, jolloin hinta nousee, mutta myytävää määrää ei voi lisätä, nin kuin teollisessa yritystoiminnassa. Tulot jäävät siis pieniksi, vaikka hinta on hyvä.

Jos taas tulee hyvä sato sekin tulee kaikille, mutta silloin markkinahinta painuukin alas, koska tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Kaikki tuotanto ei menekään kaupaksi ja farmari joutuu taas tyytymään pieniin tuloihin, jopa ajamaan katopaikalle osan tuotannostaan.

Näin ollen on minusta oikein, että farmarin tuloista osa annetaan hänelle veronmaksajalta etukäteen, koska se edelleen pienentää ja tasoittaa sitä hintaa, minkä teollisuus maksaa farmarin tuotannosta ja koituu veronmaksajan eduksi elintarvikkeiden alhaisempina ostohintoina.

Elintarvikkeiden kokonaiskustannus veronmaksajalle on tietenkin tukeen verotettu hinta kaupassa maksettu hinta. Eikä tämä hinta halpenisi, jos tukemisesta luovuttaisi, se vain siirtyisi elintarvikkeiden kuluttajahintoihin.

mahtoi olla, ifrastruktuuritukea? Lainaa tuolta aiemmasta kaskustelusta:

"-Viimeksi Salcomp ilmoitti luopuvansa koko tuotannostaan Kemijärvellä ja siirtävänsä sen Kiinaan. Valtio on tukenut Salcompin tuotantolaitoksia investoinneilla yli 30 miljoonalla markalla eli noin viidellä miljoonalla eurolla. Tukien ehtona oli, että tuotanto pidetään Suomessa seuraavat viisi vuotta. Kun viisi vuotta oli kulunut, uudet omistajat lakkauttivat tehtaan.

Vuorenmaan mielestä valtion tukijärjestelmiin on saatava pidemmät velvoiteajat tuotannon pitämiseksi Suomessa."

tukea kirjoitti:

mahtoi olla, ifrastruktuuritukea? Lainaa tuolta aiemmasta kaskustelusta:

"-Viimeksi Salcomp ilmoitti luopuvansa koko tuotannostaan Kemijärvellä ja siirtävänsä sen Kiinaan. Valtio on tukenut Salcompin tuotantolaitoksia investoinneilla yli 30 miljoonalla markalla eli noin viidellä miljoonalla eurolla. Tukien ehtona oli, että tuotanto pidetään Suomessa seuraavat viisi vuotta. Kun viisi vuotta oli kulunut, uudet omistajat lakkauttivat tehtaan.

Vuorenmaan mielestä valtion tukijärjestelmiin on saatava pidemmät velvoiteajat tuotannon pitämiseksi Suomessa."

että näyttää siinä riskielementti olevan duunarillakin, kun työpaikka alta lähtee, varsinkin jos velkaa sattuu olemaan, talolainoja ei sossuavustuksilla maksella.

tukea kirjoitti:

mahtoi olla, ifrastruktuuritukea? Lainaa tuolta aiemmasta kaskustelusta:

"-Viimeksi Salcomp ilmoitti luopuvansa koko tuotannostaan Kemijärvellä ja siirtävänsä sen Kiinaan. Valtio on tukenut Salcompin tuotantolaitoksia investoinneilla yli 30 miljoonalla markalla eli noin viidellä miljoonalla eurolla. Tukien ehtona oli, että tuotanto pidetään Suomessa seuraavat viisi vuotta. Kun viisi vuotta oli kulunut, uudet omistajat lakkauttivat tehtaan.

Vuorenmaan mielestä valtion tukijärjestelmiin on saatava pidemmät velvoiteajat tuotannon pitämiseksi Suomessa."

Yritystoiminnan tukeminen on asia, mitä pitäisi välttää, koska se raha menee yrityksen omistajien taskuun. Kun tuli lakkaa, niin yritys lakkaa, koska omistajilta loppuu tuesta saatava rahan tulo.

Maataloustuotantoa ei kuitenkaan kannata verrata yritystoimintaan muuta kuin siinä mielessä, että sekin lakkaisi aivan varmasti ilman tukea.

Vaihtoehtomme siis ovat:

Miettiä sellainen tukirakenne, jolla saamme Suomessa pysymään sellaisen elintarvikkeiden alkutuotannon, joka on koko yhteiskunnan kannalta viisasta.

Toinen vaihtoehto on lupua tuesta ja siirtyä ostamaan muiden valtioiden omissa maissaan niiden valtioiden tuella tuotettua ruokaa.

Näin on kirjoitti:

Farmari ei ole yrittäjiin verrattavissa, pikemminkin voi puhua alkutuotannosta, kun tuotantoon vaikuttavat sääolosuhteet ja muutkin seikat, joita farmari ei voi itse muuksi muuttaa.

Farmarin tukemiselle on siis se peruste, että kukaan ei ottaisi riskiä jäädä pelkästään sadosta saatavan tuen varaan, jos kaikki farmarin tulo pitäisi saada markkinoilta ja markkinahintaisena.

Ongelmahan on näet siinä, että kun tulee huono sato, se tulee kaikille farmareille, jolloin hinta nousee, mutta myytävää määrää ei voi lisätä, nin kuin teollisessa yritystoiminnassa. Tulot jäävät siis pieniksi, vaikka hinta on hyvä.

Jos taas tulee hyvä sato sekin tulee kaikille, mutta silloin markkinahinta painuukin alas, koska tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Kaikki tuotanto ei menekään kaupaksi ja farmari joutuu taas tyytymään pieniin tuloihin, jopa ajamaan katopaikalle osan tuotannostaan.

Näin ollen on minusta oikein, että farmarin tuloista osa annetaan hänelle veronmaksajalta etukäteen, koska se edelleen pienentää ja tasoittaa sitä hintaa, minkä teollisuus maksaa farmarin tuotannosta ja koituu veronmaksajan eduksi elintarvikkeiden alhaisempina ostohintoina.

Elintarvikkeiden kokonaiskustannus veronmaksajalle on tietenkin tukeen verotettu hinta kaupassa maksettu hinta. Eikä tämä hinta halpenisi, jos tukemisesta luovuttaisi, se vain siirtyisi elintarvikkeiden kuluttajahintoihin.

Mainitsemasi riskit ovat ihan normaalia yrittäjäriskiä. Kyllä jäätelökauppiaan, torikauppiaan ja kotimaanmatkailuyrittäjänkin tulot ovat riippuvaisia säistä. Ei näille yrittäjille silti mitään säävaihtelulisiä anneta.

Elintarvikkeiden hintoihin tuen puuttuminen tietysti periaatteessa tulisi, mutta tuskin täysimääräisesti, koska nyt tukipolitiikka mahdollistaa sen, että välistävetäjätkin eli jalostusporras ja kauppa voivat vedellä välistä. Normaali markkinatalousehtoinen tuotanto johtaisi terveeseen kilpailuun. Ulkomailla tuotetun ruuan kilpailukyky paranisi. Nämä tosiasiat tarkoittaisivat sitä, että elintarvikkeiden hinta alenisi. Jo nyt meillä on kaupassa elintarvikkeita kuten Brasiliassa tuotettu pihviliha, joka on selvästi halvempaa kuin kotimainen tuote. Suomen maatalous tulee nimenomaan kalliiksi veronmaksajille ja kuluttajille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Mainitsemasi riskit ovat ihan normaalia yrittäjäriskiä. Kyllä jäätelökauppiaan, torikauppiaan ja kotimaanmatkailuyrittäjänkin tulot ovat riippuvaisia säistä. Ei näille yrittäjille silti mitään säävaihtelulisiä anneta.

Elintarvikkeiden hintoihin tuen puuttuminen tietysti periaatteessa tulisi, mutta tuskin täysimääräisesti, koska nyt tukipolitiikka mahdollistaa sen, että välistävetäjätkin eli jalostusporras ja kauppa voivat vedellä välistä. Normaali markkinatalousehtoinen tuotanto johtaisi terveeseen kilpailuun. Ulkomailla tuotetun ruuan kilpailukyky paranisi. Nämä tosiasiat tarkoittaisivat sitä, että elintarvikkeiden hinta alenisi. Jo nyt meillä on kaupassa elintarvikkeita kuten Brasiliassa tuotettu pihviliha, joka on selvästi halvempaa kuin kotimainen tuote. Suomen maatalous tulee nimenomaan kalliiksi veronmaksajille ja kuluttajille.

Nyt saa muuten Thaimaastakin siipikarjan lihaa halvalla. Tosin voi olla hieman makuvirheellistä, mutta kapupassahan voisivat laittaa vähän enemmän mausteita ja hyvää tulee!

Mielipidepankki kirjoitti:

Mainitsemasi riskit ovat ihan normaalia yrittäjäriskiä. Kyllä jäätelökauppiaan, torikauppiaan ja kotimaanmatkailuyrittäjänkin tulot ovat riippuvaisia säistä. Ei näille yrittäjille silti mitään säävaihtelulisiä anneta.

Elintarvikkeiden hintoihin tuen puuttuminen tietysti periaatteessa tulisi, mutta tuskin täysimääräisesti, koska nyt tukipolitiikka mahdollistaa sen, että välistävetäjätkin eli jalostusporras ja kauppa voivat vedellä välistä. Normaali markkinatalousehtoinen tuotanto johtaisi terveeseen kilpailuun. Ulkomailla tuotetun ruuan kilpailukyky paranisi. Nämä tosiasiat tarkoittaisivat sitä, että elintarvikkeiden hinta alenisi. Jo nyt meillä on kaupassa elintarvikkeita kuten Brasiliassa tuotettu pihviliha, joka on selvästi halvempaa kuin kotimainen tuote. Suomen maatalous tulee nimenomaan kalliiksi veronmaksajille ja kuluttajille.

Jäätelökauppias, torikauppias ja matkailuyrittäjä ovat säiden armoilla, mutta heidän myymänsä tuotanto ei ole. Jäätelökauppias ja torikauppias voivat ostaa vähemmän, kun kauppa käy huonommin. Maataloustuottaja on jo investointinsa tehnyt hyvää satoa varten eikä siis voi pienentää "liiketoimintansa kuluja", kun tuotanto ei toteudukaan odotetulla tavalla. Matkailuyrittäjällä taas ovat pääosassa muuttuvat kulut: ei asiakkaita ei asiakkaista aiheutuvia kulujakaan.

Mitä välistävetoihin tulee, niin se on monimutkaisempi juttu. olen joskus kärjekkäästi sanonut, ettei maataloustuella tueta maatalousyrittäjiä, vaan varmistetaan mm. se, että tuottajaosuustoiminnan omistama elintarviketeollisuus saa veronmaksajankustantamaa halpaa raaka-ainetta, jonka hyödyn sitten vie mm. kuluttajaosuustoiminnan hallitsemat kaupan ketjut painaessaan tavarantoimittaiensa hinnat alas ja vaatiessaan näiutä vielä maksamaan kaupan mittavat mainoskulut markkinointitukena, että tuotteet pääsevät yleensä kaupan hyllyyn.

Viime kädessä voi iis pelkistäen ja kärjistäen väittää, että katsellessamme päivittäistavarakaupan kekuliikkeiden omistamien ketjujen näennäistä hintakilpailumainontaa näemme siinä veronmaksajan maksaman maataloustuen siirtyvän sanomalehdenkustantajille, painotaloille, suoramainonnan jakeluyrityksille ja aupallisille tv-kanaville. Viimemaintuilta raha siirtyykin sitten eduskunnan hallitsemalle Yleisradiolle kaupallisten tv-yhtiöiden toimilupa- ja kanavamaksuina.

Kyllä maataloustukisysteemeihin tarvittaisi korjausta, mutta ennen kaikkea tarvittaisi korjausta tuottajaosuustoiminnan käsiin keskittyneeseen elintarviketeollisuuteen ja äärimmilleen keskittyneeseen päivittäitavarakauppaan.

Elämme kartellien maassa, mikä ei käytnnön tasolla enää ole vapaata markkinataloutta - kapitalismia toki parhaimmillaan.

Näin on kirjoitti:

Jäätelökauppias, torikauppias ja matkailuyrittäjä ovat säiden armoilla, mutta heidän myymänsä tuotanto ei ole. Jäätelökauppias ja torikauppias voivat ostaa vähemmän, kun kauppa käy huonommin. Maataloustuottaja on jo investointinsa tehnyt hyvää satoa varten eikä siis voi pienentää "liiketoimintansa kuluja", kun tuotanto ei toteudukaan odotetulla tavalla. Matkailuyrittäjällä taas ovat pääosassa muuttuvat kulut: ei asiakkaita ei asiakkaista aiheutuvia kulujakaan.

Mitä välistävetoihin tulee, niin se on monimutkaisempi juttu. olen joskus kärjekkäästi sanonut, ettei maataloustuella tueta maatalousyrittäjiä, vaan varmistetaan mm. se, että tuottajaosuustoiminnan omistama elintarviketeollisuus saa veronmaksajankustantamaa halpaa raaka-ainetta, jonka hyödyn sitten vie mm. kuluttajaosuustoiminnan hallitsemat kaupan ketjut painaessaan tavarantoimittaiensa hinnat alas ja vaatiessaan näiutä vielä maksamaan kaupan mittavat mainoskulut markkinointitukena, että tuotteet pääsevät yleensä kaupan hyllyyn.

Viime kädessä voi iis pelkistäen ja kärjistäen väittää, että katsellessamme päivittäistavarakaupan kekuliikkeiden omistamien ketjujen näennäistä hintakilpailumainontaa näemme siinä veronmaksajan maksaman maataloustuen siirtyvän sanomalehdenkustantajille, painotaloille, suoramainonnan jakeluyrityksille ja aupallisille tv-kanaville. Viimemaintuilta raha siirtyykin sitten eduskunnan hallitsemalle Yleisradiolle kaupallisten tv-yhtiöiden toimilupa- ja kanavamaksuina.

Kyllä maataloustukisysteemeihin tarvittaisi korjausta, mutta ennen kaikkea tarvittaisi korjausta tuottajaosuustoiminnan käsiin keskittyneeseen elintarviketeollisuuteen ja äärimmilleen keskittyneeseen päivittäitavarakauppaan.

Elämme kartellien maassa, mikä ei käytnnön tasolla enää ole vapaata markkinataloutta - kapitalismia toki parhaimmillaan.

Matkailuyrittäjä voi hyvinkin olla säiden armoilla. Hänellä voi olla parikymmentä mökkiä tyhjänä, laskettelurinne lumettomana ja hiihtohissit seisahduksissa jne.

Kartelleista olen samaa mieltä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Matkailuyrittäjä voi hyvinkin olla säiden armoilla. Hänellä voi olla parikymmentä mökkiä tyhjänä, laskettelurinne lumettomana ja hiihtohissit seisahduksissa jne.

Kartelleista olen samaa mieltä.

...etteikö matkailuyrittäjä olisi säiden armoilla, mutta siinä bisneksessä on aika lailla asiakasmäärien mukaan muuttuvia kuluja myös, koska paljon muuttuvia kustannuksia jää syntymättä, kun asiakkaita ei ole.

Mökkejä toki on tyhjillään, eli kapasiteettiin sijoitettu investointi ei tuota, mutta asiakkaista tyhjässä matkailuyrityksessä ei ole juuri muita kuin kiinteät ylläpitokulut.

Toisaalta kyllä se voi olla rankasti tappiollista, jos käyttöaste on alhainen kun pienen asiakasmäärän tuomista myyntituloista jäävä kate ei riitä kattamaan pakollisen henkilökunnan kuluja, eikä liian vähiä asiakkaita kannata heittää uloskaan imagosyistä.

Juuri tästä syystä olisi tarpeen alentaa palveluintensiivisten alojen (etenkin matkailu- ja ravintola-alat) arvonlisäveroa. Suomessa on ollut yksi Euroopan korkeimpia palvelualojen hintainflaatioita juuri siitä syystä, että meillä on korkeat tuloverot ja täysi 22% alv työvaltaisilla palvelualoillakin.

Se rassaa, kun kustannuksissa on paljon palkkoja ja asiakkailta perittävillä hinnoilla on vielä kaikkien muidenkin kulujen päälle perittävä 18,03% lisää, että saisi alv:n tilitettyä, kun palvelualoilla ei paljoa alv-vähennyksiä synny johtuen siitä, että kulurakenteesta on usein yli puolet palkkakuluja.

Näin on kirjoitti:

...etteikö matkailuyrittäjä olisi säiden armoilla, mutta siinä bisneksessä on aika lailla asiakasmäärien mukaan muuttuvia kuluja myös, koska paljon muuttuvia kustannuksia jää syntymättä, kun asiakkaita ei ole.

Mökkejä toki on tyhjillään, eli kapasiteettiin sijoitettu investointi ei tuota, mutta asiakkaista tyhjässä matkailuyrityksessä ei ole juuri muita kuin kiinteät ylläpitokulut.

Toisaalta kyllä se voi olla rankasti tappiollista, jos käyttöaste on alhainen kun pienen asiakasmäärän tuomista myyntituloista jäävä kate ei riitä kattamaan pakollisen henkilökunnan kuluja, eikä liian vähiä asiakkaita kannata heittää uloskaan imagosyistä.

Juuri tästä syystä olisi tarpeen alentaa palveluintensiivisten alojen (etenkin matkailu- ja ravintola-alat) arvonlisäveroa. Suomessa on ollut yksi Euroopan korkeimpia palvelualojen hintainflaatioita juuri siitä syystä, että meillä on korkeat tuloverot ja täysi 22% alv työvaltaisilla palvelualoillakin.

Se rassaa, kun kustannuksissa on paljon palkkoja ja asiakkailta perittävillä hinnoilla on vielä kaikkien muidenkin kulujen päälle perittävä 18,03% lisää, että saisi alv:n tilitettyä, kun palvelualoilla ei paljoa alv-vähennyksiä synny johtuen siitä, että kulurakenteesta on usein yli puolet palkkakuluja.

olisi kotimainen makkara tai leipä kuluttajalle ilman tukia, jos siihen vielä ajateltaisiin, ettei ruokaa tuotaisi halpapalkkamaista? Syy miksi rajaan halpapalkkamaat on se, että jos niiden kanssa kilpaillaan, muututaan itsekin halpapalkkamaaksi(muutos käynnissä jo?).

Näin on kirjoitti:

Yritystoiminnan tukeminen on asia, mitä pitäisi välttää, koska se raha menee yrityksen omistajien taskuun. Kun tuli lakkaa, niin yritys lakkaa, koska omistajilta loppuu tuesta saatava rahan tulo.

Maataloustuotantoa ei kuitenkaan kannata verrata yritystoimintaan muuta kuin siinä mielessä, että sekin lakkaisi aivan varmasti ilman tukea.

Vaihtoehtomme siis ovat:

Miettiä sellainen tukirakenne, jolla saamme Suomessa pysymään sellaisen elintarvikkeiden alkutuotannon, joka on koko yhteiskunnan kannalta viisasta.

Toinen vaihtoehto on lupua tuesta ja siirtyä ostamaan muiden valtioiden omissa maissaan niiden valtioiden tuella tuotettua ruokaa.

työllisyyttä, vai mitä sanotte tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002171410

OHHOH.

hintaista kirjoitti:

olisi kotimainen makkara tai leipä kuluttajalle ilman tukia, jos siihen vielä ajateltaisiin, ettei ruokaa tuotaisi halpapalkkamaista? Syy miksi rajaan halpapalkkamaat on se, että jos niiden kanssa kilpaillaan, muututaan itsekin halpapalkkamaaksi(muutos käynnissä jo?).

Jos ajatellaan, että kuluttajat yhdessä maksavat veroissaan kaikki tuet, niin kuluttajien yhdessä maksama kokonais"hinta" ei muutu, jos tukia lopetetaan ja kaupassa maksettava hinta nousee, koska verot silloin alenisivat vastaavasti.

Makkaraa tuodaan ja viedään aika lailla, koska se säilyy. Pitäisi vaan toivoa, että suomalainen lihanjalostusteollisuus osaisi kehittää menestyviä vientituotteita.

Leipä on hieman toinen juttu, koska se on parhaimmillaan tuoreena. Olisi kuluttajanvalistuksen ja Leipätoimikunnan asia valistaa kuluttajat hylkäämään säilöntäaineita täyteen tungetut muovipussileivät, jotka lipomoalan suurteollisuus on kehittänyt markettien tarpeisiin kestämään keskittyneen kaupan aikaa vievän logistiikan ennen kuin leipä on tehtaalta myymälöissä ja myymälöistä asiakkailla ja asiakkaillakin on vielä viikkokaupalla aikaa ennen kuin viimeinen käyttöpäivä menee umpeen.

Näin on kirjoitti:

Jos ajatellaan, että kuluttajat yhdessä maksavat veroissaan kaikki tuet, niin kuluttajien yhdessä maksama kokonais"hinta" ei muutu, jos tukia lopetetaan ja kaupassa maksettava hinta nousee, koska verot silloin alenisivat vastaavasti.

Makkaraa tuodaan ja viedään aika lailla, koska se säilyy. Pitäisi vaan toivoa, että suomalainen lihanjalostusteollisuus osaisi kehittää menestyviä vientituotteita.

Leipä on hieman toinen juttu, koska se on parhaimmillaan tuoreena. Olisi kuluttajanvalistuksen ja Leipätoimikunnan asia valistaa kuluttajat hylkäämään säilöntäaineita täyteen tungetut muovipussileivät, jotka lipomoalan suurteollisuus on kehittänyt markettien tarpeisiin kestämään keskittyneen kaupan aikaa vievän logistiikan ennen kuin leipä on tehtaalta myymälöissä ja myymälöistä asiakkailla ja asiakkaillakin on vielä viikkokaupalla aikaa ennen kuin viimeinen käyttöpäivä menee umpeen.

vastaus, mutta verotus on vielä toistaiseksi progressiivista ja kaupanhinta taas kaikille sama, olisi vain ihan mukava tietää noin, suuriinpiirtein jne. se oikea hinta mikä tulisi ilman tukia näille tuotteille, sellainen, että kotimaan maajussinkin kannattaisi töitään tehdä.

Leivän useimmin vaivaan ihan itse, tosin teen monasti oliivileipää juustokuorrutteella...ulkomailta se oliivi tuodaan;)

hyvä kirjoitti:

vastaus, mutta verotus on vielä toistaiseksi progressiivista ja kaupanhinta taas kaikille sama, olisi vain ihan mukava tietää noin, suuriinpiirtein jne. se oikea hinta mikä tulisi ilman tukia näille tuotteille, sellainen, että kotimaan maajussinkin kannattaisi töitään tehdä.

Leivän useimmin vaivaan ihan itse, tosin teen monasti oliivileipää juustokuorrutteella...ulkomailta se oliivi tuodaan;)

Otin ehkä huonosti huomioon progression vaikutuksen, vaikka pyrinkin siihen sanomalla näin: "Jos ajatellaan, että kuluttajat yhdessä maksavat veroissaan kaikki tuet, niin kuluttajien yhdessä maksama kokonais"hinta" ei muutu, jos tukia lopetetaan ja kaupassa maksettava hinta nousee, koska verot silloin alenisivat vastaavasti." - Koetin siis hypätä progression selittämisen yli puhumalla kuluttajien yhdessä maksamasta "hinnasta".

Jos tuista luovuttaisi, niin hallituksen äsissähän se olisi, miten veroa alennettaisi vastaavalla määrällä: tasaprosentti kaikilta alas vai pienituloisia suosien?

Kun tuottajien saama tuki olisi sitten saatava kokonaan tuotannon myyntitulosta, niin se heijastuisi elintarvikkeiden hintoihin, mikä olisi kaikille kuluttajille yhtä syyri hinnankorotus, vaikka pienituloisten ostovoima kasvoikin vähemmän kuin suurituloisten ostovoima, jos veronalennusprosentti oli tasainen.

Tuen poistaminen siis saisi aikan, että pienituloisilta menisi tuloistaan suurempi osa elintarvikkeiden hintoihin ja muuhun kulutukseen jäisi vähemmän.

Isotuloisia tämä ei niinkään rassaisi.

Mutta edes suurinpiirtein en ikävä kyllä osaa sanoa mitään euromääriä siitä, millaisia hinnankorotukset olisivat, kun kuluttajahintaan vaikuttaa vahvasti myös elintarviketeollisuus ja pt-kauppa, jotka molemmat ovat kovin keskittyneitä ja hintakilpailulta suojautuneita.