Eli yleensä kun sataa viisi senttiä lunta tai
on muuten vaan pakkasta niin varsinkin pääkaupunkiseudulla tapahtuu kymmeniä peltikolareita. Mielestäni kyse ei tosiaankaan
ole vaikeista keliolosuhteista vaan pässeistä
kuskeista. Kehä teillä yleensä ajetaan vähintään
sallittua kelillä kuin kelillä ja tietenkin
toisen puskurissa kiinni!
Teiden suolausta voitaisiin myös vähentää
puolella samantien. Aivan ääritapauksissa
voitaisiin suolata. Nykyään teitä suolataan
jos vaan lämpötila sallii, Helsingissä
paska lentää vaikka olisi muuten mukava
pakkaskeli.
on muuten vaan pakkasta niin varsinkin pääkaupunkiseudulla tapahtuu kymmeniä peltikolareita. Mielestäni kyse ei tosiaankaan
ole vaikeista keliolosuhteista vaan pässeistä
kuskeista. Kehä teillä yleensä ajetaan vähintään
sallittua kelillä kuin kelillä ja tietenkin
toisen puskurissa kiinni!
Teiden suolausta voitaisiin myös vähentää
puolella samantien. Aivan ääritapauksissa
voitaisiin suolata. Nykyään teitä suolataan
jos vaan lämpötila sallii, Helsingissä
paska lentää vaikka olisi muuten mukava
pakkaskeli.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Noinhan se on. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä siellä tapahtuisi,
jos suolausta vähennettäisiin järkevälle tasolle.
Keskustelu rekan jarruista on hirveän pitkä, oletko huomannut?
Pitkä on kuin nälkävuosi! Ehkä jos teiden
suolaus lopetettaisiin olisi kolarimäärä
karmea, jos jo nykyäänkin pelti paukkuu.
Eniten ärsyttää kun uutisoidaan, että
huonoKELI aiheutti kolarisuman. Ei keli
mitään aiheuta vaan ne aivottomat kuskit
jotka roikkuvat perseessä kiinni, vaikka
tie olisi peilikirkas.
rekkojen lumipöllyä yritettiin vähentää VR:n yksityistämisellä. ympäristöystävällisempää kuin suolaus. keskusteluissa.
Ongelmia syntyisi, sillä Kehillä liikennemäärät ovat sitä luokkaa, että pysähteleviä jonojakin jo esiintyy. Siinä tilanteessa on vaikea pitää asiallista turvaväliä. Jos niin teet, kyllä ohittajia ja eteen tunkevia riittää.
Jos liukkautta ei torjuttaisi taitaisi monen taitavankin kuskin matka loppua kesken. Ketjukolareissa kun oma taitavuus ei useinkaan paljoa auta.
Ja onnettumuuksiahan ei keli aiheuta, vaan ne ovat aina seurausta varomattomuudesta tai hölmöydestä.
"Ketjukolareissa kun oma taitavuus ei useinkaan paljoa auta."
Varsinaisessa kolarissa tuskin mikään taito auttaa. Kolarin estämisessä kylläkin:
1. Pidä edes jonkilainen väli edellä ajavaan. Suositusten mukaista: nopeus kmh - metreinä väliä tuskin pystyy toteuttamaan, mutta edes jotain.
2. Älä tuijota edellä ajavan takavaloja. pidä katse kauempana. Jos edelläsi oleva jarruttaa, huomaat valot muutenkin. Kauempia valoja seuraamalla osaat varautua hidastuksiin yms.
Kun se turvavälin pitäminen on aika vaikeaa. Heti joku änkee jättämäsi turvälin täyttämään..
Eikä se riitä, ettet itse aja edelläajavan päälle, ketjukolarissa sinut tuupataan takaapäin sen edessä olevan päälle.
Jos kaikki noudattaisivat sääntöjä ja hyvää liikennetapaa ei onnettomuuksia sattuisi.
Liikennemäärien ollessa tosi suuria (kun ollaan väylän kapasiteetin rajoilla) on liukkautta torjuttava tehokkaasti muutoin pelti rytisee, myös niiden väliin jäävien "täysin syyttömien ja taitavien" kuskien ajopelelille käy huonosti.
"nopeus kmh - metreinä väliä tuskin pystyy toteuttamaan, mutta edes jotain."
Siis edes jotain. Tarkoittaa jotain muuta, kuin "tappituntumaa". "Tappituntumalla" ei näe kuin edelläajavan perävalot, ja niistä ei paljon iloa ole. Pienellä välillä edelläajavaan näet kauempana ajavien takavalot. Niitä seuratessa voi ennakoida jarrutukset/kiihdytykset. Näin toimien et joudu tekemään äkkinäisiä jarrutuksia ja tuskin silloin kukaan perääsi ajaa.
"Jos liukkautta ei torjuttaisi taitaisi monen taitavankin kuskin matka loppua kesken. Ketjukolareissa kun oma taitavuus ei useinkaan paljoa auta."
Oma taitavuus nimenomaan auttaa ehkäisemään ketjukolareita, sillä jos pidät sopivan turvavälin edelläajavaan, niin kukaan EI törmää sinun perääsi. Vaikka edelläsi ajavat pysähtyvät kuin seinään, niin jos sä pystyt hidastaamaan rauhallisesti turvavälin ansiosta, niin sun perään ei aja kukaan. Sehän on selvä, että kun edelläajava auto törmää johonkin ja itse ajaa ruotsalaistuntumalla perässä, niin mitään ei ole tehtävissä... Mutta jos kaikki pitäisi kunnon turvavälin, niin ainuttakaan ketjukolaria ei tapahtuisi.
En myöskään ymmärrä sitä, kun jotkut väittää että turvavälin pitäminen on mahdotonta kun joku aina änkeää väliin. Kun joku änkeää väliin, niin turvavälin voi kasvattaa uudelleen pienellä hidastuksella. Turvavälistähän myös sekin hyöty, että samalla lisätään liikenteen sujuvuutta kun kanssa-autoilijat pystyvät liittymään rampilta tielle kunnon väliin. Turvavälistä on myös se etu, että oma ajaminen on vähemmän stressaavaa kun ei tarvitse koko aikaa polkea jarrua ja kytkintä, vaan voi ennakoida jonon hidastumisen pelkästään kaasua keventämällä. Itsekin ajan Kehä I:sen ruuhka-aikaan läpi kokonaan jarruun koskematta turvavälin ansiosta, kun kanssa autoilijat tuntuvat seisovan jarrulla koko ajan punaisesta valomerestä päätellen, ja lisäksi pitämäni välin ansiosta muut autoilijat pääsevät helposti liittymään tielle edessäni olevaan rakoon.
Jos teen eteeni nopeutta laskemalla asiallisen turvälin aiheutan perääni puskurissani roikkujien jonon, jotka pyrkivät heti kohta ohitseni vieden sen turvälin pois. Se ei ole lainkaan stressaamatonta ajoa saati tasanopeuksista. Tällaista ajaminen on Stadin pääteillä ja muuallakin missä KVL lähentelee 6 numeroisia lukuja.
aivan hyvin, kuten Tuomas kertoo. Ilmeisesti sinulla on asenneongelma tai muuten vaikeus "lukea" liikennevirtaa. Ajokokemusta on kehillä niiden koko olemassaolon ajan.
Kaikkien noudattaessa sääntöjä ei ongelmia olisi. Itse syyllistyn aika usein siihen "alinopeuteen" ja saan eteeni rynnivien kurat lasilleni. Jos tästä piintyminen osoittaa asennevammaa, niin sitten olen asennevammainen ja mieluusti.
Jo 60 luvulla HCM (liikennesuunnittelijan raamattu) kertoi kaistan välityskyvyn ja nopeuden suhteesta täyttä asiaa ja se pätee edelleenkin: yksiajorataisen tien välityskyky on suurimmillaan kun nopeus 60 km/h. Jos ajettaisiin kiltisti jonossa samaa nopeutta asiallisin turvavälein niin matka joutuisi tehokkaimmin kaikkien osalta, tasapuolisesti ilman kaahareiden aihettamaa haitariliikettä liikennevirrassa.
turvaväli pysyy vain jos itse sen pitää edelliseen ja takana tulevaan. Se on siis aktiivista toimintaa, ei pelkästään edelläkulkevan perävalojen tuijottamista. Normaali tilanne on se, että itse pidän asiallisen turvavälin noin 50 - 100 m kehillä nopeudesta, kelistä ja automäärästä riippuen. Viereisellä kaistalla yleensä on yksi auto enemmän vastaavalla matkalla. Tosin viereisen kaistan ajaja yleensä pysähtelee useammin. Hän joutuu taas ajamaan ajo-osuuden kovempaa. Keskinopeus on kummallakin yleensä sama.
"Urheilulliset" kuskit tietysti rynnivät välillä tuohon turvaväliin, mutta he häipyvät yleensä siitä ensimmäisen mahdollisuuden tullessa. Itseäni ei moinen urheilu enää kiinnosta.
"turvaväli pysyy vain jos itse sen pitää edelliseen ja takana tulevaan. "
Kuinka sä pidät turvavälin takanatulevaan?
Oot aika fakiiri jos saat takana tulevan pysymään 50 -100 metrin päässä peräkontistasi. Jos siihen on jokin konsti niin kerro muillekin.
Ketjukolari on mielestäni oikein tyyppiesimerkki tilanteesta jossa tyhmät päät lyödään yhteen.
Ketjukolaria ei synny, jos suhteutetaan ajoetäisyydet nopeuteen ja keliin.
Oletko tullut ajatelleeksi että se toisessa autossa oleva joku, on ihan samanlainen kuin sinä itse? Jos jokainen ajaa kunnolla, niin ongelmia ei ole.
Ei tarvitse olla suurikaan nero että pienellä miettimisellä homaa ettei ajoetäisyys periaatteessa vaikuta ajo nopeuteen. Käytännössä nopeus nousee, kun etäisyydet pidetään rittävän suurina. Nopeus nousee kun ei tarvitse jarrutella vaan etäisyyden hoitoon riittää kaasupolkimen käpälöinti.
riittää, kun käyttää liikenteessä tervettä maalaisjärkeä (tai tervettä kaupunkilaisjärkeä). Itse pystyy vaikuttamaan paljon omalla toiminnallaan. Takaa tulevankin ajotapaan on mahdollisuus vaikuttaa. Olen oppinut sen esim. matkailuperävaunua vetäessä. Samat keinot toimivat myös kehillä. Siis ajattele mitä teet, älä tee ensin ja ajattele sitten.
Paljoa et osaa sinäkään neuvoa.
Dilemma on se, että jos pidän turvavälin edellä ajavaan riittävänä on heti takakonttiini huohottamassa joku ääliö, joka ei turvaväleistä piittaa. Siis kuinka sen takana olevan saa jäämään turvallisen etäisyyden päähän? Nopeamminhan perille päästäisiin kaikki, jos välit olisvat riittävät.
Ajaa vaan reippaalla vauhdilla hidastamatta metsään, tuskin toinen on niin tyhmä että perässä tulisi.. Jos taas Fakiirilla on jokin muu keino, mäkin haluan sen tietää..
Enpä fakiirin keinoista tiedä, mutta kun hidastaa ihan reilusti ajovauhtia, niin se perseennuuskija yleensä porhaltaa melko pian ohi.
peräkontista sisään...
Viime sunnuntaina tuli autoiltua satakunta kilometriä. Pakkasta lähes kymmenen astetta, hyvä näkyvyys, joitakin pakkashiutaleita tuli taivaalta.
Illalla YLE:n radiouutisissa kerrottiin, että huono keli oli aiheuttanut Etelä-Suomessa kymmeniä peltikolareita. Kumma kyllä, keli oli minusta aivan normaali talvikeli, eikä suolaa onneksi ollut minun reitilleni levitetty lainkaan. Jäisiä paikkoja teillä oli, mutta sehän on talvisin aivan tavanomaista.
Suomalainen autoilija on kuin, tuulimylly sitä vastaan on turha taistella.ps,voihan sitä yrittää.Sanompa näin sormituntumalla että,häviät 6-0. Tsemppiä Maid.