Moi
Linkistä voi seurata Oulun virheäsaaren tuulivoimalan tuotantoa. Vaikuttaa aika paljon tuotantoon kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu.
http://www.way4u.fi/voimala/
Linkistä voi seurata Oulun virheäsaaren tuulivoimalan tuotantoa. Vaikuttaa aika paljon tuotantoon kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu.
http://www.way4u.fi/voimala/
Vastaukset 30
Vanhimmat
http://www.zeelandsite.com/photovie/Molen.jpg
Maisemallinen haitta, mutta...
Joo... jäähdytys toimii... :)
"
Kahdenlaista energiantuotantoa Juutinraumalla
Monet kööpenhaminalaiset ovat jo pitkään valittaneet, että Juutinrauman Ruotsin-puoleisella rannalla sijaitseva Barsebäckin ydinvoimala pilaa näköalan. Barsebäckin sulkemisesta keskusteltiin taas Pohjoismaiden neuvoston istunnossa. Kööpenhaminan rannoille ilmestyy kuitenkin kohta uusi "merimerkki", joka peittää edes hiukan näkymää kiisteltyyn ydinvoimalaan: jo reilun kuukauden kuluttua Kööpenhaminan satama-alueelle johtavaa Middelgrundenin väylää koristaa 20 mereen istutettua tuulimyllyä. Tuulimyllypuiston on tarkoitus tuottaa sähköä jo ennen joulua. Tuulimyllyt on sijoitettu 180 metrin välein 3,4 kilometrin mittaiseksi kaareksi. Niiden vuosikapasiteetti on 90 000 MWh eli kolme prosenttia Kööpenhaminan koko sähköntarpeesta.
"
http://www.norden.org/niv_fi/001120_fi.htm#over5
Juttu on vuodelta 2000. Bärsebäckin toinen yksikkö se vaan vielä sinnittelee olemassaolollaan kaikenlaisista rikollisista jutuista huolimatta.
Paras ydinvoimala on suljettu ydinvoimala.
Myös Belgiassa :)
http://ic.media.mit.edu/people/richlach/pictures/Belgium/windmill.big.html
"Niiden vuosikapasiteetti on 90 000 MWh"
Aha. Barsebäckin vielä sinnittelevän kakkos-yksikön vuosikapasiteetti on n. 4 500 000 MWh. Toivottavasti Ruotsin demarit kaivavat päänsä perseestään ja käynnistävät sen suljetun ykkösyksikönkin...
90 000 MWh tekee n. 500 kW per mylly, eli kyseessä on jälleen ilmeisesti laskennallinen arvo kun oletetaan, että myllyyn tuulee jatkuvasti 24h päivässä, 7 päivää viikossa täsmälleen oikealla nopeudella puuskatonta tuulta, iman huoltoseisakkeja, 100% käyttökertoimella. Valitettavasti todellisuudessa tuulella on kiusallinen taipumus vaihdella, joten todellinen käyttökerroin on tuulimyllyillä tyypillisesti luokkaa 10-20%. Näin ollen oikeasti sähköä saataneen n. 20 000 MWh vuodessa - hyvällä tuurilla. Vertailun vuoksi esimerkiksi Loviisassa ja Olkiluodossa käyttökertoimet ovat yli 90%.
Pidän tuulivoimaa erittäin kannatettavana, mutta on selvää että se ei kykene tyydyttämään jatkuvan sähkön saannin tarvetta, eikä se siten ole varsinaisesti ydinvoiman kilpailija, vaan kumpikin sopii toisiaan täydentämään.
Mahtavaa... tuossa pari:
http://www.ppmenergy.com/newsandphotos.html
http://www.passcal.nmt.edu/~bob/passcal/superhills/images/power1.jpg
http://www.passcal.nmt.edu/~bob/passcal/superhills/images/power2.jpg
http://www.erec-renewables.org/sources/wind.h5.jpg
http://www.wgoose.co.uk/products/WG2230.jpg
http://www.edie.net/news/Images/5160.jpg
Ja jotta yhden myllyn koolle saadaan edes jonkinlainen käsitys, niin:
http://home.cogeco.ca/~shagy1/Pictures/wind power 11.jpg
http://www.lumituuli.fi/tilasto.html
Jaa. Nyt näytti teho olevan miinus 3 kilowattia. Kai niitä siipiä täytyy lämmitää, etteivät kerää jäätä. Näin se homma etenee.
Ei tosta harakoille mitään tuu. Odotan mielenkiinnolla kun seuraavan kerran saat negatiivisen lukeman - jatkahan ahkerasti päivystämistä.
Jossain tuulee aina. Sen on tanskalaiset oivaltanu.
Sitäpaitsi... onkohan tuo mylly edes käytössä vielä? Ei löytynyt vtt:n joulukuun tilastosta vihreäsaaren nimellä mitään. jospa se onkin vielä rakenteilla?
Yksi ydinvoimalayksikkö kyllä sottaa ilmaa ja siis myös harakoitakin varavoimageneraattoreillaan. vuodessa ihan hirveet määrät hiilidisoksidia ja pienhiukkasia. hyh hyh sentään!
"Yksi ydinvoimalayksikkö kyllä sottaa ilmaa ja siis myös harakoitakin varavoimageneraattoreillaan. vuodessa ihan hirveet määrät hiilidisoksidia ja pienhiukkasia."
Niin, kannattaisi varmaan laskea kokonaispäästöt, jolloin päästöt näyttävät tältä Japanin energiaministeriön mukaan (g/kWh CO2):
coal 975
gas thermal 608
gas combined cycle 519
solar photovoltaic 53
wind 29
nuclear 22
hydro 11
Kyllähän me voisimme luopua ydinvoimasta sen pikkiriikkisten päästöjen takia, mutta se olisi todellista hölmöläisten hommaa: koska vesivoimaa ei enää voida juurikaan lisätä, korvaava kapasiteetti - mikä tahansa korvaava kapasiteetti! - tuottaisi enemmän päästöjä.
En minä sen kummemmein päivystänyt, kunhan satuin avaamaan tuon linkin juuri silloin. Nyt se näkyi näyttävän plussaa 73 kW, eli tuollahan jo lämmittää viisi omakotitaloa. 500 MW:n voimalan korvaamiseen ei näitä siis tämän lukeman perusteella tarvittaisi kuin vähän vajaat 7000 kappaletta. Äkkiäkö niile jostain rahat ja paikka löytyy.
Sähkölämmitys on huono menetelmä, vain harvoin välttämätön. Mutta ehkä halusitkin vain kuvata saatavan energiamäärän pienuutta.
Karkeasti voit laskea tuulivoimaloiden lukumäärän kertomalla ensin tarvittavan tehon neljällä ja jakamalla tuloksen yden voimalan teholla, nykyään tavallisimmin 2:lla.
Jos siis haluat 500MW tehoa, kerro se neljällä ja saat 2000. Kun tämän jaat kahdella, saat 1000 voimalaa.
Saksassa on löytynyt sekä paikka että rahat 12000 ja Tanskassa lähes 3000 tuulimyllylle. Saksalaiset älysivät, että ydinvoimaa ei kannata enää rakentaa ja tanskalaisethan ei siihen koskaan sortuneetkaan.
Saksa on iso maa, mutta silti tuo 12000 on turhan suuri luku. Se kai pienenee tuosta, kun vanhempia voimaloita poistetaan ja uudempia, isompia, otetaan käyttöön.
Luvut: Saksa 12000, Tanska lähes 3000 ovat tuulivoimakapasiteetteja megawatteina. Voimaloiden lukumäärä on suurempi, uskoisin olevan suunnilleen kertoimen 1.1 verran.
>>Vastaaja:Saksassa on löytynyt sekä paikka että rahat 12000 ja Tanskassa lähes 3000 tuulimyllylle. Saksalaiset älysivät, että ydinvoimaa ei kannata enää rakentaa ja tanskalaisethan ei siihen koskaan sortuneetkaan.
Olet oikeassa. Poliittisella päätöksellä voidaan purkaa päätös lopettaa ydinvoiman käyttö. Katsotaan kestääkö politiikkojen kantti vastustaa kansaa tai saavatko he kansan pään käännytettyä.
Tuista: ainakin tanskalla menee lujaa. BKT 50% suurempi kuin suomen ja työttömyysaste taisi olla 40% pienempi. Saksalla ei menen niin hyvin, mutta ei mene Ranskallakaan. Tuskin tukiaiset on elämänlaatua yhtään huonontanu, pikemminkin päinvastoin.
Tanska ainakin vie sähköä huomattavasti enenmmän kuin tuo. Tarkkoja lukuja en nyt muista. Asiasta on juuri keskusteltu rankemmin esimerkiksi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001779518
ja tuon jutun häntiä tutkimalla varmaan löytyy yksityiskohtaistakin tietoa. Kun katsot juttuja, ymmärrät, miksi juuri nyt en oo innostunu triviaalitietojen esittämiseen.
Saksan tuotetaan tällä hetkellä 537.33 milj. kWh/y:
vesivoima: 4% = 21.5 milj. kWh
ydinvoima: 30% = 161.2 milj. kWh
uusiutuvat: 3% = 16.1 milj. kWh
polttovoimalaitokset: 63% = 338.5 milj. kWh
Jotta Saksa saisi lopetettua ydinvoimalat ja korvattua ne tuulivoimaloina (mahdoton ajatus, mutta leikitään nyt sillä), tulisi Saksan siis rakentaa Vastaajan überoptimististen lukujen mukaan 44 800 tuulivoimalaa. Aikajaksolla 10v 4 480 voimalaa/vuosi. Jos verrataan suoraan tanskan tämän hetkisiin lukuihin, niin saadaa:
korvattaisiin saksan ydinvoima: 102 000 tuulivoimalaa. Aikajaksolla 10v 10 200 voimalaa/vuosi.
korvattaisiin saksan polttovoimalat: 370 500 tuulivoimalaa.
yhteensä 472 000 tuulivoimalaa, eli n. 42 000 kilometrin rivi. Aikajaksolla 10v 42 000 voimalaa/vuosi.
Kulutuksen kasvua 10 vuoden aikana ei ole huomioitu. Todellisuudessa ydinvoimaa yritetään korvata lisäämällä hiilivoimaloita, polttovoimaloita, vaihtoehtoisia energialähteitä, sekä tuonnilla. Sähköä tullaan tuomaan Ranskasta (ydinvoima 77%, fossiiliset 10%, vesi 13% muut 1%), sekä Tsekeistä (ydinvoima 19%, fossiiliset 78%).
http://www.cslforum.org/press_germany.htm
Hiilidioksidituotanto:
Kivihiili: 81.2 milj. tonnia
maakaasu: 47.1 milj. tonnia
öljy: 95 milj. tonnia
yhteensä: 223.2 miljoonaa tonnia.
Tanska:
Sähköntuotantoa 35,792 milj. kWh josta 84% tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. 85% näistä voimaloista pyörii maahan tuodulla kivihiilellä, jotka tuottavat n. 60 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa (huippuvuosi 1996, jolloin 73 miljoonaa tonnia, pohja vuonna 1989, jolloin 53 miljoonaa tonnia).
Tuulivoiman osuus tuotannosta 16%, jota tuottaa 6500 tuulivoimalaa. Fossiilisen polttoaineen korvaamiseksi tarvittaisiin raa-asti ottaen 35 000 voimalaa lisää.
Vuonna 2000 Tanskaan tuotiin 639 Milj. kWh, mutta luultavasti tilastot ovat jo kääntyneet niin, että Tanskasta viedään.
http://www.energioplysningen.dk/English/Emis.htm
kun sun tiedot jäi vähän vanhaksi ainakin Tanskan osalta, tässä tuoreempaa (kopio aikaisemmasta keskustelusta):
"
http://www.dst.dk/yearbook.aspx (klikkaa 'Statistical Yearbook 2003' ja sitten 'Environment and energy'). Tilasto on pdf-tiedosto, joka kannattaa ladata omalle koneelle. Tilaston laatu on sitä luokkaa, että meikäläiset voisivat ottaa mallia siitä - erittäin monipuolinen ja yksityiskohtainen, valitettavasti mun kannalta vain väärän kielinen (englanti).
"
Ainoa vertailukelpoinen lukuarvo on Sähköntuotanto 36,006 milj. kWh (aikaisempi mainitsemani oli 35,792 milj. kWh). Muut uusien tietojen tilastoista ottavat kantaa vain totaalienergian tuotantoon.
Tuosta voidaan kyllä laskea, että mainitsemani vaihtoehtoisten energianlähteiden tuotanto on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen 2001 2%, kun energian kulutus on kasvanut 2% (siis enemmän, kuin vaihtoehtoisien energialähteiden kasvu).
Lisäksi kun tarkkaan katsotaan vuosilukuja ja lukuarvoja voidaan todeta seuraavia seikkoja verrattuna antamiini vanhoihin tilastoihin (vuodelta 1999):
Kivihiilen käyttö noussut n. 2%, öljytuotteiden käyttö laskenut muutamia prosenttiyksikköjä (lukuunottamatta polttoöljy, bensiini ja diesel). maakaasun käyttö kasvanut myös vain muutamia prosentteja.
Kasvihuonekaasupäästöt laskeneet n. 2%.
Muuten sisältö ei antanut antamiini lukemiin vertailukohtia, koska tarkasteltavat asiat olivat erilaisia.
Laitoin vain linkiksi, esim. vastaisen varalle.
"Mitenkähän paljon Tanskan käyttämästä sähköenergiasta tuodaan ulkomailta ja mitenkähän paljon sitä tehdään Tanskassa hiili ja kaasuvoimalla?"
Tuonti ei ole poikkeuksellisen merkittävä sähkön lähde Tanskassa, mutta mainitsemasi fossiiliset polttoaineet ovat. Yksikään muu pohjoismaa ei tuota yhtä suurta osuutta sähköstään fossiilisilla polttoaineilla kuin Tanska, jossa yli 80% sähköstä saadaan niitä polttamalla. Toisena tulevassa Suomessakin ilmastokaasuvapailla energianlähteillä tuotetaan enemmän Sähköä kuin kaikilla muilla menetelmillä yhteensä. Muissa pohjoismaissa vielä enemmän - paitsi tosiaan Tanskassa, jonka sähköntuotanto nojaa lähes yksinomaan likaisille fossiilisille polttoaineille. Niin käy kun maa ei massivisessa mittakaavassa investoi päästöttömiin sähköntuotantotapoihin, vaan poliittisen viherpesun tehdäkseen peittelee yli 80% sähköntuotannosta kaiken maailman piiperryksellä.
"BKT 50% suurempi kuin suomen"
Suomen bkt on 136 miljardia dollaria ja Tanskan 155 miljardia dollaria. Taitaa tuo ero olla "hieman" pienempi kuin 50% ?
"Tuskin tukiaiset on elämänlaatua yhtään huonontanu, pikemminkin päinvastoin."
Loistavaa! Miksi siis tyytyä niin vähiin tukiaisiin mitä Tanskassa maksetaan? Ruvetaan maksamaan kaikelle teollisuudelle tukiaisia. Elämänlaatu senkuin nousee. Valtiolta valtava rahavirta kaikille aloille ja elämälaatu kohisten nousuun! Jos väitteesi tukiaisten erinomaisuudesta pienessä mittakaavassa pitää paikkansa, niin tottahan ne suuremmassa mittakaavassa ovat vielä parempia, eikö?
Kumma kyllä nykyaikainen taloustiede ei ole kanssasi yksimielinen. Tällaisella kärjistyksellä on helppo osoittaa, että tukiaisille perustuva talous on tuhlaavaa ja johtaa tehottomuuteen. Puhumattakaan siitä että on aikamoinen virhepäätelmä alunperinkin ajatella, että ihmisten elämänlaatu riippuisi tukiaisista tai niiden puutteesta.
Toki tuulienergiaa tuetaan ja on syytäkin tukea kun se ei kerran muuten kannata. Mutta se ei tietenkään tarkoita, että tukiaisten taloudelliset vaikutukset olisivat toivottavia. Pikemminkin niiden haittavaikutukset ollaan valmiita sietämään koska katsotaan että niillä saatavat muut hyödyt - ympäristöarvot, poliittiset hyödyt, tekniikan edistyminen ym. - ovat haittoja suuremmat. Ei ole viisasta sekoittaa hyviäkään tarkoitusperiä niihin keinoihin, joilla niitä koitetaan saavuttaa: tukiaisilla voidaan auttaa enemmän tai vähemmän kannatettavia asioita, mutta kokonaistaloudellisesti tukiaiset ovat silti kiistatta haitallisia ja nuo haitat täytyy punnita hyötyjä vastaan. Muutenhan voisimme toimia väitteesi viittaamalla tavalla ja maksaa loputtomasti tukea kaikille aloille tarvitsematta pelätä haittoja, eikö?
Tilastokeskuksen mukaiset tiedot löytyy
BKT:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001906767
CO2:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000001897332
Suomi on Tanskaa kylmempi ja pimeämpi maa. Suomalainen käyttää n. 2 kertaa enemmän sähköä, kuin Tanskalainen (kaikenkaikkiaan nuppia kohti). Suurin sähkönkäyttäjä on kuitenkin teollisuus. Erilaisen teollisuusrakenteen vuoksi Suomen ja Tanskan tilastot eivät ole vertailukelvollisia.
Jos pelkistetään pelkkään sähköntuotantoon, niin saadaan hiilidioksidin tuotannolle v. 2003. Antamasi vertailut kun vertailevat kokonaishiilidioksidin tuotantoa.
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt:
Tanska: 50,09 Milj. tonnia (löysin tiedon vuodelta 2003)
Suomi: 24 Milj. tonnia (kylmä talvi ja vesivarantojen vähäisyys nosti sähköntuotannon CO2 -päästöjä 7 Milj. tonnia normaalista 17 Milj. tonnista. Sanomalehti Kaleva).
Sitten suoraan CO2 päästöjä nuppia kohti olevia lukuja sähköntuotannon kannalta:
Tanska: 9.32 t
Ruotsi: 5.86 t
Ranska: 6.18 t
Suomi: 3.27 t (normaali vuosi), 4.61 t (viime vuosi)
Teollisuuden aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä pari esimerkkiä:
Rautaruukki: n. 6 Milj. tonnia
Paperiteollisuus: n. 8 Milj. tonnia
Ja kun vertaillaan sähkönkulutusta Suomessa:
Viime vuonna käytettiin 85.7 TWh
Tästä meni metsäteollisuudelle 25 TWh
ja muulle teollisuudelle 18 TWh
Siis. Ilman paperiteollisuutta saataisiin sähkönkulutuksen nuppiluku:
Suomi: 4609
Tanska: 6079
Lähteitä oli useita ja kaikki olivat puolueettomia. Eli jätin tarkastelematta sekä Greenpeacen sivustot, että ydinvoimanuoret -sivustot.
on siis kWh/hlö
Safa jo korjasikin virheesi hiilidioksidipäästöjen laskennassa. BKT:sta sen verran, että käytät ilmeisesti ostovoimakorjaamattomia lukuja, jotka eivät lainkaan huomio elinkustannusten eroja Suomen ja Tanskan välillä: mm. sitä että Tanskalaisille sähkö ja hyödykkeisiin kulunut energia tulee huomattavasti kalliimmaksi. Uusin CIA World Fact Book antaa seuraavat ostovoimakorjatut lukemat:
BKT/hlö Suomi $25,800
BKT/hlö Tanska $28,900
Suomessa ja Tanskassa on lähes sama elintaso taloudellisesti mitattuna. Pieni ero Tanskan hyväksi on laman peruja, jolloin tasaväkinen tilanne romahti Suomen osalta. Mutta sinähän kannatitkin laman tuomista takaisin, vai miten pitäisi tämä tulkita: "Lama-aikanakin ilman saastuminen väheni. Eikä tullu maailmanloppua, ei sinne päinkään." Ainakin lamahan siitä seuraisi jos teollisuutta ruvettaisiin ajamaan alas tavoilla, joiden suuntaan olet vihjaillut. Kannattaa varoa mitä toivoo, kärsimykset voivat ulottua ihmisten lisäksi luontoon.
Miten se lasketaan co2 päästöt. Paljoko sitä tulee nykytekniikalla poltetusta hiilestä.? kun sitä ilmeisesti otetaan "talteenkin" enin osa.Jos tonni poltetaan hiiltä niin paljoko on co2 päästö?
24 milj.tonniahan tekee jo n.600000 rekkakuormaa ?
Laskeminen tapahtuu ihan peruskemiasta tutulla tavalla
Eli Moolimassan kautta
Karkeasti näin:
1 Mol hiiltä painaa 12g .
1 Mol happea painaa 16g (yksi atomista happea).
Eli 1 Mol Co2:ta painaa 12g 2*16g eli 44g
Sitten paljonko mooleja on 1 kg hiiltä
Saadaan seuraavasti:
1000g/12g eli saadaan 83,33333333 Mol
Tästä täydellisesti poltettuna 1 Kg C:tä tulee co2:ta 83,333333* 44g co2:ta 3666,6667 g eli n. 3,7 Kg
Joten suoraviivaisesti 24 milj tonnia * 3,7 = 88 milj tonnia co2:sta. Eli näin peruskemian mukaan. Lopullisessa laskennassa täytyy ottaa myös paljon muuta huomioon, kuten tuhkan sisältämän C:n määrä jne... Normaalisti hiilivoimalassa ei oteta co2:sta talteen, kun se tulisi liian kalliiksi.
1000MWe hiilivoimala kuluttaa vuositasolla 3.2 miljoonaa tonnia kivihiiltä (tai ruskohiiltä 9.3 miljoonaa tonnia). Kivihiiltä tuotaisiin jatkuvana rekkavirtana laitokseen. Päivässä tuotaisiin polttoainetta 8600 tonnia kivihiiltä. Samantehoinen ydinvoimala "kuluttaa" polttoainetta päivässä 75kg.
Vuotuinen CO2 päästömäärä tuon kokoisella hiilivoimalaitoksella on siis n. 7 miljoonaa tonnia vuodessa (ruskohiilellä 9 milj. tonnia).
Käytännössä Inkooseen tuodaan kivihiili laivoilla, jotka voivat olla 70 000 tonnin lasteissa.
Kemiallisesti tarkasteltuna 1 hiiliatomi palaessaan sitoo happiatomeja => CO2 (1 hiiliatomi ja 2 happea). Näin ollen CO2:sta tulee siis enemmän painoltaan, kuin mitä laitokseen viedään hiiltä.