Eliitti suunnittelee jälleen HUOLELLISESTI "veronkevennyksiä".
Edellisen saimme viime kesänä, 0.5 %. Se toi matille ja maijalle keskimäärin satasen kuussa käteen (mummonmarkkoja). Siis yksi kossupullo.
Eheei, ei se kossupulloon joutanut - tuo käteen jäänyt hikinen saturainen.
Tuon hikisen satasen imuroi heti kättelyssä HULPPEAKSI kiihtyntyt elinkeinoelämän kilpailu, varsinkin suorastaan 'veriseksi' yltynyt SÄHKÖYHTIÖIDEN KILPAILU.
KILPAILUN yhä suomessa kiihtyessä, kuluttajat saavat tuntea sen "jylyn" kukkarossaan, joka siis kiihtyvästä kilpailusta johtuen ja "veronkevennyksistä" huolimatta on siis entistä tyhjempi. Eliitti kehoittaakin, jos raha pääsee loppumaan, menemään lainatiskille. Ja jos tämäkään ei auta niin......
ELIITTI suunnittelee jo uutta "veronkevennystä". Se voisikin nyt olla sitten hieman suurempi kuin edellinen 0,5 %, sillä pelkästään sähköyhtiöiden KIIHTYNYT KILPAILU on sen tuoton syönyt, eikä se edes riittänytkään. Jotta selviäisimme velkatiskiltä, tulee seuraavan veronkevennyksen olla oikea "verokevennys" ilman sitaatteja, 3-5 %, niin että kiihtyvästä KILPAILUSTA huolimatta jotain jäisi käteenkin, nettona.
Vai onko veronkevennykset ELIITIN KUSETUSTA, joilla
A) pedataan ainoastaan pohjaa ja maksuvaraa elinkeinoelämän "kiihtyvän KILPAILUN" tuomille hinnankorotuspaineille sekä
B) samassa yhteydessä ELIITTI vaivihkaa alentaa myös ylimpiä marginaaliveroja, jolloin omaan taskuun jää jo vähän muutakin, kuin yksi ylimääräinen hampurilainen kuukaudessa. Sanotaanko malliksi vaikkapa 1000 eur/kk netto.
Edellisen saimme viime kesänä, 0.5 %. Se toi matille ja maijalle keskimäärin satasen kuussa käteen (mummonmarkkoja). Siis yksi kossupullo.
Eheei, ei se kossupulloon joutanut - tuo käteen jäänyt hikinen saturainen.
Tuon hikisen satasen imuroi heti kättelyssä HULPPEAKSI kiihtyntyt elinkeinoelämän kilpailu, varsinkin suorastaan 'veriseksi' yltynyt SÄHKÖYHTIÖIDEN KILPAILU.
KILPAILUN yhä suomessa kiihtyessä, kuluttajat saavat tuntea sen "jylyn" kukkarossaan, joka siis kiihtyvästä kilpailusta johtuen ja "veronkevennyksistä" huolimatta on siis entistä tyhjempi. Eliitti kehoittaakin, jos raha pääsee loppumaan, menemään lainatiskille. Ja jos tämäkään ei auta niin......
ELIITTI suunnittelee jo uutta "veronkevennystä". Se voisikin nyt olla sitten hieman suurempi kuin edellinen 0,5 %, sillä pelkästään sähköyhtiöiden KIIHTYNYT KILPAILU on sen tuoton syönyt, eikä se edes riittänytkään. Jotta selviäisimme velkatiskiltä, tulee seuraavan veronkevennyksen olla oikea "verokevennys" ilman sitaatteja, 3-5 %, niin että kiihtyvästä KILPAILUSTA huolimatta jotain jäisi käteenkin, nettona.
Vai onko veronkevennykset ELIITIN KUSETUSTA, joilla
A) pedataan ainoastaan pohjaa ja maksuvaraa elinkeinoelämän "kiihtyvän KILPAILUN" tuomille hinnankorotuspaineille sekä
B) samassa yhteydessä ELIITTI vaivihkaa alentaa myös ylimpiä marginaaliveroja, jolloin omaan taskuun jää jo vähän muutakin, kuin yksi ylimääräinen hampurilainen kuukaudessa. Sanotaanko malliksi vaikkapa 1000 eur/kk netto.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sehän se.Lähde kanssani puuhailemaan uutta puoluetta
Progressiivisuutta palkkaverotuksessa ei saa lisätä enää, se on nyt jo liian suuri. Tilannetta vääristää entisestään tulonsiirrot.
Mitä viime kesän veronkevennykseen tulee, niin se oli 0,5 %-yksikköä, jos sen jakaa koko vuodelle, mutta muutoksesta lähtien se oli 1 %-yksikköä, joka on voimassa myös nyt.
Niin, hieman vaikea on keskustella asioista, jos ei tiedetä mitä eroa on jos veroa alennetaan 0,5 %:lla tai 0,5 %-yksiköllä.
Mutta pääasiahan on, että puhutaan, ja vedotaan suomalaisten syvimpään ja tärkeimpään tunteeseen - kateuteen.
Työttömät sai alle markan korotuksen. Mutta nälkäpalkalla ilmasia ölitöitä rehkivä saa nauttia työttömien rienaamisesta. voi työttömän ressun kateutta!
Tätä mieltä oli Kalliomäkikin ja paukutteli henskeleitä!
Verojen alennus
===============
Tuo mainitsemasi alennus tarkoitti 270 euron veronlisäystä keskimääräiselle veronmaksajalle. Kun veroja alennettiin, nostettiin samaan aikaan esimerkiksi työntekijän työttömyysvakuutusmaksua 25 %, otettiin lisää lainaa (ainahan on maksettava, eikös juu?), joten verot nousivat.
Verojen puolitus
================
Laskin tuossa, että kekimääräinen suomalainen maksaa tänä vuonna pienituloisena (10 000 euroa/vuosi) tuloistaan 79.9 % veroina ja suurituloinen (60 000 euroa/vuosi) 82.2 % veroina.
TYKA mallissa on suhteellinen verotus, jokainen maksaa tulostaan noin 40 % veroina ja loppu jää itselle käytettäväksi.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote/
Yhtä paljon jaettavaa
=====================
Aina kun alennetaan verotusta, se vähennetään jostakin muualta, ellei ensin ole tehty päätöksiä, joilla veronalennuksille saadaan tulorahoitusta.
Kun siis alennettiin veroja, ne täytyi korvata jollakin ja se korvaus tehtiin osittain ottamalla lisää lainaa, josta lankeaa tietenkin lainanhoitokulut ja niiden maksaminen takaisin jossakin vaiheessa. Lisäksi korotettiin monia maksuja, muun muassa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua korotettiin 25 %.
Veronalennukset hyödyttämään ulkomaita
======================================
Koska kaikki veronalennuksesta saatu hyöty valui ulkomaille, itse asiassa veronalennuksella lahjoitettiin alennussumma lähes kokonaisuudessaan ulkomaille tuomaan hyvinvointia heille. Me saimme 50 000 lisää työtöntä, josta 15 000 kortistoon ja 35 000 julkiselle sektorille paisuttamaan julkista, vähätuottoista tai tuottamatonta sektoria.
Ratkaisu
========
Ratkaisu näihin ongelmiin on nykyisen työttömyysturvalain laajentaminen koskemaan kaikkia kansalaisia. Se ei lisää kustannuksia, se poistaa työttömyyden, kaksinkertaistaa ostovoiman.
Vaikka kertomasi eliitti saisi nykyisellään itselleen minkälaisia tulonkorotuksia, ne jäävät pieniksi työttömyysturvalain laajennuksesta saatavien tulonkasvuun verrattaessa.
Niin eläkeläisen, duunarin kuin ministerinkin ostovoima ja nettotulot kaksinkertaistuisivat jos nykyinen työttömyysturvalaki laajennettaisiin koskemaan kaikkia kansalaisia.
Nykyisessä työttömyysturvalaissa on myös se ihmeellisyys, että vaikka se maksaa meille 30 000 000 000 euroa vuodessa (30 miljardia euroa, samaa luokkaa kuin valtion budjetti), kukaan ei ole keksinyt mitä hyötyä saamme tuolla 30 000 000 000 euron summalla, jonka maksamme nykyisestä, toimimattomasta työttömyysturvalaistamme.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
rupusakki ei noin keskimäärin hiffaa, ellei heille erikseen asioita selvitetä. Siis että kun poliitikot jo nostivat huikeasti - parhaat kaksinkertaistivat - palkkojaan, niin noin niinkuin selväsanaisesti kerrottuna voisi monille olla liikaa vielä se, että tuon hyväosaisen 1/10:n veroja tässä nyt tosiasiallisesti ollaankin alentamassa eikä suinkaan rupusakin itsensä. Ne rahathan meni elikeinoelämän tukiasiin heti kättelyssä, citimarketissa, tosin rupusakin lompakon kautta kierrätettynä.
Mutta eiköhän syy 30 mrd:n vastikkeettomiin työttömyyskorvauksiin löydy myös sieltä, että näin PURETAAN ELÄKEPOMMIA. Ei töitä, ei eläkettä.
Jotta eliitille voitaisiin maksaa täysimääräinen eläke, täysimittaisesta työurasta!
olisiko näin !
Työttömyyden kuvitteelliset hyötyjät
================================
Muutamat ryhmät KUVITTELEVAT hyötyvänsä työttömyydestä.
Päättäjät:
’’’’’’’’’’
Päättäjät KUVITTELEVAT, että saattamalla eläkeikää lähestyvät kortistoon, valtion ei tarvitse maksaa niin korkeita eläkkeitä. Mutta se on vain mielikuvaa. Todellisuudessa kymmenen vuoden työttömyys maksaa huomattavasti enemmän valtiolle kuin se säästö, joka saatiin eläkkeiden pienemisestä. Ei siis kovin kannattava tapa.
Eläkesäästö on keskimäärin 200 euroa/kansalainen. Eläkkeen saantiaika on keskimäärin 10 vuotta. 55-65 vuotiaita on on reilu puolimiljoonaa. Tästä saamme että kustannussäästö on 200 x 12 x 10 x 600 000 = 26 400 miljoonaa euroa eli 13 miljardia eli vuotta kohti 1.3 miljardia säästöä.
Kustannukset. Työttömän aiheuttamat kustannukset ovat tässä tapauksessa 850 euron kuukausituella (tuet yhteensä) 850 x 12 x 10 x 600 000 = 61 200 miljoonaa euroa eli 61 miljardia euroa. Vuotta kohti tämä tarkoittaa 6 miljardin kustannuksia.
Koska työtön aiheuttaa vain kustannuksia, mutta työssä oleva maksaa veroja, tämä puuttuva osuus on sitten taas keskipalkkojen mukaan seuraava. Keskipalkka vuodessa on tällä ikäryhmällä noin 25 000 euroa vuodessa, joten 10 vuoden jakso tarkoittaa 25 000 x 10 x 600 000 = 150 000 miljoonan euron eli 150 miljardin euron toteutumatta jääneitä tuloja. Koska kokonaisveroaste on meillä 80 %, tästä jää yhteiskunnalta saamatta 120 miljardia joka vuotta kohti jaettuna tarkoittaa 12 miljardin euron saamatta jääneitä tuloja.
Jotta siis saamme siis purettua eläkepommia, laittamalla eläkeikää lähestyvät työttömyyskortistoon, saamme tästä vuosittaisiksi kustannuksiksi 6 + 12 = 18 miljardia euroa, ja säästämme sillä 1.3 miljardia euroa. Kokonaissäästö siis -16.7 miljardia vuodessa.
Näin suureksihan tämä säästö ei nouse, sillä kaikkia eläkeikää lähestyviä ei ole saatu työttömyyskortistoon, joten toistaiseksi on saatu vain - 3 miljardin euron säästöt eli maksamme veroina ja saamatta jääneinä tuloina tuon 3 miljardia tästä hienosta oivalluksesta, millä säästetään eläkemenoissa.
Ammattiliitot:
’’’’’’’’’’’’’’’’’
Ammattiliitot KUVITTELEVAT, että he voivat pitää jäseniään työttömyyden pelolla liitoissaan. Mutta se maksaa jokaiselle jäsenelle keskimäärin 15 000 euroa vuodessa (liittoon kuuluvilla vähän keskimääristä parempi palkka), sitä eivät ole monet huomanneet. Ei siis kovin kannattava tapa.
Suuryritykset:
’’’’’’’’’’’’’’’’
Suuryritykset KUVITTELEVAT, että suurtyöttömyys pitää palkat pieninä. Näin toki käy, mutta samalla ostovoima pysyy pienenä ja vaikka työvoimakustannukset ovat pieniä, muut kustannukset ovat huomattavan suuria. Tuotteen tekemisen työkustannukset ovat yleensä 10 prosentin luokkaa tuotteen hinnasta, sadan euron tuotteessa siis 10 euroa. Verotuksesta aiheutuvat kulut ovat 35-70 %, yhteensä 45-80 euroa samassa tuotteessa. Muut kustannukset olisivat silloin 20 - 55 euroa.
Jos palkat nousisivat 30 %, olisivat siis 13 euroa ja verot laskisivat 50%, ollen 17 - 35 euroa, havaitaan, että tuotteen työn ja verojen yhteismäärä olisi 30-48 euroa.
Jos nyt rakennamme tämän tuotteen uudestaan, saamme tuotteelle hinnaksi muille kustannuksille 20-55 euroa, työlle 13 euroa ja veroiksi 17.5 - 35 euroa. Kun laskemme nämä yhteen, saamme tuotteelle hinnaksi 13+17.5+55 = 85 euroa tai toisessa ääripäässä 13+35+20 = 68 euroa. Keskimäärin siis 76 euroa.
Jos siis työttömyys poistuisi ja palkat nousisivat 30 %, nykyisen 100 euron tuotteen hinnaksi jäisi keskimäärin 76 euroa. Tuo alennus voidaan käyttää sitten omistajien tulojen kasvattamiseen ja tuotteen hinnan alentamiseen. Jos omistajillekin tuo 30 % lisää, niin tuotteen hintaa voidaan alentaa 81 euroon.
Kyseisessä esimerkissä havaitaan, että täystyöllisyys niin, että kaikki osallistuvat tuottavaan työhön, nostaa työntekijöiden ja omistajien tuloja 30 % ja tuotteen hintaa voidaan laskea 19 %. Tämä 19 % antaa tuotteelle paljon lisää markkinoita, joka taas lisää omistajien tuloja entisestään ja ylläpitää täystyöllisyyttä.
Eikä keneltäkään suomalaiselta viety mitään, kaikki saivat lisää. Joten suomalaisen teollisuuden kannattaisi ajaa täystyöllisyyttä vaikka se nostaakin palkkoja.
TYKAn esillä olo
================
Kansalaisille on vaikea saada tietoon, mitä kannattaisi tehdä ja mitä ei. Sitä olen yrittänyt tässä vuoden verran kertoilla, osallistumalla näihin keskustelupalstoihin.
Mitä olen saanut kommentteja TYKA malliin tavallisilta lukijoilta, olen havainnut että ei ole kenellekään selvinnyt TYKA mallin ajatus. Aivan ihmeellisiä mielikuvia se on saanut aikaiseksi kansalaisten päässä.
Vasta kun painokkaasti muutaman kerran peräkkäin torjuu väärät mielikuvat, kansalainen ymmärtää mistä on kysymys. Sitten kun hän ymmärtää, vasta sitten toteaa että TYKA mallihan onkin toimiva.
Nyt asia on edennyt. Valtioneuvoston kanslia on aloittanut TYKA mallin selvittämisen, voisiko sen avulla ehkäistä Kiina-ilmiön vaikutukset täällä Suomessa. Vaarana on, että viisaat analyytikot siellä eivät ymmärrä TYKA mallin ajatusta ja tulevat siihen tulokseen että se ei toimi.
Mutta tuloksista nyt sitten näkee, kuinka viisaita ovat meidän päättäjiemme neuvonantajat.
TYKA: http://www.geocities.com/kansantuote
kun tuumaa noita KOROTUKSIA...
http://www.yle.fi/aohjelmat/astudio/ylimmatvirkamiehet.html
verran, että sinne ne pienituloisen korotukset menevät, YLE:n tukemiseen, taitaa vielä käteen jäädä bissen verran päälle.