Puhutaanpa sellaisesta luonnonlaista, jota voitaisiin kutsua vaikka kausaliteetiksi. Kausaalisuuden periaate sanoo näin: "jokaisella tapahtumalla ilmiömaailmassa on empiirinen syy." Varsin järkeenkäypä periaate, joka lähes kyseenalaistamatta hyväksyttiin tuhansia vuosia. Tosin käsitteellistä kumoamista harrasti ainakin skotti David Hume, mutta näin empiirisellä tasolla ei kai kenelläkään ollut rahkeita kyseenalaistaa näin selkeää luonnonlakia. Sitten tuli 1900-luku ja varsinkin 20-luku, jolloin havaittiin, että kausaalisuus ei olekaan niin perustava periaate kuin oli luultu. Heisenberg lataa muun muassa vuonna 1925 näin: "Tiukan kausaalisuuden epäpätevyys ei ole vain johdonmukaisesti mahdollista, vaan se on välttämätöntä". Nimittäin, alkeishiukkastasolla ei tapahtumia voida ennustaa kausaalisesti vaan hiukkasilla on todennäköisyysluonne. Toisin sanoen hiukkaset eivät käyttäydy kausaaliperiaatteen mukaisesti.
Kukaan ei kiistä, etteikö kausaliteetti olisi normaalielämässä käytännöllinen periaate. Biljardipallot eivät lähde itsekseen liikkeelle, oliot eivät hajoa spontaanisti atomeiksi jne. Mutta silti, kaiken pohjalla on vain todennäköisyyksiä. Mitä monimutkaisempia olioita, sitä suuremia todennäköisyyksiä, mutta silti vain todennäköisyyksiä. Kuka olisi uskonut, ettei kausaliteettia ole oikeasti olemassakaan yli sata vuotta sitten. Ei kukaan.
Mitkä on tarinan opetukset?
1) Luonnonlait on yleistetty emiirisistä havainnoista. Ne eivät ole kumoamattomia. Jos aidot luonnonlait ovat kumoutuvia, niin varmasti ovat pseudoluonnonlaitkin
2) Se, mikä näyttää toimivan kompleksisessa, ei välttämättä toimi aivan alkeistasolla. Esimerkiksi jos bakteereita ei synny spontaanisti, niin se ei tarkoita, etteikö yksinkertaisempaa elämää voisi syntyä.
3) Tiede kehittyy eniten juuri tällaisten hullujen hyppäysten ansiosta.
Kukaan ei kiistä, etteikö kausaliteetti olisi normaalielämässä käytännöllinen periaate. Biljardipallot eivät lähde itsekseen liikkeelle, oliot eivät hajoa spontaanisti atomeiksi jne. Mutta silti, kaiken pohjalla on vain todennäköisyyksiä. Mitä monimutkaisempia olioita, sitä suuremia todennäköisyyksiä, mutta silti vain todennäköisyyksiä. Kuka olisi uskonut, ettei kausaliteettia ole oikeasti olemassakaan yli sata vuotta sitten. Ei kukaan.
Mitkä on tarinan opetukset?
1) Luonnonlait on yleistetty emiirisistä havainnoista. Ne eivät ole kumoamattomia. Jos aidot luonnonlait ovat kumoutuvia, niin varmasti ovat pseudoluonnonlaitkin
2) Se, mikä näyttää toimivan kompleksisessa, ei välttämättä toimi aivan alkeistasolla. Esimerkiksi jos bakteereita ei synny spontaanisti, niin se ei tarkoita, etteikö yksinkertaisempaa elämää voisi syntyä.
3) Tiede kehittyy eniten juuri tällaisten hullujen hyppäysten ansiosta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En halua asettua erityisesti niin evo- kuin kreateorian puolelle, mutta mielenkiintoinen avaus argumentoisi aika vahvasti kreationistisen lajien synnyn puolesta.
>Biljardipallot eivät lähde itsekseen liikkeelle, oliot eivät hajoa spontaanisti atomeiksi jne.<
Tämä palautuisi siihen, että kaikella liikkeellä täytyy olla "ensimmäinen liikuttaja". Toisin sanoen energaa sen paremmin kuin lajeja ei voi syntyä tyhjästä.
Kiitos hyvästä avauksesta. Piste kreationisti teorioille.
Muuten hyvä ajatus, mutta energia/materian olemassaololle voidaan antaa aivan samat perustelut kuin jumalallekin. Energia on ollut aina. Energia voisi tosin kai olla syntynyt myös itsestään toisin kuin jumala. Jumalan tuominen tähän kuvaan lisää vain yhden selittämättömän portaan lisää, varsinkin jos sinne aletaan kuvittelemaan jopa persoonallisia jumalia :-). Johtopäätös: ei tue kreationismia millään muotoa. Sitä paitsi ei minun tarvitse enää laittaa pistettä kreationistien teorioille. He ovat tehneet sen itse sekoilemalla asiaoilla joista eivät tiedä mitään.
Jotain on minulla vastaamatta tuolla ykköskeskustelussakin, mutta vähän kommentoin tätäkin. Lupaan vastata, tavalla tai toisella vielä, vaikka jankkaamiseksi taitaa mennäkin. Koska vastaväitteesi olivat kuitenkin parhaasta päästä, mitä olen saanut, niin saanko lainata niitä nettisivulleni? Jos ei, niin käytän ilman mainintaa lähteestä (-;
immanuel:[Energia on ollut aina. Energia voisi tosin kai olla syntynyt myös itsestään toisin kuin jumala.]
Näin ei voi olla käynyt nykyisten luonnonlakien voimassa ollessa, eli väitteesi on yliluonnollinen.
Tässä tosin ollaan siinä vaiheessa, mistä voi puhua termeillä "ennen aikojen alkua" tai "ajan alussa". Eli tuo sanasi "aina" merkitys hämärtyy, kun rupeamme puhumaan ajan synnystä tai luomisesta. Mitä on "ennen aikaa"? Käsitämmekö sitä? Minulla ainakin on aavistus, etten käsitä.
"immanuel:[Energia on ollut aina. Energia voisi tosin kai olla syntynyt myös itsestään toisin kuin jumala.]
Näin ei voi olla käynyt nykyisten luonnonlakien voimassa ollessa, eli väitteesi on yliluonnollinen."
Nyt olet sekoittanut käsitteet yliluonnollinen ja epätieteellinen. Kaikki epätieteellinen ei ole yliluonnollista. Esimerkiksi horoskoopeissa ei ole mitään yliluonnollista. Tieteellä ei ole pääsyä alkuräjähdyksen tuollepuolen, siksi väitteet siitä ovat epätieteellisiä, mutta ne eivät ole yliluonnollisia, koska siinä ei edellytetä mitään materiaalisen maailman ulkopuolella olevaa syytä. Tällaista spekulaatiota kutsutaan metafysiikaksi. Metafysiikka on vähän kuin uskonto, koska siinä puhutaan asioista, joista ei oikeasti voi tietää, mutta metafysiikka eroaa uskonnosta siinä, että väitteitä yritetään perustella rationaalisesti, ei dogmaattisesti.
Ai niin, toki saat käyttää viestejäni sivuillasi, mutta muista mainita lähde ;-)
Immanuel
Metafyysikko
Itse olen määritellyt yliluonnollisen väitteen = yli luonnonlakien menevä väite.
Mites sinä muuten määrittelet, mikä on yliluonnollista, niinkö, että vedotaan materiaalisen maailman ulkopuoliseen syyhyn? Olisko aie tai muu henkinen toiminta tuollainen syy?
Entäs sitten väite veden muuttamisesta viiniksi, siinähän oli ihan vaan materiasta kyse, siis ei ollutkaan yliluonnolinen väite?
Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että puhut epätieteellisesti energian synnystä.
Jaa, että metafyysiseksi syyksi käy kaikki muu paitti Jumala? Oliskohan noin?
Ja kiitos lainausluvasta, käytän lähdeviitteenä kohdaltasi "nimimerkki immanuel/suomi24"
Yliluonnollinen tapahtuma on tapahtuma, joka rikkoo luonnolisten tapahtumien ketjun. Jos esimerkiksi tyttö suutelee sammakkoa ja sammakko muuttu prinssiksi, on tapahtunut yliluonnollinen tapahtuma, nimittäin ei ole tunnistettavissa yhtään luonnollista mekansimia, jonka mukaan sammakot voisivat muuttua prinsseiksi suutelemalla. Jumalan interventiot olisivat samanlaisia tapahtumia, jos sellaisia tapahtuisi.
Jotkin asiat eivät kuitenkaan ole arvioitavissa lainkaan luonnonlakien näkökulmasta. Esimerkiksi alkuräjähdyksen takaiset asiat ovat täysin luonnonlakien ulkopuolella, koska sellaisia tuskin on edes ollut silloin olemassa. Siksi on väärin sanoa, että energian syntyä koskevat spekulaatiot olisivat yliluonnollisia. Niitä ei voi arvioida lainkaan luonnollisuuden mittapuulla. Ne ovat pelkästään metafysiikkaa.
"Entäs sitten väite veden muuttamisesta viiniksi, siinähän oli ihan vaan materiasta kyse, siis ei ollutkaan yliluonnolinen väite? "
Voi voi, minä olen monesti muuttanut vettä viiniksi, joskus jopa keittänyt siitä pontikkaa. Se tapahtuu lisäämällä veteen hiivaa ja sokeria.
"Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että puhut epätieteellisesti energian synnystä. "
Tosin metafysiikassakin on tieteellisiä piirteitä kuten rationaalinen argumentointi. Tieteellistä se ei ole siinä mielessä, ettei siihen liity empiriaa, joka on tieteen edellytys.
"Jaa, että metafyysiseksi syyksi käy kaikki muu paitti Jumala? Oliskohan noin? "
Metafyysinen syy?????
Myös jumalasta voidaan metafysisoida ja itse asiassa se on varmasti ollut suosituin metafyysinen pohdiskelun aihe. Minä sanoin, että uskonto on eri asia kuin metafysiikka. Jumala ja uskonto ovat kaksi eri asiaa.