Tällä palstalla ovat useat suomalaiset ottaneet tiukasti kantaa viimeaikaisiin uusiin tietoihin sotavankien ja juutalaisten Suomesta pois luovutuksista. Näyttää siltä että asia jakaa porukan aika jyrkästi kahteen leiriin: natsisympatisööreihin ja kommareihin. Eikö todellakaan ole mitään muuta tapaa suhtautua historiaan. Tuollainen asennoituminen kuvastaa vain sitä käsitystä että Suomi on ja on ollut vain tahdoton ajelehtija suurten naapurimaiden aiheuttamilla laineilla. Jos jostain on halunnut kiinnekohdan on ollut valittava puoli.
Kaikki tehdyt ratkaisut ovat olleet pakon sanelemia, ja niistä ei enään tarvitse kantaa syyllisyyksiä tai vastuita jälkeenpäin. Historiasta on pyritty tekemään kiillotettu pienen urhean maan sankaritarina, jossa roskat lakaistaan maton alle. Kansalaisetkin menevät mielellään mukaan tällaisen tarinan rakennustyöhön.
Haittapuolena tuollaisessa kritiikittömässä historiankirjoituksessa on että se vaikuttaa myös nykyelämään. Yhdenvaihtoehdon politiikasta ja keskustelemattomuudesta tulee normaali tapa maamme selviytymispyrkimyksissä. Kun vaihtoehtoja on ollutkin vain yksi taakse on turha katsoa.
Sisällissodan arvet ovat painautuneet syvälle suomalaisiin tuntoihin. Jyrkät poliittisten aatteiden jakautumiset estävät vieläkin maltillisen keskustelun, mikä on selvästi nähtävillä näillä sivuilla.
Suomalaisten tulisi päästää irti tuollaisista jakolinjoista ja suuntautua tulevaisuuteen päin. Menneisyyteenkin pitäisi katsoa avoimin mielin.
Kaikki tehdyt ratkaisut ovat olleet pakon sanelemia, ja niistä ei enään tarvitse kantaa syyllisyyksiä tai vastuita jälkeenpäin. Historiasta on pyritty tekemään kiillotettu pienen urhean maan sankaritarina, jossa roskat lakaistaan maton alle. Kansalaisetkin menevät mielellään mukaan tällaisen tarinan rakennustyöhön.
Haittapuolena tuollaisessa kritiikittömässä historiankirjoituksessa on että se vaikuttaa myös nykyelämään. Yhdenvaihtoehdon politiikasta ja keskustelemattomuudesta tulee normaali tapa maamme selviytymispyrkimyksissä. Kun vaihtoehtoja on ollutkin vain yksi taakse on turha katsoa.
Sisällissodan arvet ovat painautuneet syvälle suomalaisiin tuntoihin. Jyrkät poliittisten aatteiden jakautumiset estävät vieläkin maltillisen keskustelun, mikä on selvästi nähtävillä näillä sivuilla.
Suomalaisten tulisi päästää irti tuollaisista jakolinjoista ja suuntautua tulevaisuuteen päin. Menneisyyteenkin pitäisi katsoa avoimin mielin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta sanoppa sanat punaisella torilla tai Hakaniemen torilla tai menshevikkien puoluekokouksessa tai...
tarkoitatko tulevaisuudella Suomen pakkorutsittamista.
Jos tarkoitat Suomen pakkoruotsittamista, niin en tarkoita. Minkään ulkomaan ei pidä antaa vaikuttaa liikaa, vaan täytyy tehdä omat ratkaisut. Ja kantaa niistä vastuu.
"Historiasta on pyritty tekemään kiillotettu pienen urhean maan sankaritarina, jossa roskat lakaistaan maton alle. Kansalaisetkin menevät mielellään mukaan tällaisen tarinan rakennustyöhön."
Jotkut uskovat tähän kaunisteltuun ja siivottuun "viralliseen" versioon niin kovasti, että kieltäytyvät uskomasta mitään muuta ja näkemästä totuutta, vaikka vedenpitävät todisteet esitettäisiin.
Tämä on malliesimerkki siitä, kuinka valtion, tiedotusvälineiden, armeijan ja koululaitoksen vuosikymmeniä kestänyt aivopesu on tuottanut tulosta.
asioita pitää kaivaa esiin jotta näkisimme mitä virheitä historiassa on.Vaativathan juutalaisetkin edelleen korvauksia natsisaksan tekosista.Vaikka siitä on jo muutama sukupolvi aikaa.Myös aluevaatimuksia esitetään, vaikka maa-alueet ovat sodan seurauksena toiselle menetetty. Samaten uusia sotia syntyy, kun suurvallat ovat keinotekoisesti jakaneet maat maailmansotien jälkeen. Asiat pitää oikaista ja mieluiten ilman sotia, vaikka se sattuukin. Varsinkin jos esimerkiksi oma isovanhempi on ollut "väärällä" puolella sodassa ja kiistassa. Meidän on opittava rakentamaan maailma jossa kiistoista selvitään neuvottelemalla. Koska se aika tulee?