Arvo-osuustilit yms.

Jore

Edelliseen viestiin liittyen kysyn vielä seuraavaa:

Mitä kustannuksia esim. eq:lla syntyy, jos luon vaikkapa kolmen osakkeen salkun ja omistan osakkeita vuoden. Tarkoitan nyt siis merkinnästä, myynnistä ja säilyttämisestä syntyviä kustannuksia.
Olen kyllä tutustunut hinnastoon, mutta lähinnä epäilyttävät piilokustannukset, kuten arvo-osuustilin ylläpitämisen kustannukset ja osakelajikohtaiset säilytyskustannukset yms.
Voisiko joku siis vääntää rautalangasta?

6

3234

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Brab

      ..-Ao-tilin säilytyspalkkio kiinteä 2 e/ kk (ei väliä kuinka paljon osakkeita). Joten 1 vuoden säilytyspalkkiot on 24 e.

      - yhden osakkeen kaupankäyntikulut on kiinteä 8.40 e 0.25 % koko osakekaupan arvosta. eli 3 ostoa ja 3 myyntiä niin 6 * 8.40 e 0.25 % osakekaupan arvo.

      • Jore

        Joo, eli tuota ajattelinkin. Pankeilla vaan näyttää olevan lisäksi osakelajikohtainen säilytysmaksu, joka ei ole mitenkään erityisen pieni. Lisäksi kulut esim. Nordealla muutenkin melko karmivia verrattuna EQ:hun.
        No, lähden nyt laskemaan kustannussuhteita ja vertailen niitä sitten johonkin rahastoon tietyllä aikavälillä. Ehkä minäkin uskaltaudun joskus ostamaan oikeita osakkeita. Mieli on tehnyt jo kymmenen vuotta. :)


      • Jore
        Jore kirjoitti:

        Joo, eli tuota ajattelinkin. Pankeilla vaan näyttää olevan lisäksi osakelajikohtainen säilytysmaksu, joka ei ole mitenkään erityisen pieni. Lisäksi kulut esim. Nordealla muutenkin melko karmivia verrattuna EQ:hun.
        No, lähden nyt laskemaan kustannussuhteita ja vertailen niitä sitten johonkin rahastoon tietyllä aikavälillä. Ehkä minäkin uskaltaudun joskus ostamaan oikeita osakkeita. Mieli on tehnyt jo kymmenen vuotta. :)

        Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
        Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
        Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.

        Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.

        Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.

        10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.

        Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
        30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.

        In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
        Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
        Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.

        Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
        Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus.


      • Brab
        Jore kirjoitti:

        Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
        Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
        Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.

        Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.

        Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.

        10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.

        Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
        30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.

        In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
        Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
        Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.

        Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
        Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus.

        ...on kulujen osalta kuten laskit.

        Riippuu sitten itsestään (riskisietonkyky millainen,tuotto-odotus,sijoitusaika,tietämys,kiinnostus jne) miten valitsee suorat osakkeet,rahastot yms. vai sitten hajauttaa moniin sijoitusinstrumentteihiin..

        Itse tällä hetkellä suorat osakkeet(kun kiinnostaa seurata markkinoita ja taloutta) lyhyen koron rahastosäästösopimus (kulut ei mitään,ensisijainen tarkoitus vain säästää pääomaturvaten). Rahastoja voin käyttää sitten kun päätän sijoittaa myös maantieteellisesti tai toimialoittain esim. biotekniikka jne...


      • Jore
        Brab kirjoitti:

        ...on kulujen osalta kuten laskit.

        Riippuu sitten itsestään (riskisietonkyky millainen,tuotto-odotus,sijoitusaika,tietämys,kiinnostus jne) miten valitsee suorat osakkeet,rahastot yms. vai sitten hajauttaa moniin sijoitusinstrumentteihiin..

        Itse tällä hetkellä suorat osakkeet(kun kiinnostaa seurata markkinoita ja taloutta) lyhyen koron rahastosäästösopimus (kulut ei mitään,ensisijainen tarkoitus vain säästää pääomaturvaten). Rahastoja voin käyttää sitten kun päätän sijoittaa myös maantieteellisesti tai toimialoittain esim. biotekniikka jne...

        Olet oikeassa. Tärkeintä sijoittamisessa ei sinänsä ole oikean ajankohdan tai yhden oikean instrumentin löytö, vaan oikea hajautus eri instrumentteihin. Tällä tavoin päästään tuoton ja riskin suhteen optimaaliseen lopputulokseen. Ja tässäkin tämä optimaalisuus on subjektiivista, sillä jokainen tietysti kokee tietyn riski/tuottotason omakseen ja siten itselle parhaaksi.
        Eikä aktiivisia rahastojakaan tule tietysti unohtaa. Ne sopivat mainiosti osaksi salkkua. Indeksirahastojen huono puoli on, että niiden sisältönä on usein isoja yhtiöitä (luonnollisesti). Itseäni usein kiinnostaa kuitenkin myös "mielenkiintoiset" yhtiöt tai strategiat, jotka poikkeavat valtavirrasta. Niihin voisin helposti sijoittaa rahastojen kautta. Tällaisista voisi mainita esimerkiksi Nordean (uudet) Value-rahastot tai Seligsonin Phoebus.

        Aktiivisten rahastojen kohdalla lienee hyvä yrittää etsiä rahastoja, joiden palkkiot on sidottu tuottoon. Miksi maksaa tuottamattomuudesta tai markkinatuotosta, jonka saa indeksirahastoista halvemmalla?


      • rahastovarainhoitoalalla to...
        Jore kirjoitti:

        Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
        Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
        Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.

        Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.

        Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.

        10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.

        Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
        30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.

        In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
        Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
        Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.

        Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
        Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus.

        seligsonin rahastot ovat kaikki indeksirahastoja.
        Indeksirahastot eivät sijoittajalle ole välttämättä mikä paras vaihtoehto. Minun yrityksen periaate on etsiä markkinoilta parhaat 'osakepoimijat' eli aktiivisten rahastojen salkunhoitajat ja niitä tarjota meidän asiakkaillemme.
        ja muista hyvä mies että rahaston hallinnointi merkintä ja lunastus eivät ole ainoat kulut mitä rahastoissa menee.

        esim.

        Seligson prosperity russia.
        yhteenlaskettu vuosihallinnointi pelkästään nousee jo 4 prosenttiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sua j-mies!

      Enkä oikeesti ymmärrä miksi. Eihän me tunneta ees kovin hyvin. Mut haluaisin sun kanssa jotain säätöä sit kai vaan 🫦
      Ikävä
      60
      5780
    2. Voi itku! Sanna Marinilla EI OLLUT mitään tekemistä jäänmurtajakauppojen kanssa

      Miten tässä näin kävi? Sanna-kultti paniikissa.
      Maailman menoa
      206
      4737
    3. En välttämättä koskaan aikaisemmin tosissani uskonut mihinkään sielunkumppanuuteen ym

      Ennen kuin tapasin sinut. Oudointahan tässä on että ollaan tiedetty toisemme kuitenkin vuosia ja enemmän vuosia, mutta v
      Ikävä
      16
      4212
    4. Sanna Marin kysyi hämmästyneenä: Onko Suomessa jäänmurtajia?

      Nettilehden toimittaja kysyi Sanna Marinilta suoraan, että sovittiinko nuo jäänmurtajien kaupat jo 2019, jolloin Marin k
      Maailman menoa
      66
      3714
    5. Tykkäys ei tarkoita

      yhtään mitään!
      Ikävä
      51
      3671
    6. Mitä on tapahtunut myllymäessä ?

      On poliisit Sepänkadulla myllymäessä
      Kankaanpää
      11
      3401
    7. Voiko normaali ihminen ryhtyä vasemmistolaiseksi?

      Tätä jäin pohdiskelemaan.
      Maailman menoa
      87
      3382
    8. SDP haluaa 40 000 nettomaahanmuuttajaa

      SDP:n Suunnanmuutos-vaihtoehtobudjetissa, käy ilmi, että demarit itse asiassa vaativat räjähdysmäistä ”työperäisen” maah
      Maailman menoa
      69
      3233
    9. Puukotus Lidlissä

      Kuka sai puukkoo Lidlin pihas tänään. Ja kuka oli tekijä?
      Kankaanpää
      33
      2921
    10. Mikä tuota vasemmistolaisista jankkaavaa vaivaa?

      Pahasti on ihon alle, siis korvien väliin, päässeet kummittelemaan. Ei ole terveen ihmisen merkki jankata yhdestä asia
      Maailman menoa
      34
      2591
    Aihe