Edelliseen viestiin liittyen kysyn vielä seuraavaa:
Mitä kustannuksia esim. eq:lla syntyy, jos luon vaikkapa kolmen osakkeen salkun ja omistan osakkeita vuoden. Tarkoitan nyt siis merkinnästä, myynnistä ja säilyttämisestä syntyviä kustannuksia.
Olen kyllä tutustunut hinnastoon, mutta lähinnä epäilyttävät piilokustannukset, kuten arvo-osuustilin ylläpitämisen kustannukset ja osakelajikohtaiset säilytyskustannukset yms.
Voisiko joku siis vääntää rautalangasta?
Arvo-osuustilit yms.
Jore
6
3243
Vastaukset
- Brab
..-Ao-tilin säilytyspalkkio kiinteä 2 e/ kk (ei väliä kuinka paljon osakkeita). Joten 1 vuoden säilytyspalkkiot on 24 e.
- yhden osakkeen kaupankäyntikulut on kiinteä 8.40 e 0.25 % koko osakekaupan arvosta. eli 3 ostoa ja 3 myyntiä niin 6 * 8.40 e 0.25 % osakekaupan arvo.- Jore
Joo, eli tuota ajattelinkin. Pankeilla vaan näyttää olevan lisäksi osakelajikohtainen säilytysmaksu, joka ei ole mitenkään erityisen pieni. Lisäksi kulut esim. Nordealla muutenkin melko karmivia verrattuna EQ:hun.
No, lähden nyt laskemaan kustannussuhteita ja vertailen niitä sitten johonkin rahastoon tietyllä aikavälillä. Ehkä minäkin uskaltaudun joskus ostamaan oikeita osakkeita. Mieli on tehnyt jo kymmenen vuotta. :) - Jore
Jore kirjoitti:
Joo, eli tuota ajattelinkin. Pankeilla vaan näyttää olevan lisäksi osakelajikohtainen säilytysmaksu, joka ei ole mitenkään erityisen pieni. Lisäksi kulut esim. Nordealla muutenkin melko karmivia verrattuna EQ:hun.
No, lähden nyt laskemaan kustannussuhteita ja vertailen niitä sitten johonkin rahastoon tietyllä aikavälillä. Ehkä minäkin uskaltaudun joskus ostamaan oikeita osakkeita. Mieli on tehnyt jo kymmenen vuotta. :)Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.
Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.
Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.
10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.
Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.
In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.
Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus. - Brab
Jore kirjoitti:
Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.
Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.
Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.
10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.
Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.
In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.
Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus....on kulujen osalta kuten laskit.
Riippuu sitten itsestään (riskisietonkyky millainen,tuotto-odotus,sijoitusaika,tietämys,kiinnostus jne) miten valitsee suorat osakkeet,rahastot yms. vai sitten hajauttaa moniin sijoitusinstrumentteihiin..
Itse tällä hetkellä suorat osakkeet(kun kiinnostaa seurata markkinoita ja taloutta) lyhyen koron rahastosäästösopimus (kulut ei mitään,ensisijainen tarkoitus vain säästää pääomaturvaten). Rahastoja voin käyttää sitten kun päätän sijoittaa myös maantieteellisesti tai toimialoittain esim. biotekniikka jne... - Jore
Brab kirjoitti:
...on kulujen osalta kuten laskit.
Riippuu sitten itsestään (riskisietonkyky millainen,tuotto-odotus,sijoitusaika,tietämys,kiinnostus jne) miten valitsee suorat osakkeet,rahastot yms. vai sitten hajauttaa moniin sijoitusinstrumentteihiin..
Itse tällä hetkellä suorat osakkeet(kun kiinnostaa seurata markkinoita ja taloutta) lyhyen koron rahastosäästösopimus (kulut ei mitään,ensisijainen tarkoitus vain säästää pääomaturvaten). Rahastoja voin käyttää sitten kun päätän sijoittaa myös maantieteellisesti tai toimialoittain esim. biotekniikka jne...Olet oikeassa. Tärkeintä sijoittamisessa ei sinänsä ole oikean ajankohdan tai yhden oikean instrumentin löytö, vaan oikea hajautus eri instrumentteihin. Tällä tavoin päästään tuoton ja riskin suhteen optimaaliseen lopputulokseen. Ja tässäkin tämä optimaalisuus on subjektiivista, sillä jokainen tietysti kokee tietyn riski/tuottotason omakseen ja siten itselle parhaaksi.
Eikä aktiivisia rahastojakaan tule tietysti unohtaa. Ne sopivat mainiosti osaksi salkkua. Indeksirahastojen huono puoli on, että niiden sisältönä on usein isoja yhtiöitä (luonnollisesti). Itseäni usein kiinnostaa kuitenkin myös "mielenkiintoiset" yhtiöt tai strategiat, jotka poikkeavat valtavirrasta. Niihin voisin helposti sijoittaa rahastojen kautta. Tällaisista voisi mainita esimerkiksi Nordean (uudet) Value-rahastot tai Seligsonin Phoebus.
Aktiivisten rahastojen kohdalla lienee hyvä yrittää etsiä rahastoja, joiden palkkiot on sidottu tuottoon. Miksi maksaa tuottamattomuudesta tai markkinatuotosta, jonka saa indeksirahastoista halvemmalla? - rahastovarainhoitoalalla to...
Jore kirjoitti:
Tein yksinkertaisia laskelmia. Tässä tuloksia olettaen, että ostetaan kolmea osaketta eq:ssa versus rahastoa. Laskelmat olettavat molemmille kohteille yhteisen tuoton 0%, eikä rahan aika-arvoa huomioida. Palkkiot oletetaan samansuuruisiksi myös tulevaisuudessa. Pääoma 5000 euroa.
Vuoden sijoitus kolmeen osakkeeseen: 99,40 euroa kuluja. Vastaava sijoitus Nordean perusrahastoon (1% merkintä ja lunastus, 1,6% hallinnointi): 180 euroa kuluja.
Mutta. Vaihdetaan rahasto Seligsonin indeksirahastoon (esim. Hex 25 tai euro 50): kuluja ainoastaan 25 euroa/vuoden sijoitus. Palkkiorakenne rahastossa 0% merkintä, 0% lunastus, 0,5% hallinnointi.
Eli suorat osakesijoitukset eivät väistämättä ole järkeviä hajautuksellisesti, eivätkä edes kustannustehokkuden kannalta.
Pidennetään nyt sijoitushorisonttia ja laajennetaan osakesalkkua viiteen osakkeeseen.
10 vuotta: Nordean rahasto 960 euroa. Suorat 5 osaketta: 349 euroa. Seligson indeksirahasto: 255 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 315 euroa.
Siirrytään suunnittelemaan eläkkeelle siirtymistä 30 vuoden kuluttua. Laajennetaan osakesalkkua 10 osakkeeseen.
30 vuotta: Nordean rahasto 3149 euroa. Suorat 10 osaketta: 913 euroa. Seligson indeksirahasto: 807 euroa. Vertailun vuoksi suorat 3 osaketta: 795 euroa.
In Sum: sijoittamalla edullisiin indeksirahastoihin näyttäisi saavan paitsi hyvän hajautuksen, niin myös varsin kustannustehokkaan salkun. Perinteisten rahastojen kulut näyttävät olevan melkoiset.
Tässä vertailussa rahan aika-arvoa ei ole otettu huomioon, eikä sijoituksen ole oletettu tuottavan mitään. Pitkällä tähtäimellä yksittäisen osakkeen tuotto-odotus on kuitenkin sama kuin markkinoiden keskimäärin, joten tehty oletus ei aiheuta jännitteitä rahastojen ja suorien osakesijoitusten välillä.
Eq:lla on suhteellisesti enemmän kiinteitä kustannuksia, kuin rahastolla. Joten sijoituksen koon kasvu suosii siten suoria osakesijoituksia. Tämäkään ei kuitenkaan heikennä indeksirahastojen asemaa, sillä niissä ei ole merkintä- tai lunastuskustannuksia, jotka kasvaisivat sijoituksen mukana.
Ehkä kehitän joskus nopeasti väsättyä Excel-taulukkoa siten, että se huomioi myös jonkinlaisen tuotto-odotuksen, inflaation ja ajan kulumisen.
Sitä odotellessa "tutkimustuloksia" saisi mielellään kommentoida. Tästä aiheestahan palstoilla kiistellään aktiivisesti. Suorilla osakesijoituksilla ja rahastoilla on molemmilla kannattajansa. Itseäni yllätti lähinnä indeksirahastojen edullisuus.seligsonin rahastot ovat kaikki indeksirahastoja.
Indeksirahastot eivät sijoittajalle ole välttämättä mikä paras vaihtoehto. Minun yrityksen periaate on etsiä markkinoilta parhaat 'osakepoimijat' eli aktiivisten rahastojen salkunhoitajat ja niitä tarjota meidän asiakkaillemme.
ja muista hyvä mies että rahaston hallinnointi merkintä ja lunastus eivät ole ainoat kulut mitä rahastoissa menee.
esim.
Seligson prosperity russia.
yhteenlaskettu vuosihallinnointi pelkästään nousee jo 4 prosenttiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?
Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,724251Miksiköhän vasemmistossa on niin paljon ns. tapatyöttömiä ja muita köyhiä?
Tokihan Minja Koskela oli sitä mieltä, että ei terveenkään ihmisen ole pakko tehdä töitä, sitä neuvoa moni vassu noudatt172720Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu242437Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod152412Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1072223Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1092183Kolme neljästä suomalaisesta kannattaa miljonääriveroa
Kertoo vasemmistoliiton teettämä kysely. Veron ulkopuolelle jätettäisiin asunto. "Puolet vastaajista oli sitä mieltä, e992141Evoluutioon ja alkuräjähdykseen uskominen vaatii todella vahvaa uskoa
Että tyhjästä syntyi ja kehittyi kaikki se mitä näemme ympärillämme.6071937MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,141915Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S231683