Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus perustuslain vastainen?

Tulipa tässä mieleen, että ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus saattaa olla perustuslain vastainen. Aiemmin en ole tähän näin kriittistä kantaa ottanut, mutta jos jonkin järjestön jäsenmaksu on samaalla tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille, eivät kaikki kansalaiset ehkä ole tasa-arvoisia lain määräämällä täavalla. Työttömyyskassan jäsenmaksu sen sijaan on perusteltua olla verovähennyskelpoinen.

Koska ay-jäsenmaksuhyvitykset tulonsaajille ovat suuruudeltaan n. 4.4% tuloverokertymän suuruudesta, on ko. hyvityksen verorasitus suurituloiselle suurempi, kuin pienituloiselle. Ja tässä en ole edes ottanut huomioon niitä henkilöitä, jotka eivät ko. maksua maksa laisinkaan.

Tässä esimerkkejä (v. 2002):

- 14 000 eur/v, lopullinen tulovero 20% tuloista (ka.)
- 26 000 eur/v, 26%
- 40 000 eur/v, 36%
- 53 000 eur/v, 46%

=>

Ay-jäsenmaksujen verorasite (tulot x tulovero% x 0.044):

- 14 000 eur/v, 123,20 eur/v
- 26 000 eur/v, 297,44 eur/v
- 40 000 eur/v, 633,60 eur/v
- 53 000 eur/v, 1072,72 eur/v

Tämä rasite koskee kaikkia tulonsaajia, myös eläkeläisiä. Voiko olla millään perusteltua, että kaikki tulonsaajat joutuvat maksamaan omissa veroissaan ay-maksua, vaikkeivat he välttämättä edes kuulu liittoon? Perustuslaki on lujilla siinä mielessä, että Työlain siunauksella työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja siirretään de facto muiden, kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenien maksettavaksi. Heillähen ei ole oikeutta käyttää järjestöjen asianajopalveluja, lomamökkejä tai jäsenalennuksia, vaikka myös he niistä maksavat. Tällöin työmarkkinajärjestöihin liittymättömien perustuslaillinen oikeus olla liittymättä järjestöön on de facto evätty. Vähintäänkin perustuslakivaliokunnan mietintö asiasta tulisi tehdä.



Tuloverolaki

OSA III, 1 luku, 31 §

Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset

Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa:

6) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut;


Perustuslaki
2 luku

Perusoikeudet

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


13 §

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua TAI OLLA KUULUMATTA yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

6 luku

Lainsäädäntö



74 §

Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.



10 luku

Laillisuusvalvonta

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §

Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
1226
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

http://www.sak.fi/jasenliitot.shtml?7

Jos seuraavissa liitoissa työskentelevän liiton jäsenen tulot ylittävät 15 000 eur/v maksavat he veroissaan ay-jäsenyydestään enemmän, kuin virallinen jäsenmaksuosuus on. Liitot:

Merivartioliitto
PVL:n sopimusten ulkopuoliset liitot
SLSY:n määräaikaisessa työsuhteessa olevat
Suomen Muusikkojen liitto
Tulliliitto
Vankilavartijain liitto

Jos taas ammattiliiton jäsenen tulot ylittävät 28 000 eur/v, myös seuraavissa liitoissa jäsenet maksavat veroissaan (ay-jäsenmaksuhyvityksen muodossa) enemmän jäsenyydestään, kuin mitä virallinen jäsenmaksu on:

Paperiliitto
PVL:n kaikki jäsenet
Rautatievirkamiesliitto
Veturimiesten liitto

Esimerkiksi metalliliiton jäsen maksaa veroissaan todellisuudessa enemmän jäsenmaksua, kuin virallinen jäsenmaksu on alkaen 40 000 eur/v tuloilla. Näitäkin duunareita on.

http://www.sak.fi/jasenliitot.shtml?10

Tietysti liittoon kuuluminen on jokaisen vakaumuksen asia, mutta jäsenmaksun siirtäminen toisten, jopa liittoon kuulumattomien ja eläkeläisten, maksettavaksi ei kuulosta oikudenmukaiselta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tutkain kirjoitti:

Tulipa tässä mieleen, että ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus saattaa olla perustuslain vastainen. Aiemmin en ole tähän näin kriittistä kantaa ottanut, mutta jos jonkin järjestön jäsenmaksu on samaalla tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille, eivät kaikki kansalaiset ehkä ole tasa-arvoisia lain määräämällä täavalla. Työttömyyskassan jäsenmaksu sen sijaan on perusteltua olla verovähennyskelpoinen.

Koska ay-jäsenmaksuhyvitykset tulonsaajille ovat suuruudeltaan n. 4.4% tuloverokertymän suuruudesta, on ko. hyvityksen verorasitus suurituloiselle suurempi, kuin pienituloiselle. Ja tässä en ole edes ottanut huomioon niitä henkilöitä, jotka eivät ko. maksua maksa laisinkaan.

Tässä esimerkkejä (v. 2002):

- 14 000 eur/v, lopullinen tulovero 20% tuloista (ka.)
- 26 000 eur/v, 26%
- 40 000 eur/v, 36%
- 53 000 eur/v, 46%

=>

Ay-jäsenmaksujen verorasite (tulot x tulovero% x 0.044):

- 14 000 eur/v, 123,20 eur/v
- 26 000 eur/v, 297,44 eur/v
- 40 000 eur/v, 633,60 eur/v
- 53 000 eur/v, 1072,72 eur/v

Tämä rasite koskee kaikkia tulonsaajia, myös eläkeläisiä. Voiko olla millään perusteltua, että kaikki tulonsaajat joutuvat maksamaan omissa veroissaan ay-maksua, vaikkeivat he välttämättä edes kuulu liittoon? Perustuslaki on lujilla siinä mielessä, että Työlain siunauksella työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja siirretään de facto muiden, kuin työmarkkinajärjestöjen jäsenien maksettavaksi. Heillähen ei ole oikeutta käyttää järjestöjen asianajopalveluja, lomamökkejä tai jäsenalennuksia, vaikka myös he niistä maksavat. Tällöin työmarkkinajärjestöihin liittymättömien perustuslaillinen oikeus olla liittymättä järjestöön on de facto evätty. Vähintäänkin perustuslakivaliokunnan mietintö asiasta tulisi tehdä.



Tuloverolaki

OSA III, 1 luku, 31 §

Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset säännökset

Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat muun ohessa:

6) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut;


Perustuslaki
2 luku

Perusoikeudet

6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


13 §

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.

Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua TAI OLLA KUULUMATTA yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.

Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

6 luku

Lainsäädäntö



74 §

Perustuslainmukaisuuden valvonta

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.



10 luku

Laillisuusvalvonta

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

107 §

Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu