Suomea EU:n jäseneksi ajavat puoluevalta ja hallitus eivät suostuneet järjestämään sitovaa kansanäänestystä EU-jäsenyydestä, vaikka tässä asiassa oli kysymys siitä, saako kansa pitää hallitusmuodossa vain sille kuuluvaksi säädetyn korkeimman vallan, valtiovallan, itsellään, vai tuleeko kansan tilalle kokeimman vallan haltijaksi ja ylimmäksi isännäksi Suomeen Euroopan unioni toimielimineen. Näennäisenä myönnytyksenä puoluejohtajat suostuivat hyväksymään eduskunnassa lain neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta 16.10.1994.
Ahon hallitus antoi 13.7.1994 julkisuuteen jokaiseen suomalaiseen kotiin jaettavaksi tarkoitetun neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskevan tiedotteensa sisällön. Siinä ei rajoituta ainoastaan äänestystä koskevista teknisistä seikoista tiedottamiseen, vaan annetaan Euroopan unionista ja siihen liittymisen seurauksista tosiasioita vvääristelevä ja kaunisteleva kuva.
Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa maan hallitus pyrki totalitaaristen maiden hallitusten tavoin virallisesti ja totuuden vastaista propagandaa käytännössä olevin valtion varoin levittämällä ohjaamaan kansalaisten äänestyskäyttäytymistä.
Tähän asti pisimmälle oli mennyt pääministeri J.K. Paasikivi, joka vuoden 1945 poikkeuksellisissa olosuhteissa toivoi julkisesti kansalaisten valitsevan eduskuntaan "uusia kasvoja". Hänen kannanottonsa taustalla oli amassa tuolloin olleen valvontakomission aikaansaama paine.
Ahon hallituksen EU-linjan äänestäjiin suuntaaman propagandapainostuksen näyttää sanelevan puoluevallan piittaamattomuus kansanvaltaisista periaatteista sekä nöyrä rähmälläänolo ja orjamainen alistuminen EU:ssa valtaa pitävien edessä.
Suoritetut mielipidemittaukset osoittavat, että selvä enemmistö on kaikesta propagandasta huolimatta EU-jäsenyyttä vastaan.
Ruotsissa EU-jäsenyyden vastustus on ollut puolueiden päinvastaisista kannaotoista huolimatta suurempi kuin kannatus.
Suomalaiset puoluejohtajat katsovat, että valtion ja suurteollisuuden varoin tapahtuva kansalaisten manipulointi ja suggerointi EU-jäsenyyden kannattajiksi tuo hallituksen ajamalle EU:hun liittämiskannalle voiton neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, kun se järjestetään aikaisemmin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Neuvoa-antavien kansanääestysten järjestämisaikataulu vastaa EU:ssa valtaa pitävän sisäpiirin toivomuksia, joita presidentti Ahtisaari ja Ahon hallitus kuuliaisesti noudattivat.
Myöhempi historian tutkimus tulee sen jälkeen, kun tarvittavat EU:n nyt salaiset asiakirjat ovat tutkijoiden käytettävissä, todennäköisesti osoittamaan, että EU:n taholta ei ole kysymys ainoastaan toivomuksista vaan selvistä toimintaohjeista, joita Suomen valtiojohto on nöyrästi toteuttanut.
Puoluevalta ja sitä tukevat tiedotusvälineet toteuttivat myös voimakkaan vallanpitäjien pyrkimyksiä palvelevan kampanjan, jonka mukaan kansanedustajien tulisi sitoutua eduskunnassa äänestämään neuvoa-antavassa kansanääenstyksessä odotetun, EU-jäsenyyttä kannattavan enemmistön mukaisesti. Tällaisten vaatimusten esittäjät varovat visusti kertomasta, että vain sitova kansanäänestys, jota hallitus ei edes esittänyt, on kansanedustajia sitova.
Neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä ei ole kenenkään kannalta minkäänlaista juridista sitovuutta, eikä se ole myöskään moraalisesti sitova.
Kansakunnan itsemääräämisoikeuden lopettaminen yksinkertaisella enemmistöllä ei ole sen enempää moraalisesti kuin juridisestikaan oiekeutettu eikä hyväksyttävä. Tavallisen yhdistyksenkin lopettamiseen edellytetään tällaisen päätöksen tekemistä varten nimenomaisesti koolle kutsutussa yhdistyksen kokoukssssa vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä. Niin kuin edellä on todettu, valtiopäiväjärjestyksen 67 § edellyttää kiireelliseen perustuslain muuttamiseen viiden kuudesosan enemmistöä. Lainsäädännössä oamksuttu huomattava määräenemmistö olisi luonnollisesti vaadittava myös kansan päättäessä luopua omistamastaan valtiovallasta maan itsemääräämisoikeuden lopettamisesksi ja liittämiseksi EU:hun.
Ennen kuin tästä on asianmukaisesti säädetty, on turha puhua neuvoa-antavan kansanäänestyksen moraalisesta merkityksestä. Siitä ääntä pitävät esiintyvät kansanomaisesti sanottuna ketunhäntä kainalossa, koska eivät hyväksy lakia sitovasta kansanäänestyksestä eivätkä säädöstä siitä, millä määräenemmistöllä kansaliset voidaan velvoittaa hyväksymään kansalle kuuluvan itsemääräämisoikeuden pois luovuttaminen.
Ahon hallitus antoi 13.7.1994 julkisuuteen jokaiseen suomalaiseen kotiin jaettavaksi tarkoitetun neuvoa-antavaa kansanäänestystä koskevan tiedotteensa sisällön. Siinä ei rajoituta ainoastaan äänestystä koskevista teknisistä seikoista tiedottamiseen, vaan annetaan Euroopan unionista ja siihen liittymisen seurauksista tosiasioita vvääristelevä ja kaunisteleva kuva.
Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa maan hallitus pyrki totalitaaristen maiden hallitusten tavoin virallisesti ja totuuden vastaista propagandaa käytännössä olevin valtion varoin levittämällä ohjaamaan kansalaisten äänestyskäyttäytymistä.
Tähän asti pisimmälle oli mennyt pääministeri J.K. Paasikivi, joka vuoden 1945 poikkeuksellisissa olosuhteissa toivoi julkisesti kansalaisten valitsevan eduskuntaan "uusia kasvoja". Hänen kannanottonsa taustalla oli amassa tuolloin olleen valvontakomission aikaansaama paine.
Ahon hallituksen EU-linjan äänestäjiin suuntaaman propagandapainostuksen näyttää sanelevan puoluevallan piittaamattomuus kansanvaltaisista periaatteista sekä nöyrä rähmälläänolo ja orjamainen alistuminen EU:ssa valtaa pitävien edessä.
Suoritetut mielipidemittaukset osoittavat, että selvä enemmistö on kaikesta propagandasta huolimatta EU-jäsenyyttä vastaan.
Ruotsissa EU-jäsenyyden vastustus on ollut puolueiden päinvastaisista kannaotoista huolimatta suurempi kuin kannatus.
Suomalaiset puoluejohtajat katsovat, että valtion ja suurteollisuuden varoin tapahtuva kansalaisten manipulointi ja suggerointi EU-jäsenyyden kannattajiksi tuo hallituksen ajamalle EU:hun liittämiskannalle voiton neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, kun se järjestetään aikaisemmin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Neuvoa-antavien kansanääestysten järjestämisaikataulu vastaa EU:ssa valtaa pitävän sisäpiirin toivomuksia, joita presidentti Ahtisaari ja Ahon hallitus kuuliaisesti noudattivat.
Myöhempi historian tutkimus tulee sen jälkeen, kun tarvittavat EU:n nyt salaiset asiakirjat ovat tutkijoiden käytettävissä, todennäköisesti osoittamaan, että EU:n taholta ei ole kysymys ainoastaan toivomuksista vaan selvistä toimintaohjeista, joita Suomen valtiojohto on nöyrästi toteuttanut.
Puoluevalta ja sitä tukevat tiedotusvälineet toteuttivat myös voimakkaan vallanpitäjien pyrkimyksiä palvelevan kampanjan, jonka mukaan kansanedustajien tulisi sitoutua eduskunnassa äänestämään neuvoa-antavassa kansanääenstyksessä odotetun, EU-jäsenyyttä kannattavan enemmistön mukaisesti. Tällaisten vaatimusten esittäjät varovat visusti kertomasta, että vain sitova kansanäänestys, jota hallitus ei edes esittänyt, on kansanedustajia sitova.
Neuvoa-antavalla kansanäänestyksellä ei ole kenenkään kannalta minkäänlaista juridista sitovuutta, eikä se ole myöskään moraalisesti sitova.
Kansakunnan itsemääräämisoikeuden lopettaminen yksinkertaisella enemmistöllä ei ole sen enempää moraalisesti kuin juridisestikaan oiekeutettu eikä hyväksyttävä. Tavallisen yhdistyksenkin lopettamiseen edellytetään tällaisen päätöksen tekemistä varten nimenomaisesti koolle kutsutussa yhdistyksen kokoukssssa vähintään kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä. Niin kuin edellä on todettu, valtiopäiväjärjestyksen 67 § edellyttää kiireelliseen perustuslain muuttamiseen viiden kuudesosan enemmistöä. Lainsäädännössä oamksuttu huomattava määräenemmistö olisi luonnollisesti vaadittava myös kansan päättäessä luopua omistamastaan valtiovallasta maan itsemääräämisoikeuden lopettamisesksi ja liittämiseksi EU:hun.
Ennen kuin tästä on asianmukaisesti säädetty, on turha puhua neuvoa-antavan kansanäänestyksen moraalisesta merkityksestä. Siitä ääntä pitävät esiintyvät kansanomaisesti sanottuna ketunhäntä kainalossa, koska eivät hyväksy lakia sitovasta kansanäänestyksestä eivätkä säädöstä siitä, millä määräenemmistöllä kansaliset voidaan velvoittaa hyväksymään kansalle kuuluvan itsemääräämisoikeuden pois luovuttaminen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että me äänestettiin viime eduskuntavaaleissa kuitenkin taas eu kannattajat valtaan.
pelottaako sinua että yksinkertaisella enemmistöllä eu vastustajat häviävät jos äänestetään perustuslaista?
kyllä yksinkertainen enemmistö pitää riittää jos kansan äänestys pidetään/pidettiin.
turha siinä on kenenkään valitella kun enemmistö päättää.
propagandaa on se että väittää vasten oikeaa tietoa suomessa olevan enemmän eu vastustajia kun kannattajia,johan viime eduskunta vaalit sen osoittivat,mutta tuskin sinä sitä myönnät vaan väität mustaa valkoiseksi niinkuin aina.
eihän suomessa ole eu kannattajia ,muuten vain äänestettiin viime vaaleissa lähes kaikki eu:n kannattajia eduskuntaan.
kansa haluaa olla eu:ssa.
Suomi olisi voinut liittyä Neuvostoliittoon yksinkertaisella eduskunnan enemmistöllä. On se vaan kummaa, että kotikommunistien päähän ei aikoinaan moista ideaa syttynyt.