Lainaus toiselta foorumilta
(www.aikainviisaus.net), nimim. *Caesar*:
Lähetetty: 29.01.2004, 13:18 Viestin aihe:
--------------------------------------------------------------------------------
Me siis tiedämme että olemme ennen syntymäämme tulleet valosta, ns. Jumalan valtakunnasta, ja tiedämme että sinne myös vääjäämättä palaamme. Ilman Jeesuksen sovitustyötä. Synnymme yhä uudestaan valkeudesta "kilvoittelemaan" tänne maalliseen pimeyteen. Niin ihmiset olivat tehneet jo ennen kuin Jeesus edes ilmestyi maa-planeetalle.
Nyt kun me tiedämme tämän, niin on hyvä lähteä etsimään vastausta siihen kuka Jeesus oikeastaan meille oli. Hän ei suinkaan ollut meille mikään syntipukki, eikä hänen ollut ollut myöskään tarpeen kuolla ihmiskunnan "syntien" tähden (koska syntiä ei ole). Hän oli vain tiedon julistaja. Ei siis syntipukki. Emmekä voi puhua hänestä KOKO ihmiskunnan vapahtajana koska buddha on esittänyt samoja ajatuksia jo vuosisatoja aikaisemmin.
Voisime kuvitella synnin vaikka ihmisten kesken vallinneena tietämättömyytenä. Länsimainen ihminen ei vielä tuolloin tiennyt mistä hän oli tullut, ja kuvitteli jotenkin jumalille uhraamalla voivansa helpottaa taivaaseen pääsyään.
He eivät tienneet mistä olivat tulleet ja pelkäsivät siksi myös kuolemaa.
He keksivät itselleen synnin, joka helpottaisi heidän varmuuttaan taivaaseen pääsemisestä. Keksittiin erilaisia riittejä joilla nk. syntitaakkaa voitiin vähentää. Ihmiset alkoivat vieraantua yhä enemmän omasta alkuperästään. Syntyi käsitys ihmisestä joka on synnin orja. Synti on siis tavallaan ihmisen tietämättömyyttä hänen omasta alkuperästään.
Monia vuosituhansia myöhemmin Jeesus tuli tälläisen kulttuurin keskelle jossa vaikutti hyvin voimakkaana ajatus ihmisen syntisyydestä. Tuo korkeammalla kehitys asteella oleva sielu.
Ajatellaampa että Jeesus tälläisessä tilanteessa olisi esittänyt sellaisia ajatuksia että: "Te olette tulleet taivaasta, ja taivaaseen te jälleen palaatte. Ilman ehtoja, siis ilman uhrilahjoja tai syntien anteeksi antamusta. Te olette jo Jumalan lapsia ja hän rakastaa teitä, ilman lisä todisteluja. Elämät ovat vain arvokasta kokemusta teidän siulullenne. " Tälläinen ajatus olisi varmaankin synnyttänyt voimakkaan kriisin sen aikaisen yhteisön uskonnollisessa elämässä, niinkuin se sitten tekikin.
Aikainsa tälläinen ajattelumalli oli varmasti valloillaankin alkukristillisyydessä. Mutta ennenpitkää sellainen ajatus alkoi tuntua liian helpolta kestää. Ettäkö elämä olisi niin helppoa? Meille on käynyt hieman samoin kuin noille alkuihmisille. Olemme unohtaneet oman alkuperämme ja totuutemme liian helppoina kestää. Siksi puhumme Jeesuksesta Kristuksesta syntien sovittajana ja rukoilemme häntä synnin hädässämme.
Emme yksinkertaisesti suostu uskomaan että elämä olisi niin helppoa että mitään syntien sovittajaa ei koskaan tarvittaisikaan. Että olisimme matkalla taivaaseen jopa tietämättämme. Jeesus oli tavallaan meille kuin vapahtaja mutta ei kuitenkaan. Hän tuli vain kertomaan meille yksinkertaisen sanoman: "Relatkaa pojat, ei tässä ole mitään hätää, elämä on suuri lahja teidän sieluillenne ja sieluillanne on ikuisuus aikaa. Ei teidän tarvitse voihkia taivaaseen pääsynne takia tai muutenkaan todistella olevanne hyvä ihminen. Jumalanne rakastaa teitä tavalla joka on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella. Jokainen teistä voi olla niinkuin minä. Siksi minä en sano teitä opetuslapsikseni vaan ystävikseni. En ole teitä ylempi taikka alempi vaan me olemme kaikki samaa jumaluutta."
Hän siis kertoi meille vain totuuden, eikä vapahtanut meitä "synneistämme", joita ei ole.
Opetuslapset sanoivat Jeesukselle, "Kerro meille, kuka olet, että voisimme uskoa sinuun." Hän sanoi heille, "Te tutkitte taivaan ja maan kasvoja, mutta ette ole tulleet tuntemaan sitä, joka on teidän kanssanne, ettekä tiedä kuinka tutkitaan nykyhetkeä."
Jeesus sanoi, "Fariseukset ja kirjanoppineet ovat ottaneet tiedon avaimet ja piilottaneet ne. He eivät ole astuneet sisälle eivätkä anna kenenkään muunkaan tehdä niin. Olkaa te ovelia kuin käärmeet ja yksinkertaisia kuin kyyhkyset."
Elävä Jeesus puhui nämä salaiset sanat, ja Didymos Juudas Tuomas kirjoitti ne muistiin. Hän sanoi: ”Joka löytää näiden sanojen selityksen, se ei ole näkevä kuolemaa.” Jeesus sanoi: ”Älköön etsijä lakatko etsimästä ennen kuin löytää. Kun hän löytää, hän joutuu hämmennyksiin. Hämmennystä seuraa ihmettely, ja lopulta hän hallitsee kaikkea.”
(www.aikainviisaus.net), nimim. *Caesar*:
Lähetetty: 29.01.2004, 13:18 Viestin aihe:
--------------------------------------------------------------------------------
Me siis tiedämme että olemme ennen syntymäämme tulleet valosta, ns. Jumalan valtakunnasta, ja tiedämme että sinne myös vääjäämättä palaamme. Ilman Jeesuksen sovitustyötä. Synnymme yhä uudestaan valkeudesta "kilvoittelemaan" tänne maalliseen pimeyteen. Niin ihmiset olivat tehneet jo ennen kuin Jeesus edes ilmestyi maa-planeetalle.
Nyt kun me tiedämme tämän, niin on hyvä lähteä etsimään vastausta siihen kuka Jeesus oikeastaan meille oli. Hän ei suinkaan ollut meille mikään syntipukki, eikä hänen ollut ollut myöskään tarpeen kuolla ihmiskunnan "syntien" tähden (koska syntiä ei ole). Hän oli vain tiedon julistaja. Ei siis syntipukki. Emmekä voi puhua hänestä KOKO ihmiskunnan vapahtajana koska buddha on esittänyt samoja ajatuksia jo vuosisatoja aikaisemmin.
Voisime kuvitella synnin vaikka ihmisten kesken vallinneena tietämättömyytenä. Länsimainen ihminen ei vielä tuolloin tiennyt mistä hän oli tullut, ja kuvitteli jotenkin jumalille uhraamalla voivansa helpottaa taivaaseen pääsyään.
He eivät tienneet mistä olivat tulleet ja pelkäsivät siksi myös kuolemaa.
He keksivät itselleen synnin, joka helpottaisi heidän varmuuttaan taivaaseen pääsemisestä. Keksittiin erilaisia riittejä joilla nk. syntitaakkaa voitiin vähentää. Ihmiset alkoivat vieraantua yhä enemmän omasta alkuperästään. Syntyi käsitys ihmisestä joka on synnin orja. Synti on siis tavallaan ihmisen tietämättömyyttä hänen omasta alkuperästään.
Monia vuosituhansia myöhemmin Jeesus tuli tälläisen kulttuurin keskelle jossa vaikutti hyvin voimakkaana ajatus ihmisen syntisyydestä. Tuo korkeammalla kehitys asteella oleva sielu.
Ajatellaampa että Jeesus tälläisessä tilanteessa olisi esittänyt sellaisia ajatuksia että: "Te olette tulleet taivaasta, ja taivaaseen te jälleen palaatte. Ilman ehtoja, siis ilman uhrilahjoja tai syntien anteeksi antamusta. Te olette jo Jumalan lapsia ja hän rakastaa teitä, ilman lisä todisteluja. Elämät ovat vain arvokasta kokemusta teidän siulullenne. " Tälläinen ajatus olisi varmaankin synnyttänyt voimakkaan kriisin sen aikaisen yhteisön uskonnollisessa elämässä, niinkuin se sitten tekikin.
Aikainsa tälläinen ajattelumalli oli varmasti valloillaankin alkukristillisyydessä. Mutta ennenpitkää sellainen ajatus alkoi tuntua liian helpolta kestää. Ettäkö elämä olisi niin helppoa? Meille on käynyt hieman samoin kuin noille alkuihmisille. Olemme unohtaneet oman alkuperämme ja totuutemme liian helppoina kestää. Siksi puhumme Jeesuksesta Kristuksesta syntien sovittajana ja rukoilemme häntä synnin hädässämme.
Emme yksinkertaisesti suostu uskomaan että elämä olisi niin helppoa että mitään syntien sovittajaa ei koskaan tarvittaisikaan. Että olisimme matkalla taivaaseen jopa tietämättämme. Jeesus oli tavallaan meille kuin vapahtaja mutta ei kuitenkaan. Hän tuli vain kertomaan meille yksinkertaisen sanoman: "Relatkaa pojat, ei tässä ole mitään hätää, elämä on suuri lahja teidän sieluillenne ja sieluillanne on ikuisuus aikaa. Ei teidän tarvitse voihkia taivaaseen pääsynne takia tai muutenkaan todistella olevanne hyvä ihminen. Jumalanne rakastaa teitä tavalla joka on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella. Jokainen teistä voi olla niinkuin minä. Siksi minä en sano teitä opetuslapsikseni vaan ystävikseni. En ole teitä ylempi taikka alempi vaan me olemme kaikki samaa jumaluutta."
Hän siis kertoi meille vain totuuden, eikä vapahtanut meitä "synneistämme", joita ei ole.
Opetuslapset sanoivat Jeesukselle, "Kerro meille, kuka olet, että voisimme uskoa sinuun." Hän sanoi heille, "Te tutkitte taivaan ja maan kasvoja, mutta ette ole tulleet tuntemaan sitä, joka on teidän kanssanne, ettekä tiedä kuinka tutkitaan nykyhetkeä."
Jeesus sanoi, "Fariseukset ja kirjanoppineet ovat ottaneet tiedon avaimet ja piilottaneet ne. He eivät ole astuneet sisälle eivätkä anna kenenkään muunkaan tehdä niin. Olkaa te ovelia kuin käärmeet ja yksinkertaisia kuin kyyhkyset."
Elävä Jeesus puhui nämä salaiset sanat, ja Didymos Juudas Tuomas kirjoitti ne muistiin. Hän sanoi: ”Joka löytää näiden sanojen selityksen, se ei ole näkevä kuolemaa.” Jeesus sanoi: ”Älköön etsijä lakatko etsimästä ennen kuin löytää. Kun hän löytää, hän joutuu hämmennyksiin. Hämmennystä seuraa ihmettely, ja lopulta hän hallitsee kaikkea.”
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt meni hilseen yli..ja lujaa..
Millä tavalla synnit voisivat auttaa ihmistä pelastumaan?
Eikö asia ole päinvastoin?
Miten niin syntiä ei ole?
Mitä sitten teet silloin jos valehtelet, varastat, raiskaat tai murhaat?
Jos ei ole syntiä,ei ole myöskään pyhyyttä. jos ei ole pahuutta, ei myöskään ole hyvyyttä, jos ei ole pimeyttä, ei myöskään valoa.. Nämä ovat toistensa vastapareja, jos otat pois toisen ei toistakaan ole..
Onko maailma siis tyhjiö?
Perusteluja!
Perusteluja!
Perusteluja!