Islamin ominaispiirteitä

Tietoa! kirjoitti:

ISLAMIN USKON OMINAISPIIRTEITÄ

Länsimaissa uskonto on yleensä oma erillinen instituutio ilman merkittäviä
kytkentöjä politiikkaan, koulutukseen, perhepolitiikkaan jne. Vallitsevana
uskontona kristinuskon vaikutus länsimaiseen ajatteluun ja elämänmuotoihin
on huomattavan vähäinen jopa asioissa, jotka koskevat etiikkaa ja moraalia.
Syy on tietysti maallistumisessa, joka on länsimaisuuden yksi tyypillisimpiä
piirteitä.

Kristinuskon vähäisestä merkityksestä johtuen länsimaisen ihmisen on vaikea
käsittää seuraava tosiasia: Islamilaisessa yhteiskunnassa tai yhteisössä
islamin usko on elämäntapa, joka ohjaa ihmisen tunteita, ajattelua ja
toimintaa kaikessa aina varhaisesta lapsuudesta läpi koko elämän. Missä
islam on vallitsevana, siellä ei voi olla eroa eri elämänalueiden ja
uskonnon välillä. Sana "islam" merkitsee "alistumista" ja muslimille
islamilaisuuteen alistuminen täytyy näkyä kaikessa (islamilainen valtio,
laki, koulutus, perhepolitiikka jne.).

Islamin uskon merkitys muslimin henkisen maailman sekä tietoisuuden
jäsentäjänä ja muokkaajana on vailla vertaa ja muslimien suuri enemmistö
pitääkin uskontoaan ehdottomana auktoriteettina ja jumalallisena
johdatuksena alistuen siihen ehdoitta.
Imaamien moskeijat eivät ole pelkästään rukoushuoneita, vaan ne ovat
erikoisesti vielä poliittisten julistusten näyttämöjä (usein näyttämöjä
USA:n ja Israelin vihan julistukselle). Esimerkiksi imaamit Koraaniin
vedoten ovat vuosikymmenien ajan julistaneet Israelin valtion olemassaolon
olevan täysin Koraanin vastaista ja samalla islamin häpäisemistä, mikä
muslimeja perinpohjin nöyryyttävänä on oikaistava keinoilla millä hyvänsä.
Siten ei tarvitse ihmetellä, etteivät mitkään toimenpiteet Lähi-idässä johda
rauhaan. "Mitään Israelin valtiota ei ole olemassakaan, joten ei Israelin
kanssa tehtyjä sopimuksia tarvitse pitää". Näin Arafat julisti
Etelä-Afrikan vierailullaan kuusi päivää siitä, kun oli allekirjoittanut
Oslon sopimuksen Washingtonissa yhdessä Rabinin kanssa 13.9.1993. Sen
jälkeen alaisilleen Arafat on useasti kuuluttanut sotaan Israelia vastaan,
kuitenkin välttäen tekemästä niin Länsimaisen median edessä.

* * * *

Tavoiteltaessa islamin uskolle ominaisia piirteitä on silloin paikallaan
katsaus islamin uskon syntyhistoriaan, joka tarjoaa runsaasti valaisevaa
tietoa islamilaisuudesta. Samalla vältytään niiltä monilta
harhakuvitelmilta, joita länsimaissa on islamin uskosta. Mutta erikoisesti
samalla selviää se, miten täysin mahdotonta on äskettäin esitetty ekumenian
pyrkimys yhteensovittaa islamin usko juutalaisuuden ja kristinuskon kanssa.

Islamin uskonto syntyi seitsemännellä vuosisadalla, kun Muhammed- niminen
luku-ja kirjoitustaidoton mies alkoi nähdä näkyjä. Näissä näyissä esiintyi
lukuisia ilmestyksiä Muhammedin ollessa eräänlaisessa transsitilassa, jossa
ainakin alkuaikoina esiintyi voimakasta hikoilua jopa kylmässäkin sekä
samalla myös suun vaahtoamista. Tämä saattaa viitata kaatumatautitilaan.
Ilmestyksensä Muhammed väitti saaneensa arkkienkeli Gabrielilta ja myös
suoraan Allahilta (=islamin Jumala). Islamin pyhään kirjaan Koraaniin on
koottu Muhammedin saamat ilmestykset.

Muhammedin ensimmäinen ilmestys on luultavasti Koraanin suurassa 96:1-5 ja
se kuuluu:
Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen! Lue Herrasi nimeen,
joka on luonut, joka on luonut ihmisen hyytyneestä
verikimpaleesta!
Lue: Sillä Herra on jalomielisin, hän, joka on opettanut
kynällä,
opettanut ihmiselle, mitä tämä ei tiennyt.
On vaikea välttyä käsitykseltä, että kyseessä on mielikuvituksen sekavaa
sanelua.

Muhammed oli alunperin nähnyt itsensä lähinnä juutalaisten profeettana, joka
julisti viimeistä oikeaa Allahilta saamaansa ilmoitusta. Väittämällä
olevansa lopullinen ilmoitus eli "profeettain sinetti" (suura 33:40)
Muhammed samalla vaati juutalaisia luopumaan uskonnostaan ja Vanhasta
Testamentistaan sekä ottamaan vastaan hänen Allahilta saamansa täydellisen
ilmoituksen. Juutalaisten kieltäytyessä seurauksena oli täydellinen välien
rikkoontuminen. Juutalaisten ja kristittyjen torjuessa hänen ilmoituksensa
Muhammed alkoi muuttaa juutalaisten Vanhan Testamentin ja kristittyjen Uuden
Testamentin uskon elementtejä.


Koraani, joka on islamin tärkein pyhä kirja, sisältää Muhammedin saamat
ilmestykset sekä uuden tulkinnan Raamatusta. Islamin mukaan Muhammed on
profeetoista viimeinen ja lopullinen, joten hänen saamansa ilmestykset ja
uusi tulkinta Raamatusta ovat sitovia. Islamilaisessa maailmassa Koraanista
ei tullut pelkästään ortodoksimuslimien korostama Jumalan ylimmäinen
johdatus, vaan nimenomaan jokaisen muslimin jokapäiväisen elämän tulkitsija
ja säätäjä vailla vertaa (vertaa Raamatun vähäinen merkitys länsimaissa).

Raamatun kertomusten uudelleen selittäminen tekee Koraanin perin
hämmentäväksi ja rehellisesti sanoen mitä ilmeisimmin
mielikuvitustuotteeksi. Esimerkiksi suurassa 38:20-24 Naatanin Daavidille
lausuma tuomio, kuningas Salomonin lainkäyttö sekä Luukkaan evankeliumin 15.
luvun kertomus kadonneesta lampaasta on sekoitettu täysin ja yhdistetty
yhdeksi kertomukseksi. Jeesuksen lupauksen koskien Pyhän Hengen
(parakletos) lähettämistä, joka opettaa kaikessa, Muhammed muutti
tarkoittavan häntä, ja islamin oppineet esittävät parakletoksen merkitsevän
periklitosta eli Ahmadia (siis Muhammedia, suura 61:6). Allahin
Aabrahamille antamat lupaukset eivät koske Iisakia vaan Ismaelia, joten
muslimit on Allahin luvattu kansa (suura 3:106 ja islamin perimätieto).
Kolminaisuus on muuttunut Jumalaksi, Jeesukseksi ja Mariaksi (suura 5:116),
mikä osoittaa Muhammedin ymmärtäneen perusteellisesti väärin Uutta
Testamenttia. Tällaista omien ajatusten, toiveitten ja kokemusten
sekoittumista Raamatun kertomuksiin Muhammed siirsi runsaasti Koraaniin
uutena "ilmestysvirtana".

Juutalaisten kanssa tapahtuneen välirikon jälkeen Muhammedin keskeinen
sanoma koskien juutalaisia oli selvä: Juutalaisten ikuinen kohtalo on olla
vainottuina, nöyryytettyinä ja kidutettuina sekä muslimien velvollisuus on
huolehtia siitä, että näin tapahtuu. Tapa, jolla Muhammed nöyryyttää ja
kiroaa juutalaiset, on mm. suurassa 2:61,62:
Tehän tunnette ne, jotka teidän joukostanne rikkoivat
sapattia
ja joille me sanomme: "Tulkaa halveksituiksi
apinoiksi!"
ja me teimme sen pelottavaksi esimerkiksi aikalaisille
ja jälkimaailmalle ja varoitukseksi uskoville
ja suurassa 5:65:
Sano: "Kerronko teille sellaisista, jotka ovat saaneet
tätäkin
pahemman palkan Jumalalta? Niistä, jotka Jumala kirosi
ja joihin hän vihastui ja teki muutamat heistä apinoiksi
ja sioiksi,
ja jotka palvelivat Taghutia. Näillä on huonoin asema
ja he ovat eksyneet kauimmaksi oikealta tieltä".
(Myös kristityt ovat islamin vihollisia, kuten käy ilmi mm. suurasta 5:16.)
Muslimit ottavat nämä Koraanin suurat täysin todesta. Tämän perusteella
osittain selittyy se hirvittävä juutalaisviha, mikä vallitsee muslimimaissa.


* * * *

Kristittyjen joukossa on fundamentalisteja, jotka pitäytyvät tiukasti
Raamatun opetukseen. Vastaavasti juutalaisten keskuudessa on
ortodoksijuutalaisia, jotka haluavat tiukasti pitäytyä Vanhaan
Testamenttiin. Sekä kristityt fundamentalistit että ortodoksijuutalaiset
ovat kuitenkin varsin pieniä vähemmistöjä. Muslimien keskuudessa asianlaita
on oleellisesti toisenlainen.

Yleinen käsitys länsimaissa on se, että vain mitättömän pieni vähemmistö
muslimeja on terroritekoihin valmiita radikaaleja ja että
fundamentalististen ortodoksimuslimien suhteellinen osuus muslimeista on
hyvin pieni. Nämä länsimaissa yleisesti vallitsevat käsitykset ovat
selvästi virheellisiä. Viime aikoina on mediassa esitetty runsaasti
taustatietoja, jotka tukevat tätä väittämää. Seuraavassa on muutamia
poimintoja mediatiedoista.

Imaamien moskeijojen rukoustilaisuudet ovat nykyään pääasiallisesti
poliittisten julisteiden näyttämöjä. Tähän on myös länsimaiden media
huolestuneena kiinnittänyt huomiota, koska imaamien ja muslimijohtajien
julistukset keskeisesti ohjaavat muslimiyhteisöjen asennoitumista ja
tietoisuutta (vertaa kirkkojen saarnat länsimaissa). Esimerkiksi Los
Angeles Timesin selvitys 3.11.2001 paljasti, että moskeijoissa ja muissakin
muslimien tilaisuuksissa lännessä muslimiväestölle esitetty julistus on
välillä terrorismia suosivaa ja maanpetokseen viittaavaa muslimiväestön
islamille uskollisena ilman muuta hyväksyessä julistuksen. Syksyllä 2001
Englannin pääministeri Tony Blairin pyrkiessä saamaan muslimimaailman
Yhdysvaltain taakse terrorisminvastaisessa taistelussa Lontoon pääimaami
tiukkasanaisesti huomautti, että Tony Blairin olisi syytä rajoittua
taivuttelemaan pelkästään Englannin muslimeja, koska siinä on tekemistä
kerrakseen (BBC World uutinen). Imaamin sanoma Blairille oli, että
muslimien ajatustapa ja suhtautuminen on sama riippumatta siitä
kulttuuriympäristöstä, jossa muslimit elävät.

Seurattaessa taivaskanavilta (CNN, BBC World, SKY NEWS, CNBC jne.)
haastatteluja terrorismin vastaisesta taistelusta ei voi olla huomaamatta
muslimien lähes täydellinen vaikeneminen puhumattakaan, että muslimijohtajat
ja immaamit tuomitsisivat muslimiterroristien teot. Mutta järkyttävin
havainto haastatteluissa on se, että käytännöllisesti katsoen kaikki
musliminuoret länsimaissa ja muslimimaissa näyttävät hyväksyvän terroriteot
Israelia vastaan ja myös Israelia suojelevaa Yhdysvaltoja vastaan.
Helmikuussa 2002 Arafatin ollessa Israelin painostamassa "kotiarestissa"
Arafat ilmaisi halukkuutensa tulla marttyyriksi muitten
palestiinalaisnuorten tavoin (CNN uutinen), mikä näyttää laajasti
kannustaneen ainakin arabimaiden musliminuoria asettumaan
marttyyriehdokkaiksi ("Pyri kuolemaan ja saavutat elämän"). Samansuuntaisia
esimerkkejä on runsaasti, joten on vaikea välttyä seuraavalta
johtopäätökseltä: Muslimifundamentalismi ei rajoitu vain
ortodoksimuslimeihin, vaan ulottuu muslimiväestön syviin riveihin.


* * * *

Islamilaisuuden mukaan islamin opetuksen levittäminen on Jumalan tahdon
täyttymys maailman kansojen keskuudessa. Mikään ei ole Allahin voiman
ulottumattomissa ja uskon levittäminen on Allahin valtasuuruuden
levittämistä. Länsimaissa islam huokuu itsevarmuutta ja muslimijohtajat
puheissaan usein vannovat Jumalan nimeen. Muzammil Siddiqi, entinen
Pohjois-Amerikan islamin yhteisön presidentti lausui ennen 11.9.2001
varaoituksen: "Tahdomme herättää Amerikan omantunnon. Amerikan täytyy
oppia, että pitäytymällä epäoikeudenmukaisuudessa Jumalan viha tulee sen
päälle ...Allah valvoo jokaista. ...Jos te jatkatte epäoikeudenmukaisuudessa
ja siedätte epäoikeudenmukaisuutta, Jumalan viha kohtaa teidät".
Epäoikeudenmukaisuus Siddiqin mukaan koskee tietysti Yhdysvaltain tukea
Israelille.

Islamin
näkökulmasta katsoen maailma jakaantuukin kahteen osaan, nimittäin
alistuneeseen osaan eli "rauhan taloon" (dar-al-salaam) ja toistaiseksi
antautumattomaan osaan eli "sodan taloon" (dar-al-harb). Koraani kehottaa
ryhtymään pyhään sotaan (jihad) kaikkia ei-uskovia vastaan tavoitteena umma
(=yksi Allahin tahtoon alistunut muslimiyhteisö).

Kehoitus pyhään sotaan ei ole mikään epämääräinen fraasi, sillä Koraanin
kehoitus pyhään sotaan on Allahin suora määräys:
Taistelkaa heitä vastaan niin kauan, ettei kiusausta
enää ole,
vaan Jumalan usko pääsee voimaan, ja jos he
pidättäytyvät taistelusta,
ei vihollisuutta ole, paitsi väärintekijöitä kohtaan
(suura 2:189)
ja
Taistelkaa niitä Kirjan ihmisiä vastaan, jotka eivät
usko Jumalaan
eivätkä viimeiseen päivään, eivätkä pidä kiellettynä
sitä, minkä
Jumala ja Hänen profeettansa ovat kieltäneet, eivätkä
ota uskonnokseen
totuuden uskontoa. . . . kristityt sanovat: "Messias
on Jumalan poika".
Näin he puhuvat kuin uskottomat ennen heitä. Jumala
kirotkoon heidät,
kuinka he valehtelevat (suura 9:29-30).
Pyhän sodan uhka on hyvin todellinen, sillä Allahin kehoitusta jokaisen
muslimin velvollisuus on noudattaa.


Ollessaan vähemmistönä Koraani neuvoo muslimeja lähestymään
islamin opetuksin ystävällisesti ja olemaan kärsivällisiä sekä kohtelemaan
"kirjan kansaa" jopa kunnioituksella tavoitteen ollessa kuitenkin
islamilaisuuden ylivalta "kirjan kansasta". Länsimaissa tätä rauhallista
islamin lähestymistä pidetään varsin harmittomana. Läntisen maailman
vapaassa ja suvaitsevassa elämänmuodossa (vertaa islamilainen maailma) islam
on hiljaa levinnyt selvästi nopeammin kuin mikään muu uskonto sillä
seurauksella, että länsimaissa on miltei yht'äkkiä alkanut ilmestyä
moskeijoita kaikille keskeisille paikoille. Esimerkiksi vuonna 1980
Isossa-Britanniassa oli noin 150 moskeijaa, mutta nyt niitä vähän yli 20
vuotta myöhemmin on ehkä yli 2000. Öljyn merkityksen lisääntyessä yhä
kasvavassa määrin islamilaiset maat ovat tulleet paljon rohkeammaiksi ja
röyhkeämmiksi uskonsa levittamisessä (huomaa esim. Yhdysvaltain
muslimijärjestöjen muslimiterroristijärjestöille toteuttamat
avustuskampanjat, jotka tulivat ilmi syksyllä 2001).

* * * *

Islam torjuu sionismin täysin ja juutalaisvaltion syntyminen arabimaiden
keskelle vuonna 1948 on islamin mukaan mahdottomuus. Tämä on seurausta
Allahin Koraanissa esittämästä lupauksesta juutalaisten ikuisesta
kirouksesta ja nöyryytyksestä. Nimittäin suurasta 4:55,56 voidaan lukea:
Nämä ovat niitä, jotka Jumala on kironnut
ja jonka Jumala kiroaa, sille ei löydä auttajaa.
Vai olisiko heillä osa valtakunnasta?
Siinä tapauksessa he eivät antaisi palaakaan siitä
ihmisille
ja suurasta 4:58,59 voidaan lukea:
Muutamat heistä uskovat siihen ja toiset kääntyvät pois
siitä
mutta helvetissä on riittämiin polttavaa tulta.
Niitä, jotka kieltävät meidän merkkimme,
me totisesti tulemme paistamaan tulessa,
ja niin usein kuin heidän nahkansa kypsyy,
me vaihdamme heille toisen nahan,
että saisivat maistaa rangaistusta.
Muslimien näkökannalta viesti on selvä, nimittäin Israelin valtion
perustaminen on islamin häpäisemistä ja nöyryytystä. Tätä nöyryytystä lisää
vielä se, että juutalaisvaltion pääkaupunki on Jerusalem, joka Mekan ja
Medinan jälkeen on islamin kolmanneksi pyhin paikka. Muslimien tehtävänä on
korjata islamia kohdannut nöyryytys. Jihad juutalaisvaltiota vastaan on
jokaisen muslimin velvollisuus. Juuri juutalaisvaltion olemassaolo on
tärkein syy muslimien juutalaisiin kohdistamalle suunnattomalle vihalle.


Aivan ilmeisesti mikään ei muuta muslimien kielteistä asennetta Israelin
valtiota kohtaan, sehän olisi Koraanin vastaista. Presidentti Clinton
esitelmöidessään tammikuussa vuonna 2002 totesi: "Palestiinalaiset saivat
95% vaatimistaan tavoitteista ... Ehkä Arafat ei halunnut olla attentaatin
kohteena". Kuten hyvin muistetaan, Clintonin johdolla käydyissä Arafatin ja
Israelin pääministeri Barakin välisissä rauhanneuvotteluissa Barak meni
myönnytyksissään palestiinalaisille aivan käsittämättömän pitkälle, jopa
niin pitkälle, että Barak oli valmis myöntymään 95%:iin Arafatin kaikista
vaatimuksista ja noin 96%:iin Arafatin aluevaatimuksista. Barak oli valmis
palestiinalaisvaltion perustamiseen Länsirannalle pääkaupunkina
Itä-Jerusalem. Myönnytykset Arafatille olivat aivan erikoisen suuret, mutta
siitä huolimatta Arafat ei hyväksynyt niitä. Sen sijaan Arafat pani alulle
intifadan, johon kuului lukuisa määrä itsemurhapommittajien terrori-iskuja
Israelissa.

Matti Suviolahti
professori



CHARACTERISTIC FEATURES OF ISLAM

Religion in the west, in general, is a solitary separate institution without
significant ties to politics, education, family policy, etc. Although
clearly the dominant religion, nonetheless, Christianity has minor
influence on western thinking and way of life, even in many matters
concerning ethics and morals. The reason, of course, is the secularization
which is one of the most typical traits of western culture.

Due to considerable insignificance of Christianity, it is difficult for many
living in the west to comprehend the following: In an Islamic society or
community Islam is a way of life that directs peoples´ feelings, thinking
and conduct in everything, from early on in the childhood through the whole
life. Where Islam prevails there can be no separation between various
manifestations of life and the dictates of Islam. The word "islam" means
"submission" and to a muslim submission to Islam must be made manifest in
everything ( Islam in government, law, education, family affairs, etc. ).

The importance of Islam in the shaping of a muslim´s mentality and
consciousness is almost unequalled, and the vast majority of muslims regard
their religion as an absolute authority and a divine guidance, willingly
submitting to it unconditionally. The mosques overseen by imams are not
merely places of worship but, in particular, they are also arenas for
political announcements ( often arenas for proclaiming hatred against the
USA and Israel ). As an example, by referring to Koran, the imams have for
decades proclaimed that the existence of the State of Israel is totally in
contradiction with the teachings of Islam, thereby, being a blasphemy of
Islam. As a profound humiliation of the muslims, it is a matter that must
be rectified by any means. It is no wonder then that all measures at
reaching a peaceful solution in the Middle East fail. "There exists no
State of Israel, so that agreements with Israel are nonbinding" declared
Arafat on a South African visit six days after he together with Rabin signed
Oslo Accord in Washington September 9th, 1993. Thereafter Arafat has many
times repeated the call for jihad against Israel, although, avoiding doing
so before western media.

In an endeavor to discover characteristic features of Islam, it is proper
first to examine briefly the birth history of Islam, which will yield a lot
of elucidating information. Then also many false notions regarding Islam
and persisting in the west will be set right. But, in particular, then it
will also become evident why the recent ecumenical effort of reconciling
Islam with Judaism and Christianity is utterly impossible.
* * * *

The Islam religion was born among the Arabs in the seventh century when an
illiterate man by the name of Muhammed began having visions. In these
visions Muhammed received "messages" while continuing in some kind of a
trance, during which there was occasional heavy sweating, even on a cold
day, with simultaneous foaming of the mouth. This points to an epilepsy or
catalepsy, which Muhammed seems to have been a subject from his early youth.
He claims to have received his revelations from angel Gabriel and also
straight from
Allah ( =God in Islam ). Muhammed´s revelations are in Islam`s holy book,
the Koran.

Muhammed´s first revelation was probably Koran´s surah 96:1-5 and it reads:
Proclaim! In the name of thy Lord and Cherisher who
created -
Created man, out of a mere clot of congealed blood
Proclaim! And thy Lord is Most Bountiful -
He who taught the use of the Pen
Taught man that which he knew not ....
It is rather obvious that this elocutionary delivery reads like a catharsis
of rhetorical fantasy.

From the outset Muhammed regarded himself as a Jewish prophet, announcing
the ultimate true revelation from Allah. By claiming to have the final
revelation or claiming to be "Seal of the Prophets" ( surah 33:40 ),
Muhammed thereof demanded that the Jews must abandon their religion and the
Old Testament and, instead, receive his complete revelation from Allah.
When the Jews refused there was a total breaking of relations. After both
the Jews and the Christians had rejected his revelation, Muhammed began to
alter the faith elements of the Jewish Old Testament and the Christian New
Testament.

The holy book of Islam, the Koran, contains Muhammed´s revelations,
including the new interpretation of the Bible. According to Islam, Muhammed
is the last and highest prophet. Consequently, his revelations and his new
interpretation of the Bible are conclusive. In all Islamic communities the
Koran did not only become the highest divine guidance of orthodox muslims
but, notably, every muslim´s everyday interpreter and ordainer without
parallel
( cf., the insignificance of the Bible in the west ).

The new interpretation of the Bible included in the Koran is utterly
baffling and renders the Koran most likely a product of fantasy. For
example, in surah 38:20-24 Nathan´s judgement of David, King Salomon´s
exercise of law, and Luke´s gospel chapter 15 regarding a lost sheep are all
mingled into one story. The promise by Jesus of Him sending the Holy Spirit
( Paracletos ) who will teach in everything, Muhammed changed the
title to mean Periclytos, applied to himself with reference to his own name
Muhammed ( i.e. praised, glorified ) of the same meaning as Ahmed, also one
of prophet´s names ( surah 61:6 ). Allah´s promises to Abraham are not
meant for Isaac but for Ishmael, consequently, the Muslims are the Allah´s
promised people ( surah 3:110 ). Trinity has been changed to mean Allah,
Jesus and Mary, the mother of Jesus ( surah 5:116 ), which indicates that
Muhammed had hardly any true understanding of the New Testament. To put it
plainly, concoctions of his own thoughts, wishes and experiences Muhammed
intermingled with numerous Bible stories using very eloquent rhetoric, all
channelled into the Koran as a new "flux of divine revelation".

After the breaking of relations with the Jews, Muhammed´s central message
concerning the Jews was unmistakable: The eternal fate of Jews was to be
persecuted, humiliated and tortured, the duty of every Muslim being to see
to it that so happens. The manner in which Muhammed humiliates and curses
the Jews is found, among others, in surah 2:65,66:
And well ye knew those amongst you
Who transgressed in the matter of Sabbath;
We said to them: Be ye apes, despised and rejected.
So we made it an example to their own time
and to their posterity, and a lesson to those who
fear Allah.
And surah 5:60-64:
Say: "Shall I point out to you something much worse
Than this, ( as judged ) by the treatment it
received
From Allah? Those who incurred the curse of Allah
And His wrath, those of whom some He transformed
into apes and swine
Those who worshipped Evil - these are ( many times )
worse
In rank, and far more astray from the even
Path!".......
We have placed enmity and hatred till the Day of
Judgement.
( Also the Christians are enemies of Islam as may be read in surah 5:14 ).
The Muslims heed these surahs of the Koran in total earnest. This explains
in part the terrible hatred of Jews that prevails in Islamic countries.
* * * *

In Christian denominations there are fundamentalists who adhere closely to
the teachings of the Bible. Likewise, among the Jews there are orthodox
Jews who closely want to observe the Old Testament precepts. Both the
Christian fundamentalists and the orthodox Jews are small minorities. Among
the Muslims the situation is altogether different.

The general belief in the west is that a small minority of Muslims are
radical and ready to carry out acts of terror, and that the proportion of
fundamentalistic orthodox Muslims among the whole Muslim population is very
small. Lately a vast amount of background information has appeared in the
media to indicate that there is no credence to this belief. In the
following are several excerpts of information from media quite clearly
suggesting to the contrary of the general belief.

The mosques overseen by imams are frequently arenas for political
announcements. The media in the west has with increasing concern taken
notice of this fact, because the defiant announcements of imams and Muslim
leaders, in essence, are trendgivers for attitudes and consciousness adopted
by Muslims ( cf., the trivial sermons in Christian churches ). For example,
a report by Los Angeles Times on November 3rd, 2001, disclosed that in
mosque gatherings and also in other Muslim meetings in the west the
announcements to the Muslim population frequently favor terrorism and even
border on treason, the Muslim population true to Islam endorsing the
messages unreservedly. In the autumn of 2001 the Prime Minister of England
Tony Blair strived to get the backing of the world Muslim population for the
United States antiterror campaign, only to be told by the London imam in
stern words that Tony Blair should confine himself to persuading the English
Muslims, because there he already has plenty to deal with ( BBC World news
report ). The implication was that Muslim thinking and attitude was the
same regardless of the culture they may be living in.

When analyzing interviews and reports on the fight against terrorism that
are proadcast on various satellite stations ( CNN, BBC World, Sky News,
CNBC, etc. ), one cannot avoid noticing the near complete reticence of
Muslims, to say nothing of the fact that imams and Muslim leaders hardly
ever condemn the acts of terror perpetrated by Muslims. But the most
troubling observation in the interviews is that practically all of the
Muslim youth in the west and Islamic countries seem to accept the acts of
terror against Israel, and also against the USA for siding with Israel. In
February of 2002, while in Israel induced incarceration, Arafat expressed
his wish of becoming a martyr alonside with other Palestinian youths ( CNN
news report ), which seems to have greatly spurred Arab Muslim youths to
seek candidacy for a martyr ( "endeavor after death, accomplish life" ).

There are many other examples on similar attitude of the Muslim population
which give a reason for making the following conclusion: The Muslim
fundamentalism is not confined only to orthodox Muslims, but it extends to
the rank and file of Muslim population.
* * * *

According to Islam, the propagation of Islam religion is the fulfillment of
Allah´s will among nations. Nothing is unaccomplishable for Allah and the
dissemination of Islam religion is the very exhibition of Allah`s power. In
the west Islam is defiant and exudes selfconfidence, the Muslim leaders
often pledging in the name of Allah. Muzammil Siddiqi, a former President
of the Islamic Society of North America, in a fiery speech before the
tragedy of 9/11 2001 announced a warning: "We want to reawaken the
conscience of America. America has to learn that. Because if you remain on
the side of injustice, the wrath of God will come. .... Allah is watching
everyone. God is watching everyone. If you continue doing injustice, and
tolerating injustice, the wrath of God will come. ...". By "injustice
"Siddiqi meant the siding of USA with Israel.

From Islam´s perspective, the world is divided into two parts, namely, the
submitting one or
"the house of peace" ( dar-al-salaam ) and, for the time being, the
nonsurrendering one or "the house of war" ( dar-al-harb ). The Koran
exhorts the believers to engage in jihad against all non-believers, the goal
being umma ( = one Muslim community submitting to Allah ).

The call to jihad is no ambiguous phrase, because the call to jihad in Koran
is a direct order from Allah:
And fight them on until there is no more
Tumult or oppression, and there prevail
Justice and faith in Allah .....( surah 2:193 )
and
Fight those who believe not in Allah nor the Last Day
Nor hold that forbidden which hath been forbidden
By Allah and His Messenger, nor acknowledge the Religion
Of Truth, from among the People of the Book,
Until they pay the Jizyah (=compensation) with willing
submission,
And feel themselves subdued. The Jews call Uzayrason
Of God, and the Christians call Christ the Son of God.
That is a saying from their mouth; ( In this ) they but
imitate
What the Unbelievers of old used to say. Allah`s curse
Be on them: how they are deluded away from the Truth! (
surah 9:29-30 )
The threat of jihad is very real, because it is a solemn duty of every
Muslim to obey Allah´s every exhortation.

While in minority, the Koran advices Muslims to demean themselves, and in
the dissimina-
tion of Islam to approach the "People of the Book" in a friendly manner and
with patience, as well as, to treat the "People of the Book" even with
respect and honor. Let there be not any misunderstanding, though. The
final goal is the supremacy of Islam over the "People of the Book". In the
west this peaceable Muslim approach is regarded as rather innocuous. In the
free and tolerant western life style ( cf., an Islamic society ) Islam
religion has quietly spread very much faster than any other religion,
resulting in almost sudden appearance of mosques in all major areas. For
example, in 1980 there were 150 mosques in Great Britain, now about 20 years
later the number being perhaps over 2000. While the importance of oil keeps
growing ever increasingly, the Islamic countries have become all the more
defiant and arrogant in disseminating their faith ( notice, for instance,
the Holy Land Muslim charity campaigns in the USA for the funding Muslim
terrorist organizations, exposed in the Autumn of 2001 ).

Islam totally denounces Zionism, and the founding of the Jewish State amidst
the many Arab countries in 1948 is an impossibility according to Islam.
This is the consequence of Allah in the Koran promising an eternal curse and
humiliation for the Jews. Namely, in surah 4:52,53 it reads:
They are ( men ) whom Allah has cursed.
And those whom Allah hath cursed thou wilt find,
Have no one to help. Have they a share
In dominion or power? Behold they give not a farthing
To their fellow-men?
and in surah 4:55,56:
Some of them believed, and some of them averted
Their faces from him; and enough is Hell for a burning
fire.
Those who reject our Signs, we shall soon
Cast into the Fire; As often as their skins
Are roasted through, we shall change them
For fresh skins, that they may taste
The Penalty: for Allah is Exalted in Power, Wise.
From the Islam perspective the message is clear, namely, the founding of the
State of Israel is blasphemy and an utter humiliation of Islam. The
humiliation is compounded by the fact that Jerusalem is the capital of the
Jewish State, Jerusalem being the third holiest place of Islam after Mecca
and Medina. The obligation of every Muslim is to rectify this humiliation.
As a consequence, jihad against the Jewish State is a solemn duty of every
Muslim. In fact, the existence of Israel is the main reason for the
terrible hatred of Jews in Islamic countries.

It is quite obvious that nothing changes the repudiating attitude of Muslims
toward the State of Israel. Such would be contradictory to the teachings of
the Koran. When speaking at the University of Judaism in January of 2002
President Clinton said: "The Palestinians got 95 percent of what they
wanted ....Perhaps Arafat didn`t want to be target of assassination". It is
a well known fact that, in brokering peace between Israelis and
Palestinians, Clinton was able to persuade Israel´s Prime Minister Barak to
make concessions to Arafat of such appreciable magnitude that would have
included Barak conceding to 95 % of Arafat´s demands and to
96 % of Arafat´s territorial demands. Barak was ready for the founding of a
Palestinian State on the West Bank with East-Jerusalem as its capital. Even
though the concessions to Arafat were extraordinarily great, still Arafat
was not satisfied. Instead, Arafat voiced a call to jihad which resulted in
numerous suicide bombings and other acts of terror in Israel.


Matti Suviolahti
professor

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä