vasten lähes kaikkien työntekijöitten tahtoa toimistoja ym. laitoksia ympäri Suomea,jo vastustus kertoo ettei kukaan halua minnekkään korpeen keskelle ei mitään. Jos ihminen on kerran päässyt sieltä ahdistavasta vanhoillisuudesta pois ei hän sinne enää halua.
miksi hajasijoittaa
maalainen
6203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hajoita ja hallitse politiikkaa, joka johtaa Suomen kahtiajakautumiseen.
Esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen sijoittaminen aikoinaan Mikkeliin, Joensuuhun, Kuopioon, Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään ja missä niitä muualla onkaan, on saanut aikaan, että noiden kaupunkien lähiympäristöissäkin eletään mukavammin kuin muiden saman kokoisten kaupunkien lähiympäristöissä.
Nykyisin, kun tieto kulkee reaaliajassa laajakaistaa pitkin eikä enää tarvita hevoskuriireja ja majataloverkostoja kuljettamaan keisarin määräyksiä hallintoviranomaisille, on melko luontevaa sijoittaa virastoja kokonaisuuden kannalta järkevällä tavalla, mikä ei ole se, että virastot sijaitsisivat yhdessä ja samassa kaupungissa.
Nimenomaan julkisten laitosten hajasijoittaminen on järkevä, koska se ei juurikaan lisää veronmaksajan kustannuksia, mutta säästää paljon työttömyys- ja sosiaalimenoja, kun muutama kriittisillä rajoilla kituva pikkukaupunki saadaan elpymään uuden toiminnan kautta.
Ehkäpä hajasijoittaminen panee vauhtia myös infrastruktuurin rakentamiseen, jolloin koko kansa saa paremmat tietoliikenne, maantie- ja rautatieyhteydet sen seurauksena, että myös hajautettu hallinto niitä tarvitsee.
Yliopistojen sijoittaminen pienempiin kaupunekihin on toiminut jotenkuten välttävästi. Mitään tiedemaailman suuri innovaatiokeitaita niistä ei ole tullut, mutta kohtalaisesti onnistuttu. Ehkä parhaiten Oulussa, johon on vetoa muistakin syistä.
Muutoin sinulla on virastojen toiminnasta täysin vääristynyt kuva. Laajakaistayhteydet eivät ole tuoneet virastojen kannalta tiedonvälitykseen mitään olennaista hyötyä virastojen keskinäisissä yhteyksissä. Kyllä posti on kulkenut aiemminkin varsin nopeasti, puhelimet toimineet ja fakseilla on voitu lähettää tekstejä. Sähköpostiyhteydet ovat tehneet tästä tietoliikenteestä vielä joustavampaa. Mutta virkamiehet eivät toimi edelleenkän missään pussissa, vaikka olisi minkälaiset yhteydet. Jos näin olisi, jokaselle halukkaalle voitasiin antaa mahdollisuus työskennellä kotonaan ja asua missä lystää.
Kyse on virastojen ja niiden virkamiesten keskinäisestä kokoustyyppisestä yhteydenpidosta. Kun kahta useampi henkilö keskustelee samanaikaisesti jostain asiasta, on edelleen havaittu melko välttämättömäksi, että tämä tapahtuu samassa fyysisessä tilassa samanaikaisesti niin, että päällepuhuminenkin on mahdollista. Näitä kokouksia on päivittäin ja useita. Kokouksessa ovat edustettuina tavallisesti useamman viraston edustajat. On myös paljon kokouksia, joissa on mukana edustajia yksityssektoriltakin. Virastojen hajasijoittaminen merkitsisi matkustuspäivien radikaalia kasvua. Yksi työpäivä hukkautuisi aina väkisinkin matkusteluun, kun tultaisiin parin tunnin kokouksiiin. Varsinkin virastojen johdolla on tällaisia tilaisuuksia päivittäin. On aivan kiistattomia logistisia etuja, kun kokouksiin ja neuvotteuluihin osallistuvat tahot ovat toisistaan kävelymatkan päässä. Kun hajasijoitetaan, pitäisi siirtää samalla kertaa sitten mieluummin koko sektori jonnekin muualle. Hajasijoittaminen voisi olla luonteva aloittaa maa- ja etsätaloushallinnosta. Eiköhän sieltä ensihätään löytyisi jokunen tuhat sijoitettavaa. Ja vielä pääosin sellaisia, joilla on perstuntumaa periferiassa elämiseen.
Ilmeisesti hajasijoittamisen hyöty löytyy jostain ääripäiden välistä?
Virastojen hajasijoittaminen on joka tapauksessa mielekkäämpää kuin yrittää hajasijoittaa yrityksiä maksamalla niiden omistajille muiden yrittäjien ja veronmaksajan ansaitsemaa rahaa, kun näyttää siltä, että rahaa pitäisi jakaa ikuisesti, sillä tukien maksatuksen loppuessa tuetut yritykset näyttävät muuttavan Kiinaan.
Tiedemaailmassa ei ole koskaan seurannut mitään hyvää, jos kaikki on keskitetty saman katon alle.
Niin tai onhan tietysti proffille seurannut paljonkin, mutta tieteen kannalta kehitys taantuu, jos tutkimus, teorioiden varmennus ja kokeet tehdään samojen henkilöiden toimesta.
Ne taitaakin olla jo kaikki ahdistavat vanhoilliset ihmiset siellä kaupungeissa.