Keskustelu eettisistä kysymyksistä saattaa tällä areenalla tuntua hieman epämääräiseltä, mutta jos siihen liitetään täällä niin ahkerasti käsitellyt kannanotot Israelin ja palestiinalaisten väliseen skismaan, tulee aihe lähemmäksi itse kutakin lukijaa.
Ratkaisematon ongelmahan on, mistä tulevat sisimpäämme hyvän tekemisen ja pahan tekemisen halut.
Kuuluisa, osittain todellisuuteen perustuva kertomus Kasper-pojasta, jonka kanssa paikallinen kuningas leikki julmaa kokeiluleikkiään, valaisee osittain asiaa.
Kuningashan halusi osoittaa, ettei mikään arvokasvatus tee ihmisestä hyvää tai pahaa, vaan vapaasti ilman sääntöjä kasvava ihminen tekee luontaisesti oikeat valinnat.
Koe epäonnistui surkeasti, koska Kasperista tuli kasvattamattomana kuvottava peto, joka olisi halutessaan voinut tappaa vaikka ensimmäisen vastaantulleen ihmisen.
Olenko väärässä, kun väitän, että meillä kaikilla kasvatetuilla ihmisillä on taju oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta?
Sanotaan, että sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Suun puheet taas johtavat usein puheitten mukaisiin tekoihin, tai ainakin valmius tehdä puheittensa mukaisia tekoja on olemassa.
Kun lukee täällä tekstejä, joissa luetaan tuomioita tai loukataan tieten tahtoen kanssakirjoittajien oletettua henkilöhahmoa, voisi kirjoittaja pohtia, mitkä ovat hänen sanojensa motiivit ja mikä on niiden lähde.
Jos mennään eettisten kysymysten alueella niin pitkälle, että kuvitellaan hyvien ajatusten ja sanojen ja tekojen lähteeksi joku persoonallinen Rakkaus, jopa täydellinen Hyvä, niin onko Hänen vastavoimansa silloin persoonallinen Viha, jopa täydellinen Paha?
Silloinhan meistä jokainen noudattaa joko enemmän tai vähemmän jommankumman voimanlähteen tahtoa.
Me teemme "Isäntämme" tahdosta hyvää tai pahaa.
Koska emme ole täydellisiä, on meissä molemmat ominaisuudet sekaisin, mutta väitän edelleen, että meillä on TAHTO totella enemmän toista kuin toista.
Kun näitä taustoja vasten asettaa täällä olevat kirjoitukset vaikkapa juutalaiskysymyksestä tai Israelin olemassaolosta, on aika kysyä lukijoilta, kumpaa voimanlähdettä ajatuksillaan mainostaa, Hyvää vai Pahaa?
Mistä kertoo se, että juutalaisvastaiset kirjoittajat ovat usein myös aggressiivisia ja kanssakirjoittajiaan rasistisempia?
Qualis rex talis grex. Millainen isäntä, sellainen renki.
Kummalle isännälle lukija haluaa palvelunsa antaa?
Uskallatko punnita sisäisen minäsi?
Ratkaisematon ongelmahan on, mistä tulevat sisimpäämme hyvän tekemisen ja pahan tekemisen halut.
Kuuluisa, osittain todellisuuteen perustuva kertomus Kasper-pojasta, jonka kanssa paikallinen kuningas leikki julmaa kokeiluleikkiään, valaisee osittain asiaa.
Kuningashan halusi osoittaa, ettei mikään arvokasvatus tee ihmisestä hyvää tai pahaa, vaan vapaasti ilman sääntöjä kasvava ihminen tekee luontaisesti oikeat valinnat.
Koe epäonnistui surkeasti, koska Kasperista tuli kasvattamattomana kuvottava peto, joka olisi halutessaan voinut tappaa vaikka ensimmäisen vastaantulleen ihmisen.
Olenko väärässä, kun väitän, että meillä kaikilla kasvatetuilla ihmisillä on taju oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta?
Sanotaan, että sydämen kyllyydestä suu puhuu.
Suun puheet taas johtavat usein puheitten mukaisiin tekoihin, tai ainakin valmius tehdä puheittensa mukaisia tekoja on olemassa.
Kun lukee täällä tekstejä, joissa luetaan tuomioita tai loukataan tieten tahtoen kanssakirjoittajien oletettua henkilöhahmoa, voisi kirjoittaja pohtia, mitkä ovat hänen sanojensa motiivit ja mikä on niiden lähde.
Jos mennään eettisten kysymysten alueella niin pitkälle, että kuvitellaan hyvien ajatusten ja sanojen ja tekojen lähteeksi joku persoonallinen Rakkaus, jopa täydellinen Hyvä, niin onko Hänen vastavoimansa silloin persoonallinen Viha, jopa täydellinen Paha?
Silloinhan meistä jokainen noudattaa joko enemmän tai vähemmän jommankumman voimanlähteen tahtoa.
Me teemme "Isäntämme" tahdosta hyvää tai pahaa.
Koska emme ole täydellisiä, on meissä molemmat ominaisuudet sekaisin, mutta väitän edelleen, että meillä on TAHTO totella enemmän toista kuin toista.
Kun näitä taustoja vasten asettaa täällä olevat kirjoitukset vaikkapa juutalaiskysymyksestä tai Israelin olemassaolosta, on aika kysyä lukijoilta, kumpaa voimanlähdettä ajatuksillaan mainostaa, Hyvää vai Pahaa?
Mistä kertoo se, että juutalaisvastaiset kirjoittajat ovat usein myös aggressiivisia ja kanssakirjoittajiaan rasistisempia?
Qualis rex talis grex. Millainen isäntä, sellainen renki.
Kummalle isännälle lukija haluaa palvelunsa antaa?
Uskallatko punnita sisäisen minäsi?
Vastaukset 66
Vanhimmat
Israel on Hyvä.
Palestiina on Paha.
Israelin tappotyöt ovat Hyvän tappotöitä. Palestiinan tappotyöt ovat Pahan tappotöitä. Juutalainen ja juutalaisia myötäilevä on Jumalan ja Oikeuden puolella.
Palestiinalainen ja palestiinalaisia myötäilevä on Perkeleen ja Pahan puolella.
Usko on Hyvä (tietenkin juut./krist.)
Järki on Paha.(realismi ei käy uskontoon)
Listaa voi tietenkin jatkaa pitkälle.
Tärkeintä kuitenkin on, ettei yritä miettiä maailmaa ja sen ongelmiin järjellisiä ja inhimillisiä ratkaisuja, sillä murhiin asti ehtymätön ja leppymätön on uskovaisen viha, joka kohtaa epäilijää. Jos et usko ja palvo,et voi pelastua. Toivottavasti Jumala kerran tänne tullessaan aloittaisi listimällä nämä miekkalähetyksen verenhimoiset, asiansa imelään
kaapuun verhoilevat perkeleet ensimmäisenä.
Kirjoituksellasi todistit vain itse olevasi ahdasmielinen mustavalkoisen kyynisen maailmankäsityksen omaava henkilö. Itse asiassa ateismin, lähinnä tietysti kommunismin, puolestahan 1900-luvulla tapettiin noin 100 miljoonaa ihmistä. Stalinin Neuvostoliitto oli hyvä esimerkki ateistisesta hirmuvallasta jossa kansalaisella ei ollut minkäänlaisia oikeuksia eikä turvaa hallitsijoiden mielivallalta. Uskonto tai sen puuttuminen ei ole sinänsä mikään merkki moraalista.
Mitä lähi-idän kriisiin tulee niin sen ratkaisu ei lähde akselilta hyvä vastaan paha vaan maailmanpolitiikan realiteeteista. Kun Suomi ja suomalaiset eivät ole millään tavalla kriisin osapuolia niin meillä pitäisi olla kykyä tasapuolisuuteen. Täällä voidaan tuomita mikä tahansa osapuoli tai saarnata rotuvihaa ja uskonnollista kiihkoa. Vihan kylväminen on lähinnä osoitus esittäjänsä henkisestä tilasta. Mitään järjellistä kuvaa lähi-idän tilanteesta tai sen ratkaisusta ei vihan kautta synny. Ymmärrän sen että väkivalta alueella herättää voimakkaita tunteita semminkin kun sitä näytetään jatkuvasti televisiossa. Asiat eivät vaan ole mustavalkoisia eikä lähi-idän tarinassa ole selviä konnia ja sankareita. Ikävä todeta mutta ratkaisua kyseiselle konfliktille ei ole näköpiirissä huusimme sitten täällä hurraata mille osapuolelle tahansa.
millekään diktatuurille oli se sitten millainen tahansa. Älä viitsi Tom edes yrittää leipoa minusta kommunistidiktatuurien puolustajaa, ateistin ei tarvitse olla jonkun tietyn poliittisen opin kannattaja.
Mitä edellä kirjoitin, oli selvennystä avaukseen, ei muuta.
Nämä uskoonsa höyrähtäneet sekopäät hyväksyvät
jatkuvan tappamisen lähi-idässä osana Jumalan suurta suunnitelmaa. Rauha alueella veisi "Toista Tulemista" ja "Viimeistä Tuomiota" kauemmaksi, mikä ei ole toivottavaa. Uskovat toimivansa vielä Jumalan käsikassarana ihmisiä tappaessaan. Pääsevätpä vielä taivaaseenkin.
Oikaisen pahimpia töksähdyksiäsi:
Israel ei ole yksistään paha eikä hyvä, kuten et sinäkään.
Palestiinalaiset eivät ole yksistään hyviä eivätkä pahoja, kuten en minäkään.
Me ihmiset, jotka muodostamme kansoja tai heimoja, valitsemme arvopohjamme mukaan toiminnan joko Hyvän tai Pahan suuntaan.
Tappotyö ei voi koskaan olla hyvä, koska se rikkoo yhtä kaikissa arvojärjestelmissä yhteistä tabua, eli toisen ihmisen tappamisen kieltoa.
Päätyminen toisen ihmisen surmaamiseen on aina ihmisen henkilökohtaisen arvojärjestelmän kriisin osoitus, joka ääritilanteissakin suoritettuna (itsepuolustus yms.)aiheuttaa tekijälleen, hänen egolleen vakavan haavan.
Sinä nimesit persoonalliseksi Hyväksi Jumalan ja persoonalliseksi Pahaksi Perkeleen.
Tunnistat siis sisimmässäsi heidät todellisuudeksi.
Maailmassa tapahtuvat asiat, siis ihmisten aikaansaamat, todistavat, kumpaa Henkeä ihmiskunta nykyisin enemmän kuuntelee.
Mistä kumpuavat köyhyys, kulkutaudit, väkivalta, HIV/Aids, sodat, huumeet, rikollisuus ja käsittämättömän julmat veriteot ja väkivaltaisuus?
Vain täysin eksyssissä oleva sielu syyttää Jumalaa näistä ilmiöistä.
Ihminen toteuttaa teoissaan "Isäntänsä" tahtoa.
Kummasta isännästä em.surulliset asiat todistavat?
Usko on hyvä, kuten toteat, jos sen seuraukset ovat hyvät.
Järki ei riitele uskon kanssa, joten järkikin on hyvä.
Itsekin olen akateemisen viran haltijana johtavassa asemassa, mutta uskoni Jumalaan ei riitele järkeäni vastaan, koska usko ja järki liikkuvat henkisyyden eri tasoilla.
Olet kohdannut omituisia uskovia, jos olet päätynyt havaintoon, että uskova ihminen voisi tahdonalaisesti vihata vaikkapa epäilijää, jopa murhaamiseen asti!
Sellaisen vihan vallassa oleva ihminen ei ainakaan minun järkeni mukaan voi olla aidosti Jumalaan uskova yksilö.
Jumala pyytää meiltä Häneen uskovilta rakkauden tekoja, ei vihan tekoja.
Siinä olet oikeassa, kun toteat:"Jos et usko ja palvo, et voi pelastua."
Noin toteaa Raamattukin, ja sitä Jumalaan uskova kyllä pitää totena. Johonkin lähteeseen täytyy uskonnon perustua, ja yleisen ilmoituksen lisäksi kristinuskon ydinsanoma, rakkauden sanoma, löytyy Raamatusta.
Oman vihasi ilmentymä on toivomuksesi, että Jumala aloittaisi tänne tulonsa "listimällä nämä miekkalähetyksen verenhimoiset jne..."
Kyllä me ihmiset huolehdimme listimisestä sekä menneisyydessä että nykyisyydessä ja vielä tulevaisuudessakin riittävän tehokkaasti Pahan tahdon mukaisesti; ei siihen tehtävään Jumala tunne halua.
Hän tulee Pojassaan tuomaan tänne aikanaan pysyvän rauhan, meidän suorittamien teholistimisten jälkeen!
"Make Love, not war!"
"Kun Suomi ja suomalaiset eivät ole millään tavalla kriisin osapuolia niin meillä pitäisi olla kykyä tasapuolisuuteen"
Vain juutalaiset ja palestiinalaiset voivat olla tasapuolisia? Siinähän molemmat ovat osoittaneet loistavansa?
Joo. Kommunismi ja monet uskonnot ovat aatteita. Niille ominaista on, että joissain kysymyksissä uskotaan aatteeseen ennenkuin omaan terveeseen järkeen. Kuten G.oldmanin kirjoituksessakin tuli ilmi, niin ilman minkään aatteen vaikutusta ihmisestä ei välttämättä tule edes yhteiskuntakelpoista. Sehän on ihastuttavan paradoksaalista.
Ihmisen perusviettihän on luultavasti kuitenkin melko puhtaan hedonistinen. Jotta kaikki voisivat kuitenkin asua samalla planeetalla on oltava yhteisiä pelisääntöjä. Valitettavasti kukaan ei ole osannut tehdä täydellisiä sääntöjä, joten erilaiset normistot ja arvomaailmat taistelevat elintilasta.
Ehkä yksittäinen ihminen olisi vahvimmilla jos hän kuuntelee mahdollisimman monen maailmankatsomuksen perustelut ja valitsee aina tilanteen mukaan omansa. Sitten kun annettaisiin muiden pitää omat näkemyksensä niin olis se hienoa. Jos maailmankatsomukset eivät sotisi, niin voitaisiin näin tehdä ja erimielisyydet välttää oppimalla ymmärtämään muita maailmankatsomuksia.
Valitettavasti nykyään mentaliteetti on "Minun valitsemani uskonto/yhteiskuntajärjestys hyvä. Muut tulee tappaa". Kun Goldis näihin kirjoituksiin aina kaipaa suoraa linkkiä Israeliin, niin siellä molemmat syyllistyvät juurkin tähän mentaliteettiin.
Hitleri uskoi olevansa [kristillisen] jumalan asialla, kuten Bushkin.
http://www.bushflash.com/faith.html
Miten ihmeessä sinä voit nostaa raamatullisen jumalan kaiken absoluuttisen hyvän lähteeksi? Juuri ko. jumalahan lahtaa itse ja käskee muiden (varsinkin juutalaiset) lahtaamaan kanssa ihmisiä mielin määrin.
Myös se tosiasia, että ristinusko perustuu murhaan jota muistellaan kannibalismisilla menoilla harva se viikonloppu asettaa tuon sinun asennoitumisen omituiseen valoon.
Hyvä ja Paha ei ole noin yksioikoinen mitä sinä esität. Kaikkihan riippuu aina siitä miltä puolelta katsellaan. Se joka voittaa sodan on hyvä ja kirjoittaa historian, ja tekee poikkeuksetta häviäjästä pahan.
Poimit ja kääntelet itsesi ja muitten tekstit aina oppiisi sopivaksi. Ehkä itse uskot selityksiisi. Käy joskus tutustumassa puheenvuoroihin tuolla uskontojen uhrit -palstalla.
Saatat löytää tyypillisen uhrin itsestäsi. Lähi-idän toisen osapuolen murhatöitten puolustelun jatkuessa on todennäköistä että kuulut tähän huono-onniseen sakkiin. Siitä on kuitenkin mahdollisuus herätä.
Hitler oli Jumalasta yhtä kaukana kuin Stalinkin.
He olivat varoittavia esimerkkejä sellaisista ihmisistä, joista Vapahtajamme jo aikoinaan puhui sanoessaan:" Voi teitä, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia:ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!"
Jumala on absoluuttinen Hyvä, ilman Hänen armoaan en minä etkä sinä voisi koskaan päästä iankaikkisuuteen. Eikö siinä jo ole hyvyyttä tarpeeksi, kun Hän tällaisia roskia rakastaa?
Jumala ei ole koskaan "lahdannut" itse eikä enää käske edes Israelia lahtaamaan ihmisiä "mielin määrin". Sen sijaan me muut kansat olemme varsin hyvin huolehtineet sekä juutalaisten että toistemmekin lahtaamisesta. Turha meidän pahuudesta on Jumalaa syyttää, itsehän saamme vapaasti valita, kumpaa "Isäntää" tottelemme, Hyvää vai Pahaa;- niin sinäkin valitset.
Se "kannibalistinen meno" on kristittyjen kaikkialla maailmassa noudattama Pyhä ateria, jossa muistellaan, miten äärimmäiseen uhraukseen Jumala suostui meidän pakanaparkojen pelastamiseksi.
Tuota sovitusuhria ja sen muistoateriaa Paha inhoaa ja vihaa, koska tuo sakramentti liittää siihen uskovien ihmisten sielut kuolemattomien joukkoon, johon Pahalla ja hänen kannattajajoukoillaan ei ole ikinä pääsyä.
Sinä itse näet asiat yksioikoisina. Kaikki todella riippuukin siitä, miltä puolelta katsellaan- hyvän vai pahan puolelta...
Ihmisen sisäinen ääni kyllä sanoo, milloin teet oikein tai väärin, ellet ole täysin paaduttanut omantuntosi ääntä sydämessäsi.
Lyö äitiäsi, jos hän vielä elää, ja kysy sitten itseltäsi, teitkö oikein vai väärin.
Jumala vastaa sinulle, vaikka et Häneen vielä uskoisikaan...
Sota ei ole koskaan hyvä tai paha, se on AINA paha!
Minä kyllä lähtisin arvostamaan aatteita ja henkilöitä, miksei johtajiakin, jotka kykenevät hyväksymään muitakin mielipiteitä kuin omansa.
Todellisuudessa suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus vaativat kuitenkin aika vahvaa persoonallisuutta. On paljon helpompi lähteä epämääräisten aatteiden ja lahkojen mukaan jotka lupaavat kaikenkattavan maailmanselityksen, ratkaisut kaikkiin ongelmiin ja kaupanpäälle pelastuksen. Tällaiset aatteet vastaavasti edellyttävät seuraajaltaan kyynistä opportunismia ja silmien sulkemista omien aatetoverien suorittamilta kauheuksilta. Väkivalta luo lisää väkivaltaa, ei onnellisten yhteiskuntaa.
On tuskallista havaita että yhtä teoriaa ja totuutta maailman vääryyksistä ja niiden ratkaisuista ei ole olemassa. On vaarallista harhaa kuvitellakaan moista. Elämä on monimuotoinen ja osin kartoittamattomat inhimilliset ja kultturelliset, miksei taloudellisetkin, tekijät ohjaavat sitä meistä riippumatta. Media kykenee antamaan vain hyvin pelkistetyn ja osin toimittajien asenteisiin sidotun kuvan konflikteista.
Fanaattisuus ja vihan kylväminen eivät koskaan ole tuoneet rauhaa ja ihmisoikeuksia. Niistä on luovuttava samalla ymmärtäen inhimillisen elämän rikkinäisyyden ja vajaavaisuuden sekä sen ettei ylivoimaiseen osaan maailman ongelmista ole löydettävissä ratkaisua.
Oma mottoni on, ettei kannata murehtia asioita joihin ei kykene vaikuttamaan. Toisaalta hyväksyn täyden vastuun itsestäni ja lähipiiristäni. Tämä ei tarkoita sitä etten voisi ottaa moraalista kantaa ja toimia hyvien asioiden puolesta. Rajattomuus kuitenkin johtaa vain persoonallisuuden hajautumiseen.
Ei se ole minun oppini, vaan minä olen vain vastaanottanut itselleni sen uskon, mitä meille on tarjottu jo n.2000 vuotta.
Uskonnon nimissä on tehty hirvittävää vääryyttä (ristiretket, konkistadorit, harhaopit, noitavainot jne.), mutta aina ne ovat johtuneet pahuuden vaikutuksesta meihin ihmisiin.
Jos me tutkistelemme asioita rakkauden mitta-asteikolla, ei tuollaisia asioita olisi koskaan päässyt tapahtumaan, mutta kun ihminen on luonnostaan itsekäs ja vihaan taipuvainen (etkö sinäkin?), hän sortuu yksilönä ja kansoinakin (vrt.natsismi) kauhistuttaviin tekoihin.
Olen kyllä uhri, myönnän sen: olen uhrannut itsekkyyteni ja syntisyyteni Golgatan ainutkertaisen Sovittajan päälle, ja näin vapautunut syyllisyydestäni Jumalan edessä.
Miten sinä aiot, hyvä(?)ateistiystäväni, sovittaa itsesi?
Vai elätkö unessa?
Siitäkin on kuitenkin mahdollisuus herätä!
Se kapea polku on vaikea löytää, koska me teemme mielissämme siitä väärän.
Siksi sillä on niin harvoja kulkijoita.
He eivät ole kyynisiä opportunisteja tai silmänsä kauheuksilta sulkevia.
He eivät voi hyväksyä väkivaltaa eivätkä toteuta sitä omassa elämässäänkään.
Eilen esiteltiin TV:ssä eräässä ajankohtaisohjelmassa suomalainen 90-vuotias Aune Hyny, joka on uhrannut elämänsä etelä-Intian köyhien orpolasten hyväksi.
Mene kertomaan hänelle, että hän on kyyninen opportunisti ja silmänsä maailman hädältä sulkeva "aatetoveri"!
Mitä olet itse tehnyt maailman hädänalaisten auttamiseksi?
jumala ON lahdannut koko kansakunnan useaankin otteeseen, ainakin jos sitä teidän kirjaa on uskominen.
Eikä jumalasi mitään ole uhrannut, hänhän sai jessen takaisin taivaisiin kuoleman kautta, sitäpaitsi kuka käski alunperinkään tehdä "jumalaisesta" pojasta kuolevaisen, se oli kaikki vain suurta kusetusta, saada tyhmät ihmiset luulemaan marttyriuden olevan jotakin hyvää.
Sitäpaitsi, pointtini oli, että kuka sen päättää mikä on hyvää ja pahaa? Sinä jos määrittelisit mikä minulle on hyvästä, niin minun mielestäni se tuskin olisi kummoistakaan ja vice versa...
Kun asiat oliskin noin yksiselitteisiä. Tosiasiassa tie helvettiin on aina kivetty hyvillä tarkoituksilla. En tietenkään ala väittämään, että Aune Hynyt yms. olisivat opportunisteja tai kyynikkoja, mutta et kai sitä oikeasti kuvitellutkaan?
Ajatellaan ihan kokeilun vuoksi vaikka näin. Auttamalla köyhiä pelastetaan monia ihmisiä, jotka muuten olisivat kuolleet. Nämä ihmiset taas vuorostaan lisääntyvät ja pahentavat alueen köyhyysongelmaa (tuskin katuorvon lapsista tulee professoreja etelä-intiassa). Tavallaan tuo on siis veden kantamista kaivoon. Surullista kyllä.
Paikallisesti ja lyhyellä tähtäimellä siis upea teko, täydet kunnioitukseni ihmiselle, joka noin tekee. Se ei silti tarkoita, että lopputulos on pitkällä tähtäimellä hyvä? Ainakin jokin maailmankatsomus voisi ajatella toisin ja pyrkiä vaikka uudistamaan yhteiskuntarakennetta tai vaikka toimittamaan paikallisille ehkäisyvälineitä.
Joku saattaisi sanoa Aunesta, että ehkä hänen matkallaan on muitakin vaikuttimia. Ehkä hän saa vain siitä hyvän mielen, ehkä hän sillä hyvittää tekemiään syntejä (joidenkin mielestä syntiset ajatukset vaativat kymmenen vuoden hyvitystyön) tai ehkä hän alitajuisesti nauttii ylemmyydentunnosta (ylempänä evoluutiossa oleva länsimainen auttaa poloisia alkuasukkaita). Tuskin näin on, en tiedä. Luultavasti Aune on erittäin epäitsekäs ihminen. En tiedä. En tunne ihmistä, enkä edes ole nähnyt ohjelmaa.
Joka tapauksessa henkilökohtainen hyvyyden tekeminen ei ole niin yksinkertainen ja yksiselitteinen asia. Maailman parantamiseen voi pyrkiä monella tapaa. Ongelma mitä tässä on puitu lienee siinä, että joidenkin ajatusmallien mukaan toisten ihmisten tappaminen on maailman parantamista.
btw. Annoin muistaakseni joskus 5 markkaa nälkäpäiväkeräykseen. Sitten kuulin, että pakolaisleirillä miehet myyvät saamansa leipäannokset ja keräävät rahaa kunnes voivat ostaa aseen pimeiltä markkinoilta ja hyökätä entisille asuinsijoilleen.
>>Uskonnon nimissä on tehty hirvittävää vääryyttä (ristiretket, konkistadorit, harhaopit, noitavainot jne.), mutta aina ne ovat johtuneet pahuuden vaikutuksesta meihin ihmisiin>>
Kätevää. Omanvoiton tavoittelu ja murhateot täällä maan päällä ovat Pahan vaikutusta. Voin siis olla ahne ja murhaaja G.oldmanin kelkassa täällä maan päällä ja suoda niille selittäjän muualta kuin itsestäni. Hienoa.
Riittäneekö viikoittain tapahtuva kirkotus ja mystinen, mitään tarkoittamaton hokema sovittajasta sysäämään vastuuni pois niskastani?
Vielä kun saataisiin nuo maalliset tuomarit uskomaan, että teen tekoseni Pahan vallassa ja että Jumala on jo syntini anteeksi antanut,niin jättäisivät vallan rankaisematta. Tosiaan...onhan mielentilatutkimus...miten näytellä uskottavasti syyntakeetonta?
No tanakka hokema sovitusuhrista, mahtaako purra?
Annappa Goldi vinkkejä.
atomi-tomin feikki?
Vai kerrankin punnittu puheenvuoro?
Olet kyynikko.Katso Ajankohtainen kakkonen uusintana n.klo 15.30, jos voit.
Jos et voi, älä ala arvostella ihmsitä, jota et edes tunne.
Tiedän Aune Hynyn elämästä vähän emnemmänkin, ja tiedän myös, että hänen "lastensa" joukossa voi olla hyvinkin vaikka professoreita :)
Taitaa sinua kaduttaa sen 5-markkasen lajoitus, mutta letko varma, ettet saanut sitä kymmenkertaisena takaisin jossain toisessa muodossa?
Olen kuullut sanottavan, että jos antaa Jumalalle(esim.hyväntekeväisyyteen) kympin, Hän antaa myöhemmin satasen takaisin...
Olen kokenut sen useasti.
Toivottavasti et säikäytettynä rahasi kohtalosta lopettanut almujen antamista siihen 5-markkaseen? :)))
Jospa ateistin ja Atomic Tomin yhteinen sävel löytyy kristinuskon vastaisista taistelulauluista? :)))
Kyynikko tiedän olevani.
En arvostellut Aune Hynyä. Esitin vain mahdollisuuksien kirjon. Ja pyysin jo parempaa puoliskoani pistämään nauhotuksen päälle, mutta ohjelma alkoi kuulemma jo 15.10.
Jumalalta en ole ainakaan suoraan ikinä rahaa saanut takaisin, mutta muuten en tiedä onko lahjoitukseni poikinut voittoa. En edes tiennyt, että lahjoituksetkin tehdään siinä tarkoituksessa ;)
Enkä lopettanut "almujen" antamista. Valkkaan kohteet tarkemmin ja annan ehkä enemmän.
"Hitler oli Jumalasta yhtä kaukana kuin Stalinkin."
Mutta Sharon istuu -jos ei nyt Jumalan sylissä- niin ainakin samassa ruokapöydässä?
"Jumala on absoluuttinen Hyvä, ilman Hänen armoaan en minä etkä sinä voisi koskaan päästä iankaikkisuuteen. Eikö siinä jo ole hyvyyttä tarpeeksi, kun Hän tällaisia roskia rakastaa? "
Amen to that
Ihmisen pahimpia haasteita onkin erottaa hyvä pahasta. Kun otit tuon äidin lyömisen esimerkiksi, niin entäs jos äitisi on juuri tappanut postinkantaja ja aikoo seuraavaksi käydä naapurin kimppuun. Entä jos se johtuu äidin mielenvikaisuudesta? Entä jos naapurin setä ja postinkantaja ovat edellisviikolla joukkoraiskanneet äitisi? Väännetäänkö totuutta vielä enemmän mutkalle?
Ihmiselle totuus ja hyvyys eivät koskaan ole helppoja ja yksiselitteisiä asioita.
"Sota ei ole koskaan hyvä tai paha, se on AINA paha!"
And amen to that also!
Ei tuo kirjoitus ollut erikseen kristinuskonvastainen, vaan ylimaallisten selitysoppien vastainen. Varsinkin kun ne lupaavat kannattajalleen vapautuksen teoistaan ja ikuisen elämän. Sopii aika moniin uskontoihin.
Ei tuo kirjoitus ollut erikseen kristinuskonvastainen, vaan ylimaallisten selitysoppien vastainen. Varsinkin kun ne lupaavat kannattajalleen vapautuksen teoistaan ja ikuisen elämän. Sopii aika moniin uskontoihin.
On hyvä korko sinun pankissasi. Kai jeesaat kaveria ja annat ko.tilinumeron.
Talletan vitosen kokeeksi.
Katsotaan vuoden lopussa josko olisi 50 tilillä?
>Nämä uskoonsa höyrähtäneet sekopäät hyväksyvät
jatkuvan tappamisen lähi-idässä osana Jumalan suurta suunnitelmaa.
Tässä sinun väitteessäsi on että se olettaa että sitten epäoikeudenmukaisuus toisi ratkaisun tilanteeseen. Jos joku hyväksyy väkivallan, se on ollut koko ajan ihmiset jotka ei tunnusta konfliktin faktoja ja tee asialle jotain tai siis minun tapaan pyri tuomaan faktoja esille että joku muu voisi tehdä asialle jotain.
ELI jos palestiinalaisten terrorismin Israelille ongelmaa ei aleta hoitaa samalla tavalla kritisoimalla ja jopa esim. Europpan ja muiden tukijoiden toimesta raha hanojen sulkemisen uhkauksilla niin ei ole syytä olettaa että minä tai kukaan mukaan Israelia sympatiseeraava hyppää niiden kelkkaan jotka toistaa palestiinalaisten Israelia mustamaalaavaa propagandaa.
Israel mitä Ilmeisemmin tulee suostumaan siirtokuntien purkuun koska ne eivät palvele enää tarkoitustaan ja sitten teidän palefanien täytyy keksiä muuta moitittavaa Israelista.
Kuule onhan se aika ihme homma että juuri kristityt oman henkilökohtaisen vakaumuksensa johdosta ovat asiasta ja sen ratkaisun avaimista enemmän perillä kuin jotkut muut konsanaan.
Turha alkaa käyttämään sitä heitä vastaan että he puolustavat Israelia palestiinalaisten propaganda konetta vastaan.
Itke pois katkeruuttasi mutta jotkut asiat täytyy hoitaa väkivallalla vaikka oletkin sitä vastustava ateisti tai kristitty.
Ja lähi.idän tilanne on se jossa valitettavasti asia on niin että jos ei väkivaltaa käytetä niin homma ei tule saamaan oikeudenmukaista ratkaisua.
Tietenkin voimme odottaa sitä että länsimainen rakkauden ihme terroristeja ja heidän antisemitististä kulttuuriaan kohtaan ja rahan syytäminen heille lopettaa sen mutta epäilempä että se vaan rohkaisee heitä PAHUUDESSAAN.
Jos talletat vitosen omalle tilillesi, se kasvaa vuodessa n.1%, mutta jos sijoitat sen todelliseen hyväntekeväisyyteen, kuten johonkin lähetystyötä tekevään järjestöön tai vastaavaan, voit odottaa "korkoja" sen jälkeen milloin vain ja missä muodossa vain.
Se saattaa tulla rahan muodossa, kuten minulle on joskus käynyt, mutta se voi tulla jotenkin muuten, vaikkapa säästyneenä lääkärikuluna tms.
Älä kaiva leiviskääsi mullan alle, vaan tee sillä jotain todellista ja pyyteetöntä hyvää, niin huomaat, että "yläkerran isäntä" ei todellakaan jää sinulle velkaa... :)))
Kaikkiin uskontoihin liittyy "ylimaallista".
Mitenkähän sinä aiot vapautua vääristä teoistasi?
Entä miten aiot ansaita ikuisen elämän?
Olisi kiva tietää? :)))
Minulla ei ole tarpeeksi tietoa juutalaisuudesta, että voisin arvioida Sharonin paikkaa (nyt vai iankaikkisuudessa?)Jumalan valtakunnassa.
Kristityn näkökulmasta hän ei ole paljon parempi tai huonompi kuin Bush tai Putin tai sinä tai minä, mutta kun hän ei ole kristitty!
Varmasti Sharon on tekojen kannalta arvioituna kuitenkin parempi kuin historian pahimmat joukkomurhaajat Hitler ja Stalin.
Toivotaan, että Sharon siirtokuntahankkeissaan olisi tosissaan, vaikka vetäytymissuunnitelmat ovat jo herättäneet närää Knessetin oikeiston äärilaidalla.
Äitivertaukseni laajentaminen meni jo vaikeasti harkittavien tilanteiden puolelle, mutta onneksi elämän valintatilanteet ovat yleensä helpompia.
Pitäisin tärkeimpänä kriteerinä vaikeissa valintatilanteissa sitä, että haluaako säästää lähimmäisensä tuskaa tuottavista asioista vai haluaako toimia vain oman mielihyvänsä saavuttamiseksi..
Mukavaa, että vahvistit pari muuta ajatustani aamenellasi (=se tapahtukoon).
Löysin nettisivusi.
http://www.kb.dk/elib/lit/dan/andersen/
tämä nyt ole taas niitä ketjukirjeitä, joilla rahaa kerätään??
Taidat olla itse siellä ketjun alkupäässä ja odotat kieli pitkällä vitostani.
Ethän sinä minun kelkassani voi olla; tämä on vain yhden istuttava kelkka!
Pahuudesta:
Raamatun selityksen mukaan itse pääpaholainen syöstiin joukkoineen alas Taivaasta kapinoituaan Lucifer-nimisenä arkkienkelinä itseään Jumalaa vastaan.
Meidän huonoksi onneksemme(vai Jumalan suunnitelmien toteuttamiseksi?) Piru demoneineen, joita oli 1/3-osa enkeleistä(joten kyllä meille jokaiselle niistä demoneistakin riittää omamme)paiskautuivat tälle Tellus-planeetallemme.
Et voi niitä tietystikään nähdä, koska ne ovat henkiolentoja, mutta varsin usein voi niiden läsnäolon tuntea.
Jos ajat paljon autolla, oletko huomannut, että kapeilla teillä käy ainakin minulle käsittämättömän usein niin, että juuri pahimmissa paikoissa, mutkassa, mäennyppylällä, kavennuskohdissa ja jopa omalla portillani tulee yllättäen toinen auto siihen samaan syssyyn, ja usein yksi tai useampi jalankulkija vielä hankaloittamaan tilannetta.
Se ei enää satoja kertoja uusiuduttuaan voi selittyä sattumalla, vaan arvelen, että siinä joku pimeä voima yrittää tehdä meille pahaa.
Vaimoni on usein tuollaisen tilanteen jälkeen todennut, että on ihmeellistä, ettei liikenteessä tapahdu enemmänkin onnettomuuksia.
Onneksi hyvät voimat ovat toistaiseksi olleet aina ajoissa paikalla ja olemme säästyneet pahemmilta kolahduksilta.
Jos Paha ei olisi täällä meidän keskuudessamme, olisimme ihmisen älykkyydellä jo aikoja sitten mm.voittaneet tartuntataudit ja saaneet nälähädän ja puhtaan veden puutteen ongelmat ratkaistuiksi.
Miten voit tulkita asian siten, että voit siis olla ahne ja murhaaja, kun selitys löytyy näkymättömästä maailmasta?
Miksi sinun pitäisi olla ahne tai murhaaja? Miksi ihmisen pitäisi haluta pahaa?
Et taida tajuta pointtiani.
Paha tai hyvä eivät vaikuta täällä taikavoiman tavoin, vaan ihmisten välityksellä.
Ne, jotka paloittelivat Hyvinkäällä miehen kaatopaikkatavaraksi, eivät toimineet tahdottomina robotteina. He HALUSIVAT tehdä pahaa, ja silloin Paha ei kirjaimellisestikaan tyydy pelkkään pikkusormeen, vaan vie koko käden, ja sitten koko ihmisen harkintakyvyn.
Ramattu sanoo: "Olkaa siiis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee." (Jaakobin kirje 4:7)
Ei sovituksella voi maallisten tuomareiden kanssa pelleillä, mutta vielä vähemmän Taivaallisen Tuomarin kanssa. Se ei ole leikin asia.
Sovituksen vastaanotto on ihmissydämen ja Jumalan välinen kahdenkeskinen sopimus.
Eihän kenenkään edes tarvitse tietää, mihin pienen lahjasi annat.
Se ei muuten ole keinottelukikka, vaan antamisen täytyy kuitenkin perustua täysin antamisen iloon.
Meidän Herrallamme vain on niin erikoinen huumorintaju, että Hän ei jostain syystä jätä ihmistä ilman vastalahjaa tuossa tilanteessa:)
>>Miten voit tulkita asian siten, että voit siis olla ahne ja murhaaja, kun selitys löytyy näkymättömästä maailmasta?
Miksi sinun pitäisi olla ahne tai murhaaja? Miksi ihmisen pitäisi haluta pahaa?
Et taida tajuta pointtiani. >>
Et todellakaan itse halua tajuta pointtiani.
Koska synninpäästö on rakennettu oppiisi, voit tehdä mitä vaan. Ja tuotahan maailmalla kovasti toteutetaan.
>>Ne, jotka paloittelivat Hyvinkäällä miehen kaatopaikkatavaraksi, eivät toimineet tahdottomina robotteina. He HALUSIVAT tehdä pahaa, ja silloin Paha ei kirjaimellisestikaan tyydy pelkkään pikkusormeen, vaan vie koko käden, ja sitten koko ihmisen harkintakyvyn>>
Miljoonat ovat ne ihmiset, joita kristitty on paloitellut usko anteeksiantamukseen Jumalan nimi huulillaan.
Sellaisia on G.oldmanin tarinat ja oma usko niihin että joitakin varmasti hirvittää.
Noinkin voi käydä aikuiselle miehelle kun lapsesta asti pelotellaan.
Toivottavasti olet omassa ammatissasi kuitenkin pätevä ja kykenet yhteiskuntakelpoiseen elämään.
Lähimmäisiäsi ....jääkööt sanomatta.
mesoamisesti pointti tänä päivänä on se että nimikristitty länsi tekee invaasion irakiin ja joku kristityltä haiskahtava(luonnollisesti) lännessä hyväksyy sen niin se on suuri synti ja väärys koska amerikalaiset teurastaa ja on yhtä pahoja kuin saddam.
Ne on pahoja koska ne haluaa tehdä pahaa. Ne haluaa pystyttää diktatuurin joka lahtaa miljoonia ihmisiä tahallaan. Joo, näin se on.
Ei kuules, G-Olmanin en ole nähnyt puolustelevan sotaa. Hän on hyvä kristitty kun keskittyy olennaiseen eikä ota kantaa turhaan kysymyksiin jotka on riskaabeleita.
SInä sen sijaan saatat ottaa tiuhaan kantaa sen puolesta että jotain typerää järjestelmää rakennetaan kommunismin tapaan taas eikä niinkuin länsimainen arvomaailmakin on tullut voimaan eli siten että on ihmisiä jotka ajaa IHMISOIKEUKSIA. Jos joku on ihmisoikeus niin se on se että ihmisellä on oikeus ajatella ja tunnustaa ja julistaa vapaasti omia mielipiteitään.
Kukaan ei kiellä etteikö sitten johtaisi pahuuden lisääntymiseen kuten amerikassa ja suomessa. Mutta syynä ei ole sananvapaus pahuuden lisääntymisessä vaan nimenomaan se että arvomaailma, eli käytännössä kristilliset arvot on järjestään romutettu länsimaissa.
Eli ketähän me voimme syyttää USAn ja länsimaiden pahuudesta? Ei ainakaan niitä jotka tekee lähetystyötä ja kannattaa kymmenen käskyn ja maallisen lain symbioosia.
Kun et ole "sisällä", et voi näitä täysin ymmärtääkään.
Eihän Jumalaan uskova ihminen voi millään synninpäästöllä saada tekosyytä jatkaa tekemällä "mitä vaan".
Olet hakoteillä siinäkin.
Keitä ovat ne "miljoonat ihmiset", joita kristityt ovat "paloitelleet Jumalan nimi huulillaan"?
Jos tarkoitat ulkokultaisia nimikristittyjä, kannattaa muistaa, mitä meidän Herramme sen tyyppisistä ihmisistä puhui:
"Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana."
Sellaiset ihmiset voivatkin tehdä mitä vain.
Kuka tahansa, joka haluaa teeskennellä, voi sanoa olevansa kristitty, mutta minä tarkoitan kristityillä uudestisyntyneitä Jumalan lapsia, jotka eivät enää halua tehdä tietoisesti Pahan tekoja elämässään.
Pyhimyksiä meistä kenestäkään ei täällä tule, mutta tärkeämpää on sydämen tila, jossa ihminen ei enää halua olla pahan puolella, vaan Jumalan puolella.
Luulisi tuon olevan helppoa tajuta, mutta ei se sinullekaan taida helppoa olla, kun pitäisi vakuuttaa itselleenkin, että on tehnyt oikean ratkaisun hylätessään Jumalan armahduksen.
Muista kuitenkin, että aina on mahdollista palata Taivaan Isän luo takaisin, sillä Hän ei hylkää yhtään ihmistä, vaikka ihminen hylkäisi Hänet.
Kenen nimi on huulilla ja sydämessä silloin, kun lopullisen poislähdön hetki koittaa?
Se vasta on tärkeää iankaikkisuutta ajatellen.
kelpaa vain sinulle itsellesi. Vastenmielisintä siinä ei ole itse sanoma, vaan siihen uskoville annettu oikeutus tappaa vastuutta.
Kuinkahan monta kertaa pitää vakuuttaa, että tunnustava kristitty EI hyväksy minkäänlaista toisen ihmisen tappamista, ei vastuullisesti eikä vastuutta? Usko nyt jo!
Tiedän asian varmasti paremmin kuin sinä, ellet sitten tunne jotakuta, joka on tervejärkisenä tunnustanut Jeesuksen Herrakseen, ja antaa silti itselleen tai muille tappamisen oikeuden.
Mikä tässä asiassa sinulla nyt niin tökkii?
on se että ihmiset mielessään siirtävät selityksen, syyn ja vastuun sekä omasta olemassaolostaan että tekemisistään jollekin ihmistä suuremmalle tekijälle. Uskonnot, jumalat, uskomukset, aatteet ja ideologiat ovat tässä aina vain pahuuden mahdollistavia mielen mekanismeja.
Ihminen on sosiaalinen eläin, ja siitä seuraa, että ihmisyys voi toteutua vain silloin kun yksilö kasvaa ihmisyhteisössä. Tämä näkyy sekä ns. susilapsien että Kasperin tapauksissa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hyvän tai pahan kanssa. Pahinta jälkeä ihminen saa aikaan aina, kun hän kokee oikeudekseen toimia jonkin ihmistä suuremman nimissä. Jos hän tajuaisi selvästi, että hänen on itse otettava ja kannettava vastuu siitä mitä tekee, hän ei voisi siirtää vastuuta sen enempää jumalille kuin ärjyvälle kersantilleen.
Aseistakieltäytyjiä, jotka kieltäytyvät tappamasta ja mieluummin ottavat teloituskomppanien edessä luodin rintaansa kuin suostuvat jumalien, isänmaan tai paavolipposten käskystä ampumaan muita, kunnioitan koko sydämestäni.
parastaan, hamppua on näköjään polteltu ankarasti tänään...
Mieti sitä kuinka tehokkaasti aseistakieltäytyjät vastustivat esimerkiksi Hitlerin ja Stalinin verisiä tyrannioita?
Todellisia sankareita ja sivilisaatiomme pelastajia taisivat silloin olla ne miehet jotka ihan oikeasti ottivat luoteja vastaan rintamalla ja joutuivat uhraamaan itsensä.
Niitä miehiä oli muuten kymmeniä tuhansia ja heidän nimiään löytyy sankarihaudoista sekä Länsi-Euroopassa että Suomessa. Toiset puhuvat, toiset tekevät...
Hitler ja Stalin saivat aseistakieltäytyjiltä valtansa?
Kyllä kai he saivat valtansa ihmisiltä jotka antautuivat heidän johdettavakseen. Ja mitä yleensä diktaattoreihin tulee, kummasti nämä pyrkivät omimaan itselleen yli-inhimillisiä, jumalallisia ominaisuuksia. Hitleriäkin palvottiin kuin jumalaa.
Eivät tavalliset kansalaiset hyökkää rajojen yli toistensa kimppuun. Kyllä ne aina ovat näitä sairaita kansanjohtajia, jotka sotia sytyttävät. Kysymys kuuluu, miksi kansalaiset heille antavat kannatuksensa. Se on ainakin vaikeampaa, jos kansasta tarpeeksi suuri osa kieltäytyy - ja jos vielä on niin että tuo osa edustaa monessa suhteessa kansan parhaimmistoa.
Suomessakin on mukava tilanne, kun maan paras kriisiasiantuntija on itse aseistakieltäytyjä.
Jos kunnioitat aseistakieltäytyjiä, joista muuten monet ovat juuri uskonsa takia aseitakieltäytyjiä(eihän sinun pitänyt sellaisia kunnioittaa), miten sitten suhtaudut kristinuskon alkuaikojen marttyyreihin?
Mikä mielenhäiriö heihin oikein iski, kun esim. gladiaattoriareenoilla kristityt olisivat pelastuneet kidutukselta ja kuolemalta vain kieltämällä uskonsa Jumalaan ja Jeesukseen, ja tunnustaneet pitävänsä keisaria jumalanaan?
Mistä ihminen sai siinä tilanteessa niin yliluonnollisen rohkeuden, että hän saattoi katsojien raivoksi ja hämmästykseksi kohdata julman kuoleman hymyillen.
Kun ensimmäinen marttyyri Stefanus kivitettiin kuoliaaksi, hän katseli hetkeä ennen kuolemaansa taivaaseen päin ja sanoi näkevänsä Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella.
Harhanäkyjä? Ehkä sinun mielestäsi, kuten ehkä selität tuhansien marttyyrien rohkeuden areenalla kuollessaan, tai sitten joku meidän käsityskyvyn ulkopuolella oleva todellisuus oli jo tavoittanut heidät...
"Mikä mielenhäiriö heihin oikein iski, kun esim. gladiaattoriareenoilla kristityt olisivat pelastuneet kidutukselta ja kuolemalta vain kieltämällä uskonsa Jumalaan ja Jeesukseen, ja tunnustaneet pitävänsä keisaria jumalanaan? "
Tuosta olen kuullut. Ehkä on tosikin eikä vain tarinaa. Kristittyjen vaino Roomassa oli aika vähäistä. Siis tarkoitan ajanjaksoina mitattuna. Ajoittaista, ja lähinnä poliittisista syistä johtuvaa, pikemminkin kuin uskonnollisista. Roomahan oli moniuskontoinen maa, siellähän oli jumalia kymmenittäin, sadoittainkin. Kyllä sinne aina yksi lisää olisi mahtunut. Tietysti kristittyjen ikävä käsitys että heidän jumalansa on ainoa oikea ja kaikkien muiden vääriä saattoi aiheuttaa närkästystä...
Mitä muuten tehtiin näille muunuskoisille kun kristinusko julistettiin ainoaksi sallituksi uskonnoksi, eli poistettiin uskonnonvapaus?
Ihminen voi helposti - on oikeastaan ihmiselle ominaista - luistaa vastuustaan ja alistua erilaisten "ihmistä suurempien" valtojen alle.
Ei kai siinä ole mitään eroa murhaako hän muita vai tekeekö itsemurhan tuollaisista motiiveista. Murhaaja saa vahvistuksen pahuudelleen ja nostattaa itsessään pyhän raivon "vihollista" kohtaan, kun maallinen valta käskee rintamalle taistoon "kodin, uskonnon ja isänmaan" ys. puolesta. Itsemurhaaja saa vastaavasti yli-inhimillisen rohkeuden kokiessaan kuolevansa jonkin pyhän asian puolesta. Pohjimmiltaan sama naurettava harha molemmilla.
Naurettava - ja tuhoisa. Tuhoisa juuri siksi että se tekee ihmiset niin sokeaksi omalle pahuudelleen. Ei ole eroa sillä suuntautuuko tämä pahuus "viholliseksi" luokiteltua vai omaa itseä vastaan.
Koskas sinä olet ajatellut avata silmäsi?
Vai "saattoi aiheuttaa närkästystä" :)
Jossakin hyvässä historian lähdekirjassa voit lukea lisää siitä, miten keisarien ajan Roomassa tämä "närkästys" ilmaistiin kristityille...
Keisarin tunnustaminen ainoaksi jumaluudeksi oli kristittyjen alkuaikoina se moniuskontoinen Rooma, johon viittaat.
Lue enemmän, niin luulet vähemmän...
...itsemurhaterroristeja.
Minusta marttyyri on sellainen, joka kuolee uskonsa puolesta toisten surmaamana, eikä vedä kuollessaan muita ulkopuolisia mukaansa kuolemaan.
Käsite "marttyyri" on sekoittunut nykyaikana, kun tuota sanaa on alettu käyttää kaiken maailman terroristien yhteydessä.
Psykologisesti siinä taas ei ole mitään eroa. Psyyken projektiivisuus on toisissa kulttuureissa voimakkaampaa, ja siksi niissä esiintyy enemmän sellaisia marttyyreja jotka surmaavat itsensä pommilla ja vievät muita mukanaan. Kyse on kuitenkin ihan samasta psyykenmekanismista kuin murhaamisessa ja itsemurhaamisessa yleensäkin.
Mutta tietysti määritelmiä täytyy aina kunkin uskonnon mukaan rukata, jotta vastuu pahuuden harjoittamisesta siirtyisi ihmistä suuremmille totuuksille.
Kuvittele olevasi jonkun raakalaisen kuulusteltavana.(Roomalainen-natsi-N-liittolainen, kaikki samaa joukkoa)
Kristitty marttyyri ei pyri murhaan eikä itsemurhaan. Hän pyrkii elämään, ensin täällä ja sitten iankaikkisuudessa.
Kuulustelija asettaa vaihtoehdon:
"Kiellä Jumalasi/Jeesuksesi ja tunnusta meidän epäjumalamme, niin saat elää.
Jos et kiellä, me tapamme sinut."
Mitä hieno sanasi psyykenmekanismista nyt tarkoittaa käytännössä?
Kieltämällä Jumalan käy kuin Juudakselle, elämä jatkuu kenties jonkin aikaa, mutta olet pettänyt Herrasi ja Jumalasi.
Pysymällä uskollisena tekemälleen valinnalle loppuu tämä maanpäällinen elämä.
Psykologisella saivartelullasi et pysty kumoamaan sitä, että ilman murhaamisen tai itsemurhan halua suunnaton joukko ihmisiä on todellisuudessa ollut tuon valintatilanteen edessä.
Se ei ole ollut jännittävää mielikuvitusleikkiä, se on ollut raakaa todellisuutta.
Kuolemiseen kristityillä marttyyreilla ei ole ollut halua, kuten näillä terroristeilla, joille luvataan jälkeenjääneiden sukulaisten kohdalla kaikenlaisia mukavia asioita, ja paratiisiin pääseville ylimääräisiä iloja.
Kristitty haluaa elää tämän elämän, hän ei halua kuolla eikä tappaa.
On siinä melkoinen ero mielestäni...
Mistä kohtaa historiaa tämä on meille suomalaisillekin tuttua??
Aivan oikein.
Ristiretket ja miekkalähetys Suomeen.
Olisipa niitä Lalleja ollut enemmän.
et pysty kumoamaan sitä, että ilman murhaamisen tai itsemurhan halua ihminen ei murhaa eikä itsemurhaa.
Suunnaton joukko ihmisiä on todellisuudessa ollut niin asettamassa toinen toisiaan kuin asettumassa tuon valintatilanteen eteen.
Se ei ole ollut jännittävää mielikuvitusleikkiä, se on ollut raakaa todellisuutta.
Kuulustelijat ovat raakalaisia. Heitä puhuttelee raakuus. Rakuus saa oikeutuksensa siinä kun se perustellaan uskolla. "Luovu uskostasi" on tällainen perustelu.
"En petä jumalaani" on aivan vastaava, itsemurhaajalle tarpeellinen perustelu. Mitään periaatteellista eroa psyyken mekanismien kanssalta ei ole.
Jos kulttuuri, ihmisyhteisö, on sellainen että se edellyttää ihmispsyykeltä vahvaa projektiivisuutta, silloin psyykessä elävät niin kuulustelijat kuin kuulusteltavat, niin vaatijat kuin alistujat, uskolliset kuin petturit, syyttäjät ja syytetyt, syntiset ja viattomat, murhaajat ja itsemurhaajat. Mitä projektiivisempi psyyke, sen hirvittävämpää jälkeä. Uskonnot, aatteet, ideologiat, yms, joilla on se ominaisuus, että ne legitimoivat ihmistä suuremmat perustelut, ovat tässä suhteessa projektiivisen psyyken pahuudelle mannaa.
Juttu on niin, että kuka tahansa psykologiaan vähän alkeita pitemmälle perehtynyt pystyy samaistumaan projektiivisen psyyken mekanismeihin. Esimerkkikäyttäytymisestä ei ole puutetta. Itse tarjoat loistavan esimerkin siitä sokeudesta, jolla tuollainen psyyke maailmaansa jäsentää. Uskovilla, niin kristityillä kuin monilla muillakin, on kummallinen käsitys siitä että "uskovina" heitä eivät koskettaisi psykologiset lainalaisuudet. No, kuvittelevathan monet heistä myös etteivät heitä koske edes fyysiset lainalaisuudet. Teksasin hihhulikristityt antavat kalkkarokäärmeiden purra itseään kokeakseen että Jeesus pelastaa heidät, kaikenlaisia paastoajia ja itsensäkiduttajia on uskontojen historia mustanaan, seksi nyt ei ainakaan kuulu ihmisen tarpeisiin, jne, jne.
Jne, jne. Miksi odotata että joku keskustelee kanssasi? Mikset voi sanoa ääneen esim: "Kanssani voi keskustella, mutta koska tiedän elämästä ja maailmasta jo kaikki merkitykset, eikä minua (ihmistä suuremmassa) uskossani kuitenkaan koskaan ihminen voi mitenkään muuttaa, minä vain toistelen perustelujani ja odotan että muutkin ne hyväksyisivät."
Goldin tapauksessa :))
Laitan nyt linkkiä G.oldmanille tasapainottamaan raamattupiirileikkiä yliluonnollisine Hyvine ja Pahoineen. Tutustu rauhassa, ehkäpä tämä on mielestäsi huuhaata???
http://www.skepsis.fi/yleista/
..marttyyrien rohkeudesta kohdata kuolema..
Nyt en myöskään tarkoita niitä"marttyyreja", jotka antavat räjäyttää itsensä kappaleiksi, kunhan saavat mahdollisimman monia sivullisia kuolemaan kanssaan, vaan puhun todellisista, uskonsa puolesta kuolemaan joutuneista/joutuvista kristityistä, joihin parhaiten pystyn tunnustavana kristittynä samaistumaan.
Kuvitellaan vielä:
Raaka kuulustelija kuulustelee sinua pelkästään sen takia, että olet kristityn kansan jäsen.
Hän vaatii sinua kieltämään Jumalasi, jotta saisit elää.
Sinä todennäköisesti suostuisit Jumalankieltoon, koska se ei pahemmin sotisi arvojasi vastaan ja voisit jatkaa elämääsi.
Sitten tulemme toisenlaiseen, minunkaltaiseen uhriin.
Koska hän on sisäistänyt uskonsa Jumalaan, hän ei voi kieltää Jeesusta vain säilyttääkseen henkensä.
Hän muistaa mestarinsa sanat:
" Mitä se hyödyttäisi ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?"
Hän ei halua tulla murhatuksi,; jokainen tosi kristitty kavahtaa itsemurhaa, oli se hänen omansa tai jonkun toisen tekemä.
Kristitty haluaa elää tämän elämän, koska se on hänelle elettäväksi tarkoitettu.
Hänen Herransa on hänelle sanonut:"Minä olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys."
Ei kovin elämänkielteistä, vai mitä?
Jos hän siinä kuulustelutilanteessa menettää henkensä, ei hän ole sitä halunnut tapahtuvaksi; hän vain joutuu kuolemaan pitäessään uskostaan kiinni.
Se on rohkeutta, jota maailman ihminen ei voi tajuta.
Se ei ole ihmisen omaa rohkeutta, vaan ylhäältä annettua voimaa.
Muistat kai, että kaikki muut apostolit joutuivat kuolemaan marttyyreina paitsi Johannes, jonka piti säilyä hengissä Patmos-saarella, jotta hän kirjoittaisi ihmiskunnan tulevat tapahtumat muistiin. Sehän ovat Raamatun viimeinen kirja, jota sinunkin kannattaisi lueskella, jotta tietäisit, mihin tämä juutalaisvastaisuus aikanaan meidät vie.
Olen valintani tehnyt. Olen siitä täällä teille kertonut.
Jos kehtaisin, niin pesisin nyt käteni Pilatuksen tavoin ja sanoisin:
"Viaton minä olen tämän ihmisen vereen. Katsokoon itse eteensä!"
Kristittynä en voi kuitenkaan niin tehdä.
Jos joskus aihetta ilmenee näiden asioiden pohtimiseen, yritän omalla vaatimattomalla viisaudellani vastata siihen, mihin kykenen.
Hyvää jatkoa kaikille!
Varsinaisestihan kyseinen yhdistys lienee kuitenkin perustettu ja suuntautunut vastustamaan ja valistamaan rahvasta ns. yliluonnollisiin ilmiöihin liittyvissä taikauskoisissa ja epätieteellisissä käsityksissä.
Uskonnot, aatteet ja ideologiat ovat sitten laajempi ongelma, ja varsin pirullinen ongelma sikäli että on niin perusinhimillistä jäädä niiden lumoihin ja käyttää niitä hyväksi sellaisella tavalla, että syntyy enemmän pahaa kuin hyvää.
Skepsiksen esittämää tieteellisyyden vaatimusta voitaisiin ehkä soveltaa tässä asiayhteydessä niin, että erilaisille uskomuksiinsa hurahtaneille kuvailtaisiin uskontopsykologiselta kannalta uskontojen yleisiä tunnusmerkkejä ja toivottaisiin hurskaasti, että edes jokin viesti menisi perille.
Tarkoitan jotain sellaista kuin esim. että kerrottaisiin projektiivisen psyykenlaadun eräänä mekanismina se, että mitä väkivaltaisempia ja raaempia ihmiset todellisuudessa ovat, sitä enemmän heidän tunnustamansa uskonto opillisesti tuomitsee väkivallan. Tämä on aivan luonnollista: tietoisuudessa varjellaan hyveitä, jotka muodostavat vastapainon pinnan alla vainoaville pahoille yllykkeille. Ja hyvin projektiivinen ja sublimoitu uskonnollisuus pyrkii aina kohottamaan pyhimysasemaan ihmisiä, joissa henkilöityvät nuo ihanteina pidetyt ominaisuudet - valikoima tässä suhteessa on aika kirjava Hitleristä äiti Teresaan. Aatteen tunnustajat näkevät idoleissaan sen hyvän minkä haluavat niissä nähdä, mutta tavallaan idoleissa näyttäytyvä hyvä kertoo aina enemmän siitä pahasta, joka palvojia tosiasiassa vaivaa.
Tieteellisyyden kriteerinä on mm. että totuuksien pitää olla periaatteessa kaikille samoja, ettei kukaan voi pitää totuutena mitään henkilökohtaista. Uskoville kuitenkin on juuri päinvastainen totuus ominainen. Uskova kuulee jumalan puhuttelevan itseään, mutta kukaan ei ole koskaan kuullut jumalan puhuttelevan ketään toista. Kun puhuttelun sisältö on henkilökohtainen, uskovien yhteisöjä vaivaa eräänlainen salaisuuksia varjeleva ja niitä jopa pyhittävä pieteetti, koska yhteisen uskonnon tunnustaminen voi perustua vain siihen ettei arvoja ja merkityksiä koskaan määritellä niin että ne koskisivat koko yhteisöä. Näin esim. kristittyjä sitten löytyy joka lähtöön, alkaen vaikkapa Kaarle Suuresta, jonka mielestä hyvä kristitty on sellainen joka halkaisee pakanan yhdellä miekaniskulla päästä jalkoväliin, ja toisena ääripäänä vaikkapa äiti Teresa, joka lohduttelee köyhiä ja kuolevia.
lainaan tähän tuon olennaisen edelliseltä kirjoittajalta.
Liittäisitkö sen seuraavaksi ihan itse vastaukseksi itsellesi jatkossa.
>>Miksi odotat että joku keskustelee kanssasi? Mikset voi sanoa ääneen esim: "Kanssani voi keskustella, mutta koska tiedän elämästä ja maailmasta jo kaikki merkitykset, eikä minua (ihmistä suuremmassa) uskossani kuitenkaan koskaan ihminen voi mitenkään muuttaa, minä vain toistelen perustelujani ja odotan että muutkin ne hyväksyisivät." >>
En ole sanonut, että "tiedän elämästä ja maailmasta jo kaikki merkitykset", se oli tuon toisen kirjoittajan tulkintaa minusta heiveröisin perustein.
Uskoani en tietenkään halua muuttaa suhteessa Jumalaani tai paholaiseen, koska tiedän jo kokemuksesta, että valitessaan Jumalan saa olla Hänen lapsensa, mutta valitessaan Pahan joutuu hänen orjakseen.
Miksi valitsisin huonomman vaihtoehdon?
Olen omat kamppailuni asiassa käynyt, ja tiedän, että Jumala antaa elämälleni tulevaisuuden ja toivon, jota Pahan valtakunta ei ikinä kykene tarjoamaan, puhumattakaan iankaikkisuuden toivosta.
Miksi luopuisin kruunustani ja Taivasosuudestani?
Voisitteko tarjota jotain parempaa tilalle? :)
Suosittelen teillekin, kanssakulkijani, samaa valintaa.
Ei millään pahalla mutta kuinkas todennäköistä on raadollisessa maailmassamme että muualla kuin demokraattisissa ja moniarvoisissa länsimaissa nousisi aseistakieltäytyjiä niin paljon että näillä olisi mitään merkitystä?
Eipä tainneet aseistakieltäytyjät tehota entisen Jugoslavian alueen sotiin, Ruandan tai Kongon kansanmurhiin jne. Itsensä marginaaliin ajaneista ihmisistä tuskin on haittaa muttei paljon hyötyäkään...
Ydinaseitten kehittämisen jälkeen syntynyt maailmanlaaja rauhanliike (joka alkoi Russellin, Einsteinin, Paulingin, Joliot-Curien yms. kokoamasta tiedemiesporukasta) sai suurten massamielenosoitusten avulla aikaan mm. sen, että suurvaltojen suorittamat maanpäälliset ydinkoeräjäytykset kiellettiin v. 1963. Tuon rauhanliikkeen yksi perillinen (ns. sadankomiteajärjestö) toi aseistakieltäytymisen Suomeenkin, ja tällä hetkellä Suomessa on asevelvollisuutensa siviilipalveluna suorittaneita yhden keskikokoisen kaupungin verran, n. 40 000 miestä. Tämä joukko on sitten vielä sellaista etupäässä opsikellutta porukkaa, joka niin halutessaan voisi vaikka pysäyttää yhteiskunnan. Ja kuten sanoin, ansioitunein ja pätevin rauhan- ja konfliktintutkijammekin - siis mies jonka puoleen presidentti, ulkoministeriö ja puolustusvoimien johto kääntyvät heti ensimmäisessä kriisipalaverissa, jos maatamme sattuisi jokin konflikti uhkaamaan, on suorittanut siviilipalveluksen. Marginaaliin itsensä ajanut ihminen?
Eräs sadankmoitealaisen rauhanliikkeen näkyviä saavutuksia on se, että nykyisin kaikki jo puhuivat luontevasti "turvallisuuspolitiikasta" aikaisemman "maanpuolustuksen" ja "ulkopolitiikan" sijasta. Rauhanliikkeen vähemmän näyttäviin saavutuksiin kuuluu sitten myös ns. rauhantutkimuksen kehittäminen. Kuka tahansa konfliktintutkimukseen perehtynyt voisi kertoa sinulle, että olet oikeassa tuossa huomiossasi siitä että ns. demokraattisten valtioiden kohdalla eivät päde samat konfliktimallit kuin totalitaaristen valtioiden suhteen - tai varsinkaan tribaalikonfliktien suhteen. Tämähän tuli esim. korostuneesti esiin, kun koko demokraattinen maailma reagoi voimakkaasti USA:n tekopyhästi perusteltuun hyökkäyssotaan Irakiin. Vastaavaa reaktiota eivät aiheuta totalitaaristen järjestelmien vastaavat sodat, esim. sota Thsetseniassa, ja ainakaan eivät tribaalikonfliktit, vaikka niissä tapettujen ihmisten määrä olisi valtava, kuten mainitsemassasi Ruandan ja Kongon tapauksissa.
Jos ja kun - näin historiassa taitaa tapahtua - totalitarismit demokratisoituvat, kehitys siihen suuntaan jossa esim. aseistakieltäytymisellä on konkreettista merkitystä, on väistämätöntä. Tämän toteamiseksi ei tarvita mitään "paluuta maanpinnalle" - kysymyksessä ovat realiteetit. Näitä realiteetteja on arvioitava laajasti, ei niin että irrotetaan yksi yksityiskohta, jota käsitellään oman mieltymyksen ja moraalin ahtaissa puitteissa. Sellainen ei nimittäin ole realismia, päinvastoin, kaikkea muuta.
>>Miksi odotat että joku keskustelee kanssasi? Mikset voi sanoa ääneen esim: "Kanssani voi keskustella, mutta koska tiedän elämästä ja maailmasta jo kaikki merkitykset, eikä minua (ihmistä suuremmassa) uskossani kuitenkaan koskaan ihminen voi mitenkään muuttaa, minä vain toistelen perustelujani ja odotan että muutkin ne hyväksyisivät." >>
Asetun itsepintaisesti puolustamaan palestiinalaisten ihmisoikeuksia juutalaisia omavaltaisuuksia ja laittomasti rakennettuja siirtokuntia vastaan.
Jopa juutalaiset voivat olla pahoja.
Sinunkin analyysisi pahuudesta oli jotensakin mukavaa luettavaa kunnes pilasit kaiken vetämällä siihen tuon loppuosan, jossa kuvailtiinkin pahan olevan palestiinalaisten alistamista vastaan olevien ominaisuus.
Pointtini oli, että kaikenlainen äärisuhtautuminen vaikkapa juutalaisiin tai palestiinalaisiin vain pahentaa asioiden ratkaisemista.
Jos vihaa uhkuen lähdetään jotain riitaa selvittämään jo valmiiksi vain toisen osapuolen syyllistäen, kuten monet Israelin kohdalla tekevät, voi kysyä itseltään, olenko minä todella vain puhtain asein asiassa mukana.
Moni kirjoittaja täälläkin on ollut niin täynnä vihaa Israelia kohtaan, että sitä ei voi selittää muulla kuin halulla olla paha.
Itse tiedän varsin hyvin, että sekä israelilaisissa että palestiinalaisissa on sekä hyviä ihmisiä että pahoja ihmisiä, joissakin jopa nämä ominaisuudet tasaisesti jakaantuneina, kuten meissä kaikissa kai kuuluukin olla.
Äärimmäisen vihan vallassa olevan ihmisen suhtautuminen ympäristöönsä purkautuu valitettavasti usein väkivaltaisesti haluna aiheuttaa toisille ihmisille mahdollisimman pahoja seurauksia, jolloin on kyllä mielestäni kyseessä jo eettinenkin ongelma.
Missä ovat vihan lähteet, ja mikä ihmisessä antaa vihalle niin suuren vallan?
Luuraako taustalla persoonallinen Paha?
Vastakkaisissa tapauksissa, lähimmäisiään rakastavien ihmisten kohdalla voidaan kysyä, luuraako taustalla persoonallinen Hyvä?
...taustalla luuraava persoonallinen Hyvä ja persoonallinen Paha...:)))))
Kun näillä asioitten "personoijilla" on vielä vastuuvapaus omista teoistaan kanssaihmisilleen ja toisinajattelevien tappolupa, nämä omanvoitonpyyteiset sodat ym. muut voivat jatkua loputtomiin.
Mitäköhän nyt "käsitin vääriin" tai "vääristelen"???
Liturgista hömppää on turha tarjota.
...taustalla luuraava persoonallinen Hyvä ja persoonallinen Paha...:)))))
Kun näillä asioitten "personoijilla" on vielä vastuuvapaus omista teoistaan kanssaihmisilleen ja toisinajattelevien tappolupa, nämä omanvoitonpyyteiset sodat ym. muut voivat jatkua loputtomiin.
Mitäköhän nyt "käsitin väärin" tai "vääristelen"???
Liturgista hömppää on turha tarjota.
..asioista, joita et ymmärrä:
Ei Jumalan Herrakseen tunnustava suinkaan ole vapaa vastuusta, päin vastoin!
Hänhän suhtautuu asioihin paljon tunnollisemmin ja vastuullisemmin kuin ns. tavalliset ihmiset.
Arvaapa, kuinka monta "ateistia" tai pakanaa on tekemässä pyyteetöntä lähetystyötä kehitysmaissa malliin Aune Hyny tai äiti Teresa?
Kumpi ryhmä siinä asiassa tekee hyvää?
Tappolupia ei tunnustava kristitty ikinä voisi antaa missään asiassa, koska jo käsky "Älä tapa" sitoo kristityn kädet niin suurelta väkivallalta.
Minkähänlainen olisi sinun maailmasi ilman yhtään todellista kristittyä?
Et kuitenkaan ole samalla päättänyt olla Jumalan vihollinen...?
vihollinen ainakaan tällä hetkellä. En todellisen ihmisen, Jumalan tai He-manin.
" Jos ette ole minun puolellani, olette minua vastaan."
>>" Jos ette ole minun puolellani, olette minua vastaan." >>
Kuulostaa tutulta erään presidentin suusta sanottuna, joka esitti maailmalle samaa ultimaatumia...
Juuri tämänkaltaisilla mielipuolisilla vaatimuksilla suljetaan se viimeinenkin toivonhäivä maailmasta.
Ikäänkuin ei voisi olla puolueeton.
Sinun logiikallasi pitää sekaantua lasten hiekkalaatikkoriidoista naapurien perheriitoihin ja edelleen aina maailmankatsomusten ja uskontojen väliseeen ristiriitoihin aina puolensa valiten.
Sillä lailla (lainaus:-tarva-).
Et kykene kohtaamaan ja ymmärtämään, puhumattakaan hyväksymään eriäviä mielipiteitä tasa-arvoisina ihmisiltä mitä tulee maailmanselitysasioihin.
Koska sinulla on "parempi" tieto asioista.
Huh huh.
..yhdessä asiassa. Siitä tässä jäljempänä.
Ei minun eikä kenenkään muunkaan tunnustavan kristityn tarvitse sekaantua muiden riitoihin puolensa valiten.
Me kristityt olemme jo puolemme valinneet: Olemme Jumalan puolella Pahaa vastaan.
Minulla on "parempi tieto" asioista vain siinä yhdessä valinnassani, joka valitsee Jumalan ja Hänen pelastussuunnitelman maailmaa villitsevän paholaisen tilalle.
Kaikessa muussa olemme kristittyinäkin aivan tavallisia ihmisiä emmekä halua besserwissereinä kompastua lillukanvarsiin.
Sitten siihen puolueettomuuteen.
Minusta puolueettomuus on ideaali ajattelutapa vaikkapa Israelin ja palestiinalaisten välistä kriisiä ajatellen. Kaikissa kiistoissa on yleensä vähintään kaksi osapuolta, ja puolueeton otaa molempien hyvät ja huonot ominaisuudet huomioon asioita käsitellessään.
Yhdessä asiassa kristitty vain ei voi olla puolueeton: Suhteessaan Jumalaan.
Siksi Jeesuskin sanoi, että ne, jotka eivät ole Hänen puolellaan, ovat Häntä vastaan.
Minä tiedän olevani Hänen puolellaan.
Olen siis siinä asiassa puolueellinen.
Jos sinä et ole Hänen puolellaan, olet silloin Häntä vastaan.
Nämä eivät ole minun keksimiäni ajatuksia, vaan ne on sanonut Kristus itse.
Siinä asiassa ei keskitietä ole.
Puolesta vai vastaan?
Miekkalähetykseen.
Onnea valitsemallasi ja itse myöntämälläsi yksisilmäisellä tiellä.
>>Miksi odotat että joku keskustelee kanssasi? Mikset voi sanoa ääneen esim: "Kanssani voi keskustella, mutta koska tiedän elämästä ja maailmasta jo kaikki merkitykset, eikä minua (ihmistä suuremmassa) uskossani kuitenkaan koskaan ihminen voi mitenkään muuttaa, minä vain toistelen perustelujani ja odotan että muutkin ne hyväksyisivät." >>