...voiko jt-lapsella olla kaverina ei-uskova lapsi?
Puhun nyt noin kymmenvuotiaista lapsista, mitä mieltä olette yleensä? Pitääkö jo ei-uskovaan lapseen kohdistaa kääntymystyötä?
Puhun nyt noin kymmenvuotiaista lapsista, mitä mieltä olette yleensä? Pitääkö jo ei-uskovaan lapseen kohdistaa kääntymystyötä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tottakai eri uskontoihin kuuluvat voivat olla kanssakäymisissä toistensa kanssa... ikään katsomatta.
Itse tunnen muutaman JT-lapsiperheen, yhdessä on jokseenkin 10-vuotias lapsi.
Ihan normaalisti ovat kaikki lapset keskenään leikkimässä. Ei JT-lapsia pidetä mitenkään erityisesti erillään muista lapsista...
Vanhemmat saattavat ehkä enintään olla vähän huolehtivaisempia, ettei oma lapsi mielellään ole kauheasti sellaisessa seurassa, missä harrastetaan esim. pieniä tihutöitä tai kiroillaan ahkerasti. Mutta tämähän on käytäntönä kaikilla vanhemmilla, uskontoon katsomatta :)
Kukapa haluaisi päästää (minkä ikäistä lasta tahansa) huonoon seuraan, mistä saattaisi saada huonoja vaikutteita ja joutua hankaluuksiin. Mutta onneksi suurin osa kaikista lapsista on sen verran järkevää porukkaa, että tajuavat kyllä missä menee raja.
---
Mitä tulee käännytystyöhön... no se vähän riippuu siitä, mitä pitää käännyttämisenä. Lapset nyt keskustelevat yleensä kaikista asioista... ja yleensä kertovat siitä kotonakin. Tässä vaiheessa vanhempien ei kannata vetää äkkinäisiä johtopäätöksiä "käännyttämisestä". Esim. luterilainen lapsi saattaa kertoa, miten vietti joulua ja mitä sai joululahjaksi tai synttärilahjaksi... vastaavasti jehovantodistajalapsi saattaa kertoa, mitä siellä heidän kokouksissaan tai konventeissaan tehdään.
Kumpikaan ei käännytä toistaan vaan he yksinkertaisesti haluavat jakaa tietoaan toisten kanssa... tai haluavat uteliaisuudesta tietää jostain, mikä kuulostaa omaan korvaan oudolta.
---
Voihan olla, että jossain tapauksessa saattaa kyseeseen tulla ihan virallinen "käännytystyö". Esim. 10-vuotias lapsi osaa jo aika hyvin käsitellä laajoja kokonaisuuksia ja tajuaa ehkä jo hyvinkin syvällisiä uskonnollisia asioita.
Ja fakta on, että niinkuin luterilaisten lapset, myös jehovantodistajalapset ovat jossain määrin saaneet pienestä pitäen uskonnollista kasvatusta. Ja toimivat vanhempiensa esimerkin innoittamana... ja saattavat ehkä nostaa normaalissa keskustelutilanteessa esiin uskonnollisia aiheita.
Mutta minulle kerrottiin, että JT-lapsille on hyvin selvästi teroitettu mieleen myös se, että JOS uskonnollisia asioita käsitellään normaalia enemmän, on heillä VELVOLLISUUS muistuttaa toista lasta, että tämä kertoisi tapahtuneesta vanhemmilleen...
Tämä juuri sen takia, että OMAT vanhemmat ovat Raamatun mukaan vastuussa lastensa hengellisestä kasvatuksesta ja jehovantodistajat ovat hyvin tarkkoja tämänkin Raamatun käskyn noudattamisesta...
...toisin sanoen jehovantodistaja-aikuiset pitävät tarkasti huolta siitä, ettei muiden lapsille opeteta mitään ilman näiden omien vanhempien suostumusta. Elikkä ovat äärimmäisen tarkkoja, etteivät vahingossakaan astu uskonnollisissa asioissa toisen lapsen vanhempien varpaille.
Elikkä voit olla ihan huoleti. Normaalissa keskustelussa esille nousseet uskonnolliset asiat ovat vain hyväksi yleissivistyksen kannalta. Onhan hyvä, että lapset oppivat perusasiat muistakin uskonnoista ja osaavat siten ottaa huomioon muiden tunteet. Ja "syvällisemmistä" keskusteluista sinulle kyllä ilmoitetaan välittömästi... niitä ei pimitetä lapsen vanhemmilta.
Ymmärtääkseni et ole jt. Joten miten ihmeessä voit vastata kysymykseeni. Se, että tuttavissasi on jt-perheitä ei nosta sinua erityiseksi asiantuntijaksi. En halunnut mietintöä normaalista kaverussuhteista vaan vastauksia kysymykseeni, pitääkö ei-uskovaa leikkikaveria käännyttää.
Itse hämmästyin kovasti lapseni saatua jt-ystävältään jt-lehtisiä ison pinon. Lukemistot eivät ihan ole sitä mitä haluan 10-vuotiaani lukevan...ja ei ainakaan ilman vanhempia.
Eli en todellakaan kaipaa zaarittarelta enempiä mietintöjä vaan ystävällisiä vastauksia siihen, mitä tiedustelin =)
Allekirjoitan kyllä tuon Zaarittaren tekstin. Kyllä hän tietää mistä puhuu.
Mutta omasta kokemuksesta: Kyllä minä tuon ikäisenä pyörin enemmänkin yhden ei-jehovantodistajan seurassa. Fiksu kaveri se oli, ainakin vielä silloin.
Myöhemmin kaverit vaihtuivat. Koulukavereita kaikki. Sittemmin olen löytänyt niin paljon seuraa seurakunnan sisäpuolelta, ettei ole juuri jäänyt aikaa muille. Ei sillä, että niitä muita olisi ollutkaan. Koulukavereihin (ja koulukavereiden) yhteydenpito lakkasi, kun koulu päättyi. Toki vielä kuulumiset vaihdetaan jos törmäillään.
Tottakai eri uskontoihin kuuluvat voivat olla kanssakäymisissä toistensa kanssa... ikään katsomatta.
>>Lasten aivopesu on mielestäni rikos.
Itse tunnen muutaman JT-lapsiperheen, yhdessä on jokseenkin 10-vuotias lapsi.
>> Kovinpa on tuttua jahvetouhu sulle, noin niinku yhden kerran epävirallisesti salilla käyneelle.
Ihan normaalisti ovat kaikki lapset keskenään leikkimässä. Ei JT-lapsia pidetä mitenkään erityisesti erillään muista lapsista...
>> Ja haista paska. Kolme pistettä viittaavat samaan kuin fgerilla: teokraattiseen valehteluun.
Vanhemmat saattavat ehkä enintään olla vähän huolehtivaisempia, ettei oma lapsi mielellään ole kauheasti sellaisessa seurassa, missä harrastetaan esim. pieniä tihutöitä tai kiroillaan ahkerasti. Mutta tämähän on käytäntönä kaikilla vanhemmilla, uskontoon katsomatta :)
>> ÖÖÖÖöröröröröröörööööööööööööööööörrrrgh oksettaa
Kukapa haluaisi päästää (minkä ikäistä lasta tahansa) huonoon seuraan, mistä saattaisi saada huonoja vaikutteita ja joutua hankaluuksiin. Mutta onneksi suurin osa kaikista lapsista on sen verran järkevää porukkaa, että tajuavat kyllä missä menee raja.
>>>> Nimenomaan. Lapsia ei kannata saattaa jehovapropagandalle alttiiksi!
---
Mitä tulee käännytystyöhön... no se vähän riippuu siitä, mitä pitää käännyttämisenä. Lapset nyt keskustelevat yleensä kaikista asioista...
>>> Sillä erotuksella, että jehovalapsia kehotetaan jo pienestä pitäen pitämään "tutkisteluja" kavereilleen, jo noin kymmenvuotiaasta saakka.
ja yleensä kertovat siitä kotonakin. Tässä vaiheessa vanhempien ei kannata vetää äkkinäisiä johtopäätöksiä "käännyttämisestä". Esim. luterilainen lapsi saattaa kertoa, miten vietti joulua ja mitä sai joululahjaksi tai synttärilahjaksi... vastaavasti jehovantodistajalapsi saattaa kertoa, mitä siellä heidän kokouksissaan tai konventeissaan tehdään.
>>> YYYYÖÖÖöörrrrrrrrgggghhhhh oksettaa tuo valehtelusi
Kumpikaan ei käännytä toistaan vaan he yksinkertaisesti haluavat jakaa tietoaan toisten kanssa... tai haluavat uteliaisuudesta tietää jostain, mikä kuulostaa omaan korvaan oudolta.
>>> Näin se lahkokultti toimii YYYÖÖÖRRGGHHHH
---
Voihan olla, että jossain tapauksessa saattaa kyseeseen tulla ihan virallinen "käännytystyö". Esim. 10-vuotias lapsi osaa jo aika hyvin käsitellä laajoja kokonaisuuksia ja tajuaa ehkä jo hyvinkin syvällisiä uskonnollisia asioita.
>>> Tällä ilmeisesti pohjustat sitä, että 9-vuotias on jo sovelias "aikuiskasteelle" YYÖÖRRGGHHHH!!!!
Ja fakta on, että niinkuin luterilaisten lapset, myös jehovantodistajalapset ovat jossain määrin saaneet pienestä pitäen uskonnollista kasvatusta. Ja toimivat vanhempiensa esimerkin innoittamana... ja saattavat ehkä nostaa normaalissa keskustelutilanteessa esiin uskonnollisia aiheita.
>>> Uskonnollinen kasvatus on eri asia kuin aivopesu.
Mutta minulle kerrottiin, että JT-lapsille on hyvin selvästi teroitettu mieleen myös se, että JOS uskonnollisia asioita käsitellään normaalia enemmän, on heillä VELVOLLISUUS muistuttaa toista lasta, että tämä kertoisi tapahtuneesta vanhemmilleen...
>>> Uutta valoa ilmeisesti, noin niinkuin viikko sitten saatua?
Tämä juuri sen takia, että OMAT vanhemmat ovat Raamatun mukaan vastuussa lastensa hengellisestä kasvatuksesta ja jehovantodistajat ovat hyvin tarkkoja tämänkin Raamatun käskyn noudattamisesta...
>>>> Raamatusta viis, kunhan Vartiotornin alleviivaus sujuu.
...toisin sanoen jehovantodistaja-aikuiset pitävät tarkasti huolta siitä, ettei muiden lapsille opeteta mitään ilman näiden omien vanhempien suostumusta. Elikkä ovat äärimmäisen tarkkoja, etteivät vahingossakaan astu uskonnollisissa asioissa toisen lapsen vanhempien varpaille.
>>> Selittelysi kuvastaa huonoa omaatuntoasi.
Elikkä voit olla ihan huoleti. Normaalissa keskustelussa esille nousseet uskonnolliset asiat ovat vain hyväksi yleissivistyksen kannalta. Onhan hyvä, että lapset oppivat perusasiat muistakin uskonnoista ja osaavat siten ottaa huomioon muiden tunteet. Ja "syvällisemmistä" keskusteluista sinulle kyllä ilmoitetaan välittömästi... niitä ei pimitetä lapsen vanhemmilta.
>>> Valehtelet niin että korvat heiluu.
Sori... taisin ymmärtää väärin kysymyksesi. Luulin, että halusit vastauksen, joka perustuu omakohtaisiin kokemuksiin ja tietoon JT-käyttäytymisestä.
En itse ole JT, mutta esittämääsi kysymykseen olen aika potentiaalinen vastaaja, koska olen nähnyt ERITTÄIN LÄHELTÄ vastaavanlaisen tilanteen moneen kertaan.
Veikkaisin nimittäin, että jos saat OIKEALTA jehovantodistajalta vastauksen (joka olisi jokseenkin samanlainen kuin minun), et uskoisi sanaakaan... vaan väittäisit sitä jehovantodistaja-propagandaksi.
Tämä on oikeastaan ainoa tapa saada oikeaa tietoa jakeluun. Jos OIKEA jehovantodistaja vastaa tällä palstalla, ei häntä uskota, vaan kaikki hänen sanomansa "kumotaan harhaopiksi" vain sen perusteella, että hän sattuu kuulumaan kyseiseen uskontoon.
Huomaat, mitä tarkoitan, kun tarkastelet omaa reaktiotasi, jahka joku OIKEA JT vastaa kysymykseesi.
---
Sanoit, että lapsesi oli saanut JT-ystävältään lehtisiä ison pinon. No eihän tässä tapauksessa voi muuta sanoa, kuin että "I rest my case".
Homma menee niinkuin pitääkin. Jos lapsellesi annetaan mitä tahansa "syvempää" uskonnollista tietoa... saat siitä kyllä välittömästi tiedon ja pystyt vaikuttamaan tapahtuneeseen, jos haluat.
"En halunnut mietintöä normaalista kaverussuhteista vaan vastauksia kysymykseeni, pitääkö ei-uskovaa leikkikaveria käännyttää. "
Vastaus on yksinkertaisesti: ei.
Mitään ei ole PAKKO tehdä. Ehkä lapsesi oli esittänyt uteliaana kysymyksen ja toinen lapsi oli vastannut.
Se, onko lapsesi vielä ikänsä puolesta valmis ottamaan vastaan ja käsittelemään uskonnollista aineistoa, on tietenkin sinun päätettävissäsi.
Ehkä lapsesi on vielä kehittymätön 10 vuoden ikäänsä nähden ja toinen (samanikäinen mutta aivokapasiteetiltaan ja ymmärryskyvyltään kehittyneempi) lapsi on erehtynyt luulemaan lastasi ikäisekseen ja normaalisti kehittyneeksi.
No, onneksi sinulla on vanhempana oikeus sanoa mielipiteesi asiaan. Ja oletkin sen jo toivottavasti kertonut JT-lapselle. Jatkossa homma menee niinkuin olet sen tarkoittanutkin menevän... eikä lapsesi saa mitään tietoa muista uskonnoista, ellet itse sitä tietoa hänelle halua antaa :)
Käytät sanoja propaganda ja harhaoppi. Itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa se, mihin uskontoon lapseni kaveri kuuluu. Lähes se ja sama mikä tahansa tämän uskonto-keskustelupalstan alaryhmän uskonnoista on kyse. Pointtina tässä on se, että lapselleni on annettu materiaalia, mikä ei mitenkään ole ikäisensä lapsen lukemistoa.
"Se, onko lapsesi vielä ikänsä puolesta valmis ottamaan vastaan ja käsittelemään uskonnollista aineistoa, on tietenkin sinun päätettävissäsi"-lauseesi oli mainio. Kenties itsellesi on täysi mysteeriö se kanta, että lasta pitää suojella asioilta joita hän ei ymmärrä, tai joita ei esitetä puolueettomasti tai asioita jotka jopa aiheuttavat pelkoa. Kenties itsellesi on käsittämätöntä, että lapselle halutaan antaa eri uskonnoista mahdollisimman asiallista tietoa, tietoa myös eri kannoilta.
Kappaleesi "Ehkä lapsesi on vielä kehittymätön 10 vuoden ikäänsä nähden ja toinen (samanikäinen mutta aivokapasiteetiltaan ja ymmärryskyvyltään kehittyneempi) lapsi on erehtynyt luulemaan lastasi ikäisekseen ja normaalisti kehittyneeksi." jatkaa mainiota linjaasi. Ei pahalla, mutta mielestäni 10-vuotiasta ei tulisi käyttää uskonnollisen opin välittämiseen. Mielestäsi 10-vuotiaan tulisi kyetä käsittelemään uskonnollisia asioita ja varsinkin muodostamaan objektiivinen näkemyksensä siitä, varsinkin aineiston pohjalta mitä ei hyvällä tahdollakaan voi väittää tasapuoliseksi tai objektiiviseksi.
Lisäksi kappaleesi sisälsi ala-arvoisen, provokatiivisen yrityksen ärsyttää. Ja miten tämän sanoisin...edellisessä kommentissani pyysin sinua ei jt:nä olemaan kommentoimatta saati lähettämään mietintöä. Tästä minun pitänee vetää johtopäätös, että aivokapasiteetissasi ja/tai ymmärtämiskyvyssäsi olisi vakavia puutteita, varsinkin kun olet ilmeisesti jo aikuinen.
Itse muistelen, että kun olin noin kymmenvuotias, paras kaverini oli ei-JT. Mutta meidän perhettä karsastettiin seurakunnassa, koska "veljeilimme" "maailmallisten" kanssa. Mutta minuun lapsena eivät vanhempani puuttuneet, taisivat olla vähän vähemmän innokkaita todistajia.
Tästä syystä en myöskään tarjonnut kirjallisuutta kavereilleni, vaikka tiesin, että olisi pitänyt tarjota.
(Tämä on tietysti täyttä valhetta, koska olen sen itse kokenut. Myönnän täysin, että esim. joku Zaaritar tietää ehdottoman totuuden asiasta, koska ja vain koska hänellä ei ole mitään kokemusta asiasta.)
En ole JT. Tiedän kuitenkin yhtä ja toista sillä olen kasvanut nuoruuteni JT-perheessä.
JT-lapsella voi olla ei-uskova kaveri, mutta olisi parempi jos kaverit lötyisivät JT:n keskuudesta. Tämä ei tietenkään ole aina mahdollista. Esim. Rivitaloyhtiössä mahdollisesti tunnetaan naapureita ja heidän lapsiaan. Jos JT-lasta kiellettäisiin leikkimästä pihan muiden lasten kanssa saisi Jt-järjestö taas huonoa julkisuutta.
Seurakunnassa ei välttämättä ole ikätovereita, jolloin maallisten lasten kanssa on pakko leikkiä.