PAASTO!?

Hmm.. kuinka pitkään ME kristityt sitä paastoa pidämme?

En tiedä millaista paastoa tarkoitat. Ortodokseilla on tietyt paastonAJAT ja ohjeita heidän tavastaan paastota saat parhaiten kysymällä jostain ort.srk:sta.Neuvovat mielellään ja löytyy muuten varmaan tietoa netistäkin kun mennee Googlella hakuun kristillinen paasto tms. Muistan joskus käyneeni siellä.

Luterilaisilla sen sijaan ei paastota minään tiettynä aikana vaan riippuu itsestään mitä asialla haluaa.Mikä on henkilön paaston tarkoitus ja motiivi.

Vapaissa suunnissakaan ei ole mitään tiettyjä AIKOJA, jolloin paastotaan vaan se on henkilökohtainen asia. Jotkut paastoavat pelkällä vesipaastolla muutaman päivän, toiset paastoavat kevyellä kasvisruualla tai mehuilla, jotkut eivät paastoa koskaan. Variaatioita on monia, eikä tietääkseni ole olemassa yhtä oikeaa tapaa.

Paaston tärkein tehtävä on Jumalan ja ihmisen vuorovaikutus. TAHTO paastota Jumalalle. Se, että paastoaa vain koska niin määrätään ja käsketään on turhaa.Ei me ansaita mitään paastolla mutta se voi syventää uskonelämäämme ja ihanaa huomata, että
voi hillitä itseään.Edes yhdessä asiassa :)

Aloita paastoamalla yksi päivä ensin. Niin minäkin tein.Jos tuntuu siltä, että menee toinenkin päivä niin paastoa sekin. Älä aloita liian vaikeasti, menee into koko hommasta.
Voin suositella!

Paasto kirkon yhteydessä


Pyhällä apostolisella ja ortodoksisella kirkolla on vuosisatojen myötä kehittynyt suuri ihmistuntemus. Kirkkovuosi on rakennettu palvelemaan ihmisten kokonaisvaltaista parasta ja Jumalan yhteydessä elämistä. Kirkkovuodessa vuorottelevat paaston ajat, jolloin ravinnon määrää vähennetään oleellisesti ja opetellaan tulemaan toimeen hyvin vähällä, sekä paastottomat ajat, jolloin syödään ja iloitaan kaikesta hyvästä, minkä Luoja on ihmiselle antanut.

Paastoa on joko täydellinen ruuasta pidättäytyminen määräajaksi tai ruuan vähentäminen ja yksinkertaistaminen.

Vapaaehtoinen kieltäytyminen auttaa meitä parhaiten myös kokemaan myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, joille meidän vaatimaton paastoateriamme olisi juhla-ateria.

Kirkko on säätänyt paastonajat ohjatakseen jäseniään katumusmielialaan suurten juhlien edellä tai marttyyrien kuolinpäivän muistoksi. Ruumiillisella paastolla ymmärretään eläinkunnasta saatavan ravinnon karttamista ja tyytymistä yksinkertaiseen ruokaan synnillisten halujen taltuttamiseksi. Hengellinen paasto puolestaan on lähimmäisten auttamista ja varojen käyttämistä hyväntekeväisyyteen sekä ajan varaamista Jumalan sanan lukemiseen ja rukoukseen.

* * *

TÄYDELLINEN PAASTO

Täydellinen paasto kestää vain lyhyen ajan tai se rajoittuu tavallisesti vain yhteen päivään tai sen osaan. Aivan kristinuskon alkuajoilta lähtien sitä on pidetty valmistautumisen ja odotuksen tilana. Ruumiillinen nälkä muistuttaa meitä hengellisestä Jumalan nälästä, kaipuusta päästä takaisin Jumalan luo, josta synti on meidät karkoittanut. Ehtoollisessa toteutuu meidän yhteytemme Jumalaan, ja siksi ennen ehtoollista noudatamme tätä täydellistä paastoa.







OSITTAINEN PAASTO

= Tietynlaiseen yksinkertaiseen ruokavalioon siirtyminen

Kirkon tuella tapahtuva paasto auttaa meitä saavuttamaan ne hengelliset voimavarat, joita kristityillä on hallussa taistelussa pahaa vastaan. Neljä kertaa vuodessa kirkko kutsuu meitä puhdistautumaan ja vapauttamaan itsemme lihan ylivallasta paastoamisen pyhällä terapialla. Kärsivällisen kieltäytymisen ja kilvoituksen kautta ihminen huomaa, ettei hän elä ainoastaan leivästä, vaan hänen sielunsa voi elää vain yhteydessä Jumalaan, Luojaansa. Paastoaja asettaa itsensä hengellisen valppauden tilaan taistelussa paheita vastaan. Aika on olennainen tekijä, sillä tarvitaan aikaa, ennen kuin saamme juurrutetuksi pois itseltämme sen epäolennaisen kuonan, joka peittää Jumalan kuvaksi luotua ihmisyyttämme.

* * *

PAASTOLLA JA RUKOUKSELLA
Kuitenkaan pelkkä ruoan vähentäminen ja yksinkertaistaminen ei sinänsä riitä. Vasta paastolla ja rukouksella voimme tehdä lihan hengelle kuuliaiseksi. Kirkko tulee tässä jäsentensä avuksi merkittävällä tavalla. Suuren paaston aikana toimitetaan kirkoissamme runsaasti paaston hengen mukaisia jumalanpalveluksia. Jumalanpalveluselämän yhteydessä elävä onnistuu parhaiten kilvoittelussaan.

Nykyinen yhteiskunta ympärillämme ei tue millään lailla kirkollista paastokilvoitusta. Joukkotiedotusvälineet ovat saaneet vallan meidän aikanamme. Koko maailma astuu kotiimme television ja radion välityksellä. Musiikki soi alituisesti. Tämä ilmaisee, että ihminen ei nykyisin kykene nauttimaan hiljaisuudesta eikä edes arvosta sitä. Niinpä kristityn on erityisesti ponnisteltava voidakseen saavuttaa hiljaisuuden, joka yksin voi saattaa meidät kosketuksiin korkeamman todellisuuden kanssa.

Paaston aikana meidän tulisi panna sulku liialliselle mieltymyksellemme televisioon. Turhanpuhumista, selittelyä, puolustautumista ja syyttelyä olisi myös pyrittävä vähentämään. Paastonajan tärkeimpiä rukouksia onkin: ”Herra, pane vartija minun suulleni!”

Kirkko haluaa meidän paaston aikana pyrkivän rikastuttamaan hengellistä ja älyllistä maailmaamme, lukemaan ja mietiskelemään niitä asioita, jotka kuuluvat tuohon toiseen todellisuuteen, jota kohti kurkotamme.

* * *

PAASTONAJAT JA PAASTORUOKA

Teofonian aattopäivä 5.1.
Suuri Paasto ja suuri viikko 23.2. – 10.4.2004
Apostolinen Paasto 7.-28.6.2004
Herran Äidin paasto 1.-14.8.
Johannes Kastajan mestauspäivä 29.8.
Pyhän Ristin ylentämisen juhla 14.9.
Joulupaasto 15.11. – 24.12.
Keskiviikot ja perjantait
Eukaristiaa edeltävä aamu/päivä

Paastopäivään ja paastoaikaan sattuvana juhlana sekä lauantaina ja sunnuntaina voidaan poiketa paaston peruskäytännöstä ja noudattaa kevyempää paastoa.

Allaolevat viitaukset öljyyn ja viiniin sekä kalaan on ymmärrettävä paaston lieventämisen eri asteina sovellettavaksi omiin perinteisiin

   = Ankara paasto
   Ei liha-, maito-, kala- tai muna-tuotteita

   = Lievä paasto
   Nautitaan öljyä ja viiniä. Ei liha-, kala-, muna- tai maito-tuotteita.

   = Kaikkein lievin paasto.
   Nautitaan kalaa. Mutta ei liha-, muna- tai maitotuotteita.

Paaston ruokakäytäntö on meille tullut varhaiskirkon maista Välimeren ympäriltä. Siellä olivat kasvikset, hedelmät, öljyt ja leipä peruselintarvikkeita, jotka olivat myös helpoiten saatavilla. Kirkkoisä Basileios Suuri sanookin, että paastonajan ruoan tulee olla ”helposti saatavissa ja valmistettavissa ja sen tulee olla halpaa”.

Karjalassa paastoruokaa oli leipä, juurekset, kaali, sienet, metsämarjat ja kuivattu kala. Vanhan kirkon perinteen mukaan tosin kalakin jää pois paastonajan ruoista, vaikka se meidän oloissa onkin siihen usein sisällytetty.

Nykyajan kaupunkiyhteiskunnassa helposti saatavia ruoka-aineita ovat ehkä pakastekala, silakat, juurekset, vihannekset, makaronit, puuro, leipä, margariini ja hedelmät. Juomaksi vesi tai kotikalja. Tästä esimerkkinä Uuden Valamon luostarin ruokalista 1950 –luvulla: keitetyt perunat ja suolakurkut, tattaripuuro ja öljy.