Vakava muistutus, varoitukseksi

tästä voisi vetää aasinsiltana kysymyksen joka on askarruttanut tiedemiehiä kautta aikojen, tietääköhän hullut olevansa hulluja?

ota täältä tasapaino nappia elämääsi
Kirjoittanut: nyt heti !, 2.2.2004 klo 17.51

päivän sana tänään jostain muusta palstalta
Kirjoittanut: tällipäällä, 30.1.2004 klo 19.45

Vanhat Viikon sanat, viikot 40-52

Tästä voit siirtyä suoraan viikolle 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 49, 50, 51, 52.

Viikot 14-26. Viikot 27-39.

Viikon sana viikolle 40
Kenelläkään ei ole etumatkaa

Raamatunkohta, jonka äärellä viivymme tällä viikolla, on Joh. 4. Siinä on kerrottu tapahtumasarjasta, joka sai alkunsa siitä, että Jeesus kohtasi erään naisen kaivolla Sykarin kaupungin ulkopuolella.

Tuon naisen yksityiselämä ei ollut esikuvallista. Hänellä oli ollut viisi miestä. Se kuudes, jonka kanssa hän nyt asui, ei ollut hänen oma miehensä. Näin Jeesus sanoi. Kuitenkaan Jeesuksella ei ollut mitään tarkoitusta loukata naista tai väheksyä häntä. Jeesuksen ja naisen välinen keskustelu Jaakobin kaivolla kertoo Herrastamme ja hänen suhteestaan rikkinäisten ihmissuhteiden ihmisiin ja rikkinäisiin ihmisiin.

On tärkeä muistaa, että samarialaiset, joiden keskuudessa Jeesus opetuslapsineen nyt oli, olivat juutalaisten syvästi halveksimia ihmisiä. Juutalaiset rabbit opettivat: "Joka syö samarialaisten leipää, ei ole parempi kuin se, joka syö koiran lihaa."

Jeesus oli kuitenkin lähettänyt opetuslapsensa Sykarin kaupunkiin ostamaan heille samarialaista ruokaa! Mikä rohkeus toimia eri tavalla kuin mitä rabbit opettivat ja mitä yleinen mielipide edellytti!

Kun opetuslapset olivat kaupungilla, Jeesus kaivon luona puhui tämän halveksitun kansan halveksittavan ihmisen kanssa osoittaen tätä kohtaan arvonantoa. Näin menettelemällä Herra rikkoi lisää juutalaisten pyhiä opetuksia ja hän kulki selvästi yleistä uskonnollista mielipidettä vastaan. Juutalaisten miesten ja naisten välinen kanssakäyminen oli niin äärimmäisen halveksittavaa, että eräät juutalaiset pitivät miehen keskustelua naisen, jopa vaimonsa kanssa, ajanhukkana. Rabbien keskustelua naisten kanssa pidettiin asiana, joka esti rabbeja tutkimasta Tooraa, mikä puolestaan saattoi johtaa kyseisen rabbit helvettiin (Pirke Aboth 1:5). Eräiden rabbien mukaan Tooran opettaminen heidän omille tyttärilleenkin oli niin halveksittavaa, että he olisivat yhtä hyvin voineet myydä tyttärensä prostituoiduiksi (Mishnah Sotah 3:4).

Jeesus ei milloinkaan alistunut aikansa yleiseen naisten halveksuntaan yhtä vähän kuin samarialaisten halveksuntaan. Osoituksena tästä on hänen kiireetön ja ystävällinen keskustelunsa samarialaisen naisen kanssa.

Sykarin tapahtumat ovat hyvä esimerkki siitä, miksi juutalaiset pitivät Jeesusta uskonnollisesti epäluotettavana ja miksi he katsoivat, että hänet oli surmattava. Toisaalta meille, joille Jumala on avannut oven hänen rakkautensa ja evankeliumin käsittämiseen, tämä kertomus on uusi osoitus siitä, mitä varten Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan. Täällä tarvittiin ja tarvitaan armoa.

Jumalan armon rinnalla kaikki muu menettää merkityksensä. Kuten Paavali aikanaan kirjoitti kuvattuaan ensin synnin vakavuutta ja suuruutta: "Rikkomusta ei kuitenkaan voi verrata armoon", Room 5:15. Armo on aina rikkomusta suurempi. Ylistettyään armon suuruutta Paavali jatkaa: "Laki tuli maailmaan sitä varten, että rikkomus tulisi suuremmaksi. Mutta missä synti on tullut suureksi, siellä armo on tullut ylenpalttiseksi", Room 5:20.

Armon voimaa kuvaa sekin, että Jumala käytti tätä elämässään epäonnistunutta ihmistä kutsuakseen muita kaupunkilaisia Jeesuksen luo. Tuo nainen kelpasi heti Herran palvelukseen. Pyhä Henki käytti naista niin, että Johannes saattoi myöhemmin kirjoittaa: "Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan." Kaksi päivää myöhemmin lukuisat samarialaiset uskoivat Jeesukseen. Nämä juutalaisten halveksimat ihmiset sanoivat kaupungissaan: "Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja."

Jeesuksen olemus oli selvinnyt Sykarin asukkaille kahdessa päivässä. Messias ei antanut Jumalan valitun kansan ja halveksitun samarialaiskansan välillä olleiden raja-aitojen estää omaa työtään. Halveksitut samarialaiset ja heidän parissaan halveksittu nainen sai saman armon kuin juutalainen Pietari ja Johannes ja Paavali. Kaikki ovat samalla viivalla. Messias pelastaa henkilöön katsomatta.

Pelastaa?sanan merkitys vanhassa kreikankielessä on "päästää uhasta" ja "antaa turvaa". Sanalla on myös merkitys "pitää elossa". Autuas se, jolle Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen olemuksen niin kuin hän teki samarialaiselle naiselle ja Sykarin asukkaille! Hänellä on Jumala, joka pitää hänet elossa ja joka antaa täydellisen turvan iankaikkiseen elämään saakka. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 41
Pääkysymys tuomiolla on evankeliumi
Kirkkovuoden viimeisiä viikkoja leimaavat puheet lopun ajasta ja viimeisestä tuomiosta. Yksi Jeesuksen monista tämän aihepiirin opetuksista on vertaus palvelijoille uskotuista rahoista, leivisköistä, kuten ennen sanottiin, Matt 25.

Vertauksen mukaan ulkomaille lähtevä isäntä uskoi ennen matkaansa ”koko omaisuutensa” palvelijoilleen, Matt. 25:14. (Uusi raamatunkäännös puhuu ”talenteista”, joita mies antoi.) Herramme kuulijat ovat varmaan hätkähtäneet ja hämmästyneet kuullessaan tämän vertauksen, sillä yksi talentti vastasi nykyajan euroissa sanottuna yli puoli miljoonaa euroa, vanhoissa Suomen markoissa laskettuna yksi talentti oli arvoltaan miljoonia markkoja.

Vertauksen isännän on siis täytynyt olla suunnattoman rikas. Ja se, mitä kukin palvelija sai, oli valtavan paljon. Tämä on tärkeä ymmärtää.

Sitten toinen asia. Jeesus kertoi: ”Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset”, Matt. 25:19. ”Tilityksellä” me ymmärrämme Jeesuksen tarkoittavan toista tulemistaan ja viimeistä tuomiota. Palvelijat, jotka olivat työskennelleet hyvin ja ansainneet isännälleen lisää rahaa, kutsuttiin isännän järjestämään juhlaan. Kyseessä kai on toisista vertauksista tuttu taivaallinen hääjuhla. Mutta palvelija, joka ei isäntänsä poissa ollessa ollut ansainnut mitään, sai kuulla tuomion: ”Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen...” Matt. 25:30.

Tavallisesti tätä vertausta tulkitaan niin, että palvelijoiden saamat talentit olivat heille annettuja lahjoja, kykyjä ja tehtäviä. Koko vertaus näyttää silloin viittaavan siihen, että pelastus ansaitaan ennen viimeistä tuomiota omilla teoilla.

Minulla on tämän selityksen kanssa ongelmia. Siksi kyselenkin mielessäni, olemmeko ymmärtäneet Jeesuksen vertauksen oikein. Entäpä jos Jeesus ei suunnattoman arvokkailla talenteilla tarkoittanutkaan palvelijoille annettuja lahjoja ja tehtäviä? Mitäpä, jos hän tarkoittikin noilla miljoonien markkojen ja satojen tuhansien eurojen arvoisilla hopearahoilla armon evankeliumia? Jospa talentti ei olekaan meille annettu tehtävä tai kyky, vaan meille annettu evankeliumi, Jumalan lahjavanhurskaus, armo, jonka käytöstä Jeesus viimeisellä tuomiolla on kiinnostunut?

Mitä Jeesuksen vertaus silloin opettaa? Eikö ensinnäkin sitä, että evankeliumi on suunnattoman arvokas, satojen tuhansien ellei miljoonien eurojen ja miljoonien markkojen arvoinen, suurta lottovoittoakin kalliimpi! Ja edelleen, eikö isäntä toiminut kuin Jumala, joka antoi ”koko omaisuutensa”, ainoan Poikansa meille lunastaakseen meidät? Tämä Kristus armoaarteineen on annettu meille lahjaksi niin kuin vertauksen mies ”uskoi koko omaisuutensa” palvelijoilleen.

Näin ymmärrettynä viisi talenttia saanut palvelija olisi – inhimillisesti sanottuna - ollut palvelijoista heikoin. Hän tarvitsi ”paljon anteeksiantamusta”, kuten Jeesus toisessa yhteydessä sanoo. Yhden talentin saanut olisi tämän mukaan ollut – edelleen inhimillisesti sanottuna – palvelijoista paras, vähiten anteeksiantoa tarvitseva.

Toiseksi vertaus näyttää näin katsottuna kertovan siitä, että Jeesus on uskonut evankeliumin meidän hoitoomme meidän ”laadustamme” ja kyvyistämme riippumatta. Tarkoitus on, että se, joka on saanut paljon anteeksi, myös rakastaisi paljon. Tarkoitus on, että me levitämme saamaamme lahjaevankeliumia niin, että monet ottavat sen vastaan ennen kuin Jeesus tulee takaisin. Juuri niin menetteli Jeesuksen vertauksen kaksi palvelijaa. Heidän hoidossaan ollut aarre kasvoi. Mutta kolmas palvelija kaivoi saamansa lahjan maahan. Hän ei pitänyt evankeliumia edes itsellään.

Kun kyselemme syytä siihen, miksi tuo ilmeisen hyvä ihminen teki näin, näemme vastauksen hänen omista sanoistaan. Kotiinsa tulleelle isännälleen hän selitti: ”Minä tiesin, että sinä olet ankara mies... Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan”, Matt. 25:24 25. Tämä kolmas palvelija ei siis tuntenut herraansa ollenkaan oikein. Hän näki isännässään vain ankaran ja pelottavan hahmon, aivan niin kuin Luther aikanaan ennen armon kirkastumista hänelle.

”Sinä olet ankara… minä pelkäsin”, sanoi mies. Niin kauan kuin evankeliumin salaisuus pysyy suljettuna, ihminen näkee Jumalan tällaisena – eikä hän koe sitä turvallisuutta, minkä Jeesuksen sovitustyö antaa.

Kolmannen palvelijan ongelma oli siis siinä, että hän ei tuntenut herraansa oikein. Kun me ajattelemme itseämme tämän kertomuksen valossa, pääkysymys ei ehkä sittenkään ole se, miten lahjakkaita me olemme ja mitä tehtäviä Jumala on meille ehkä uskonut. Kun Jeesus palaa takaisin, pääkysymykseksi voikin nousta suhteemme evankeliumiin. Herramme Jeesuksen oikea tunteminen on sitä, että tunnemme evankeliumin oikein.

Tästä kaiketi on kysymys myös vertauksen lopussa, kun Jeesus monesti oudolta kuuluvat sanat: ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on”, Matt. 25:29.

Jos talentti on evankeliumin armo, niin tämä opetus merkitsee sitä, että jokaiselle, jolla on evankeliumi, annetaan lisää armoa, ”armoa armon päälle”, kuten Paavali asian ilmaisi. Näin ihmisellä, jolla on evankeliumi, on yltäkyllin. Kristuksen veri riittää, Jeesuksen rakkaus kestää.

Mutta jolla evankeliumia ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on: hänen omat ansionsa, hänen oma kelvollisuutensa. Niin hänellä ei ole mitään ja hänet heitetään ulos pimeyteen. Niin tärkeä on osallisuus evankeliumin armoon. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 42
Kaikista pyhistä vähäisimmille
Olen viime aikoina taas kerrannut mielessäni apostoli Paavalin sanoja: "Minulle, kaikista pyhistä vähäisimmälle, on annettu se armo, että saan julistaa kansoille sanomaa Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta..." Ef. 3:8.

Hätkähdyttävää tässä on Paavalin tapa puhua itsestään. Hän ei arkaile verrata itseään muihin. Meille usein sanotaan: "Ei pidä verrata itseään toisiin." Mutta Paavali teki juuri niin.

Kun apostoli ajatteli itseään ja vertasi sitten itseään muihin kristittyihin, hän aina koki alimittaisuutta. Meidän tulee tässä olla tarkkoja. Apostoli ei puhunut itsestään nöyristellen, vähättelevästi saadakseen ihmiset sanomaan, kuinka hyvä hän oli. Paavalin ongelmana ei ollut sen tyyppinen "suomalaisuus", joka johtaa meitä toisinaan pitämään itseämme arvottomina ja taitamattomina "en-minä-osaa"-ihmisinä.

Ei, Paavalin arvio itsestään oli hyvin oikea ja samoin oli hyvin totuudellinen hänen havaintonsa muista. Siksi hän päätyi sanomaan, että hän on kaikkia muita uskovia vähäpätöisempi. Tämän arvottomuutensa ilmaisemista varten hän keksi kreikan kieleen omintakeisen "superlatiivin komparatiivin". Hän ei kirjoittanut efesolaisille (kuten suomennos antaa ymmärtää), että hän oli kaikista pyhistä vähäisin, vaan hän sanoo olevansa "vähäisempi kuin vähäisin kaikista pyhistä".

Tällainen vähäpätöisyys oli Paavalille tuttu. Näin hän koki ja näin hän tiesi asioiden olevan. Pyhä Henki oli valaissut hänen sielunsa silmät näkemään totuuden. Ja totuus Paavalista oli tämä: "Minä olen vähäisempi kuin vähäisin kaikista pyhistä."

Näin sanoessaan Paavali tiesi, ettei hänellä ollut mitään erityisarvoa muihin verrattuna. Hän ei ollut kuulijoitaan parempi. Hän ei apostolin asemansa tai olemuksensa perusteella voinut vaatia Jumalalta mitään eikä hänellä ollut oikeutta mihinkään.

Tällainen totuuden näkeminen on murskaava ja kauhistava kokemus, ja jos se on jatkuvaa tietoisuutta omasta viheliäisyydestä, se voi viedä vakavasti asioihin suhtautuvan ihmisen epätoivoon. Siksi Pyhä Henki harvoin jättää ihmisen kovin pitkäksi aikaa näkemään vain oman turmeltuneisuutensa. Jumala tietää, ettei kukaan kestä nähdä ja tietää totuutta itsestään ellei hän myös saa nähdä totuutta Kristuksesta ja hänen armostaan.

Armon ajattelemiseen Paavali tässä lauseessaan kiiruhtaakin - tai Pyhä Henki johtaa hänet siihen. Kirjoitettuaan: "Minulle, kaikista pyhistä vähäpätöisimmälle…" hän jatkaa: "… on annettu se armo..." Huomaa tämä: vähäpätöisimmälle on annettu se armo. "Se armo" ei ole ihmisten niukoilla mitoilla mitattu, sitä armoa, jonka Paavali oli saanut, ei oltu säännöstelty eikä sen saajalle oltu pantu ehtoja. Pyhistä köyhimmälle oli annettu jotakin pyhän Jumalankin silmissä suunnattoman suurta: Hänen Poikansa veri peitti apostolin pienuuden, vähäpätöisyyden, puutteellisuuden, vajavuuden, syyllisyyden, kelvottomuuden. Vaikka apostoli todella oli vähäisintäkin vähäisempi, Jumala ei kieltänyt häneltä armoaan, vaan antoi sen.

Paavalin kokemus ja opetus osoittaa, että ihmisen vähäpätöisyys, hänen pienuutensa, keskeneräisyytensä, syntisyytensä ei estä Jumalaa armahtamasta häntä. Tämä on hyvin tärkeä opinkohta kristinuskossa. Ihmiset, aivan erityisesti toiset kristityt, ovat monesti haluttomia käyttämään Jumalan sitä armoa, joka peittää syntien paljouden. Jokin raja se olla pitää armonkin käyttämisellä. Ei ihminen saa siitä yksin elää. Kyllä hänen pitää ainakin ajan mittaan tulla toimeen vähemmällä armolla ja selvitä paremmin omin voimin. Mutta Jumala ei ajattele kuin ihminen eikä toimi kuin ihminen. Siitä muodostui Paavalin - ja siitä on tullut monen muunkin vähästäkin vähäisemmän toivo ja elämän kivijalka.

Armoa Paavali kutsuu tässä kirjeessään "Kristuksen tutkimattomaksi rikkaudeksi". Se on hyvin sanottu. Tutkimaton rikkaus merkitsee jotakin niin suurta, ettei sen arvoa ja mittasuhteita voi käsittää. Armon suuruudella ei ole määrää, jonka ihminen voisi ymmärtää. Armo on kuin järvi, jota mies yrittää tyhjentää sangolla. Yötä päivää hän nostaa vettä järvestä ja kantaa sitä pois. Mutta vesi ei järvessä laske. Kun mies lähtee ottamaan selvää siitä, miksi veden pinta pysyy samalla korkeudella, hän huomaa, ettei hän ole ammentanutkaan vettä järvestä vaan merenlahdesta. Vesimäärä, jonka hänen olisi pitänyt sangollaan nostaa, onkin tutkimattoman suuri valtamerien vesimäärä. Niin mies ymmärtää, että hän oli ryhtynyt mahdottomaan tehtävään. Hän ei koskaan voi tyhjentää maailman meriä.

Tällainen on myös Kristuksen tutkimaton rikkaus. Me näemme siitä merenlahden verran ja luulemme, että siinä on kaikki. Mutta armo onkin valtameri, mittaamattoman paljon suurempi kuin mitä me voimme nähdä ja yhden elämän aikana tutkia. Sen suuruus ei mahdu ihmisen käsityskykyyn. Siksi armon määrä riitti vähäistäkin vähäisemmän Paavalin pelastamiseen. Siksi armo riittää sinun pelastamiseesi.

Sen rohkaisevan viestin lisäksi, että vähäistäkin vähäisempi saa Jumalalta armon ja että armo riittää kaikista pyhistä halvimmalle, lauseessa on kolmaskin rohkaisu. Vähäisintäkin vähäisempi Paavali oli armon tähden kelvollinen julistamaan armoa muille. Hurskaina itseään pitävät kristityt ajattelevat helposti, että armon sanomaa voi opettaa ja viedä eteenpäin vain sellainen, joka on jotakin, joka täyttää jotkut vähimmäisvaatimukset ainakin. Näin sanotaan, koska armon suuruutta ei tunneta.

Jumala tuntee Poikansa sovitustyön ja siihen perustuvan armon riittävyyden. Siksi hän käyttää vähäisiä ja vähäistäkin vähäisempiä, puutteellisia ja vaillinaisia ihmisiä. Evankeliumin julistus ei perustu julistajaan, vaan armoon. Evankeliumin opetus ei ole kaikista pyhistä pyhimpien työtä, vaan se on kaikista vähäisistä vähäisimpien työtä. Armon tähden. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 43
Nyt ovat silmäni nähneet sinut
Erästä kirjaa lukiessani sattui silmiini kohta, joka pysäytti minut pitkäksi aikaa. Siinä sanottiin: "Hengellisen elämämme kohtalonkysymys on, voimmeko olla heikkoja Jumalan edessä."

Tuota lausetta minun piti lukea monta kertaa. Ja kun niin olin tehnyt, huomasin taas, kuinka syvälle minuun (ja meihin) on juurtunut käsitys siitä, että Jumala suhtautuu meihin sen mukaan mitä me olemme ja kuinka me elämässä pärjäämme. Jos selviämme hyvin ja olemme voimakkaita kiusausten tullessa, mielemme täyttyy ilosta ja turvallisuuden tunteesta. Sellaisissa tunnelmissa on hyvä lähestyä Jumalaa. Mutta jos käy niin, että elämäämme tulee tahroja, synti voittaa, heikkoutemme paljastuu, niin kohta elämä Jumalan edessä tuntuu turvattomalta ja epävarmalta.

Monet kristityt suhtautuvat Jumalaan ikään kuin hän muuttaisi mieltään jatkuvasti. Kun nämä kristityt tekevät hyvää, he ajattelevat, että Jumala kääntyy heidän puoleensa tyytyväisenä. Kun he tekevät pahaa, heistä tuntuu, että Jumala kääntää heille selkänsä ja vetäytyy heistä pois. Silloin he hätääntyvät sydämessään ja koettavat kovalla kilvoittelulla ja paljolla hyvällä tekemisellä taas osoittavat olevansa kelvollisia.

Me ihmiset ajattelemme usein, että käytöksellämme, sanoillamme ja teollamme, saamme tai sitten menetämme Jumalan läheisyyden. Elämää saattaa näin hallita jatkuva omien ajatusten ja tekemisten tarkkailu. Tällaiseen elämään sisältyy helposti myös pelkoa siitä, että Jumala hylkää.

Jobin kirjassa kuvataan tarkasti tällaista pelokasta ihmistä, joka lopulta menetti elämänhalunsakin, kun Jumala ei kääntynyt tyytyväisenä hänen puoleensa, vaikka hän oli tehnyt koko elämänsä kaiken mahdollisen hyvin. Mies kuvasi tilannettaan näin: "Olen väsynyt elämään", 10:1. Jumalaa syyttäen hän kysyi tältä: "Miksi vedit minut ulos äidinkohdusta? Kunpa olisin menehtynyt alkuuni... Kunpa minua ei koskaan olisi ollut", 10:18-19.

Jobin epätoivo johtui siitä, että hän oli aina uskonut Jumalan hyväksyvän hyvät ihmiset ja hylkäävän pahat ihmiset. Hän oli uskonut, että Jumala palkitsee jotenkin hyviä ja rankaisee jollakin tavalla pahoja, kääntyy suopeasti hyvää tekevien puoleen ja jättävää pahantekijät yksin. Siksi Job oli koko elämänsä ajan ponnistellut miellyttääkseen Jumalaa hyvällä vaelluksella.

Job oli kilvoitellut niin paljon, että hän piti itseään Jumalalle kelpaavana. Vakavan ja pitkän kilvoituksensa perusteella hän saattoi sanoa: "Minä olen oikeassa, olen syytön Jumalan silmien edessä!", 6:29, 11:4.

Jobin Jumala-suhde perustui siis siihen, että hän oli elänyt Jumalan tahdon mukaan; hän oli ollut kaikessa kuuliainen. Tämä ei ollut vain hänen oma mielipiteensä itsestään, vaan tämän tiesivät muutkin. Jobin ystävä Elifas sanoi Jobille suoraan: "Sinun toivosi perustana (on) oman vaelluksesi puhtaus", 4:6.

Kaikki sujui hyvin Jobin elämässä siihen asti, kunnes Jumala alkoi paljastaa Jobille ihmisten omien hyvine tekojen merkityksettömyyden pelastuksen asiassa. Silloin Job menetti kokonaan käsityksensä Jumalasta. Hän masentui ja hän näki elämänsä turhana. Kun Jobin hyvästä elämästä ei äkkiä enää ollutkaan hänelle Jumalan edessä apua, hänen uskonsa perusteet hajosivat, hänen toivonsa katosi ja hän alkoi syyttää Jumalaa siitä, että tämä oli epäoikeudenmukainen. Jobin mieleen ei juolahtanut, että hän voisi olla syntinen kaikista hyvistä teoistaan ja kovasta kilvoituksestaan huolimatta. Tuskissaan hän parahti: "Vaikka minä olen syytön, hän (Jumala) tuomitsee minut väärintekijäksi..." 9:20. Jobin luottamus Jumalaan oli kadonnut eikä hän ymmärtänyt enää Jumalaa ollenkaan.

Jobin ongelma oli osittain siinä, ettei hän voinut uskoa olevansa heikko. Hän oli vakuuttunut siitä, että heikot menehtyivät pyhän Jumalan edessä. Omassa elämässään hän oli mielestään osoittanut, että kun on vahva, kun on kuuliainen Jumalalle, niin Jumala siunaa ja antaa menestystä.

Meissä Jumalan lapsissa asuu Jobin usko. Mekin pidämme itseämme usein kunnon kristittyinä, jotka tosin saattavat joskus tehdä jotakin väärin. Mutta vääryys on mielestämme vahinko, me itse asiassa paljastamme sen käsityksemme, että pohjimmaltamme olemme hyviä. Kun me vähättelemme purevia sanojamme, kun me väärin tehtyämme viittaamme siihen, että virheitä sattuu, me itse asiassa sanomme koko ajan, että me olemme hyviä ihmisiä, joille vain sattuu lipsahduksia. Ongelma on siinä, että niin kauan kuin pidämme itsestämme pohjimmaltaan hyvinä, meidän on (useimmiten huomaamattamme) vääristeltävä todellisuutta ja uskottava itseemme valheellisesti. Meidän on ylläpidettävä julkisivua ja salattava totuus.

Jeesus on kiteyttänyt tällaisten Jobin kaltaisten selviytyjien ongelman vertaukseensa fariseuksesta ja publikaanista temppelissä. Fariseus uskoi hyvien elämäntapojen ja tekojen johtavan Jumalan suosion saamiseen. Hänen toivonsa perustana oli hänen vaelluksensa puhtaus. Jobin tavoin fariseus oli selvillä onnistumisistaan, ja niin hän saattoi rukoilla: "Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani." Saman vertauksen mukaan publikaani seisoi taempana ja rukoili: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen", Luuk 18:11,13.

Jeesus sanoi, että tämän rukoushetken jälkeen toinen miehistä meni kotiin vanhurskaana. Vanhurskaana! Siis Jumalalle kelpaavana! Kumpi tämän lahjan sai? Se, joka pyysi Jumalalta armoa.

Kukaan ei selviä Jumalan edessä elämänsä rikkeettömyyden varassa. Raamatun kuvaamista pyhistä ei pyhinkään voi seistä Jumalan edessä kilvoituksensa varassa. Hurskaalle Jobillekin se oli mahdotonta. Mutta ne, jotka tulevat Jumalan eteen heikkoina rosvoina, huijareina, huorintekijöinä, publikaaneina ja rukoilevat Jumalalta armoa, saavat häneltä lahjaksi vanhurskauden niin kuin publikaani sai.

Omasta ja toisten mielestä pitkän hurskaan elämän elänyt Jobkin joutui vanhoilla päivillään muuttamaan käsitystään ja uskoaan pelastuksen perusteista. Silloin tuo itseensä uskonut kilvoittelija sanoi Jumalalle: "Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut. Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa", Job. 42:5-6. Tällainen on uskon maaperä, tällainen on oikean Jumala-suhteen perusta. Mikään ei ole meidän ihmisten varassa. Kaikki on Jumalan varassa.

Jumala tuntee Poikansa sovitustyön ja siihen perustuvan armon riittävyyden. Siksi hän käyttää vähäisiä ja vähäistäkin vähäisempiä, puutteellisia ja vaillinaisia ihmisiä. Evankeliumin julistus ei perustu julistajaan, vaan armoon. Evankeliumin opetus ei ole kaikista pyhistä pyhimpien työtä, vaan se on kaikista vähäisistä vähäisimpien työtä. Armon tähden. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 44
Kirouksenkin alta armoon
Aika ajoin kristityt joutuvat toisten kristittyjen ankaran vihan ja kirouksenkin kohteeksi. Arat sielut voivat tällaisissa tilanteissa ahdistua niin, että tuska ja pelko purkautuvat ulos jopa sairauksina. Vielä ankarammin sielu voi kauhistua jos se kokee, että Jumala yhtyy ihmisten vihaan tai että Jumala kiroaa sielun vaikka ihmiset eivät sitä tekisikään.

Tällaisissa koettelemuksissa on minulle ollut hyvin tärkeä se nainen, josta Matteus kertoo evankeliuminsa 15. luvussa. Emme tiedä naisen nimeä, mutta hänen tapauksessaan hänen kansalaisuutensa onkin oleellisempaa kuin nimi.

Toisin kuin useimmat muut Jeesuksen kohtaamat naiset ja miehet tämä kyseinen nainen oli kanaanilainen. Tällä on erityinen merkitys. Kanaanilaisena nainen kuului niiden kanaanilaisten jälkeläisiin, jotka olivat asuneet Palestiinassa jo ennen israelilaisia. Kansakunnan nimen mukaisesti Palestiinaa kutsuttiin silloin Kanaanin maaksi.

1. Moos 9. luvussa kerrotaan, että kanaanilaisten kantaisä oli tehnyt synnin, jonka tähden kaikki hänen lapsensa ja tulevat sukupolvet kirottiin. Kirouksen luonne ilmenee myöhemmin mm. siinä, että kun israelilaiset tulivat Joosuan johdolla Jordanin yli näiden kanaanilaisten maahan, Jumala käski israelilaisia tuhoamaan ja hävittämään kanaanilaiset, 5 Moos 7.

Kirous merkitsi kuolemaa. Israelilaiset eivät Kanaaniin tullessaan kuitenkaan hävittäneet kaikkia kanaanilaisia. Siksi tästä Jumalan kiroamasta ja tuomitsemasta kansasta jäi eloon ihmisiä, joiden jälkeläisiin Matteuksen kuvaama kanaanilainen nainenkin kuului. Kanaanilaisia oli siis Palestiinassa vielä Jeesuksenkin aikana, mutta he elivät siellä juutalaisten syvästi halveksimina, kirottuina ihmisinä, joille ei myötätuntoa eikä sääliä löytynyt.

Kanaanilainen nainen tiesi, minkälainen hänen kansansa menneisyys oli. Hän tiesi, että Jumalan tuomio lepäsi hänen ja hänen kansansa yllä. Kirous jatkui ja me tiedämme, että se oli eksyttänyt kanaanilaiset pakanallisiin tapoihin, joista yksi järkyttävimmistä oli lasten uhraaminen riivaajille.

Sitä sen sijaan emme tiedä, oliko kanaanilaisen naisen tytärkin riivaajille uhrattu lapsi, vai oliko hän elämänsä aikana jo nähnyt liikaa pakanallisia lapsiuhrimenoja ja niiden takia tullut itsekin riivatuksi? Äidin hätä oli joka tapauksessa sanoinkuvaamattoman suuri. Hän ei voinut mitään sille, että hän oli syntynyt kansakuntaan, joka oli kirottu. Hän ei voinut menneisyydelle mitään - eikä hän voinut kiroukselle mitään. Hän saattoi vain katsoa, miten kirous jatkui hänenkin perheessään, hänen omassa lapsessaan.

Kanaanilaisen naisen elämäntilanne oli aivan lohduton. Juutalaiset halveksivat häntä kuten muita kanaanilaisia, Jumala oli kironnut hänen kansansa ikuisiksi ajoiksi ja näissä olosuhteissa hän kärsi itsekin lapsensa kanssa.

Siihen tuskaan hän olisi varmaan jäänytkin tyttärensä kanssa ellei hän olisi kuullut Jeesuksesta ja evankeliumista, joka katkoo kaikkien kirousten rautaketjut ja päästää ihmiset heidän ja heidän esivanhempiensa syntiveloista.

Vaikka nainen kuului kirottuun kansaan, vaikka Jumalan tuomiot lepäsivät kanaanilaisten yllä, vaikka kanaanilaiset olisi pitänyt hävittää jo Joosuan aikana, vaikka he palvelivat epäjumalia ja riivaajia, nainen tuli Jumalan Pojan luo saadakseen apua. Näin tekee vain usko. Se kurottautuu kirouksen alta, kuolemantuomion alta, synnin, syyllisyyden, epäjumalanpalveluksen ja riivaajien työn alta kohti pyhää Jumalaa. Se ei anna Jumalan lain, Jumalan tuomion, ei synnin suuruuden eikä demonisten henkien vimman estää itseään lähestymästä Jumalan Poikaa, Jumalan Karitsaa, joka ottaa pois maailman synnin.

Naisen usko näkyy myös siinä, ettei hän luopunut toivosta, vaikka Jeesus vaikeni niin kuin juutalaisen sopi tehdä. Nainen pyysi apua senkin jälkeen, kun Jeesus oli opastanut opetuslapsiaan sanomalla: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten." Tämä viimeistään olisi murskannut kenen tahansa omatekoisen toivon ja uskon. Nainen kuuli Jeesuksenkin suusta, että hän kuului väärään kansaan. Jumala ei ollut tarkoittanut Jeesusta muita kuin juutalaisia varten. Mikä pettymys!

"Silti nainen tuli lähemmäksi", kertoo Matteus. Hän ei näytä antaneen minkään estää itseään uskomasta, että Jeesus auttaa. Kuuli hän mitä tahansa, muisti hän mitä tahansa, hän siirsi sen syrjään ja tuli lähemmäksi Jeesusta. Sellainen on usko, jonka Jumala antaa.

Kun Jeesus lopulta kutsui naisen tytärtä koiranpenikaksi (mikä tietysti merkitsi, että nainen oli itse koira!), voisi ajatella, että Jumalankin antama usko olisi alkanut horjua. Mutta ei, uskossa nainen sanoi Herralle: "Mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia."

Tämä on tuomitun ja kirotun ja hylätyn ihmisen usko: "Mutta saavathan koiratkin syödä..." Yli Jumalan kirouksen, yli Jumalan kuolemantuomion, yli Jeesuksen vaikenemisen ja yli Jeesuksen hylkäyksen tämä nainen - saamallaan uskolla - kurottautui Jeesuksen luo. Ja hän kuuli evankeliumin, ilosanoman: "Suuri on sinun uskosi."

Lars Stenbäck on runossaan "Silmäisi eteen Jeesus" kiteyttänyt tämänkaltaisen uskon olemuksen. Runo on virsikirjassamme virsi 288. Sen neljäs säkeistö kuuluu:

Silmiisi katson, Jeesus,
jos tuomionkin kuulisin,
niin katson hyljättynäkin
silmiisi helliin, Jeesus.

Mikään ei ole suurempaa kuin Jumalan rakkaus ja sen hedelmä: armon evankeliumi. Mikään ei saa Jumalan armoa perääntymään tai taipumaan. Armo kykenee kaatamaan kaikki Jumalan ja Perkeleen esteet. Evankeliumi on Jumalan suurin voima. Siihen toivonsa laittava ei joudu hukkaan. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 45
Armoon pantavasta toivosta

Apostoli Pietarin kirjoittaa Kristuksen armoon pantavasta toivosta 1. Piet. 1:13: "Pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan..."

Pietari käyttää tässä kreikankielistä sanaa "teleios", joka on suomennettu sanalla "täysi": "Pankaa täysi toivonne", hän sanoo.

Täysi on täysi. Täyteen ei voida lisätä mitään. Jos täyteen mittaan yrittää lisätä jotakin, lisäys valuu yli eli se ei hyödytä mitään. Täyteen toivoonkaan ei tarvitse lisätä tai yhdistää mitään. Armoon pantavaa toivoa ei tarvitse vahvistaa eikä voi täydentää millään. Täysi toivo riittää.

Teleios-sanan toinen käännösmahdollisuus selvittää, minkälaisesta "täydestä" Pietari tässä kirjoittaa. Teleios merkitsee nimittäin myös sitä, mitä suomenkieliset sanat "epäröimättä" ja "ilman ehtoja" merkitsevät. Pääsisimme hyvin lähelle Pietarin ajatuksia ja tarkoitusta jos kääntäisimme hänen lupauksensa sanoin: "Pankaa täysi toivonne epäröimättä, ehdoitta Jumalan armoon." Jumalan armo on täysi, se riittää. Älä anna kenenkään sanella sinulle ehtoja, joiden täyttämisen jälkeen uskallat luottaa armoon.

Toivo, josta Pietari kirjoittaa, ei ole katteetonta toivottelua. Raamatun mukaan toivo kohdistuu aina Jumalan kirjallisiin lupauksiin. Jumalan lupaukset eivät anna toivoa siksi, että ovat kauniita tai siksi että ne osoittavat, mitä hänkin toivoo. Jumalan lupaukset antavat toivon siksi, että ne ovat kirjallisessa muodossa ja luotettavia.

Jumala täyttää lupauksensa. Siksi heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo rohkaisevasti: "Pysykää horjumatta... toivossa, sillä hän, joka on antanut lupauksensa, on luotettava", Hepr. 10:23. Roomalaiskirjeessä apostoli Paavali kirjoittaa samansuuntaisesti: "Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luotettava."

Löytääkseen toivonsa perustaksi mahdollisimman monta Jumalan lupausta muuan kanadalainen opettaja Evert Storms on lukenut Raamattunsa läpi 27 kertaa. Stormsin kerrotaan löytäneen Raamatusta kaikkiaan 7487 Jumalan lupausta.

Mitä Jumala on näissä tuhansissa lupauksissaan sanonut? Muutama esimerkki tässä:

Psalmi. 130: "Sinun on armo, sinä annat anteeksi... Israel, pane toivosi Herraan! Hänen armonsa on runsas, hän voi sinut lunastaa." Jeremian kautta Jumala sanoi: "Minä armahdan sinua, minun uskollisuuteni on ikuinen, sanoo Herra, sinun lunastajasi." Jes. 30:18: "Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä... Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle." Joona 4:2: "Sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut."

Ps 86:5: "Sinä Herra olet hyvä, sinä annat anteeksi, runsain mitoin sinä jaat armoasi kaikille, jotka sinua avuksi huutavat." Jerusalem. 29:11: "Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." Luuk 5:21: "Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi." Jes 1:18: "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa..." Psalmin 63:4 sanoin sanottuna: "Suurempi kuin elämä on sinun armosi."

Armon Jumala kutsuu sinua tänään toivoon, joka perustuu tällaisiin lupauksiin. Jumalan lupauksia aika ei syö. Jumalan lupaukset eivät vanhene. Jumalan lupaukset eivät ylitä sellaisia takarajoja, joiden jälkeen ne eivät enää toteudu. Jumala kykenee toteuttamaan lupauksensa kaikissa olosuhteissa ja kaiken toivon menettämisen jälkeenkin. Sillä Jumala on Jumala, joka apostoli Paavalin mukaan "tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat olemaan", Room. 4:17.

Kun Raamatusta näet, että Jumala on tällainen, sinun toivosi herää. Sillä Jumalan lupausten edessä sinä selvästi näet, että vaikka olisit kärsinyt tappion toisensa jälkeen Jumalan edessä etkä enää olisi omissa tai muiden silmissä yhtään mitään, vaikka sinä olisit jo kuollut synteihisi etkä olisi enää mitään Jumalankaan edessä, niin toivollasi olisi perusteensa. Ei siksi, että siksi, että olisit ansainnut sittenkin jotakin vaan siksi, että Jumalalla on voima herättää kuolleet eloon ja kutsua olemattomat olemaan. Sen tähden hän voi toteuttaa aivan kaikki lupauksensa - ja sen tähden kaikki hänen lupauksensa ovat luotettavia ja sen tähden ihmisen toivolla on kaiken kestävä perustus.

Jumala saattaa kyllä murheellisena sanoa sinulle: "Synneilläsi kyllä olet minua rasittanut, pahoilla teoillasi minua vaivannut." Silti hän myös lupaa: "Mutta minä, minä itse pyyhin pois sinun rikkomuksesi oman itseni tähden enkä muistele sinun syntejäsi", Jes 43:24-25. -Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 46
AElämän kriisit

Kriisi on kuin hurrikaani, joka tulee kuin luonnonvoima, jota ei voi estää. Kriisi on hurrikaanin kaltainen myös siinä mielessä, että sillä on ydin, jossa sen voima on tuhoisin - ja sitten sitä ympäröi ankarien myrskyjen vyöhyke ja "uloimpana" ovat kovat tuulet ja sateet.

Ihminen kokee kriisin eri tavalla riippuen siitä, kuinka läheltä sen tuhovoimaisin ydin kulkee.

oskettipa kriisi ihmistä etäisemmin tai läheisemmin, hänen elämästään tulee kriisin vaikutuspiirissä vaikea. Elämän henkinen ympäristö voi täyttyä hävityksestä ja sisin voi kokea suurta murhetta, syvää pelkoa ja armotonta ahdistusta. Elämäntyö voi hajota ja lentää pirstaleina ilmaan niin kuin talo, johon on sijoittanut koko elämänsä. Kun hurrikaani iskee taloon, ei ole väliä, miten paljon ihminen on taloonsa sijoittanut: sen katto vain repeytyy, ovet sinkoutuvat sijoiltaan, seinät kaatuvat ja lopulta talon palaset nousevat hurrikaanin imussa ylös ja paiskautuvan pirstottuna maahan.

Kriisien aikana elämästä voi eri tavoin tulla sysipimeää ja hyvin ahdistavaa. Toiset kokevat kriisin myrskyn sijasta ahdistavana puristuksena, ikään kuin elämä olisi pilkkopimeässä tunnelissa ryömimistä. Silloin jää vain toivomaan, että "tunnelin suu" joskus tulisi esiin ja sen valo alkaisin näkyä.

Hengellisessä elämässä tämänkaltaiset kohtalot eivät ole aivan harvinaisia. Jumalan tahdosta riippuen "tunnelissa eteneminen" voi kestää lyhyemmän tai pitemmän ajan. Jos ihminen on ennenkin ollut hengellisessä pimeydessä ahtaalla, hän tietää, että tunnelin pää on jossakin, pimeys ei kestä loputtomiin, tunnelivaihe loppuu joskus - vaikka odottaminen tuntuu aina liian pitkältä.

Hyvä lohdutus hengellisessä ahdistuksessa olevalle on esim. Jes. 30:19-20: "Siionin kansa, sinä joka asut Jerusalemissa, sinun itkusi aika on ohi! Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle. Vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän ja niukasti vettä, hän, sinun opastajasi, ei enää kätkeydy. Omin silmin sinä saat nähdä hänet."

Näissä lupausten sanoissa on toivoa. Niiden nojalla voi jäädä odottamaan myrskyn loppumista ja tunnelin pimeyden päättymistä. Voi odottaa tuota hetkeä, jolloin elämään sopivat sanat: "Sinun itkusi aika on ohi". Voi huutaa apua ja odottaa, että huutoon tulisi vastaus.

Kuitenkin joillekin voi käydä niin, että tunnelin loppupää ei olekaan lähellä sen alkupäätä. Useinhan elämä palautuu lähes entiselleen pimeiden vaiheiden ja hirmumyrskyjen jälkeen. Mutta on myös sellaisia myrskyjä ja tunneleita, joiden jälkeen ihminen ei pääsekään takaisin entiseen tuttuun maisemaansa. Elämäntyö voi todella murskautua aivan käytännössäkin eikä vain kuvaannollisesti. Näin voi käydä niin myöhään, että uutta työtä ei enää ehdi tehdä. Jää vain raunioita joita katsella. Itse elämäkin voi esim. sairasvuoteella kadota lähes jäljettömiin. Silloin käy näin: Myrsky lakkaa, tunneli päättyy, mutta sen jälkeen ympäristö ei olekaan enää entinen ja tuttu. Tämä voi tuoda uuden järkytyksen, uuden ahdistuksen mieleen.

Miten silloin tulkita noita Jesajan lohduttavia sanoja?

Ehkä silloin on paikallaan lukea Jesajan sanat uudestaan ja nähdä, ettei profeetta lupaakaan itkun jälkeen leveää leipää ja runsaasti juotavaa kriisiajan kapean leivän ja niukan veden vastakohtana. Sen sijaan hän lupaa: "…sinun opastajasi ei enää kätkeydy. Omin silmin sinä saat nähdä hänet."

Jos kyse on kristitystä kriisissä, hänen opettajansa on Kristus Jeesus. Syvin lohdutus tässä Jesajan profeetallisessa sanassa ei ole asioiden muuttuminen paremmiksi, vaan opettajan, Jeesuksen ilmaantuminen näkyviin.

Mitä sellainen kristitty saa, joka myrskyssä menettää vertauskuvallisesti sanottuna koko talonsa, ehkä terveytensä, ystävänsä, elämänsä? Hän voi saada omin silmin nähdä opettajansa tavalla, josta hän ei koskaan ole voinut uneksiakaan. Myrskyn jälkeen myllertävillä aalloilla Mestari tulee pimeydestä esiin ja kulkee aivan kohti.

Hengellisen pimeyden jälkeen ihminen ei "tunnelista" tullessaan aina näe maailmaa entisellään, vaan hän huomaa olevansa kuin vieraalla maalla, jota hän ei tunnista entiseksi ympäristökseen. Hän ei tunne maisemaa eikä häntä enää tunneta tässä maisemassa.

Jos sinulle, hyvä ystävä, on käynyt näin - tai jos sinulle joskus käy näin - niin lue Jesajan sanat: "Vaikka Herra suo sinulle (yhä edelleen) vain kapean leivän ja niukasti vettä, hän, sinun opastajasi, ei enää kätkeydy. Omin silmin sinä saat nähdä hänet."

Tämä on lupauksen ydin. Leveä leipä, menestys, se mitä olemme tottuneet kutsumaan siunaukseksi, ei ole mitään verrattuna Jeesukseen. Jeesuksen kanssa oleminen on autuaallista; se on paljon parempaa kuin kaikki muut hengelliset aarteet. Hänen opetuksensa sammuttaa hengellisen nälän ja hengellisen janon. Hänen näkemisensä antaa sielulle sen kaipaaman lohdutuksen, levon ja sisäisen onnen. -Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 47 (17.-24.11.)
Evankeliumi ympäröi surussakin

On olemassa sanoma, jonka toivon säilyvän maailmassa viimeiselle tuomiolle asti. Mutta toisinaan pelkään, että tuo sanoma katoaa ennen sitä. Silloin joudun lähelle epätoivoa.

Tuo sanoma on Jumalan ihmiskunnalle antama ilmoitus omasta luonteestaan. Pysähdyin miettimään sitä taas, kun luin kertomuksen tuntemattomasta naisesta ja hänen kuolleesta pojastaan Nainin kaupungissa, Luuk. 7:11 17.

Kertomuksessa Jumalan olemus ja luonne on kuvattu hyvin sielunhoidollisella tavalla. Nainen, josta Luukas kirjoittaa, oli leski, Tämä pieni sana ”leski” kertoo paljon. Tällä ihmisellä oli elämässään ollut ainakin kaksi suurta taakkaa. Jossakin vaiheessa nainen oli kulkenut samaa tietä kaupungista ulos kuolleen miehensä paarien jäljessä. Siinä tuolla naisella oli onnettomuutta jo kylliksi. Sen ajan yhteiskunta teki leskien surusta elämän mittaisen onnettomuuden, sillä naisten toimeentulosta huolehtivat heidän puolisonsa ja poikansa. Miehensä kuoleman jälkeen nainen oli taloudellisesti ”puilla paljailla”, mikäli lapset olivat pieniä. Hänen poikansa oli kuitenkin ollut hänen toivonsa ja jos poika oli ehtinyt hiukan kasvaa, hän oli jo saattanut alkaa huolehtia äidistään.

Emme tiedä tarkkaan, mikä kohtalo tässä on takana. Mutta nyt kun poikakin oli kuollut, nainen oli todella onnettomassa tilanteessa. Häntä oli kohdannut toinen luopuminen rakkaasta, uusi syvä suru, uusi kova isku ikään kuin yksi vaikeus ei olisi riittänyt. Näin toisinaan käy: Surut tulevat kuin nipuissa, murheet seuraavat joskus toisiaan lyhyessä ajassa.

Tuskin leski siinä paarien ääressä kuitenkaan ajatteli, kuinka hän jatkossa selviäisi, sillä suru sumensi nyt ajatukset. Luther toteaa tämän lesken kohtaloon viitaten: ”Aika ajoin Jumala antaa ihmisen joutua tuskaan ja hätään, kipuihin ja murheisiin. Maailma näyttää silloin siltä kuin Jumalaa ei olisikaan. Joku tulee sokeaksi, toinen halvautuu, kolmas kuolee.”

Kun Luukas kuvaa tämän murheellisen naisen ja Jeesuksen ja kohtaamista Nainin kaupungin portilla, hän kiinnittää huomiota kahteen asiaan. Ensinnäkin Luukas sanoo, että Jeesuksen kävi naista sääliksi.

Mitä tämä kertookaan meidän Vapahtajastamme ja meidän Jumalastamme! Jumalan Pojalla on tällainen luonne. Ja Pojan taivaallisella Isällä on tällainen luonne. Sääli osoittaa, että Jumala ymmärtää ihmisten tunne-elämän, hän ymmärtää heidän surunsa ja kuormiensa aiheuttaman painon. Kun Jumala näkee ihmisissä sairautta, pelkoa, tuskaa, ahdistusta, huolta, yksinäisyyttä, neuvottomuutta, kuoleman läheisyyttä, hän eläytyy kärsijäin osaan ja hän tuntee tuskaa kuormankantajien kanssa. Siksi jokaisella kaikkein yksinäisimmälläkin itkijällä on kumppani, joka ymmärtää, säälii ja liikuttuu. Et ole yksin. On olemassa Jumala, jolla on tunteet.

Toinen asia, jonka Luukas mainitsee Jeesuksesta, on Herran sana naiselle. ”Älä itke”, sanoi Jeesus. On ajateltavissa, että voipunut nainen värisi murheesta ja itki niin, että koko hänen ruumiissaan koski. Tämä ei liene myöskään leskeä kovin lohduttanut. Nainen tuskin pystyi edes hillitsemään itkua. Mutta hän kuitenkin pysähtyi ja näki Jeesuksen.

Se riitti. Nyt hän oli Jumalansa ja Vapahtajansa hoidossa. Nainen vain seisoi ja katseli, kun Jeesus astui pojan paarien viereen ja kosketti niitä. Kantajatkin pysähtyivät. Sitten Jeesus käytti evankeliuminsa lohdutuksen voimaa ja kutsui kuolleen pojan elämään: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!”

Luther sanoi aikanaan, että kun Jeesus teki tämäntapaisia näkyviä voimatekoja, hän antoi ihmisille havainto opetusta siitä, mitä hän teki ja tekee näkymättömällä tavalla ihmisten sisimmässä. ”Niinpä tässä ulkonainen kuolema kuvaa sielujen hengellistä kuolemaa”, totesi Luther. ”Tämän lesken kohtalossa näemme, millainen Jumala on...”

Luther jatkaa: ”Kuolema, joka minua ympäröi, on kuin tulen kipinäinen, mutta Jumalan elämä, joka minua ympäröi, on kuin suuri meri... Lesken ainoa poika oli kuollut, mutta hän oli vainaja keskellä elämää, sillä Jumala hoivasi häntä sylissään ja aikoi herättää hänet. Käsillä oli kuoleman kipinäinen, joka piiritti poikaa hiukkasen. Ihmiset näkivät kuoleman. Mutta kun Jeesus herätti pojan kuolemasta, kaikille tuli näkyviin se, mikä koko ajan oli ollut olemassa, vaikkakin salassa.”

”Näin meidän pitää oppia tuntemaan, minkälainen Jumala on. Hän on sellainen, joka on ympärillämme kaikkein suurimmissakin vaaroissa. Jos joku on köyhä, synnin pauloissa, kuoleman kourissa, murheen ja muun ahdistuksen vallassa, muistakoon hän, että se kaikki on ohimenevää, pelkkä kipinäinen, sillä Jumala, joka on kuin suuri meri, piirittää köyhää, syntistä, kuolevaa ja ahdistunutta pelkällä rikkaudella, vanhurskaudella, elämällä ja ilolla.”

Tämän sanoman toivoisin säilyvän maailmassa Jeesuksen tuloon saakka. Sillä ilman tätä evankeliumin opetusta, ilman synnin peittävää Jumalan armoa, ilman kuolemaa voittavaa Herran sanaa tämä maailma eksyy ja kadottaa toivon.

Jaksathan sinä tänään uskoa, että Jumala on ja että hän ymmärtää ja säälii ja armahtaa ja ympäröi sinua niin kuin isä, joka pitää lastaan sylissään.

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 48 (24.-30.11.)
Armoon kätkettyä ei tuomita

Yksi kirkkovuoden viimeisistä Raamatun teksteistä kirkkokäsikirjassa sisältää Jeesuksen vertauksen kymmenestä morsiusneidosta. Kertomuksen mukaan he lähtivät - sen ajan häämenojen tapaan - illan pimetessä sulhasta vastaan. Morsiusneitojen ero oli siinä, että osa heistä otti mukaansa sekä öljylampun että öljyastian. Toinen osa neidoista otti mukaansa vain öljylampun. Matt. 25:3-4.

Jeesuksen vertauksen ymmärtämistä saattaa auttaa pieni tarkennus mielikuviimme. Vertauksen morsiusneidoilla ei ollut mukanaan sisätiloissa käytettäviä, savesta tehtyjä pieniä öljylamppuja (kreik. lykhnos) vaan ulkokäyttöön valmistettuja soihtuja (kreik. lampas). Soihtujenkin polttoaineena oli öljy, mutta niiden öljy ei ollut soihdun sisällä vaan öljyä kuljetettiin mukana pienessä öljyastiassa (kreik. angeion, 25:4).

Jotta soihtu ei sammuisi, sen käyttäjä kastoi soihtunsa pään vähän väliä öljyastiaan, joka hänellä oli mukanaan. Oli "tyhmää" lähteä soihdun kanssa ulos, jos ei ottanut öljyastiaa mukaansa. (Tässä suhteessa sisätiloissa käytetyt saviset öljylamput olivat "huolettomampia", niissä kun öljyä riitti tuntikausiksi. Mutta pieni öljylamppu ei valaissut ulkona paljoakaan. Sen tähden ulkona käytettiin soihtuja, joissa oli suurempi liekki ja kirkkaampi valo.)

Martti Luther toteaa, että vertauksen kymmenen morsiusneitoa edustavat kristikuntaa, jossa on kahdenlaisia ihmisiä. Ensinnäkin on niitä, jotka odottavat Kristusta uskossa evankeliumiin ja samalla lähimmäisiään rakastaen eli hyviä töitä toisille tehden. Lutherin mukaan näillä kristityillä on sekä öljyastia että soihtu.

Sitten on niitä kristittyjä, jotka odottavat Kristusta huolehtien lähinnä siitä, että heidän oma elämänsä olisi tahrattomassa kunnossa. Näistä ihmisistä voisi sanoa, että heillä on soihtu mutta ei öljyastiaa, heillä on tekoja, mutta he eivät näe syyllisyyttään niin kuin Pyhä henki näkee eikä heillä ole Jumalan antamaa uskoa, vaan oma käsitys uskosta. Nämä ihmiset saattavat tehdä paljon enemmän hyvää kuin ne, jotka tietävät pelastuksensa riippuvan yksin armosta.

Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleen, miten Luther kuvasi Jumalan valtakunnan olemusta. Hän kirjoitti: "Jumalan valtakunnassa on pelkkää armoa ja hyvyyttä, pelkkää syntien anteeksiantamista ja niiden lukematta jättämistä, pelkkää rakkautta ja ystävällisyyttä."

Tästä seuraa, että Jumalan valtakuntaa ei voida rakenneta eikä sitä voida ylläpitää lailla. "Ne, jotka tekevät paljon lakeja, vetävät ihmiset pois Jumalan valtakunnasta synnin valtakuntaan, ja siellä on pelkkää levottomuutta, tuskaa, murhetta, vastuksia ja kaikkea omantunnon onnettomuutta", muistutti Luther.

Jumalan valtakunta saadaan siis aikaan ainoastaan evankeliumilla, sitä julistamalla ja siitä kirjoittamalla. "Herra Jeesus Kristus on niin kuin hoitaja sairaalassa. Hän työskentelee sairaiden, kurjien ja kivulloisten parissa. Tähän valtakuntaan ei nimittäin kuulu muita kuin syntisiä ja kurjia ihmisiä, joille heidän syntinsä annetaan anteeksi."

Tällainen Jumalan valtakunnan määrittely on avuksi kun vielä palaamme Jeesuksen vertaukseen kymmenestä morsiusneidosta. Kaikilla heistä oli kädessään "öljylamput" eli soihdut, jotka kuvaavat heidän hyviä tekojaan. Kaikilla näillä kristityillä siis oli hyviä tekoja olemassa, kun he menivät sulhasta vastaan. Mutta kaikilla ei ollut öljyä, mikä vertauksessa kuvaa uskoa Jeesukseen, joka antaa syntisille heidän syntinsä anteeksi joka päivä.

Luther sanoo, että Jumalan valtakunnalle on ominaista, että siinä "yhtä mittaa annetaan synnit anteeksi". Jeesuksen vertaukseen liittyen tätä ajatusta voisi verrata soihdun kastamiseen "yhtä mittaa" öljyastiaan. Soihtu ei riitä, hyvät teot eivät riitä. Soihtu ilman öljyä on pimeä. Siksi tarvitaan öljyä, evankeliumin sanaa, joka ylläpitää uskon. Luther sanoo asian näin: "Tähän valtakuntaan ei kuulu ketään muita kuin pelkkiä syntisiä ja kurjia ihmisiä, joille heidän syntinsä annetaan (yhtä mittaa) anteeksi."

Jeesuksen valtakunnassaan ei ole muita kuin syntiä tehneitä ja syntiä tekeviä. Tässä valtakunnassa ei kenenkään ole mahdollista pelastua muutoin kuin Jeesuksen sovitustyön tähden. Usko hänen armoonsa on se öljy, joka on välttämätön. Hänen omansa elävät siitä, että Jumalan valtakunta on alituista armon antamista, synnin peittämistä ja jumalattomien vanhurskauttamista.

Kenenkään ei tarvitse joutua ikuiseen pimeyteen sen tähden, että on syntinen. Näin on siksi, että Jumala lähetti maailmaan syntisten Vapahtajan etsimään syntisairaita, eksyneitä ja kadonneita ihmisiä ja hän tuli erityisesti omiaan varten. -Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 49
Pidä mitä sinulla on

Eräässä kokouksessa sain muistolauseeksi seuraavan Jeesuksen sanan Filadelfian seurakunnalle: ”Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi.” Ilm. 3:11.

Tässä muistolauseessa näyttää olevan ainakin kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäinen on se, että elämämme ja toimintamme aika on lyhyt, sillä Herra tulee pian.

Mitä vanhemmaksi olen saanut elää, sitä paremmin olen alkanut ymmärtää ajan lyhyyden. Katselen nyt tuota Jeesuksen sanaa ”pian” ja nyökkään Herralle. Kuinka tosi tuo sana onkaan saamani elämänkokemuksenkin valossa! Kuinka pian Herra kutsuikaan isäni aikanaan taivaan kotiin! Kuinka pian meidän perheemme lapset kasvoivatkaan isoiksi! Kuinka pian he muuttivatkaan pois luotamme niin, että vaimoni ja minä jäimme kahden! Kuinka pian voimani alkoivatkaan ehtyä! Kuinka pian koko elämäni onkaan kulunut! Nyt me jo pohdimme vaimoni kanssa, kumpi meistä mahtaa ensin saada taivaskutsun.

Aikaa on vähän. Tämän tähden se, mikä pitää tehdä, pitää tehdä pian. Kun tiedämme, että joulu tulee pian, teemme jouluvalmistelumme sen tiedon mukaisesti. En ole kuullut kenestäkään, joka lykkäisi joulun valmistelujaan joulun jälkeiseen aikaan. Kyllä joulukortit pyritään lähettämään ennen joulua ja mahdolliset joululahjat pyritään ostamaan ennen joulua.

Aivan samoin tieto siitä, että Jeesus tulee pian, antaa meille aiheen toimia pian. Emme voi antaa ajan kulua ja lykätä oman sukupolvemme ihmisten tavoittamista evankeliumilla tuonnemmaksi. Seuraava kristillinen sukupolvi ei voi saavuttaa niitä ihmisiä, jotka nyt elävät. Herra tulee koko ajan niin pian, että kullakin kristillisellä sukupolvella on työaikaa vain vähän.

Toinen tärkeä viesti saamassani muistolauseessa on mielestäni Jeesuksen kehotus pitää kiinni siitä, mitä on saanut. Aivan lauseen lopussa sitä, ”mitä meillä on”, kutsutaan ”voitonseppeleeksi”.

Mitä tämä saatu voitonseppele tarkoittaa? Eikö se tarkoita sitä armoa, jonka Jumala on antanut Poikansa Jeesuksen Kristuksen täytetyn työn perusteella!

Kun Jumalan viholliset on puettu Jeesuksen lahjavanhurskauteen, heillä on voitonseppele, jota heiltä ei riistetä pois kun Herra tulee. Toisin sanoen: Jeesus ei viimeisenä päivänä ota pois sitä armoa, jonka hän on antanut. Päinvastoin sana kehottaa: ”Pankaa täysi täysi toivonne siihen armoon, joka teille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.” 1. Piet. 1.13.

Mutta täällä ajassa ihminen voi menettää voitonseppeleen, jonka hän Herralta on saanut. Näin voi käydä, jos etäännytään Jumalan armovaltakunnasta, vieraannutaan synnin tunnosta ja armon ikävästä. Aina ei kysymys ole synnin väheksymisestä tai hyväksymisestä. Jeesuksen armosta vieraannuttavat myös ne monet ”lisät”, joita kristinuskossa luullaan Jeesuksen armon lisäksi olevan. Hyvin hengellisetkin asiat voivat tyydyttää mielemme ja sydämemme niin, ettemme enää tajua, miten oleellinen on Jeesuksen anteeksiantamus. Kun syystä tai toisesta emme enää pidä kiinni siitä, minkä olemme saaneet, olemme vaarassa menettää kaiken.

”Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on”, sanoi Jeesus Filadelfian seurakunnalle. ”Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on”, hän sanoo nyt sinulle. Ei ole tärkeää hankkia lisää. Oleellista on pitää se, minkä Jeesus on antanut. Se mitä tarvitsemme pian, on syntien anteeksi saaminen. Ja vain sitä tarvitaan, kun Jeesus tulee. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 50
Pienet suuret jouluevankeliumit

Adventtina useimpien suomalaisten mielessä on joulun lähestyminen. Niin on ollut ennenkin. Mutta "joulu"-sanan merkitys on monelle tämän ajan lapselle ja aikuiselle muuta kuin ihmisille vaikka 50 vuotta sitten.

Hämmästyttävän monille joulu on sitä, että viime kesänä varattu lomamatka jonnekin etelän aurinkorannalle toteutetaan. Pitkä odotus päättyy sillä tavalla. Toiset ovat varanneet hotellihuoneen kotimaasta ja viettävät joulunsa valmiiden ruokien ääressä ja vieraiden ihmisten seurassa. Toiset taas hakeutuvat yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen, vaikka Lappiin, erämajoihin, lumen ja revontulien maisemiin.

Vanhoja jouluperinteitä ylläpitävät jossakin määrin ne, jotka matkustavat "mummolaan" tai muuten vain maalle. Ne taas, joilla ei ole minne mennä sekä ne, jotka elävät yksin, kokevat olonsa yhä kurjemmaksi tässä "menemisen" joulukulttuurissa. Heille joulu voi olla yksi vuoden raskaimmista ajankohdista.

En tiedä, kuinka moni kotona joulua viettävistä hukuttavat kasvavan ahdistuksensa jouluruokien valmistukseen ja lahjojen ostoon. Pakastimiin leivotaan piparkakkuja ja joulutorttuja. Kaupat tarjoavat joulun lähestymisahdistukseen purkuteitä jo lokakuusta lähtien. Myyntiin tulevat muovikuuset ja muovikoristeet. Sitten kaupat alkavat lähettää koteihin esitteitä joululahjaideoista. Näitä ideoita ja muutakin voi käydä kaupoissa katsomassa, ostamassa ja kääriä joulunpunaisiin papereihin.

Jumalan evankeliumi ei oikein mahdu jouluun. Monille se kyllä on jotenkin taustalla mukana. Sieltä taustalta se olisi saatava enemmän esille. Nyt olisi siksi aika hiljentää jouluvauhtia ja järjestää sijaa pääasialle.

Apostoli Paavali sanoo pääasian pienessä jouluevankeliumissaan galatalaisille näin: "Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa... lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi..." Gal. 4:4.

Joulun perimmäinen syy näkyy lauseen loppuosasta. Jumalan silmin katsottuna me olemme lain alaisia ja vangittuja. Odotamme siis oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Pienessä jouluevankeliumissaan roomalaisille apostoli kirjoittaa: "Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt. .. syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa…" Room. 8:3.

Tällaisista pienistä mutta samalla suurista jouluevankeliumeista, joita on eri puolilla Uutta testamenttia, me näemme myös, minkälainen Jumalan mielenlaatu on meitä tuomiota odottavia kohtaan. Jumala "lähetti tänne Poikansa" lunastaakseen vangitut vapaiksi. Apostoli Johannes kirjoittaa samasta asiasta omassa jouluevankeliumissaan: "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa... Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen." Joh. 3:16.

Huomaathan taas, miksi Jumala lähetti Poikansa maailmaan? Ei hän lähettänyt Poikaansa tänne toteuttamaan laina tuomitsemaan "lain alaiset" lain mukaan. Pikemminkin hän tuli vankilaamme viedäkseen meidät siitä ulos.

Eri sanoin toistuu jatkuvasti tämä yksi asia: Jumala lähetti tänne Poikansa... lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi... Korinttilaisille Paavali kirjoitti: "Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa." 2. Kor. 5:19.

Ilahduttaako Jumalan asenne ja mielenlaatu sinua joulun lähetessä? Merkitseekö sinulle mitään todellista se, mitä Jumala on sinun puolestasi tehnyt? Näetkö selvästi ja kirkkaasti, minkälainen Jumala on? Näetkö, miten Jumala rakastaa maailmaa? Maailma ei ole hyvä, se odottaa tuomiotaan "lain alaisena", mutta Jumala rakastaa sitä. Ei Jumala maailman pahuutta rakasta, mutta hän ihmisiä riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet.

Tällaisen rakkauden ulottumattomiin sinä et pääse etkä voi joutua. Sinun pitäisi päästä ulos tästä maailmasta, jota Jumala rakastaa. Mutta sieltäkin Jumalan rakkaus sinut tavoittaisi, sillä apostoli Paavali kirjoittaa: "Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:38?39.

Kun näet viheliäisyytesi ja muistat omat rikkomuksesi ja ymmärrät edessä olevan tuomion ankaruuden, niin sinä voit joulun tähden kysyä varovaisesti Jumalalta: "Jumala, miksi sinä lähetit tänne Poikasi Jeesuksen?" Ja kun Pyhän Hengen valo osuu Raamatun ilmoitukseen: "Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme", niin anna sen ilmoituksen rauhassa painua sydämeesi niin, että uskot siihen.

Ja kysy sitten vielä hiljaa ja arasti Jumalalta: "Jumala, minkälainen minä olen sinun silmissäsi, kun sinä olet siirtänyt kaikki minun syntini Kristukseen?" Kun vastaus tähän kysymykseen tulee sinulle niin selväksi, näet joulun oikeassa valossa ja loisteessa. Ehkä moni joulukiireinen asia silloin näyttäytyy oikeammassa mittasuhteessaan. - Per-Olof Malk

Takaisin sivun alkuun

Viikon sana viikolle 51
Sellainen on joulu

Joulun alla ilmestyy paljon uusia kirjoja markkinoille. Minäkin ostelen joskus jonkun uutuuden. Mutta hyllyssäni on entuudestaan noin metrin verran Martti Lutherin kirjoja ja hänestä kertovia teoksia ja ne ovat edelleen parhaita silloin, kun tarvitsen todellista apua.

Viimeksi olen selaillut uskonpuhdistajan jouluaiheisia tekstejä. Satojen vuosien takaa Luther pyytää meitä hiljentymään, jotta kuulisimme Jumalan joulusanoman. ”Parhaiten joulusanomasta hyötyy, jos tyynnyttää sydämensä, karkottaa mielestään muun ja katselee vain joulun sanomaa. Auringon heijastuskin näkyy parhaiten tyynessä vedessä, ja juuri silloin aurinko voimakkaasti lämmittää. Kohisten liikkeellä olevassa vedessä auringon heijastusta ei voi helposti nähdä, eikä se niin lämmitäkään. Jos tahdot saada valoa ja lämpöä elämääsi ja nähdä armon ihmeitä, joista sydämesi syttyy ja tulee iloiseksi, niin katsele jouluevankeliumia hiljaisina hetkinä”, kirjoittaa Luther.

Joulupäivän saarnassaan Luther nostaa esille Marian vaatimattomuuden ja Jeesuksen syntymäpaikan alkeellisuuden ja osoittaa näillä, miten Jumala toimii täällä maailmassa kaikkein vaatimattomimpien ihmisten välityksellä ja mitä vähäpätöisimmissä oloissa.

”Katsohan, kuinka kaikki tapahtuu jouluna perin vaatimattomasti ja yksinkertaisesti ja kuinka sitä kuitenkin pidetään taivaassa suurena”, toteaa Luther. ”Tuossa on köyhä nuori neitsyt Maria. Häntä ei pidetä missään arvossa. Häntä pidetään kylänsä halpa-arvoisimpien naisten veroisena. Itsekin hän on vaitelias ja pitää itseään kylän asukkaista halvimpana. Ja ajattele, miten halveksittu hän oli matkalla Nasaretista Betlehemiin. Hän olisi ansainnut kultavaunut kaikin komeuksin. Kuinkahan moni arvoherrojen puoliso tai tytär samanaikaisesti nautti arvonantoa mukavasti eläen. Mutta Jumalan äiti teki taivalta talvisaikaan, jalan ja raskaustilassa.

”Evankelista osoittaa, miten Mariaa ja Joosefia myös Betlehemissä pidettiin mitä halpa arvoisimpina ja halveksittavimpina. Heidän oli pakko väistyä syrjään jokaisen ihmisen tieltä. Lopulta heille annettiin asuttavaksi talli. Heidän oli alistuttava samoille asuma- ja leposijoille kuin eläimet. Eikä kukaan huomannut eikä käsittänyt, mitä Jumala sai tallissa aikaan. Hän jätti suuret suojat ja komeat huoneet tyhjiksi, jätti ihmiset syömään, juomaan ja iloa pitämään. Tämä Jeesus lohdutus ja aarre oli heiltä salattu. Näin Jumala näyttää, ettei hän pidä missään arvossa sitä, mitä maailma on. Maailma puolestaan osoittaa todeksi, ettei se tunne eikä huomaa, mikä Jumalan on ja mitä Jumala vaikuttaa hiljaisuudessa.

”Itse Jeesuksen syntymä on vieläkin surkeampi. Kukaan ei armahtanut tätä nuorta naista, jolla oli edessään ensi synnyttämisensä. Ei kukaan välittänyt hänen raskaustilastaan, ei kukaan ottanut huomioon, että häneltä vieraalla paikkakunnalla puuttui kerrassaan kaikki, mitä synnyttävä äiti tarvitsee. Siinä hän sitten oli, vailla kaikkea valmistusta, vailla valoa, vailla tulta, keskiyöllä, yksin. Kukaan ei tarjonnut hänelle pienintäkään palvelusta.”

Elävästi ja realistisesti Luther kuvaa Marian vaatimatonta tallia ja synnytystä puutteellisissa oloissa. Tästä kaikesta hän näkee kuinka Jumala toimii. Jumala tekee työnsä ylenkatsottujen, halveksittujen, mitan täyttämättömien kautta ja mitä vaatimattomimmissa oloissa. Jumalan aarre on kaikin tavoin saviruukuissa, halvoissa, hauraissa ihmisissä. Ihmisen kurjuuden ja puutteiden keskellä Jumala toimii ja hänen voimansa tulee täydelliseksi heikkoudessa.

Kun ensimmäistä joulua näin hiljaisuudessa ajattelee, alkavat kauppojen joulumusiikki, koristelamppujen valot ja kiiltävät esineet tavaratalojen ikkunoissa menettää arvonsa. Äkkiä menettää merkityksensä se, ettemme pysty ostamaan moniakaan joululahjoja toisillemme. Äkkiä menettää merkityksensä se, ettemme pysty ja jaksa leipoa ennen joulua, emme jaksa koristaa kotiamme niin monella värikkäällä pallolla ja kyntteliköllä ja olkikoristuksella ja joululiinalla ja jouluverhoilla kuin jotkut toiset. Äkkiä tärkeäksi tulee se, mitä Jumala tekee vaatimattomissa olosuhteissa ja hiljaisuudessa.

Hiljennyttäisiinkö tänä jouluna kuuntelemaan Jumalan sanomaa? Sehän kuuluu: ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.” Luther korostaa, että sana ”teille” on tässä tärkeä. Jeesus ei ole syntynyt ylipäätään, vaan meille, sinulle. Jeesus tuli sinua varten. Kaikki, minkä hän teki, hän teki sinun tähtesi. Sinä olet hänen tulonsa syy. Sinun kuormasi hän tuli nostamaan. Sinun syntisi hän tuli sovittamaan. Sinut hän tuli noutamaan iankaikkiseen elämään.

Ei hän tullut hakemaan vain niitä, jotka tunnetaan ja huomataan ja jotka ahkerasti toimivat hänen palveluksessaan. Koko joulun sanoma korostaa, että hän tulee niiden luo, jotka jäävät muilta ihmisiltä huomaamatta, hän tulee niiden luo, joita muut ohittavat, hän tulee tuntemattomien, unohdettujen, murheellisten ja alas painettujen luo. Hän tuo armon syntisille. Hän tuo levon väsyneille. Hän tuo rauhan levottomille. Hän tuo taivaan uupuville. Sellainen on joulu. - Per-Olof Malk

Viikon sana viikolle 52
Jumalan lasten arki ja juhla

Jeesus on Raamatussa joulun kiistaton keskus. On hyvä, ettei hänen rinnalleen tuoda ketään muuta. Mutta kun lukee ensimmäisen joulun tapahtumia, huomaa helposti, että Jeesuksen äidillä on Raamatun joulussa myös paikkansa.

Maria eli aikana, jolloin Israelissa oli voimakas Messias?odotus. Tämä odotus oli kiihtynyt 30-40 vuotta aikaisemmin, kun roomalaiset valtasivat Palestiinan ja liittivät sen valtakuntaansa. Siksi juutalaiset odottivat ajanlaskumme aikana erityisen voimakkaasti, että Vanhassa testamentissa heille luvattu Messias tulisi ja vapauttaisi heidät miehittäjän otteesta ja tekisi Israelista jälleen vapaan maan. He uskoivat myös, että Messiaan elämään ja toimintaan liittyisivät yliluonnollisia voimia, joiden avulla hän kykenisi vapauttamaan pienen juutalaiskansan rooma

eskon puumekki teokset nyt
Kirjoittanut: jälleen, 11.1.2004 klo 08.33

Askel arvojen tielle
Kirjoittanut: E H., 2.9.2003 klo 00.36
Tielle, jossa ihmiset ei enää sodi toisiaan vastaan, ei henkisesti eikä fyysisesti, eivätkä myöskään silloin aiheuttaisi sotimisien syitä, joiden kaikkien perusta on valhe ja vääryys / itsekkyys = välinpitämättömyys = vain itserakkaus, josta liikenee ehkä vähän myös samanmielisille, ryhmälle, yhdistykselle, puolueelle. Niihinkin vain omien etujen tähden. Joka näin ollen on myös Jumalan kieltämistä, Häntä, elämän antajaa vastaan kapinointia.

Adamin ja Eevan syntiinlankeemuksen perintönä saatu, syntiin taipuvainen luonne, koska pahahenki, = demonihenki, sai vallattua ihmisen sielun, pääsi ihmisen sydämeen, vaikuttaen sieltä käsin itsekkyyttä, henkistä sokeutta, = sokeutta totuudelle ja oikeudelle / rakkaudelle toisiinsa.
Sulkien näin myös ihmisen oman, hyvinvointinsa ja turvallisuutensa lähteen, joka on juuri se RAKKAUS, = rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Vasta sen myötä, jokainen itsekin pääsee kyseisen rakkauden piiriin / siitä osalliseksi. Siinä on se, kaiken hyvinvoinnin ja turvallisuuden, myös keskinäisen rakkauden ja huolenpidon, sekä oikeuden / oikeudenmukaisuuden lähde, jonka suuntaan pitäisi lähteä. Nyt koko ihmiskunta on menossa päinvastaiseen suuntaan.

Tämän asian edessä nöyrtyminen ja aisoista selvän ottaminen olisi jo ensimmäinen askel rauhan ja hyvinvoinnin tielle.

Juuri tätä varten Kristus Jeesus tuli maailmaa, uhrasi itsensä tämän perisyntikierteen katkaisemiseksi.
Toimii kuitenkin vain niiden kohdalla, jotka tahtovat Hänet Herrakseen, Hänet kaikkein oikeudenmukaisimman, ja armoa ja rakkautta täynnä olevan suurimman mahdollisen palvelijan ja kuninkaan, korkeimman ja täydellisimmän oikeudenmukaisuuden ja arvojen asiantuntijan, eli itse lähteen, Herran Jeesuksen.

Kristuksen Jeesuksen nimessä / Totuuden Hengessä muistuttaen / Esko H.


Ei kristillistä politiikkaa
Kirjoittanut: Esko halkosaari, 24.2.2003 klo 01.40
Sehän paljastaisi kaikki vääryydet, valheellisuus
det, petokset, salailut, oikeudettomuudet, ihmisten hyväksikäytöt, väärinkäytökset, sotien todelliset syyt, poliittisilla ja kaupallisilla markkinakentillä. Sehän tekisi kaikki nuo hyvin tuottavat laittomuden lähteet ja valtavirrat kuiviksi. Ja eihän siitä jäisi tavallisille kansalaisillekaan kuin
pelkkää hyvinvointia, turvallisuutta ja elämän iloa, lepoineen ja pelkkinä iloineen.
Kuka nykyaikainen tavallinen ihminen enää tuollaisesta välittäisi. Onhan se tähän asti ollut niin kivaa ja ihanaa, ottaa ilo irti elämästä ja nauttia ihanasta kurjuudesta ja köyhyydestä, ja viranomaiset on pitäneet
niin hyvää huolta, että tuota ilo irti elämästä lientä on ollut tarjolla joka kulmalla, kyllähän
siinä on kylliksi tavalliselle ihmiselle, eihän ne osaa muuta edes ajatellakaan, no, mitä nyt
vähän noita urheilun nimellä olevia sirkustouhuja. Hyvin rauhallisia ja tyytyväisiä ovat olleet, ainakin galluppien mukaan, mitä nyt vähän Karpon ohjelmissa ja kansanradiossa ovat kateudessaan nurisseet. Mitähän ne kristityt siellä, Muutosvoimat Suomi puolueessa oikein tekee, kun ei nyt vaan alkaisi julkituomaan totuutta, eihän tämä kansa ole sellaista ansainnut, antaisivat nyt vaan jatkaa tuota
pimeydessä elämistä, hyvinvoinniksemme, kyllähän
me sitten siellä helvetissä osallistumme heidän
kanssakärsimyksiin, onhan sekin nyt jotain.
Sielunvihollisen ajatuksia luki, Esko Halkosaari Kristuksessa www.sunpoint.net/~esko8
Suomessa valta on kansalla
Kirjoittanut: Esko halkosaari, 23.2.2003 klo 18.35
Suomi on kansan tasavalta jossa valta on ja kuuluu kansalle: Perustuslaki tehty aikoinaan Jumalaa rukoillen, Raamatun sanan pohjalta ja
tarkoitettu niitä oppeja ja ohjeita noudatettavaksi. Tenäpäivänä asiat ovat vaan niin surkeasti
että, kaikki ovat pois poikennet perustuslaista silloin myös Jumalan sanasta. näin käyden, kiroukseksi koko yhteiskunnalle, johon kaikki lukeudumme
uskonsuunnista ja puolueista riippumatta, näin ollen elämme toisillemme pahoinvoinniksi, kurjuudeksi, riistoksi, tuhoksi ja turmelukseksi, syöden ja tuhoten yhteiskuntaamme, sahaamme omaa
oksaamme joka jo irronnut totuuden rungosta, putoamisvauhdin kiihtyessä koko ajan, kohti
suurempaa pimeyttä ja onnettomuutta / kaaosta / ja ikuista kadotusta.
"Tule ja katso" www.sunpoint.net/~esko8
Kristus Jeesus kaikkivaltias
Kirjoittanut: Esko halkosaari, 23.2.2003 klo 18.29
Maailman politiikka näyttää olevan sitä. että pyritään Jeesuksen, jolla on kaikki valta yläpuolelle.
Hän on antanut kaikkein parhaimmat mahdolliset politiikan raamit ja suunta viivat. jotka ohjaavat
ja vievätkin, jos niitä vaan noudatettaisiin kohti
täydellisyyttä. Tänä päivänä vain on kaikki, epätäydellisyyteen ja sekasortoon johtavat ja
ohjaavat opit otettu käyttöön, kenellekään ei ole kelvannut oikeaan suuntaa ohjaavat Kristuksen
opit. " Tule ja katso" www. sunpoint.net/~esko8
Jumala on puhunut
Kirjoittanut: Esko halkosaari, 23.2.2003 klo 18.24
" tule ja katso" www.sci.fi/~eskon www.sunpoint.net/~esko8
sivuilla: muistutusta, kehotusta, varoitusta, nuhdetta, oikeaan suuntaan osoitusta.
Jeesuksen Kristuksen nimessä. Arvostele, ota kantaa ja anna palautetta, tälle osastolle
Mitä sanoo, Herra Jumala ?
Kirjoittanut: Esko halkosaari, 23.2.2003 klo 18.22
Mitä mieltä Jumala ja Jeesus on Suomen politiikasta. Onko Kristillistä, eli raamatun sanan mukaista. Kuuluuko 87 % Evlut seurakuntaan lukeutuvan kansan, joka tunnustaa kristillisyyttä, eli uskoo Jumalaan, yhteisten asioiden
hoitotehtävä laittomuuden tekijöille vai vanhurskaille. jos vastaat antamalla ohjeita tai neuvoja, tai tuot totuuteen perustuvaa näkökulmaa arvosteltavaksi, tee se Kristuksen Jeesuksen nimessä.
Kysymyksiä voi esittää omassa nimessään tai nimimerkillä, myös epävarmoja olettamuksia.
"tule ja katso" www.sunpoin.net/~esko8
Hanko 25. 1. 2001 Esko Halkosaari / Jumalan sanan valoa Sanomat jotka ei kelpaa lehdistöömme
lukijakirjoituksina.

hedelmistä p tunnetaan
Mihin perustuu Demokratia oppi ?
Kaikkialla puhutaan Demokratiasta, luodaan sellaista uskoa että se olisi hyvä ja toimiva väline politiikassa (yhteisten asioiden hoidossa) . Mutta ???, miksi se ei käytännössä toimi. Voisiko olla että, enemmistö ei koskaan perehdy asioihin juurta jaksain, ja tai ei voikaan, kun heiltä salataan kaikki tärkeimmät ja olennaisimmat totuutta valaisevat asiat ja perusteet, sekä perimmäiset tarkoitukset ja päämäärät mihin milläkin pyritään, pitäisi pyrkiä ja miksi. Sitten nämä demokratia nimeä hyväksikäyttävät, hyvät puhujat, suuria luupavat ihmisten mielistelijät ja rahan voimalla manipuloivat käyttävät ihmisten tietämättömyyttä hyväkseen, päästäkseen hallitsemaan ja lypsämään heitä ja käyttämään hyödyn omiensa asioiden hyväksi, välittämättä lypsetyistä.
Väittäisin ettei demokratiaoppi tule koskaan toimimaan uskotulla tavalla. Eli olisi löydettävä uusi parempi oppi ja sellainenhan onkin olemassa, se on Kristuksen Jeesuksen oppi, joka on Jumalasta. Se onkin kaikkein paras mahdollinen, sillä sen täydellisenpää ei enää voi olla, koska se on jo täydellinen. Pitäisi siis alkaa perehtymään siihen ja toimimaan sen pohjalta. Vasta silloin voidaan sanoa että toiminta perustuu totuuteen ja on kaikkein oikeudenmukaisinta mitä olla voi.
Nykyinen Kristikansakaan joka kyllä uskoo Jeesukseen ja puhuukin Hänestä jonkin verran ja jopa uskovat Hänen uuteen tulemiseen, jopa hyvin pian. Eivät kuitenkaan tunne häntä niin kuin tulisi. Tämän osoittaa tämä suuri hajaannus ja eriseuraisuus sekä penseys ja hiljaiselo (välinpitämättömyys). Vaikka ovat kutsutut maailman valoksi, totuuden julkituojiksi, maan suolaksi, totuuden ja oikeuden tien näyttäjiksi, elämällään ! ja viisauden sanoilla jotka olisi tarkoitettu rakkaudessa rakentavaksi. Sanottakoon tätäkin lieväksi muistutukseksi. sanoo puolustaja Pyhä Henki, joka on totuuden Henki.
Terve. palvelijansa Esko Halkosaari. Puh.0400 204230.
KUULKAA kaikki oikeamieliset !
Eikö olisi jo korkea aika, kaikkien jotka vähänkin totuutta ja oikeutta rakastatte ja muistakin huolta kannatte, jota vanhurskaudeksikin sanotaan. Siis alkaa irtisanoutumaan tästä kaikesta laittomuuden tekijöiden hallitsemasta ja johtamasta, Jumalan kieltävästä yhteiskunta touhusta.
Etsimään ja toteuttamaan toisenlaista, eli totuuteen ja oikeuteen perustuvaa vaihtoehtoa, jossa toimittaisiin oikein, tuotettaisiin, palveltaisiin, tasattaisiin kaikki tarjolla oleva oikeudenmukaisesti / tasapuolisesti, jonka yhteistyöhön yhdistyminen ja järjestäytyminen totuuden pohjalta mahdollistaisi.
Vasta silloin yksimielisyys, / keskinäinen rakkauden ja huolenpidon ydin löytyy, eli täydellisyyden perustuslaki ja side, joka Kristuksen kautta mahdollista tulla tuntemaan. Niin kuin kirjoitettu on. Jumalan laki ja armo kirjassa, RAAMATUSSA.
Mikä on saanut kansalaiset elämään ja noudattamaa noita pimeyden oppeja ja lakeja, noita valheen ja vääryyden perustalla olevia, kaikkinaista sekasortoa, epäoikeutta, ristiriitaisuutta, / kaikenlaista niin henkistä kuin fyysistäkin pahoinvointia tuottaviin menetelmiin. =================================================================================
21. 9. 2003 Esko Halkosaari
Siitä lähetys, k ä s k y s t ä
Menkää ja tehkää, kaikista kansoista, minulle opetuslapsia kastamalla heitä, ja opettamalla heitä pitämään kaikki mitä minä olen teille sanonut ja opettanut. Tämä minun valtakuntani evankeliumi tulee julistaa kaikessa maailmassa kaikille luoduille pelastukseksi, ennen kuin tulee loppu, eli armotalouskausi tai aika loppuu, eikä sitä enää olekaan paljoa jäljellä, ajanmerkkien valossa katsottuna. Eli Jumalan sanan valossa uutisointia maailmalta seuratessa.
Laittomuus on jo päässyt valtaa, on tullut tieltä poistettua se mikä pidättää, eli vanhurskaus / Pyhä Henki. Useimpien rakkaus on jo kylmennyt. Raamatullista uskoa ja uskollisuutta ei enää tahdo etsimälläkään löytyä, uskonnollisuutta ja nimi, (heillä on se nimi mutta he kieltävät sen voiman) kristillisyyttä kyllä on. Myös uskoa jossa ei ole sanan mukaisia tekoja, ei keskinäistä rakkautta, ei keskinäistä huolenpitoa, ei toistensa kunnioittamisessa kilpailua, ei yhteistyötä, ei tasausta, ei valoa, suola on käynyt mauttomaksi, ei ole totuuden julkituomista, ei varoitella, ei valisteta, ei osoiteta oikeata tietä, ei kuljeta edellä, sitä ainoata oikeaa tietä kulkemassa. ym. ym. !!! tätä kyllä löytyy. vaikka sekään ei näy, ennen kuin alkaa Sanan valossa asioita katselemaan ja tutkimaan. Rakkaudesta totuuteen, Esko H.
================================================================================
Hanko 23. 9. 2003 Esko Halkosaari.
Puute hyvästä, Sanoma lehdestä.
Suomessa kun ei ole ainoatakaan puhtaasti totuuden perustalla ilmestyvää Sanomalehteä. Eikö nyt olisi syytä korjata tämä valtava epäkohta ja vääryys. Noita valheisiin ja muihin petoksiin / vääryyden puolustus / ylläpito lehtiä ilmesyy päivittäinkin valtavasti erinimisiä, lisäksi viikoittain ja kuukausittain ilmestyvät. Lisäksi kaikilla yhdistyksillä on pelkästään omalle väelle ilmestyviä, sisällöltään suppeita ja yksipuolisia. joista ei ole kansaa valistaviksi, lehdeksi.
Tarvetta olisi sellaisesta jota voisi levittää omalla kustannuksella, lähelle omakustannushintaan satavaa, sisällöltään, valistavaa, totuutta julkituovaa, oikeaan ohjaavaa, rakkaudessa rakentavaa, yksimielisyyteen johtavaa. Totuuden ja oikeuden sanaan perustuvaa, Jumalan valtakunnan sanomaa julistavaa, uutisoivaa / kommentoiden. ym. rakentavaa, oikeaan edistävää, hyödyllistä. Tietoa ja, varoitusta, kaikesta pahasta ja väärästä. Olisi suolana ja valona pimeydessä elävälle kansallemme, muistuttamassa, kuinka historia tällä nykyisellä tyylillä eläessä toistaa itseään, kuinka ihmiset tekee taas samoja virheitä ja erheitä kuin aikaisemmatkin sukupolvet, omaksi onnettomuudekseen / kaaoksiin ja sotiin, vitsauksia ja kirousta päälleen vetäen.
Joku voisi tehdä aluksi selkeän monipuolisen sisällöltään rikkaan ja arvokkaan, moraalilta puhtaan näytenumeron. jota voisi kannattajat jakaa omilla alueillaan omilla kustannuksillaan jota sitten saajat voisivat alkaa tilaamaan juoksevana numerona, aluksi vaikka kuukausilehtenä, joka sitten muuntuisi aikaa myöden vaikka 2 viikkoiseksi, ja sitten viikottaiseksi, ja sitten vaikka 2 kertaa viikossa ilmestyväksi, ja vaikka päivittäiseksi lopuksi, jos tarvetta olisi.
Näyte numeroa voisi ottaa uusinta painoksina lisää sitä mukaa kuin uusia jakajia mukaan tulee, ja vanhatkin jakajat, jatkavat omaa aluettaan alue kerrallaan läpi. Jakajien kuitenkin tehdessä yhteistyötä, jako alueet jakaen niin ettei mene päällekkäin. siihen kun on kerran mahdollisuus.
Itse olen jakanut monesti jopa 1000 lehteä kuukaudessa. myös 500 ja 200- kolmeasataa hyvin usein aikoinaan valoa ristiltä lehteä tuhansia. sitten Suomen sanomat nimistä usein 500 : kin ja 300 usein.
Myös Vapaa Suomi lehteä. joka myös sisältää jonkin verran hengellistäkin. mutta erikoisen paljon valistaa E U petoksista / puolustaa itsenäisyyttä. Joita on saanut jaettavaksi omakustannus hintaan. halvimmillaan 40 penniä Suomen rahaa kpl. silloin 500 kpl. olin noin 200 mk. postikulut.
Jos asia ja yhteistyö kiinnostaa. voisi antaa jo palautetta, joko tänne foorumeille, tai kiinnostuneet sähköpostina yhteystietoineen. [email protected] Terv. Jeesus nimessä, uskossa lähtien, E H.
=================================================================================
24. 9. 2003 Esko Halkosaari
Demokratia, vai tasavalta, vai ???
Suomi ei toimi demokraattisesti, ei sinne päinkään. Koska kansa ei ole aktiivinen. Näin ollen luopunut korkeimmasta vallan edustus asemastaan, suurimman osan valittua ja valtuutettua itselleen kuninkaita hallitsemaan ja johtamaan itseään, eli valitsijoitaan, antaen heille valtuudet johtaa ja ohjata äänestäjiään niin kuin itse tahtovat, kuinka keskenään juonitellen parhaaksi katsovat.
Näin Suomen kansan enemmistö on luopunut tasavalta aatteestaan, ja suostunut kuninkaalliseen systeemiin / orjuuteen, omaksi tuhokseen. Nuo äänestämällä valitut kansan palvelijat ovatkin sitten alkaneet käyttää tilaisuutta hyväkseen, alkaneet hallitsemaan, käyttämään kuninkaallista hallitsemis- menetelmää, ryhtyneet valitsemisen jälkeen kuninkaina hallitsemaan, välittämättä lupauksistaan, ja kuuntelematta enää valitsijoidensa ääntä, monin tavoin kiristäen elinmahdollisuuksia, lypsävät pikkuhiljaa valitsijoitaan, suurimman osan valitsijoista sitä edes tiedostamatta.
Siinä ohessa joutuu sitten myöskin muut, siihen vain hiljaa mukautuneet ja taipuneet kansalaiset samaan orjuuteen. Joilta on jo viety jopa itsenäinen kansallisuus, ilman minkäänlaista, lainmukaista lupaa kysymättä, annettu petoksella ja juonittelulla vieraan valtakunnan hallintaan, Näiden pikku kuninkaiden alkaessa palvelemaan suurempaa kuningasta, noita EU kuninkaita, jotka taas palvelevat vielä suurempia kuninkaita, mammona epäjumala kuninkaita, jotka taas palvelevat sitä suurempaa kuningasta, itse paholaista = langennut enkeli, Lucifer = SAATANA. = TULEVA antikristus. Josta tulee EU:n (uudelleen syntyvän Rooman valtakunnan) uskonnollispoliittinen johtaja, suurin ja pahin tähän asti olleista maanpäällisistä hallitsijoista oleva kuningas. jonka voimana on valheen ja vääryyden henkivalta, Jumalan sallimana, niin kuin Raamatussa edeltä on ilmoitettu. Ja syykin. miksi sallii.
Että huonosti ovat, kansan tasavalta aatteesta luopuvien asiat. Mutta kiitos Jumalalle ettei kaikki ole sentään tähän taipuneet, eikä hiljaa vain mukautuneet. Oi jospa löytyisi sen verran vanhurskaita, ettei nyt koko Suomi RISTI lipun maana ja kansana hävitettäisi, niin kuin Sodoma ja Gomorra aikoinaan.
Samat syyt ja perusteet kyllä siihenkin olisi, nyt jo. VANHURSKAAT, jos teitä on tässä maassa, nostakaa nyt päänne, tehkää kaikkenne, että osa edes pelastuisi, niin kuin sieltä Sodomasta ja Gomorrostakin pelastui, vaikka olikin vain mitättömän pieni osa, mutta kuitenkin.
Vanhurskaille kuitenkin on kaikkein suurin mahdollinen KUNINGAS, herrain Herra ja kuningasten Kuningas Jeesus Kristus, antanut lupauksensa, pitää omistaan huolen. vanhurskaat voivat olla turvallisella mielellä, odottaen ja jouduttaen Herransa toista tulemusta, pelastukseksi uskossa oleville, tuon tulevan antikristus kuninkaan hirmu hallinnosta, pedon merkkeineen ja kuvineen. Vanhurskautta peräänkuuluttava. " Totisesti" / Esko H
===============================================================================
25. 9. 2003 Esko Halkosaari
SUOMI vaihtoehtoa rakentamaan
Suomen kansalle, parempaa yhteiskuntaa rakentamaan. Tämä nykyinen yhteiskunta ei ole enää kykenevä rakentajistaan ja asujistaan huolta kantamaan, eikä yhteisiä asioita hoitamaan, eikä myöskään perustuslain / oikeudenlain mukaan hallitsemaan. Mädännäisyyden viruksen tuhottua tärkeimmät rakenteet, ja tukikannattimet, ns. vanhurskauden tammet.
Kaikkinaisen laittomuuden valtaan pääsyn seurauksena, valheen ja vääryyden mädännyttävä home, yhteiskunnan syöpä, on tehnyt kansakunnan suurimmalta osalta pahoin voivaksi.
On monenlaista tuskaa ja kärsimystä, niin henkistä kuin fyysistäkin valtavasti. Näiden petosten / pimeyden tekojen seurauksena syntynyt, joka edelleen vain kiihtyen lisääntyy, koska koko yhteiskuntarakennuksen perusta on suurimmalta osaltaan laitettu hiekka perustalle, kun olisi pitänyt laittaa kokonaan kallioperustalle, että ryhti olisi säilynyt ja mädännyttävä kosteus, totuuden ja oikeuden vääristävä myrkyllinen ns. laittomuus (pahan valta) ei olisi päässyt oikeutta valheilla syövyttämään / hallitsemaan. Sokeasti kaiken uskovan Suomi perheen yhteiskuntakotia.
Tänä päivänä ei voi enää puhua yhteiskunnasta, koska on sitä vain pieneltä osaltaan, maantiet, rautatiet, vesi ja viemäri, sähkö, sairaanhoito ja koulutus (nekin niin ja näin). eläke, ym. Kaikki muu taitaakin olla suurimmalta osaltaan yhteiskuntaa tuhoavaa. Kaupallinen tuotanto, markkinointi, keskinäisine kilpailuineen. kaikkinainen huijaus ja petokset on jokapäiväistä rutiinia, synnyttäen pahoinvointia / väkivaltaa, avioeroja, moraalittomuutta, itsekkyyttä / valinpitämättömyyttä, työttömyyttä / juoppoutta riitaa kateutta henkistä pahoinvointia, ilkeyttä, tuhoamishalua, terssiä / huumeisiin hakeutumista, ym. Kansa on siis saatu sahaamaan omaa oksaansa, omaksi tuhokseen. Näin toisiaan salaa vihaamaan ja syömään.
Eli tämä yhteiskunta rakennus on jo tuhoon tuomittu, on niin laho ja mätä ettei ole enää korjattavissa. Olisi siis korkea aika alkaa etsimään kallioperusta tonttia ja alettava rakentamaan sille hyvissä ajoin ennekuin tämä vanha kokonaan romahtaa. Nyt pitäisi vain löytää asiantuntevia uudisrakentajia ja apulaisia. Rakennus piirustukset ovat jo pitkään olleet valmiina, jonka mukaan rakentamalla ei mikään paha pääse hallitsemaan ja tuhoa tekemään.
Ehkä vielä voisimme pelastaa Suomi perheen, toivon mukaan kokonaan, mutta jos ei, niin edes osaltaan. Nyt vain sanoista tekoihin, ja tuumasta toimeen. alkaa olla jo kiirekin. Siis kiireesti kaduille ja kujille tästä vaihtoehdosta, hyvästä sanomasta ja hankkeesta kertomaan ja yhteistyöhön kutsumaan / piirustuksiin totuuden ja oikeuden oppiin ja niiden ehtoihin tutustumaan. ettei enää, valhe ja vääryys saisi valtaa ja alkaisi vinoutumia synnyttämään, niin kuin tässä vanhassa Suomi rakennuksessa kävi, koko Suomi perheen onnettomuudeksi. jota jo tuonne EU kaatopaikalle ollaan hyvällä vauhdilla viemässä. lähes puoli, Suomi perheen jäsenistä suostumuksella.
Valistavin ja varoittavin terveisin, huolestuneena maailman menoa katsellen, totuuden ja oikeuden pohjalta ja mukaisesti yhteistyövalmiudessa oleva ja siihen muitakin haastava.
Jeesus nimessä, Puolustaja / Esko H. [email protected]
=================================================================================
17. 9. 2003 Esko Halkosaari.
Sanoista tekojen suuntaan
Jos kenellä olisi jotain annettavaa käytännön tason suuntaan, ohjaamiseksi ja innostamiseksi kaikkinaisen hyvän hyödyllisen ja oikean tekemiseen, kaikille yhteiseksi hyväksi totuuden ja oikeuden / oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi ja turvatun tulevaisuuden saamiseksi, niin henkisen kuin aineellisuudenkin puolesta, kuin myös turvallisuuden, eli korkeimman siunauksen ja varjeluksen / todellisen ELÄMÄN ja tarkoituksen. Olisiko lukijoissa tai kirjoittajissa ketään oikeasti vanhurskasta jolla olisi totuuteen ja oikeuteen perustuvia neuvoja ja ohjeita jaettavaksi, ikään kuin valoksi pimeyteen, saattaakseen eksyneet takaisin turvalliselle ja suoralle totuuden tielle, josta ihan kuuluisa ja tunnettu virsi ja laulukin tehty on. Odotellen, E H. [email protected]
SANOMA KRISTITYILLE
(JEESUSTA KRISTUSTA TUNNUSTAVILLE USKOVAISILLE)
MINÄ SE OLEN, Jeesus teidän lunastajanne ja veljenne joka puhun. Olen syvästi murheellisena katsellut ja kuunnellut teidän vaellustanne seuraajinani, ollut keskuudessanne välillä hiljaisena, nöyränä, mutta hyljeksittynä, välillä yrittänyt saada ääntäni kuuluviin ruumiini jäsenten yhdistymisen puolesta, mutta saanut iskuja ,lyöntejä vasten kasvojani joka taholta.
Olen saanut kokea tulla laiminlyödyksi liian monilla alueilla, ruumiini on kipeä ja sairas, mustelmilla kauttaaltaan laiminlyöntien VAIKUTUKSESTA joita olen joutunut vastaanottamaan. Vaikka olettekin paljon kiivailleet sanani ja evankeliumin puolesta ja tehneet paljon monenlaista hyvää ,mutta ruumiini (seurakuntani) rakentamisen sekä valtakuntani etsimisen pahoin laiminlyöneet, nämä ovat olleet esteinä siunauksilleni, täysimääräisinä.
Tunnustakaa nyt lahkohenkisyytenne synniksi, jota minä vihaan (eriseurat ja lahkot, ovat lihantekoja joita Jumala vihaa) ettekö ole tätä sanastani lukeneet.
Kääntykää nyt kokosydämisesti puoleeni, osoittakaa rakkautenne minua kohtaan, teoillanne veljiäni ja sisariani kohtaan joissa Minä asun Isäni kanssa. Sillä jos te hyljeksitte ja laiminlyötte sitä vähäisintä jossa minä asun te hyljeksitte minua, ette voi sanoa yhdellekään ruumiini jäsenelle etten tarvitse sinua, jos hän kerran asuu samalla paikkakunnalla, silloin hän kuuluu samaan seurakuntaan ja olette velvolliset rakastamaan ja hoivaamaan häntä, niin kuin se olisin minä teidän lunastajanne ja Herranne. (Hedelmistä puu tunnetaan)
Palvelijani, jonka kautta tämän sanomani tuon jonka olen valinnut tähän osaan, on Esko Halkosaari puh.0400 204230 Seurakunnastani huolta ja vastuuta kantavat, ottakoot yhteyttä.
Kristuksen Jeesuksen nimessä aamen!
Tiedoksi uskovaisille,7.7-98 saattanut Esko Halkosaari Vuorikatu 19 A8 10900 Hanko
VOI MINUN KANSAANI SIIONIA!
Voi kuinka olet voimattomaksi käynyt, suola on poissa ja valo on sammunut. Suuren hajaantumisesi ja eksymyksesi tähden johon olet ajautunut valvomattomuudessasi. Paimenet, jotka te olette valinneet keskuudestanne kuninkaiksenne herroina hallitsemaan ja johtamaan itseänne, eivät olleet minusta, eivätkö juuri he, ole johtaneet teidät Minun valtakuntani etsimisestä luopumiseen, eivätkö juuri he, ole saaneet teidät jakaantumaan moneksi eriseuraksi ja lahkoksi, eivätkö juuri he, olleet vaatimassa profeettoja kivitettäviksi, vaiennettaviksi= minusta lähteneiden, varoitusten ja kehotusten sanomien sensuroimista, eivätkö juuri he, monista tärkeimmistä asioista vaikenemalla, saaneet teidät elämään mukautuen tähän maailmaan ja sen Jumalan kieltävään yhteisten asiain hoitoon.
KUULE NYT MINUA KANSANI, veljeni ja sisareni jotka olen kutsunut ja valinnut, seurakuntani Kristuksen Jeesuksen ruumiin rakentajiksi.
Tahtoni on, joka olen yhtä Pyhän Isän kanssa, että yhdistytte minussa yhdeksi huonekunnaksi. Juurineen repikää kaikki opillisista asioista kylvetyt valhe istutukset, joista on tullut edistymisen este ja joiden tähden valonne on himmentynyt ja suolaisuutenne käynyt mauttomaksi. Uneliaisuutenne tähden laittomuus on päässyt valtaan, ei ole totuuden pasuuna soinut, koska opillisia hyttysiä siivilöidessänne olette tulleet nielleeksi Kamelin.
Te, jotka olen kutsunut apostolista vastuuta kantamaan, se on, huolta kaikista paikallisseurakuntien tilasta ja niiden välisistä keskinäisestä rakkaudesta ja huolenpidosta sekä minun sanani mukaisesta opetuksesta. Ottakaa yhteyttä tämän sanoman tuojaan.
Myös profeetat, jotka olen kutsunut puolestani varoittamaan ja kehottamaan seurakuntani rakentumiseksi, yhdentymiseksi ettei minun ruumiissani saa suvaita jakaumia, antakaa pasuunanne soida kanavat ovat avoinna maailman laajuisesti.
Myös te, jotka olen kutsunut, seurakuntani, ruumiini rakentamista johtamaan ja valvomaan eri paikkakunnilla, että kaikki tulee tehtyä sanani mukaisesti, jonka päämäärä on, että keskinäinen rakkaus ja huolenpito käytännössä toimii kaikkien ruumiini jäsenten kesken, niin kuin alkuseurakunnan päivinä. Erottakaa keskuudestanne se joka on pahennukseksi ja häpeäksi, kuitenkin sanani mukaisessa järjestyksessä kaikessa rakkaudessa varoittaen, ja taivuttaen parannukseen.
Sinä joka olet armoitettu johonkin näistä tehtävistä, Kristuksen Jeesuksen nimessä kehotan ottamaan yhteyttä, tämän sanoman tuojaan jonka olen valinnut nimessäni tähän osaan, sanoo HERRA JEESUS.
Uskon saaneeni tämän sanoman herraltamme Jeesukselta, 6.7-98
Jätän tämän koko Jumalan seurakunnan arvosteltavaksi.
Vähäinen palvelijansa, veljenne Esko Halkosaari puh.0400 204230
Mielipide kysely
Koska me helluntaiset (siis Pyhällä hengellä täyttyneet) olemme jakaantuneet niin moniin erinimisiin hengellisiin koteihin‘= rakennustelineisiin, ettei yhteistyö, päärakennuksen Kristuksen ruumiin rakentaminen luonnistu. Näyttäisi siltä että, rakennustelineet ovat liian kaukana toisistaan, ja myös rakennuksesta. Vaikuttaa siltä että olemme kiinnittäneet kaiken huomiomme näihin rakennustelineisiin (hengellisiin koteihin),ja niiden kunnossapitämisiin ja näin laiminlyöneet Jumalan temppelin rakentamisen.
Tämän asian korjaamiseksi me tarvitsemme, meitä kaikkia Kristuksen omia yhdistävän ja rakkaudessa rakentavan, Jumalan ilmoituskanavan, lehden joka olisi täysin puolueeton ja opillisiin suuntiin sitoutumaton valtakunnallinen pasuuna, jossa olisi Jumalan kansaa kokoava ja yhdistävä ääni, joka välittäisi Jumalan sydämeltä niitä ääniä, jotka ohjaisivat meitä Jumalan lapsia keskinäiseen rakkauteen ja huolenpitoon, se on Kristuksen ruumiin rakentamiseen, yhdistymään hengelliseksi huonekunnaksi, joka ei olisi osa tätä maailmaa, vaan ohjaisi meitä apostolien ja profeettain perustukselle palaamiseen jossa, totisesti Kristus Jeesus saisi olla päänä. Silloin siitä vasta voisi tulla seurakunta, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä. Tässä hajaannuksen tilassa me olemme seurakunta jossa on todella paljon tahroja ja ryppyjä, meistä on tullut kanssa palvelijoittemme lyöjiä, siksi rakentaminen ei edisty, olemme jääneet paikallaan polkevaan tilaan joka on luopumusta Herrasta. Onko meistä tullut vain uskonnollisia ihmisiä jotka olemme tyytyväisiä tähän olotilaan,(tässä meillä on hyvä olla pysytään tässä) Onko Herran henki poistunut meistä niin kuin Saulista. Vastustammeko ja vainoamme niitä vähäisimpiä, koulun käymättömiä ryysyläisiä, jotka kuitenkin Herra on kutsunut ja voidellut ilmoittamaan oman tahtonsa, seurakuntaruumiinsa rakentumiseksi. Pyrimmekö estämään niitä jotka etsivät Jumalan valtakuntaa, ja tahtovat käydä sinne sisälle sanan kautta ahtaasta portista. Olemmeko valtakunta joka on riitautunut itsensä kanssa, voimme olla valtakunnan lapsia ,mutta emme valtakunta ennen kuin olemme täydellisesti yhtä.
Voi kuinka silmä on sanonut korvalle, en tarvitse sinua mene pois, ja toinen silmä suulle, en tarvitse sinua mene pois ja ole hiljaa tahdon olla omassa rauhassa, minulla on tässä niin hyvä olla Tulee mieleen ne Emmauksen tiellä kulkevat, jotka puhuivat Jeesuksesta ja uskoivatkin häneen? mutta eivät tunteneet häntä vaikka hän kulki heitä ihan lähellä ,heidän kanssaan. Mutta nyt Pyhä henki on paljastanut jälleen meidän sokeutemme ja lihallisuutemme, kuinka on Jeesus on kolkutellut eri opinsuuntien oville, päästäkseen sisälle kokoamaan ja johtamaan omiansa seurakuntansa rakentamisessa, mutta tätä ei ole sallittu, miksikähän? Kuinka onkaan monien opinsuuntien lehtien ovia kolkutellut, ja edes lukijapalstoilla saada ääntänsä kuulumaan ilmaistakseen itsensä omilleen, että nämä lähtisivät häntä, lunastajaansa seuraamaan, mutta ei, ihan jotain pientä on sallittu ja jotkut lampaat ovat jo herkistäneet korviaan, mutta ei, taas on ovi suljettu ja ääni vaiennettu lisäämällä muuta ääntä, lihallisuuden ääntä, joka on tuonut riitaisuutta keskuuteemme ja johtanut meidät eriseuraisuuteen. Jeesus Nasaretilaisen nimessä kiitän sinua Pyhä Isä, että kuulet rukoukseni ja sallit armossasi näiden edellä mainittujen ovien avautua ja tai avaat uuden kanavan poikasi Jeesuksen käydä omiensa keskuuteen, kokoamaan ja yhdistämään kansasi, niin kuin sinun pyhä tahtosi on, että olisimme täydellisesti yhtä, tapahtukoon sinun tahtosi AMEN!
Vähäinen lapsesi Kristuksessa Esko Halkosaari puh.0400 204230 Hanko.
Te Jumalan miehet ja naiset jotka olette kutsutut ja valitut Hänen seurakuntansa rakentajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, opettajiksi, johtajiksi ym. palvelijoiksi, valmistakaamme hänelle tie tulla keskuuteemme, johdattamaan ja hallitsemaan meitä tahtonsa mukaisesti meille siunaukseksi, varjelukseksi, rakentumiseksi, parantumiseksi, että saisimme monin verroin suuremmin iloita ja riemuita Herran armosta ja että maallikotkin tulisivat kuulemaan ja näkemään kuinka Kristuksen omat olevat yhtä, ja tähän pääsemiseksi ei pitäisi olla mitään Jumalan sanaan perustuvia esteitä, päin vastoin. Herra kysyy nyt vain haluammeko tätä vai emme. Itse kukin päättäköön omalta kohdaltaan. Tämän puoleen kääntyvät astukaa esiin, ottakaa yhteyttä. terve.
veljenne Esko os. Vuorikatu 19 A8 10900 Hanko.p.0400 204230
HERÄÄ JUMALAN SEURAKUNTA
Miksi vielä nukut veljeni ja sisareni, on aika nostaa päämme ja nousta ylös, katso, Herramme tulemus on lähellä, hajaannuksen, luopumuksen ja välinpitämättömyyden, lahkohenkisyyden, eriseuraisuuden suuret häpeäläikät on puhdistamatta. Tuomio alkaa Jumalan huoneesta, ja soraa on ylen paljon.
Kaikki nämä edellä mainitut, lihallisuuden ja sielullisuuden istutukset, joita Herra Jumala ei ole istuttanut, on juurineen raivattava pois. Jumalan kansana(Kristuksen omina),meidän on yhdistyttävä hengelliseksi huonekunnaksi joka ei ole osa tätä maailmaa, tätä antikristillistä Jumalatonta Baabeli yhteiskuntaa, jossa Jumalan kieltävät laittomuuden tekijät ovat päässeet valtaan, hallitsemaan ja johtamaan niitä Jumalattomia joilta ovat valtuutensa saaneet kristittyjen nukkuessa, ei ole ollut ketään ihmisiä valistamassa eikä varoittamassa. Näin sanoo Herra, pahat tulee pahemmiksi mutta pyhät tulkoon pyhemmiksi, erotkaa heistä, lähtekää ulos minun kansani näistä valhekristillisistä(antikristillisistä) Baabeleista, Älkää enää osallistuko heidän synteihinsä, ettette joutuisi kärsimään niistä vitsauksista joita he ovat vetäneet päällensä, hylkäämällä minun sanani. Sinä Todellinen veljeni ja sisareni, ota pasuuna suuhusi, kotkan lailla minun huonekuntaani vastaan, sillä he ovat rikkoneet minun liittoni luopuneet minun laistani, minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet yhdessä Jumalattomien kanssa itselleen särkyviä vesisäiliöitä ,jotka eivät vettä pidä, ja ovat valinneet itselleen kuninkaita kukin sukukunta(uskonsuunta) omansa, hallitsemaan ja sitomaan, minun, verelläni lunastamaa kansaani, ettei he voisi olla yhtä. Nyt minä Herra, tahdon koota kaikki omani yhteen ,elämään keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, toistenne kunnioittamisessa kilpaillen.
Jeesus nimessäni, Pyhän henkeni ohjauksessa tahdon teidän rakentuvan hengelliseksi huonekunnaksi(seurakunnaksi) jossa ei ole tahraa eikä ryppyä, vasta sitten voin teidät ylöstemmata.
Herramme Jeesuksen nimessä kehoitan teitä, jotka hän on kutsunut ja armoittanut seurakuntaruumiinsa rakentajiksi, vastuun kantajiksi, apostoleiksi, profeetoiksi, johtajiksi, opettajiksi ottamaan yhteyttä tämän sanoman tuojaan ESKO HALKOSAARI PUH:0400 204230 (koolle kutsumiseksi)
Hanko 31.3-98 Esko Halkosaari
Esko Halkosaari - Muutosvoimat Suomi - Uudenmaan vaalipiiri
Vaaliehdokkaat 2003. Puolueen muut ehdokkaat tässä vaalipiirissä. Muutosvoimat
Suomi Esko Halkosaari, 193. tehdastyöläinen, eläkeläinen Hanko, ...
vaaliehdokkaat.com/uusimaa/muutos/26.html - koko: 3kt - suomi
Välimuistissa

Eduskuntavaalit 2003 - Muutosvoimat Suomi - Uudenmaan vaalipiiri
... Maarit Bensain, tarjoilija. Ilkka Hakalehto, filosofian tohtori, puolueen puheenjohtaja.
Esko Halkosaari, tehdastyöläinen, eläkeläinen. Raimo Kinnunen, työmies. ...
vaaliehdokkaat.com/uusimaa/muutos/ - koko: 6kt - suomi
Välimuistissa


Eskon puumerkki 1
Kirjoittanut: puumerkki, 31.12.2003 klo 01.45
Kansat tuhon tiellä. Pelastus ?
Kirjoittanut: Esko H., 16.12.2003 klo 23.54

Kehoitamme kansalaisia jotka tahtovat kääntyä tuhon suunnasta pois, oikeaan, rakentavaan, hyvinvointia ja turvallisuutta tuovaan suuntaan, johon mahdollista päästä ainoastaan Jumalan sanan perustalta ja mukaisesti. Eli Kristuksen Jeesuksen ja / apostolien oppien perustalta, jolloin suunta ja päämäärä on täydellisyys kaikessa, niin totuudessa oikeudessa / oikeudenmukaisuudessa kuin rakkaudessa ja armossakin, myös koko luomakunnan ns. viljelyssä ja varjelussa.

Niitä ohjeita ja oppeja noudattamalla ei ole edes madollista tehdä ja elää siten että olisi jotain väärää, tuhoavaa, vahingollista, itsekästä, riistoa, sortoa, välinpitämättömyyttä, keskinäistä kilpailua toistensa vahingoksi, ainoastaan toisensa kunnioittamisessa kilailua kuuluu olla.

Ken tälle tielle haluaa: Aluksi voi alkaa lukemaan ja tutkiman Raamatun, ensiksi uuttatestamenttia, sitten katsella muualtakin, esim. sananlaskuja, sitten profeettoja, vaikka Jeremiasta eteenpäin, sitten muualtakin. Mutta ennen kaikkea Uusi testamentti on nyt se, jota ennen kaikkea tulee noudattaa ja sen valossa tulkita vanhaa testamenttia.
Näin yhteistyöhön yhdistyen ja yhdessä kohti parempaa ja turvallisempaa, ja vielä, kaikkein turvallisinta ja kestävintä, elämän tietä kulkemaan, joka kantaa ikuisesti.

Nyt erikoisesti näin Joulun Herran, Jeesuksen Kristuksen, syntymää juhlimisen aikana, tätä armon ja rakkauden vaihtoehtoa lahjana tarjoten, radiosta siitä muistutus lauluja kuunnellessa, ja televisiosta samoin, aiheesta katsellessa. Näin rakkaudelle ja totuudelle sydämiä herkistellessä ja lähimmäisiään muistaen, niin kortein kuin lahjoinkin, tai kuka mitenkin.

Jeesuksen Kristuksen nimessä, vähäinen seuraajansa Esko H. Kristittyjen puolelta.

Eskon puumerkki 2
Kirjoittanut: puumerkki, 31.12.2003 klo 01.48
Joulun valkeus, vain Jeesus.
Kirjoittanut: Esko H., 19.12.2003 klo 18.57

Tänä jouluna 2003 jälkeen Kristuksen Jeesuksen syntymän, josta ainakin länsimainen ajanlaskumme alkaa, ja joka kiistattomasti todistettu, syntyneeksi, eläneeksi ja kuolemasta ylösnousseeksi, ja sen jälkeen vielä elävänä näyttäytyväksi 40 päivän ajan, ja sen jälkeen noin 500 silminnäkijän edessä ylös otettiin, ja pilvi vei Hänet, ja enkelit ilmestyivät valkeissa vaatteissa ilmoittamaan että, Hän on uudelleen tuleva samalla tavalla, kuin lähtikin. Ja Hän, Jeesus lupasi olla omiensa (uskoviensa kanssa) maailman loppuun asti, ja on myös ollut ja niin lupauksensa pitänyt ja on vielä tänäkin päivänä.

Siksi on myös ajanlaskumme Hänen syntymänsä vuodessa alettu laskemaan, ja on uudenliiton aikaa, ei enää vanhanliiton, eli vain vanhantestamentin lakiliittoa. Vaan uutta, Jeesuksen meille ansaitsemaa ja omalla verellään hankkimaa armoaikaa, ns. lisäaikaa, kaikkea ihmisten pahuutta / laittomuutta ja väkivaltaa ym. harjoittamaa, ja siitä ansaitsemaansa, ihmiskunnan tuomion päivää, (Nooan aikaista vedenpaisumus tuomiota vastaavaa) Jolloin vain Jumalaan uskovat ja Hänen tahtonsa tekevät vanhurskaat pelastuivat, (Nooan perhekunta) kaikkien Jumalattomien, Jumalaa vastustavien pahantekijöiden kaikkien hukkuessa, syntiensä seuraamuksena vetämäänsä kiroukseen, jonka olivat valinneet vanhurskaan Nooan varoituksista huolimatta ja välittämättä, niihin uskomatta, vaikka näkivät ja tunsivat Hänet vanhurskaaksi, eli Jumalan tahdon tuntevaksi, ja tekeväksi.

Vielä tänäkin päivänä, olisi tarjolla tämä kaikkein suurin ja arvokkain ns. Joululahja, kuka vaan tahtoisi ottaa vastaan, tunnustamalla syntisyytensä, ja syntinsä Hänelle, joka ainoastaan voi pelastaa, ja siunata, varjella ja johdattaa todelliseen hyvinvointiin ja turvattuun turvalliseen tulevaisuuteen, siitä hetkestä lähtien, kun ihminen tämän kyseisen joululahjan kohdalleen hyväksyy ja vastaan ottaa. Ja joka olisi ja on, todelliseksi valkeudeksi suuressa maailmallisessa pimeydessä eläville ihmisille, jotka eivät tiedä mihin heitä tämän pahan maailman ruhtinaan toimesta viedään jo johon ovat itse nämä viejänsä valtuuttaneet ja keskuudestaan valinneet, äänestämällä, tai hiljaa vain mukautumalla muiden tekemiin valintoihin.

Jospa tämä joulu, saisi olla se, ihan kansallisen heräämisen alku ja valkeus, joka johtaisi monet pelastuksen turvalliseen piiriin, Jeesuksen seurakunta yhteyteen, josta vasta Elämä alkaa ja kirkastuu kirkastumistaan, täydellisyyteen asti. Jossa ei mitään pahaa eikä väärää, eikä virhettä. Vain todellista aitoa rakkautta ja hyvinvointia, täydellisen turvallisessa suojeluksessa.

Herkistäkää siis sydämiänne joulun Herran Hengelliseen sanomaan, kun radioissa soi laulut Vapahtajasta Jeesuksesta, samoin varmaan televisiossa ja lehdistöissä näitä asioista muistutellaan, ja varmaan uskovaisetkin niitä kotien ovilla tarjoilee. Ehkä myyskennellinkin, mutta kuitenkin hyvän asian puolesta, koska harvoille ilmaiseksi tarjotut ovat kelvanneet, pidetty liian halpana ja jopa tyrkyttelemisinä. Hän on siis joulun todellinen valkeus, ei lumi, eikä mitkään muut lahjat, joiden tarkoitus on vain muistuttaa Hänestä, niin lahjan antajana, kuin saajanakin.

Pelastusmahdollisuutenne, SUURIN ja ARVOKKAIN mahdollinen lahjamme, vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kunniaksi ja kirkkaudeksi ja niin monelle kuin mahdollista pelastukseksi toivoen ja rukoillen, vähäinen palvelijansa Esko H.

Eskon puumerkki 3
Kirjoittanut: puumerkki, 31.12.2003 klo 01.52
Jos Jeesus tulisi ihmisenä, NYT?
Kirjoittanut: Esko H., 19.10.2003 klo 00.30

Kuinka uskoisitte Jeesuksen menettelevän tenäpäivänä, jos tulisi keskuuteemme ns. ihmisen poikana, eli ilmestyisi ihmisenä, mutta Jumalan Pyhässä Hengessä, esim. kotikaupungissanne ?

Mistä uskoisitte Hänen aloittavan ja miten. Uskoisitteko Hänen liittyvän johonkin näistä sadoista eri seurakunnista, jos niin mihin, ja mahtaisiko kyseinen seurakuntaa tunnistaa Häntä, jos niin miten, jos ei tekisi suuria tunnustekoja, ja tekisikö niitä vain siinä seurakunnassa johon, jos liittyisi.
Ja miten uskotte muiden seurakuntien suhtautuvan jos liittyisi johonkin muuhun, kuin meidän seurakuntaan. vai saisiko yleensäkään ääntään kuluviin näissä nykyisissä eri nimisissä seurakunnissa.

Vai liittyisikö vuoronperään kaikkiin eri seurakuntiin, eroten aina siitä missä oli, näin kulkien läpi kaikki mahdolliset. Olisiko uskottavaa että,
edellinen seurakunta sitten lähtisi seuraamaan Häntä liittyen siihen uuteen Hänen kansaan ?

Vai uskotteko että perustaisi uuden seurakunnan ja alkaisi lehti ilmoituksilla kutsumaan sanankuuloon, parantaen ja opettaen niitä jotka tulevat Hänen seurakuntansa kokouksiin. Uskotteko sitten että kaikki eri seurakunnat yhtyisivät Hänen seurakuntaansa Hänen ehdoillaan hyljäten siten kaikki kunkin omat seurakuntarakenteet, vai mahtaisiko eriseurakunnista enin osa jättää oman seurakuntansa ja liittyisi tuohon Jeesuksen seurakuntaan joka opettaisi ihan eri tavalla ja ohjaisi ihan toiseen suuntaan kun nämä nykyiset, jotka ovat pysähtyneet ja mukautuneet tähän maailmaan, näihin Jumattomiin yhteiskuntiin, jotka koostuvat kristillisyyttä sanoin ja hiukan teoinkin tunnustaviin ns. valtiokirkkoihin.

Tähän voi jatkaa muitakin, ihmetyksen aiheita, mitä kenelläkin mieleen tulee. Mikä sitten olisi johtopäätöksenne, Eli miten itse tekisitte, miten toimisitte ja reagoisitte. Pitäytyisittekö näihin nykyisiin toimien ja puolustaen niitä, vai kehottaisitteko muitakin liittymään tuohon totuutta julkituovaan ja noudattavaan Jeesuksen seuraajien joukkoon, jotka alkaisivat elämään niin kuin alkuseurakuntakin, elämään keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, toistensa kunnioittamisessa kilpaillen, ja jossa kukaan ei sanoisi omakseen sitä mitä kullakin on, sitoutuen pitämään kaikista jäsenistä tasavertaisesti yhtäläistä huolta, valmiina jakamaan omastaan, valmiina jopa myymään sellaista joka ei ole niin tarpeellista, eli voisi luokitella ylellisyydeksi. Siis ???

Eskon puumerkki 4
Kirjoittanut: puu....., 31.12.2003 klo 01.56
Kansan, tiellenostamis talkoot !
Kirjoittanut: Esko H., 6.10.2003 klo 22.51

Koko Suomen kansa ja koko maailmakin, on suistunut totuuden ja oikeuden suoralta ja turvalliselta tieltä, eikä suuri enemmistö ole sille koskaan pääsytkään.

Nyt tarvittaisiin hyväsydämisiä oikeamielisiä ja vastuuntuntoisia talkoolaisia yhteistyöhön, nostamaan kansalaisiamme totuuden tielle, ja rakentamaan kristillistä yhteiskuntaa Demokratiaa paremman opin, eli Jeesuksen Kristuksen opin, joka on täydellinen, mukaisesti ja pohjalta, kaikille siunaukseksi ja hyvinvoinniksi, Jumalan, joka ei valhettele, lupauksen ja ilmoituksen mukaan.

Sanomalehti viestintä välineeksi.

Tämän työn työvälineeksi tarvitsemme totuuden ja oikeuden mukaisen viestintä välineen, jonka välityksellä tämä yhteistyöhaaste ja muut tarpeelliset tähän haasteeseen liittyvät asiat, kulkee jokaiseen kotiin, tiedoksi. Rakkaudessa rakentavaksi, ehdotuksiksi, valistukseksi, muistutukseksi, kehotukseksi, varoitukseksi, totuuden julkituomiseksi, Jumalan valtakunta asian sanoman ja ehtojen tiettäväksi tekemiseksi.

Jossain määrin myös nämä Keskustelu foorumit ja hyvät kotisivut voivat palvella tässä asiassa harvoilla kuitenkaan on välineitä ja taitoa näiden käyttöön.

Nyt siis kaivataan yhteistyö, yhdyshenkilöitä ja sanoman perille viejiä, sekä kyseisen sanomalehden tekijöiksi osallistujia, rakkaudesta Kristukseen, itseänsä uhraavia vanhurskaita. Täyttämään kutsumuksensa mukaista armoitusta, sanoista tekoihin periaatteella, ja siihen muitakin mukaan haastamaan. Näin Jumalan valtakuntaa etsimään, eli täydellisyyteen pyrkimään, Herraa Jeesusta seuraamaan. Joka näihin päiviin asti on laiminlyöty. Armonevankeliumia on kyllä jonkin verran julistettu, mutta siihen se on melkein jäänytkin. Opettaminen pitämään kaikki, mitä Jeesus sanoi ja opetti laiminlyöty, kuin myös käytännön tasolle johtaminen, oikeaan ohjaaminen, totuuden julkituominen, rakkaudessa rakentaminen, yhteistyö, keskinäinen rakkaus, yhtäoleminen, sokeain silmänä oleminen, oikeuden harjoittaminen, valona ja suolana oleminen.

Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakunnan HÄPEÄ. (Raamatun sananlaskut).

Jos koet lukeutuvasi etsimiimme henkilöihin, ilmoita siitä yhteystietoineen Esko H.


Eskon puumerkki 5
Kirjoittanut: p......, 31.12.2003 klo 01.59
SYNTI, ON laittomuus ! ! !
Kirjoittanut: Jeesus nimessä, 17.11.2003 klo 16.08

Ja laittomuus on vääryyttä, petosta valhetta, välinpitämättömyyttä joka rakkaudettomuutta muihin. Joka itsekkyyttä. joka vihollisuutta lähimmäisiään kohtaan. Joka sortamista, riistämistä, JOKA kaupallista, tuotannollista ja poliittista ahneutta, vain itselleen, perheelleen ja omalle puolueelleen haalimista, toisilta, heikoimmilta röyhkeästi ottamista, ja monilla eri tavoin viettelemistä. Joka on suurta petomaisuutta, ja johon myös harhaan johtavat uskonnot, sekä eriseurat ja lahkot lukeutuu. JA ON KAUHISTUTTAVAA SYNTIÄ. Jumalaa ja kaikkia kuvakseen luomia ihmisiä vastaan.
Samoin eläimiä ja koko luomakuntaa vastaan. Ja joka on suurta uskottomuutta luojaamme kohtaan ja vie harjoittajansa ja niihin yhtyvät ja tukevat IKUISEEN HELVETIN TULEEN, sinne ikuiseen kadotukseen joka on valmistettu perkeleelle / saatanalle ja hänen palvelijoilleen jota nämäkin kaikki em. OVAT. Siihen asti kunnes joku, tai ne jotka tunnustavat Jumalalle nämä kauhistuttavat SYNTINSÄ, katuen niitä koko sydämensä pohjasta, ne hyljäten, niin ettei niitä enää harjoita, eikä niihin hiljaa vain mukaudu, eikä enää millään tavalla ja missään nimessä ENÄÄ osallistu. Vaan yhtyy niiden joukkoon, jotka jo ennemmin ovat tämän ratkaisun tehneet, eli todellisten Kristuksen seuraajien, eli vanhurskaiden, puhdassydämisten kristittyjen, Jumalan kansan, seurakunta yhteyteen, kukin omalla paikkakunnallaan, joissa näitä on.

Ylös nousseen Kristuksen Jeesuksen Pyhän kaikkivaltiaan Nimessä, muistuttaen / varoittaen, Puolustaja Pyhä Henki, joka Totuuden Henki / Esko H.

Eskon puumerkki 6
Kirjoittanut: p....., 31.12.2003 klo 02.03
SUOMI vaihtoehtoa rakentamaan
Kirjoittanut: Esko H., 26.9.2003 klo 01.18

SUOMI vaihtoehtoa rakentamaan
Suomen kansalle, parempaa yhteiskuntaa rakentamaan. Tämä nykyinen yhteiskunta ei ole enää kykenevä rakentajistaan ja asujistaan huolta kantamaan, eikä yhteisiä asioita hoitamaan, eikä myöskään perustuslain / oikeudenlain mukaan hallitsemaan. Mädännäisyyden viruksen tuhottua tärkeimmät rakenteet, ja tukikannattimet, ns. vanhurskauden tammet.
Kaikkinaisen laittomuuden valtaan pääsyn seurauksena, valheen ja vääryyden mädännyttävä home, yhteiskunnan syöpä, on tehnyt kansakunnan suurimmalta osalta pahoin voivaksi.
On monenlaista tuskaa ja kärsimystä, niin henkistä kuin fyysistäkin valtavasti, näiden petosten / pimeyden tekojen seurauksena syntynyt.

Joka edelleen vain kiihtyen lisääntyy, koska koko yhteiskuntarakennuksen perusta on suurimmalta osaltaan laitettu hiekka perustalle, kun olisi pitänyt laittaa kokonaan kallioperustalle, että ryhti olisi säilynyt ja mädännyttävä kosteus, totuuden ja oikeuden vääristävä myrkyllinen ns. laittomuus (pahan valta) ei olisi päässyt oikeutta valheilla syövyttämään / hallitsemaan. Sokeasti kaiken uskovan Suomi perheen yhteiskuntakotia.

Tänä päivänä ei voi enää puhua yhteiskunnasta, koska on sitä vain pieneltä osaltaan, maantiet, rautatiet, vesi ja viemäri, sähkö, sairaanhoito ja koulutus (nekin niin ja näin). eläke, ym. Kaikki muu taitaakin olla suurimmalta osaltaan yhteiskuntaa tuhoavaa. Kaupallinen tuotanto, markkinointi, keskinäisine kilpailuineen.

Kaikkinainen huijaus ja petokset on jokapäiväistä rutiinia, synnyttäen pahoinvointia / väkivaltaa, avioeroja, moraalittomuutta, itsekkyyttä / valinpitämättömyyttä, työttömyyttä / juoppoutta riitaa kateutta henkistä pahoinvointia, ilkeyttä, tuhoamis halua, terssiä / huumeisiin hakeutumista, ym.
Kansa on siis saatu sahaamaan omaa oksaansa, omaksi tuhokseen. Näin toisiaan salaa vihaamaan ja
syömään.

Eli tämä yhteiskunta rakennus on jo tuhoon tuomittu, on niin laho ja mätä ettei ole enää korjattavissa. Olisi siis korkea aika alkaa etsimään kallioperusta tonttia ja alettava rakentamaan sille hyvissä ajoin ennekuin tämä vanha kokonaan romahtaa. Nyt pitäisi vain löytää asiantuntevia uudisrakentajia ja apulaisia.

Rakennus piirustukset ovat jo pitkään olleet valmiina, jonka mukaan rakentamalla ei mikään paha pääse hallitsemaan ja tuhoa tekemään.

Ehkä vielä voisimme pelastaa Suomi perheen, toivon mukaan kokonaan, mutta jos ei, niin edes osaltaan. Nyt vain sanoista tekoihin, ja tuumasta toimeen alkaa olla jo kiirekin.

Siis kiiruusti kaduille ja kujille tästä vaihtoehdosta, hyvästä sanomasta ja hankkeesta kertomaan ja yhteistyöhön kutsumaan / piirustuksiin totuuden ja oikeuden oppiin ja niiden ehtoihin tutustumaan.

Ettei enää, valhe ja vääryys saisi valtaa ja alkaisi vinoutumia synnytymään, niin kuin tässä vanhassa Suomi rakennuksessa kävi, koko Suomi perheen onnettomuudeksi. jota jo tuonne EU kaatopaikalle ollaan hyvällä vauhdilla viemässä. lähes puoli, Suomi perheen jäsenistä suostumuksella.

Valistavin ja varoittavin terveisin, huolestuneena maailman menoa katsellen, totuuden ja oikeuden
pohjalta ja mukaisesti yhteistyövalmiudessa oleva ja siihen muitakin haastava.

Jeesus nimessä, Puolustaja / Esko H.

[email protected]

Eskon puumerkki 7
Kirjoittanut: p......., 31.12.2003 klo 02.06
Hiljaiselta kansalta putoili päät
Kirjoittanut: Esko H, 11.9.2003 klo 15.48

Profeetallinen enneilmoitusko ?

Tässä Juhannuksen jälkeen vuotta 2002. Joko Helsingin sanomat tai Iltasanomat, en muista varmaksi kuppiko, uutisoi näin: Hiljaiselta kansalta putoili päitä. Eli jotkut taiteilijat olivat rakentaneet erään pellon täyteen ihmisnukkeja, jotka oli vaatettu, ja rakennettu päät turpeesta, ihmispään kaltaisiksi. Sitten jonakin yönä jotkut olivat käyneet huitaisemassa niiltä päät pois.

Uskovaisena kristittynä luettuani tuon uutisen, tunsin hengessäni siinä jotain profeetallista viestiä tai ilmoitusta. Kerroin siitä parille lähitovereillenikin, ja sanoin heillekin kokeneeni siinä jotain profeetallista ja sanoin heille mitä se voisi tarkoittaa. Eikä se asia jäänyt mielestäni, se vaivasi muutamia päiviä, kunnes koin hengessäni voimakkaasti kehotusta saattaa se profeetallinen ilmoitus jonka siinä koin, julksesksi, esim. Lukijakirjoituksena johonkin valta kunnalliseen lehteen.

Ja Pyhä Henki, joka tästä puhui ja ilmoitti sen näin: Se kansa siinä pellolla kuvasi Suomen kansaa, joka on hiljainen (välinpitämätön) ja päät jotka niillä ihmisillä oli, olivat heidän johtajiaan, heidän valitsemiaan ja valtuuttamiaan äänestyksillä, päitten putoilemiset tarkoitti että kansa joka oli valtuuttanut päänsä äänestämällä, sai tuomionsa, koska olivat valtuuttaneet jumalattomia kristityksi kansaksi sanotun päämiehiksi ja hallitsijoiksi. vaikka valta Suomessa kuuluu kansalle jonka tunnuksena vielä on siniristilippu (Jumalan Armosta) ja jonka jäsenet noin 87% on Evlut. seurakunnan jäseniä joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Herraksi, jonka syntymästä, meidänkin ajanlaskumme täällä Suomessa alkaa.

Hiljainen kansa siis tarkoittaa kansaa joka ei välitä, vaikka tehdään lähes rajattomasti vääryyttä ja harjoitetaan kaikenlaista petosta, valheellaan huijataan vääristetään, rikotaan kaikkia totuuden ja oikeuden lakeja, eletään huippu moraalittomasti, rikotaan aviot, rikotaan tavarat, haaskataan ja tuhotaan sumeilematta. tällaistako ei kohtaisi tuomio, jos ei, niin sehän olisi Jumalan puolelta vääryys, mutta kun Jumalassa ei ole vääryyttä, niin Hän joutuu antamaan kurinpalautuksen ja se koskee kipeästi syyllisiä, ei syyttömiä, joita on todella vähän, jonkin verran vanhurskaita uskovaisia =(pieni osa uskovista).

suurin osa nimikristittyjä jotka eivät elä, eivätkä välitä noudattaa Jumalan sanan oppeja ja ohjeita, vaikka lähes jokaisessa kodissa on raamattu. Sanoma/ Esko Halkosaari puh. 0400 204230

JOS SINULLA ON YMMÄRRYSTÄ NIIN KUULE TÄTÄ, OTA KORVIISI SANOJENI ÄÄNI. TAITAISIKO SE TODELLA HALLITA, JOKA VIHAA OIKEUTTA?

VAI TUOMITSETKO SINÄ SYYLLISEKSI TUON VANHURSKAAN, VOIMALLISEN, JOKA SANOO KUNINKAALLE: SINÄ KELVOTON, RUHTINAILLE:SINÄ JUMALATON, JOKA EI PIDÄ PÄÄMIESTEN PUOLTA EIKÄ ASETA RIKASTA VAIVAISEN EDELLE KOSKA HE KAIKKI OVAT HÄNEN KÄTTENSÄ TEKOA?

SILLÄ HÄNEN SILMÄNSÄ VALVOVAT IHMISTEN TEITÄ, JA NÄKEE KAIKKI HÄNEN ASKELEENSA. EI OLE PIMEYTTÄ EI PILKKOPIMEÄÄ JOHON VOISIVAT PIILOUTUA VÄÄRINTEKIJÄT.

SILLÄ EI TARVITSE JUMALAN KAUAN IHMISTÄ TARKATA, ENNENKUIN TÄMÄN ON ASTUTTAVA TUOMIOLLE HÄNEN ETEENSÄ, HÄN MUSERTAA VOIMALLISET TUTKIMATTA JA ASETTAA TOISET HEIDÄN SIJAANSA.

NIIN KUIN JUMALATTOMIA HÄN KURITTAA HEITÄ JULKISELLA PAIKALLA, KOSKA HE LUOPUIVAT HÄNESTÄ, EIVÄTKÄ ENSINKÄÄN HUOLINEET HÄNEN TEISTÄÄN, VAAN SAATTOIVAT VAIVAISEN HUUDON KOHOAMAAN ETEENSÄ JA HÄN KUULI KURJAIN HUUDON.

NIIN KANSAA KUIN KUTAKIN IHMISTÄ HÄN VALVOO, ETTEI PÄÄSE HALLITSEMAAN JUMALATON IHMINEN, EI KUKAAN NIISTÄ JOTKA OVAT KANSALLE PAULANA.

Katkelmia raamatusta, Jobin kirjan 34 luvusta / Esko H.


Eskon puumerkki 8
Kirjoittanut: p.., 31.12.2003 klo 02.09
Huom. ! Valomerkki annettu.
Kirjoittanut: Esko H., 31.8.2003 klo 00.19

Pohjois- Amerikkaan, Helsinkiin ja Lontooseen / tiedoksi koko maailmalle.
Valomerkin tarkoitushan on ilmoittaa että aika loppuu, tarjoilu loppuu = (armonaika ), tarkoittaa, lähtekää ulos, kohta suljetaan alkaa tilintekojen aika / lopullinen pimeys, niille, jotka eivät ymmärrä lähteä ulos tästä synnin pesä maailmasta, etsimään Jumalan valtakuntaa, Johon Jeesus Kristus on ovi ja tie ja elämä.

Samoin kuin metsänomistaja, joka käy ensin leimauttamassa puut, jotka tulee kaadettaviksi, merkiksi kaatajille, että kaatavat vain ne puut, jotka ovat leimattu, ja etteivät kaada niitä puita, joiden on tarkoittu jatkavan elämää. Jotka ovat suoria ja hyviä, eivätkä ole niin saastuneita, ettei ole enää toivoakaan tervehtymisestä. Metsänomistajahan pyrkii kuitenkin kaikin tavoin ensin hoitamaan ja ruokkimaan heikkoja puita niin, että alkaisivat elämään kunnolla. Näin on kaiken omistaja, Herra, Herra, tässäkin tapauksessa tehnyt.

Jospa vielä olisi se Niineveen kaupungin mahdollisuus, kun koko kaupunki nöyrtyi tekemään parannuksen Jumalattomuudestaan = synneistään = laittomuuden harjoittamisistaan / väkivallastaan, moraalittomuuksistaan.

Jospa löytyisi tarpeeksi vanhurskaita ja nöyriä. kääntämään kansoja pois Jumalattomuudestaan, katumaan ja tunnustamaan syntisyytensä ja syntinsä Pyhälle Jumalalle, kaiken elämän ja koko luomakunnan omistajalle, joka on lähes 2000 vuoden ajan on koittanut monin tavoin rakkaudessaan puhutella ja taivutelle kansoja, kääntymään pahoilta teiltään ja teoistaan, omaksi ja toistensa parhaaksi.

Hänen sanansa saattajia ei olla kuitenkaan uskottu, on vai tehty helle pahaa ja pilkattu heitä, tähänpäivään asti, jopa uskovienkin taholta.
Varoitukseksi vanhurskauden puolelta, Esko H.


Eskon puumerkki 9
Kirjoittanut: p....., 31.12.2003 klo 02.13
KRISTUKSEN MORSIAMELLE
Kirjoittanut: Esko H., 25.8.2003 klo 23.08

VALMISTAUDU: Kaikista Baabel kirkkokunnista ja uskonsuunnista (eriseurat) uloslähtemällä, ja maailmasta ja sen laittomuuksista / moraalittomuudesta irtisanoutuen / erottautuen. Kristuksen / apostolisen seurakuntaopin pohjalta ja mukaisesti yhdistäytymiseen, elämään keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa, toistensa kunnioittamisessa kilpaileviksi. Yhdeksi kristilliseksi perheeksi / talousyhteisöksi = hengellisten huonekunnaksi järjestäytyen, paikkakunnittain yhdeksi, valtakunnallisesti yhteistyöhön ja huolenpitoon, jossa kukaan ei sano omakseen sitä mitä kullakin on, vaan kaikki on niin kuin apostolisenakin aikana yhteistä.

Jossa kaikista pidetään tasavertaisesti yhtäläistä huolta, kaikkien osallistuessa rakentamaan tätä Kristuksen seurakuntaa, = päärakennusta, Jumalaa ja toisiaan palvellen, kuin myös lähimmäisiään, koko elämällään ja kaikella omaisuudellaan. Siinä ohessa itsekin työllistyen, / elämän ja yltäkylläisyyden saaden, kaikilta osin taipuneena Jumalan tahtoon, Kristuksen opin mukaisesti, = apostolinen seurakuntaoppi, siihen palautuneena, = morsian on itsensä kaunistanut, tahrat poistanut, rypyt silittänyt, näin ensirakkauteen palautuen, uloskutsuttuina ja lähteneinä.

Tässä vaiheessa ja tilassa Kristillisenä osuuskuntana, Jumalan sanan / apostolisen seurakuntaopin mukaisilla ja perustuvilla säännöillä mahdollista, sillä toistaiseksi ratsastaen. Näin totuudessa ja rakkaudessa toteuttamaan, apostolista seurakuntaoppia käytännössä.

Kaikki Kristuksen, seurakuntaansa rakentamaan kutsumat ja armoittamat, apostolit, profeetat, asiantuntevat johtavat / ohjaajat = vanhurskaat seurakuntarakennuksen piirustusten asiantuntijat, opettajat / paimenet asiantuntevat työnjohtajat / valvojat, oikeuden tekijät.
Jeesuksen lampaiden yhteen kokoajat, kutsukaa Jeesus Kristus nimessä lampaitaan, antaaksenne heille, heidän ruokansa / elämänsä Kristuksessa.

Sillä armotalouskausi on loppumassa, tähän maailmaan mukautumisen mahdollisuus myös loppuu, pedon merkin käyttöönoton myötä, siinä vaiheessa täytyy olla täysin omavaraisia, ja kaikki siihen tarvittavat menetelmät käytännössä toimivia. AIKAA ON ENÄÄ VÄHÄN !!!

Tämän ohessa Kristuksen morsian puhdistuu / pyhittyy, saa suuren voiman ja siunauksen, kaikki apostoliset seurakuntavirat ja armolahjat / voimavaikutuksineen palaa, tähän seurakuntaan kutsutuille, tulee tapahtumaan suurempia ja ihmeellisempiä asioita kuin alkuseurakunnan aikana, Jumalan lupauksen mukaan. Kiitos, ylistys ja kunnia uskolliselle ja totiselle, eli HERRALLE.

Tähän kaikkivaltiaan ylösnousseen Kristuksen Jeesuksen nimessä kehoittaen, Puolustaja Pyhä Henki, joka totuuden Henki / Esko H.

Tähän kutsutut vetäjät, vanhurskaat yhteistyökykyiset, ilmoittautukaa, antakaa äänenne kuulua, esim. näillä foorumeilla, yhteistyö asioiden ja ehtojen selvittämiseksi, mitä kenelläkin annettavaa, " kun kokoonnutte yhteen, on jokaisella jotain annettavaa". Myös asiallisia rakkauden hengessä kysymyksiä ja arvostelua odottaen ja toivoen, koko seurakuntansa puolesta. Nimessään uskollisia siunaten, Esko H.


Eskon puumerkki 10
Kirjoittanut: p..., 31.12.2003 klo 02.19
KRISTITYILLE NSANOMA
Kirjoittanut: Esko H., 4.8.2003 klo 20.57

Kuule Jumalan kansa, katso ja tutki tilaasi seurakuntana, kuinka olet paloiteltu, jaettu, suuressa hajaannuksen ja luopumuksen, paikallaan polkevassa tilassa. Te julistatte armon evankeliumia, mutta ette itsekään sitä elä todeksi. Te rakennatte kaikenlaisia esteitä Jumalan seurakunnan jäsenten yhtäolemiselle.

Te olette hyljänneet ensirakkautenne Kristukseen, silloin kaikkiin Hänen omiinsa. Ettekö ole tutkineet ja koetelleet itseänne, ettekö näe malkaa omassa silmässänne. Ettekö näe kuinka suuresti olette eksyksissä, kuinka olette hylkineet toisianne ja näyttäneet huonoa, hävettävää esimerkkiä ulkopuolella oleville, jotka sitten sen tähden eivät halua tutustua Jumalan sanaan, vaan jääneet odottavalle kannalle, jatkaen tuskaista elämäänsä, kun ei miltään suunnalta tule selvää ääntä ja sanomaa, joka kirkastaisi Kristusta, eli toisi valoa tähän suureen pimeyteen jossa koko maailma tänäkin päivänä elää ja vaikeroi, syntielämän sokaisemina.

Teidän Kristuksen seuraajien kutsumukseen kuuluu valona ja suolana oleminen, sisältyy armonehtoihinne. Tässä nykyisessä olotilassa palvelette enemmän paholaista, kuin Jumalaa toisianne ja lähimmäisiänne. Miksi siis olette mielistyneet vääryyteen, miksi olette alkaneet lyömään toisianne, kivittämään totuuden puhujia hengellisillä kivillä.

Miksi kannatte vihaa, ylpeyttä, sekä itsekkyyttä sydämissänne. Tuossa tilassa ette voi olla Kristuksen morsian, seurakunta jossa ei ole tahraa, eikä ryppyä.

Vasta se joukko Kristuksen omia, jotka tekevät parannuksen, kääntyvät nöyrinä Hänen, silloin myös toistensa puoleen, niiden jotka tunnustavat eksymyksensä, ja haluavat palata vanhurskauden suoralle ja puhtaalle, totuuden, oikeuden, armon ja rakkauden pyhälle tielle, vasta se joukko, joka apostoliseksi seurakunnaksi yhtynyt ja alkuseurakunta malliin palautunut, käytännössä toimiva seurakunta, ylös otetaan, = morsian, joka on itsensä kaunistanut.

Jeesus Nasaretilaisen nimessä, kehoittaen ja muistuttaen, puolustaja Pyhä Henki, joka totuuden Henki / Esko Halkosaari.


Eskon puumerkki 11
Kirjoittanut: p,,,, 31.12.2003 klo 02.27
Miksi Demokratia on vääryyttä
Kirjoittanut: Esko H., 20.9.2003 klo 01.04

Demokratia ilman totuus perustaa ja tuntemista, on hiekalle rakentamista. Siksi, koko ajan vinoutumien vaikutuksesta johtuen rutisee, paukkuu, kitisee, huojuu, horjuu, vääryyksien takia tuhlaantuu hirveästi, tavaraa, tulee turhaa jätettä valtavasti, tuhlaantuu kallista armonaikaa mielettömästi, sattuu hirveästi onnettomuuksia. Historian osoittaessa, kuinka nuo hiekalle rakennetut valtakunnat, hetken saattavat huojuen ja horjuen kukoistaa, sitten romahtaen, suuren osan rakentajista tuhoutuen ja hautautuen rakennuksensa mukana. Kuinka kauan te mielettömät toistatte tyhmyyksiänne.

Teille on annettu täydelliset piirustukset, ja rakennusohjeet, kerrottu mistä rakentaa, miten rakentaa, mille perustalle, ja minkä kokoiseksi tulee saattaa, minkälaisten työnjohtajien alaisuudessa ja työtovereina tulee työhön ryhtyä, ja millä ehdoilla, että kaikki toimisi oikein ja joustavasti, osat täysin sulavasti toisiinsa liittyneenä. yhdessä hyvässä, rakkauden hengessä täydellisen yksimielisinä, toisiaan tukien, palvellen ja huoltakantaen, jokaisen täydellisen oikeudenmillisesti, tasavertaisesti osallistuen ja palkkansa saaden.

Voiko joku osoittaa todistettavasti että näissä ohjeissa olisi jotain väärää. Uskallan sanoa ihan Jeesuksen nimessä, että, ei varmasti voi, koska nämä perustuu ja ovat Itse Jumalan antamat, ja ilmenee Raamatun uudesta testamentista, täydellisyyden oppi kirjassa.

Onko ketään joka haluaisi lähteä rakentamaan tältä pohjalta, ja tässä hyvässä hengessä, jos niin kannattaa alkaa perehtymään näihin oppeihin, eli piirustuksiin, että sitten työhön lähtiessä tietäisi miten tulee toimia ja mistä aloittaa ja missä järjestyksessä, tietäen sitten mihin osaan kokonaisuudesta omat lahjat soveltuvat, ja mihin osaan käydä käsiksi.

Tätä ei enää voisikaan sanoa demokratiaksi, vaan siksi todelliseksi Kristillisyydeksi, Kristuksen seuraamiseksi, Kristuksen Jeesuksen / Jumalan opiksi, jotkut sanoo, oliko se nyt, TEOKRATIAKSI.
Vois tarkoittaa näin ns. maalaisjärjellä, OIKEINTEKEMISEN OPIKSI.

Josta kunnia ja kiitos ja ylistys kuuluu Jumalalle, Ei vajavaiselle ja sokealle ihmiselle, niin kuin tuolle hiekkaperustukselle rakentavat demokraatit, vasemmistolaiset, kapitalistit ja kaikki siltä välitä tekevät. Kuitenkin lopuksi omaksi onnettomuudekseen.

Eskon puumerkki 12
Kirjoittanut: p,,,, 31.12.2003 klo 03.25
Askel arvojen tielle
Kirjoittanut: E H., 2.9.2003 klo 00.36
Tielle, jossa ihmiset ei enää sodi toisiaan vastaan, ei henkisesti eikä fyysisesti, eivätkä myöskään silloin aiheuttaisi sotimisien syitä, joiden kaikkien perusta on valhe ja vääryys / itsekkyys = välinpitämättömyys = vain itserakkaus, josta liikenee ehkä vähän myös samanmielisille, ryhmälle, yhdistykselle, puolueelle. Niihinkin vain omien etujen tähden. Joka näinollen on myös Jumalan kieltämistä, Häntä, elämän antajaa vastaan kapinointia.

Aadamin ja Eevan syntiinlankeemuksen perintönä saatu, syntiin taipuvainen luonne, koska pahahenki, = demonihenki, sai vallattua ihmisen sielun, pääsi ihmisen sydämeen, vaikuttaen sieltä käsin itsekkyyttä, henkistä sokeutta, = sokeutta totuudelle ja oikeudelle / rakkaudelle toisiinsa.
Sulkien näin myös ihmisen oman, hyvinvointinsa ja turvallisuutensa lähteen, joka on juuri se RAKKAUS, = rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi. Vasta sen myötä, jokainen itsekin pääsee kyseisen rakkauden piiriin / siitä osalliseksi. Siinä on se, kaiken hyvinvoinnin ja turvallisuuden, myös keskinäisen rakkauden ja huolenpidon, sekä oikeuden / oikeudenmukaisuuden lähde, jonka suuntaan pitäisi lähteä. Nyt koko ihmiskunta on menossa päinvastaiseen suuntaan.

Tämän asian edessä nöyrtyminen ja aisoista selvän ottaminen olisi jo ensimmäinen askel rauhan ja hyvinvoinnin tielle.

Juuri tätä varten Kristus Jeesus tuli maailmaa, uhrasi itsensä tämän perisyntikierteen katkaisemiseksi.
Toimii kuitenkin vain niiden kohdalla, jotka tahtovat Hänet Herrakseen, Hänet kaikkein oikeudenmukai

...