Onko näin että h-seur pidetään tupakointia syntinä, pahana sellaisena, mutta alkoa käytetään sitten siitäkin edestä. Luin jostain aikakausilehdestä juttua nuorista h-seurakuntalaisista ja he sanoivat että perskänni otetaan no jos nyt ei ihan joka viikon loppu niin kuitenkin säännöllisesti kuin matokuurina
vastaisiko joku raittiille
vastaisiko joku raittiille
Vastaukset 7
Vanhimmat
vuonna 1978, että uskoontulevan pitää olla vapaa riippuvuuksista ennen kuin hyväksytään kasteelle ja seurakuntaan.
Eli ei kasteta tupakka suussa eikä saa käyttää alkoholia ja muutoinkin elämän pitää olla järjestyksessä.
Valitettavasti henkinen ja moraalinen rappio leviää helluntaiherätyksessä kuin ruttotauti; ja niinpä en kuulu enää helluntaiherätykseen enkä tule koskaan enää liittymäänkään.
Parempaa täytyy löytyä.
Alkuseurakunnan moraalisesta "rappiosta", siellä kun joku oli äitipuolensakin kanssa. Mutta ei Paavali kehottanut jättämään seurakuntaa kaikesta huolimatta vaan taistelemaan syntiä vastaan sisältäpäin, sinun "rappio" saarnasi menevät täysin "harakoille" kun olet ulkopuolinen. Tuolla menolla voit olla taivaastakin ulkopuolinen.
Jos jollakin ihmisellä on niin olkoon, mutta ei sellainen ole missään tekemisissä uskon kanssa.
Tupakointi ei minun mielestäni ole syntiä kuin silloin jos sillätavalla itse ajattelee.
Omatunto voisi olla se viisas neuvvoja.
En kiellä etteikö tuollaisiakin nuoria löydy, mutta absolutisteja (ei tupakkaa, ei viinaa ei huumeita [ja jopa ei seksiä ennen avioliittoa]) helluntailiikkeen sisältä löytyy varmasti paljon enemmän, kuin muualta. En ole satavarma siitä miten hell.srk suhtautuu tupakointiin, mutta eikös raamatussa sanota jotain sinnepäin, että itsensä vahingoittaminen luetaan synniksi ja tupakointikin on sitä (kuten muidenkin päihteiden käyttö).
Lisäksi ei ole olemassa kahta samanlaista helluntaiseurakuntaa, joten käsityksen voivat olla hyvinkin erilaiset eri seurakuntien piirissä...
RAITTIUTESI ARVOSSA !
pitavat tupakointia syntia, mutta ryyppaamista vielakin "isompana" syntina.
T: Raitis stb
Olempa muutaman kerran lukenu tätä palstaa ja täytyy sanoa että kyllä Jumalalla täytyy riittää huumorintajua jos joku joskus perillä iankaikkisuudessa on.Raamatussa kerrotaan miten Jeesus itki kun hän katsoi Jerusalemia,ettei olis sama juttu kun joutuu meitä katsomaan.Jollekin seurakunta on liian syntinen paikka,jollekin taas vaatimukset on liian kovat. huh huh.Onneksi kuitenkin Jumala on sanassaan antanut selkeän tien jolta ei hullukaan eksy.Jos raamattua vilpittömällä mielellä rukoillen lukee sieltä totuus kyllä aukee toisin kuin tältä palstalta.Eiköhän se suhde tupakkaan ,viinaan ja muihinkin elämän kysymyksiin asetu omalle paikalleen eikä enää nuose elämää suuremmaksi ongelmaksi kun ihminen todella saa tulla ymmärtämää sen mitä Jeesus on hänen puolestaan tehnyt ja yksin armosta.Ei tehdyt tai tekemättömät teot ratkaise mitään Armahdettuna syntisenä ei niin tarvi miettiä mitä ei saa tehdä ,vaan on kiitollinen siitä mitä ei tarvitse tehdä.Synti on iankaikkinen ero Jumalasta kaikki muu on vain synnin seurausta.Jos ymmärämme sen anteeksiannon suuruuden mikä on meille Jumalan puolelta ehkä meillä riitää vähän anteesiantamusta myös kanssamatkaajille. Siunattua etsimistä.