miksi suomesta yksikielinen:

koko kirjoitti:

Pyydän anteeksi heti alkuun, sillä olen kerännyt hieman taustatietoa kielipoliittisesta keskustelusta Jippiissa. Se vaatii vielä paljon lisätyötä, mutta saatte hieman esimakua tulevasta:

Taulukko 1: A-kielen valinnat koko maassa lukuvuonna 2000–2001
Kieli Koko maa %
Englanti 87,6
Suomi 5,3
Saksa 2,8
Ruotsi 1,8
Ranska 1,3
Venäjä 0,3
Lähde: OPH, Kielivalinnat koko maa 1994-2000

Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta.
Ennakkotietoja Koulutuksen tutkimuslaitoksen Nuori kansalainen -tutkimuksen kansallisista tuloksista 10.3.2000. IEA/Civic Education Study. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus
Kansainvälisessä tutkimuksessa on selvitetty peruskoulussa olevien nuorten yhteiskunnallisia tietoja, taitoja, käsityksiä, asenteita ja toimintaa. Tähän mennessä julkaistut osiot perustuvat noin tuhannelle 14-15 -vuotiaalle nuorelle huhti/toukokuussa 1999 esitettyihin kysymyksiin. Tutkitut olivat suorittaneet loppuun peruskoulun historiaopinnot.
Ruotsalainen historioitsija ja diplomaatti Krister Wahlbäck kirjoitti (HS 11.02.1999), ettei Suomen ja Ruotsin välillä ole käyty avointa keskustelua talvisodan traumoista, ja näin myytit kansan keskuudessa elävät jatkuvasti. Koska näyttö myyteistä on puuttunut, eivät historioitsijat ole voineet keskustella myyteistä.
Suomalaisten nuorten käsitys talvisodasta osoittaa Ruotsi-kielteisyyttä.
Tutkimuksessa selvitettiin nuorten käsityksiä ruotsalaisten toiminnan motiiveista talvisodan aikana. Nuoret katsovat Ruotsin toimineen itsekkäästi sodan aikana. Nuorille esitettiin väite, että pysymällä puolueettomana Ruotsille mahdollistui hyvä tilaisuus edulliseen kaupankäyntiin sotaa käyvässä Euroopassa. Nuorista 58 % piti väittämä oikeana. Kun nuorille esitettiin väite, että Ruotsi antoi tukea enemmän kuin tarpeeksi ja suomalaisten tulisi tuntea siitä enemmän kiitollisuutta, puolet nuorista (51 %) oli eri mieltä, ja 29 % nuorista hyväksyi väittämän. Tutkimuksen tiedollisessa kokeessa parhaiten menestyneen neljäsosan nuorista peräti 75 % hyväksyi ensimmäisen väittämän. Samasta ryhmästä peräti 64 % vastusti jälkimmäistä väittämää.
Tutkija Sakari Suutarinen toteaakin, että edellytykset ovat olemassa sille, että Ruotsia kohtaan tunnettu kielteisyys siirtyy sukupolvelta toiselle Suomessa. Käsitykset kansallisesta eristyneisyydestä ja uhanalaisuudesta korostuvat ja ennakkoluulot saavat perusteetonta raaka-ainetta suhteessa ruotsalaisiin.

Kieliryhmien asennoituminen ruotsalaisuuteen Suomessa poikkeaa merkittävästi
Asennoituminen ruotsin kielen asemaan poikkeaa merkittävästi kieliryhmien kesken. Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Selvä enemmistö (71 %) ruotsinkielisten koulujen nuorista vastusti ajatusta. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuoret ovat tässä pehmeämmällä linjalla, heistä 56 % vastustaa ajatusta, mutta 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.
Huomionarvoinen havainto on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa hyvin menestyneet suomenkieliset oppilaat suhtautuvat ruotsinkielen asemaan Suomessa osin muita kriittisemmin. Parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omaavat nuoret ovat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen. Kun suomenkielisille nuorille esitettiin väite, että ruotsinkielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa, niin 72 % vastusti ajatusta kun heikoimman neljäsosan nuorista ajatusta vastusti vain 49 %.
Tutkijat Vikin Brunell ja Sakari Suutarinen toteavat, että suomalaisten suhtautumisessa Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen on monia ulottuvuuksia. Tässä vaiheessa he eivät vielä pysty osoittamaan varmoja yhteyksiä mainittujen historiakäsityksen kielipoliittisten asenteiden välillä. Wahlbäckin arvion mukaan ruotsalaisuuteen kohdistuvat traumat elävät Suomessa kollektiivisessa muistissa ja ne vaikuttavat erityisesti maan suomenkielisten asennoitumiseen. Suomalaisessa kulttuurissa ja mahdollisesti myös koulun opetuksessa on jotakin, joka näyttäisi lisäävän kriittistä asennoitumista ruotsalaisuutta kohtaan. Jotakin on olemassa niin historiallisessa kuin uudemmassakin tietämyksessä, joka hiertää tulevan älymystön suhdetta ruotsalaisuuteen. Nyt julkaistut tulokset ovat luonteeltaan olennaisia, mutta pistemäisiä havaintoja. Tutkimuksen edetessä ne tullaan kytkemään laajempiin asiayhteyksiin.

Ruotsinkielinen väestö Suomessa 1610-2000
Vuosi Lukumäärä %-osuus väestöstä
1610 70,000 17.5
1749 87,200 16.3
1815 160,000 14.6
1880 294,900 14.3
1890 322,600 13.6
1900 349,700 12.9
1910 339,000 11.6
1920 341,000 11.0
1930 342,900 10.1
1940 354,000 9.5
1950 348,300 8.6
1960 330,500 7.4
1970 303,400 6.6
1980 300,500 6.3
1990 296,700 5.9
1995 294,664 5.8
2000 266.872 5,2

Kaksikielisistä kunnista, joissa suomenkieliset ovat enemmistönä, suurin ruotsinkielisten osuus on Hangossa (45 %). Ruotsinkielisten lukumäärä siellä on kuitenkin vain 4,500 henkeä.

Hanko 45
Loviisa 40
Kauniainen 39
Pohja 39
Siuntio 38
Lapinjärvi 35
Porvoo 34
Kaskinen 30
Vaasa 25
Kirkkonummi 21
Ruotsinpyhtää 20
Kokkola 18
Särkisalo 13
Myrskylä 12
Pyhtää 11
Espoo 9
Helsinki 7
Turku 5
Lohja 4
Vantaa 3

Kaikkien 20 suomenkielienemmistöisten kuntien asukasluku yhteensä on 1.373.000 asukasta, joista alle kymmenen prosenttia on ruotsinkielisiä (132.800 eli 9,7 %). Silmiinpistävää on suurimpien kaksikielisten kuntien ruotsinkielisten osuus Vantaan 3 %:sta Espoon 9 %:iin ja siinä välillä Helsinki 7 % ja Turku 5 %. Tämä jos mikä on täysin keinotekoista ”kaksikielisyyttä”!
Ruotsinkielienemmistöiset kunnat (22 kpl) ovat järkiään pieniä niin, että suurimmankin asukasluku on vain 19.600 ja pienimmän 240!

TILASTOT
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
Yliopistot Hakijat Sisäänotto Sisäänotto-%
Helsingin kauppakorkeakoulu 2566 410 16
Jyväskylän yliopisto 1068 195 18
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 545 150 28
Oulun yliopisto 708 130 18
Hanken 632 275 44
Tampereen yliopisto 1028 169 16
Turun kauppakorkeakoulu 1548 290 19
Vaasan yliopisto 883 290 33
Åbo Akademi 272 131 48
Kuopion yliopisto 244 45 18
Joensuun yliopisto 187 60 32
Lapin yliopisto 119 34 29

yhteensä 9800 2179 22

Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2001
Yliopistot Hakijat Sisäänotto Sisäänotto-%
Helsingin kauppakorkeakoulu 2277 406 18
Jyväskylän yliopisto 1234 195 16
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 591 150 25
Oulun yliopisto 677 132 19
Hanken 647 287 44
Tampereen yliopisto 1089 169 16
Turun kauppakorkeakoulu 1609 277 17
Vaasan yliopisto 1222 295 24
Åbo Akademi 316 129 41
Kuopion yliopisto 197 45 23
Joensuun yliopisto 141 50 35
Lapin yliopisto 117 30 26

yhteensä 10117 2165 21

Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2000
Yliopistot Hakijat Sisäänotto Sisäänotto-%
Helsingin kauppakorkeakoulu 2247 436 19
Jyväskylän yliopisto 1215 241 20
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 463 90 19
Oulun yliopisto 682 105 15
Hanken 730 317 43
Tampereen yliopisto 1085 161 15
Turun kauppakorkeakoulu 986 241 24
Vaasan yliopisto 822 280 34
Åbo Akademi 320 98 31
Kuopion yliopisto - - -
Joensuun yliopisto - - -
Lapin yliopisto - - -

yhteensä 8550 1969 23

Pakkoruotsia on perusteltu mm. sillä, että Ruotsi on meidän tärkeä kauppakumppanimme. No, Helsingin Sanomat otsikoi: "Venäjä syrjäyttää Saksan Suomen tärkeimpänä vientimaana." Ei siis Ruotsia vaan Saksan! Vuonna 2002 vientimme oli suurin Saksaan, toisena Iso-Britannia, kolmas USA, neljäs Ruotsi ja viides Venäjä. Ylivoimaisesti suurin vienti kohdistuu englantia puhuviin maihin (USA ja UK yhdessä), seuraavana on Saksa, ja vasta kaukana takana on Ruotsi. Nyt sitten ennustetaan, että Venäjä tulee jopa ykköseksi (itse asiassa kakkoseksi, sillä USA ja UK yhdessä säilyttävät kyllä ykköstilan).
Siis kielitarpeet tältä pohjalta:
1. englanti
2. saksa
3. venäjä
4. ruotsi
5. ranska.
Mikään tässäkään kuviossa ei puolla pakkoruotsia. Enkä kyllä halua pakkovenäjääkään. Kokemukset niin pakkoruotsista kuin aikoinaan vallinneesta pakkovenäjästä eivät ole rohkaisevia.
Siis suomen kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi, englanti ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ja näiden lisäksi värikäs paletti muita kieliä kunkin omien tarpeiden ja harrastuksen mukaan.
Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä sekä pahin este ja kiviriippa suomalaisille globalisoituvassa maailmassa!

Kolme äidinkielen ohella eniten puhuttua kieltä sekä näitä kieliä puhuvien prosenttiosuus väestöstä.
Tanska
Englanti 75 %
Saksa …50 %
Ranska . 10 %
Ruotsi
Englanti 75 %
Saksa …25 %
Tanska . 10 %
Suomi
Englanti 50 %
Ruotsi…35 %
Saksa …15 %
Taulukosta käy ilmi pakkoruotsin haitta Suomen kielipääomalle ja sitä kautta kilpailukyvylle.
Pohjoismaisilla kilpailijoillamme, Tanskalla ja Ruotsilla on suhteellisesti:
englannintaitoisia 50 % ja saksan n. 90 – 330 % enemmän!
Lähde: KIELET EUROOPAN UNIONISSA > Jäsenvaltioissa puhutut kielet
http://europa.eu.int/comm/education/policies/lang/languages/lang/europeanlanguages_fi.html#non-native%20speakers

Syksyllä 1989 Helsingissä ruotsinkieliseen lukioon pääsi 5,28 keskiarvolla ja kaikki pyrkijät otettiin sisään. Mutta suomenkieliseen lukioon vaadittiin 7,40 keskiarvo ja yli 400 pyrkijää jäi ilman paikkaa. Samana syksynä Vaasassa keskiarvot olivat 5,8 ja 7,6. Seitsemän ruotsinkielistä paikkaa jäi siellä täyttämättä, kun samanaikaisesti suomenkielisistä jäi ilman lukiopaikkaa 40 pyrkijää. Syksyllä 1995 pääkaupunkiseudun ruotsinkielisiin lukioihin pääsi keskimäärin 1,5 numeroa huonommalla keskiarvolla kuin suomenkielisiin lukioihin.
Jatko-opinnoissa sama vielä korostuu: "Ruotsinkielisille esitetään omaa sisäänottoa Helsingin yliopiston tähtitieteelliseen, maa- ja metsätaloustieteelliseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Ruotsinkielisille nykyisin varatut kiintiöt eivät ole täyttyneet, koska hakijat eivät ole yltäneet vaadittuun pisterajaan." (HS 23.6.89) Mitä tällainen ajattelu käytännössä merkitsee, selviää muun muassa Helsingin yliopiston asiakirjoista. Siellä vuonna 1995 pääsykokeeseen osallistuneita vastauksen jättäneitä pyrkijöitä pääsi opiskelemaan seuraavasti:
Historia suomenkielisistä 11 % ruotsinkielisistä 52 %
Filosofia suomenkielisistä 9 % ruotsinkielisistä 52 %
Biologia suomenkielisistä 13 % ruotsinkielisistä 23 %
Kielellistä syrjintää, joka selittää noita lukuja, osoittaa alimmat pistemäärät, joilla kyseisenä vuonna pääsi opiskelemaan esimerkiksi historiaa. Pääsykoe (maks. 10 p.), suomenkieliset 6,13 p, ruotsinkieliset 4,31 p. Pääsykoe ylioppilastodistus (maks. 19 p.), suomenkieliset 14,50 p, ruotsinkieliset 11,91 p.
Lääketieteessä, oikeustieteessä, maa- ja metsätaloudessa sekä kaupallisessa opiskelussa, joissa sisäänpääsy perustuu kiintiöihin, syrjintä näkyy noitakin lukuja selvemmin. Muun muassa oikeustieteessä ruotsinkielinen pyrkijä syrjäyttää suomenkielisen, joka on saanut 6 pistettä paremman tuloksen. Vuonna 1990 kasvatustieteellisissä koulutusohjelmissa ruotsinkielisten kiintiö oli 32 %. Ruotsinkielisistä pyrkijöistä 62 % pääsi opiskelemaan, suomenkielisistä 18 %. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vain 5,6 % ylioppilaista on ruotsinkielisiä. Alla asiantuntijan sekä kielellisen syrjinnän kohteeksi joutuneen opiskelijan mielipiteet tästä asiasta.
Kun Helsingin yliopistossa tehtiin silloisen opetusministeri Ole Norrbackin vaatimuksesta 14.2.1991 päätös, joka suosii oikeustieteelliseen tiedekuntaan pyrkiviä ruotsinkielisiä, yliopiston prosessioikeuden professori Erkki Havansi ilmoitti eroavansa valintakoelautakunnan puheenjohtajan tehtävästä. Perustelussaan hän toteaa: "Päätös rikkoo suomenkielisten opiskelijoiden perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kansalaiskohteluun. Laki ei salli kansalaisen äidinkieleen perustuvaa syrjintää, eli valintakokeessa kiistattomasti ansaitun opiskelupaikan riistämistä huonommin menestyneen - ehkä jopa kuusi pistettä huonommin menestyneen - ruotsinkielisen hyväksi."

Monet organisaatiot arvioivat kansantalouksien kilpailukykyä ja innovaatiojärjestelmien toimivuutta.
Institute for Management Development (IMD) arvioi Suomen vuonna 2003 olevan kilpailukyvyltään paras alle 20 miljoonan asukkaan talousalue. Suomen jälkeen sijoittuivat Singapore ja Tanska. Suurista kansantalouksista vertailun paras oli Yhdysvallat.
Liike-elämän ja hallinnon tehokkuus ovat Suomessa IMD:n mukaan pienistä talouksista maailman kärkeä. Teknologisessa infrastruktuurissa Suomi sijoittuu väkiluvultaan alle 20 miljoonan asukkaiden talouksien joukossa kolmanneksi Singaporen ja Islannin jälkeen. Isoista maista kärkeen sijoittuvat Yhdysvallat, Kanada ja Japani.
World Economic Forum (WEF) arvion mukaan Suomi on tulevaisuuden kasvua kuvaavalla kilpailukykymittarilla maailman toiseksi paras maa Yhdysvaltojen jälkeen. Myös käypää kilpailukykyä kuvaavalla mittarilla Suomi oli toinen. Yhdysvaltojen vahvuuksiksi raportti listaa teknologisen osaamisen, riskin oton ja yrittäjyyttä tukevan ilmapiirin. Suomen vahvuutena raportti nostaa esiin julkisen hallinnon, joka on arvioitu maailman parhaaksi. Teknologisessa osaamisessa Suomi on kolmantena Yhdysvaltojen ja Taiwanin jälkeen. WEF arvio Suomen olevan maailman huippumaa myös tietoverkkojen hyödyntämisessä (NRI Network Readiness Index).
EU:n Lissabonissa asettamia tavoitteita arvioidaan ns. Lissabonin timantissa, jonka ulottuvuuksia ovat tietoyhteiskuntakehitys, tutkimus ja innovointi, kilpailun vapaus, verkostotalous, tehokkaat rahoitusmarkkinat, yritysten toimintaympäristö, sosiaalinen inkluusio ja kestävä kehitys. Lissabonin katsauksen mukaan Suomi on johtava maa Euroopan unionissa. EU julkaisee puolestaan eurooppalaista innovoinnin tulostaulua (EIS). Julkaisun mukaan johtavia eurooppalaisia maita innovoinnissa ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. EU julkaisee myös tieteen ja teknologian keskeisiä tunnuslukuja. EU:n raportin mukaan Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat nopeasti siirtymässä osaamiseen pohjautuviksi talouksiksi.
Lähde: The International Institute for Management Development (IMD) World Economic Forum (WEF)
Euroopan unioni (EU) http://www.research.fi/k_kkyky_fi.html

Ruotsinkielisten ja muiden vieraskielisten sekä suomenkielisten teosten osuudet Suomessa
ilmestyneistä teoksista (%) 1980-2001:

Vuosi Ruotsi Muu kieli Suomi
1980 6,1 11,8 82,1
1985 6,3 14,3 79,4
1990 7,0 13,5 79,5
1995 5,3 16,7 78,0
2000 4,0 17,7 78,3
2001 3,7 18,9 77,4

Ruotsinkielisten teosten osuus on vähentynyt melkein puoleen 20 vuoden kuluessa. Muunkieliset (lähinnä englanti) on kasvanut selvästi ja suomenkielinen kirjallisuus on edelleen ylivoimaisesti suurin vaikka osuus on pienentynyt vajaat viisi prosenttiyksikköä. Tilasto kertoo, että kirjallisuus Suomessa on kielellisesti monipuolistumassa, suomenkielinen kirjallisuus on säilyttänyt asemansa ylivertaisesti suurimpana, ja ruotsinkielinen kirjallisuus on romahtanut.

Tässä on kaikki kunnat tilastoituna. http://www.kuntaliitto.fi/tilastot/asukasluvut/ruot03.xls
Mm.
- yksikielisiä suomenkielisiä kuntia 383 kpl
- enemmistöltään ruotsinkielisiä kuntia 19 kpl (joista 16 on Ahvenanmaalla ja vain 3 mantereella)
- Korsnäs 2227 asukasta,
- Närpiö 9651 asukasta,
- Luoto 4181 asukasta.
Noistakin Närpiössä on tilanne se, että ruotsinkielisiä on vain 92,1 % ja Luodossa 92,8 %. Mikä tarkoittaa sitä, että eivät nekään kauan ole ruotsinkielisiä kuntia. Silloin kun 92 % alittuu, tulee kunnasta kaksikielinen, mikäli 8 % on suomenkielisiä. Närpiöön onkin haalittu muualta väkeä runsain määrin, jotta suomenkielisiä ei tulisi tuo 8 % täyteen.
Ulkomaiden kansalaisia on 3,3 % eli 316 henkilöä; osa ilmeisesti ruotsalaisia maahanmuuttajia "auttamassa" että kaksikielisyyden rikkaus ei leviäsi ruotsinkieliseen kuntaan väärässä järjestyksessä.
Oulussa ruotsinkielisiä on 261 kpl, Jyväskylässä 188 kpl ja Tampereella 990 kpl. Heille voidaan järjestää tulkit varmasti siinä kuin muillekin suomea osaamattomille. Lisäksi suomen kielen kursseja on runsaasti mm. maahanmuuttajille. Niille voi osallistua kaikki suomea oppimaan haluavat.

Tämän vuoden puolella on suoritettu kolme kyselyä siitä kuinka mielekkäänä suomalaiset kokevat pakollisen ruotsin opiskelun. Kaksi on päätynyt lähes samaan (66-67 %) lopputulokseen. Yksi on saanut tuloksen, jossa 56 % kannattaa yllättäen pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua.
Taloustutkimus Oy:n http://www.yle.fi/opinportti/kieliportti/# kysymys: *Pitäisikö ruotsinkielen opetus olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?*
67 % kannatti vapaavalintaista ruotsin opiskelua.
YLE:n Kieliportin http://www.toy.fi/ kysymys:
*Pakkoruotsi pois Suomen kouluista*
66 % kannatti pakkoruotsin poistamista .
STT:n http://www.stt.fi/ kysymys:
*Miten suhtaudutte toisen kotimaisen kielen säilyttämiseen pakollisena oppiaineena peruskoulussa, jolloin suomenkielisessä koulussa tulee opiskella ruotsia viimeistään seitsemänneltä luokalta alkaen ja ruotsinkielisessä suomea. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen säilyä pakollisena vai ei?*
44 % halusi eroon pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta, mutta myös tässä kyselyssä selkeä enemmistö halusi pakollisen ruotsin pois ylioppilastutkinnosta.
STT:n gallup-tutkimus julkaistiin 28.2.2003 YLEN: uutislähetyksissä useaan kertaan sekä suurimmissa päivälehdissä. Eduskuntavaalit olivat 16.3.2003.
Nämä kaksi muuta tutkimusta sen sijaan: kuka on niistä nähnyt vilaustakaan vastaavissa tiedotusvälineissä?
Myös Valitut Palat Oy teki tutkimuksen pakkoruotsista, ja 64 % suomalaisista halusi sen pois. Taloustutkimuksen aiemmissa tutkimuksissa 1990-2001 keskimäärin 67 % suomalaisista ilmoitti haluavansa pakkoruotsin pois.
Suomen kansan ehdoton enemmistö haluaa pakkoruotsin pois. Nyt myös yhä useampi kannattaa suomen kieltä ainoaksi viralliseksi kieleksi: STT:n tutkimuksessa joka neljäs, ja eurooppalaisessa ”Nuori kansalainen” tutkimuksessa suomenkielisistä nuorista jo peräti 59 %. Olemme todellakin menossa virallisesti vain suomenkieliseen Suomeen. Tätä sanomaa on nyt tarmokkaasti levitettävä Internetin kaikilla mahdollisilla palstoilla, sillä suomalaisilla on oikeus tietää näistä asioista. Ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten hallinnassa olevat valtamediat (YLE, Sanoma Oy ja Alma Media) sitä eivät tee. Onneksi on Internet!

Koululaiset suhtautuvat nurjasti ruotsinkielisiin
(Päivitetty 06:37)
Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti. Tytöistä 14 prosenttia ja pojista peräti 40 prosenttia suhtautuu kielteisesti ruotsinkieliseen väestöön.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun. Siihen osallistui noin 500 yläasteen yhdeksännen luokan oppilasta Tampereelta, Turusta ja Lapulta. Se on osa Isänmaallinen ja suvaitsevainen nuori -projektia.
Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelu on pakollista. Tätä käytäntöä kannatti tytöistä 44 prosenttia ja pojista 19 prosenttia. Valinnaista ruotsia piti parempana tytöistä 31 prosenttia ja pojista 45 prosenttia.
Tampereen yläasteen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkieliseen väestöön. Turussa oppilaat suhtautuivat ruotsinkielisiin myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oppilaita oli Turussa 30 prosenttia ja Tampereella 5 prosenttia. Turussa ruotsinkielisiä on väestöstä 5 prosenttia, Tampereella 0,5 prosenttia.
Oppilaista 28 prosenttia piti Ruotsalaista kansanpuoletta isänmaallisena. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen. Kasvatustieteiden tohtori Osmo Virrankosken arvioi, että jos ruotsi olisi valinnainen tai vapaaehtoinen, suuri osa oppilaista valitsisi muun kuin ruotsin. Ruotsin kielen osaaminen vähenisi Suomessa, ja Suomen ruotsinkielinen väestö eristyisi entistä enemmän. Peruskoululaisten asennoituminen ruotsinkielisiin on hänen mukaansa piilevää nurinaa. Se on luonteeltaan toisenlaista kuin rasismi.
(STT)

Koulutuslautakunnat ja johtokunnat haluavat yo-ruotsin valinnaiseksi
KOULUTUSLAUTAKUNTIEN JA KOULUJEN JOHTOKUNTIEN JÄSENET VAIKUTTAVAT OLEVAN OPETTAJIA HALUKKAAMPIA MUUTTAMAAN TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KIRJOITTAMISEN VAPAAEHTOISEKSI YLIOPPILASKOKEESSA. SUURINTA VAPAAEHTOISUUDEN KANNATUS ON LAPISSA JA ETELÄ-SUOMESSA.
Kuntien koulutus- tai sivistyslautakuntien jäsenistä 56 prosenttia olisi Opettaja-lehden teettämän opetusalan päättäjätutkimuksen mukaan valmis siihen, että toinen kotimainen kieli muutettaisiin vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Suurin kannatus asialle löytyy Lapin läänistä, jossa kaksi kolmesta lautakunnan jäsenestä muuttaisi toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi.
Mitä nuorempi tai korkeammalta. sosioekonomiselta taustalta lautakunnan jäsen on, sitä enemmän hän kannattaa vapaaehtoisuutta. Yli kymmenen koulun kunnissa ruotsin vapaaehtoisuuteen suhtaudutaan myönteisemmin kuin kunnissa, joissa kouluja on vähän.
Lapin ohella vapaaehtoisuudelle lämmetään myös Etelä-Suomen ja Oulun läänien lautakunnissa. Kun erottelevaksi tekijäksi otetaan asuinpalkkakunnan koko, suurin kannatus vapaaehtoisuudelle löytyy keskikokoisista kaupungeista. koko maassa.
Kielteisimmin siihen, että toinen kotimainen kieli voitaisiin kirjoittaa vapaaehtoisena, tuntuvat suhtautuvan länsisuomalaiset ja pienissä kunnissa asuvat lautakuntien jäsenet. Länsisuomalaisistakin vapaaehtoisuuden kannalla on hieman yli puolet lautakuntien jäsenistä. Kolmannes Länsi-Suomen läänissä asuvista lautakunnan jäsenistä on silti ehdottoman kielteinen vapaaehtoisuudelle. Naiset ovat yleensä miehiä vähemmän myönteisiä vapaaehtoisuudelle.
Opetusministeri Maija Rask on esittänyt, että toinen kotimainen kieli muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Myös ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä on esittänyt tutkinnon kehittämistä valinnaisempaan suuntaan, mutta olisi jättämässä toisen kotimaisen kielen pakolliseksi. Pääministeri Paavo Lipposen mukaan kielikysymystä ei oteta tällä hallituskaudella esille. Sen tiellä ovat Pääasiassa puoluepoliittiset näkemykset.
Vuonna 1995 alkaneessa yo-tutkinnon rakennekokeilussa olevissa 29 lukiossa pakollisena aineena on ollut valin äidinkieli. Lisäksi kokelas on saanut valita kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaali. Rakennekokeilu jatkuu vuoteen 2003 asti. Kokeilussa mukana olevat lukiot ovat pitäneet tuloksia hyvinä. Ennakko-oletuksista poiketen kokeilulukioissa noin 90 prosenttia ylioppilaskirjoituksiin osallistuneista. on suorittanut toisen kotimaisen kielen kokeen. Ns. pakkoruotsin ovat siis kirjoittaneet lähes kaikki ilman pakkoakin.
Kyselyssä tiedusteltiin asiaa myös koulujen johtokuntien jäseniltä. Heistä ruotsin vapaaehtoisuutta kannattaa 53 prosenttia. Lautakuntien tapaan kannatus on suurin Lapinläänissä. Alueen johtokuntien jäsenistä 63 prosenttia on vapaaehtoisuuden kannalla. Vastaavasti eniten vastustusta vapaaehtoisuudelle on Länsi-Suomen läänin i ? johtokuntien keskuudessa (42 % vastustaa).
Johtokuntien opettaja- ja oppilasedustajat vaikuttavat olevan selvästi vanhempia ja johtokuntien muita edustajia innokkaampia vapaaehtoisuuteen. Kun vanhemmista lähes joka kolmas sanoi ehdottoman ein, oppilaiden edustajista samaa. mieltä oli noin joka kymmenes. johtokuntien jäsenistä vapaaehtoisuus saa vastakaikua vähiten alle 30?vuotiaissa ja eniten 30?39?vuotiaiden keskuudessa.
Kriittisimmin vapaaehtoisuuteen suhtauduttiin isoissa kaupungeissa ja Oulun läänin koulujen johtokunnissa. Vain hieman yli kolmannes oli niissä ruotsin vapaaehtoisuuden kannalla.
Opettajista joka toinen on valinnaisuuden lisäämisen kannalla, mutta samalla joka neljäs suhtautuu siihen täysin kielteisesti. Opettajista lappilaiset ja itäsuomalaiset ovat halukkaimpia vapaaehtoisuuden lisäämiseen. Itä-Suomen läänissä 56 prosenttia antaisi oppilaille tässä asiassa enemmän valinnanmahdollisuuksia.
Rehtorit ovat hieman opettajia halukkaampia lisäämään vapautta. Opettajista kaikkein kielteisimmin suhtautuvat alle 30vuotiaat, loista lähes 40 prosenttia ei lisäisi valinnanvapautta ja vain 14 prosenttia olisi ehdottomasti valinnaisuuden lisäämisen kannalla. Myönteisimmin opettajista valinnaisuuden lisäämiseen suhtautuvat yli 50vuotiaat.

Opiskelijavalinnat (luvut pyöristetty, suluissa v. 2001 luvut)
Toisen asteen koulutukseen haki kevään 2002
yhteishaussa ammatillisiin perustutkintoihin,
lukiokoulutukseen ja kansanopistoihin 85700 (89100)
- joista ruotsinkielisiin oppilaitoksiin 3700 (4000)
Koulutuspaikan syksyksi 2002 sai
- ammatillisiin perustutkintoihin 38900 (39000)
- lukioihin 33400 (34000)
- kansanopistoihin 520 (520)
joista ruotsinkielisiin oppilaitoksiin 3500 (3800)
Ammattikorkeakouluihin haki yhteishaussa
syksyllä 2002 alkavaan koulutukseen 65500 (65700)
- joista ruotsinkieliseen koulutukseen 2100 (2200)
Opiskelupaikan syksyksi 2002 sai 24000 (24000)
- joista ruotsinkieliseen koulutukseen 1350 (1400)
Ammattikorkeakouluihin haki syksyllä 2002 alkavaan
aikuis- ja vieraskieliseen koulutukseen
(ei yhteishaussa) 12100 (12000)
Yliopistoihin haki syksyllä 2002 alkavaan
koulutukseen 68500 (65000)
- joista ruotsinkielisiin yliopistoihin 2320
Yliopistoihin hyväksyttiin 23000 (24100)
- joista ruotsinkielisiin yliopistoihin 1375
"
Vuoden 2002 tilastot toisen asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kohdalla kertovat omaa karua kieltään Suomen epätasa-arvoisesta kieli - ja koulutuspolitiikasta:
Toisen asteen koulutukseen hyväksyttiin
ruotsinkielisiin oppilaitoksiin 95 % hakijoista. Suomenkielisiin oppilaitoksiin hyväksyttiin 85 %.
Ammattikorkeakouluihin hyväksyttiin 64 % ruotsinkielisistä hakijoista, kun vastaava luku suomenkielisten kohdalla oli 34 %.
Ruotsinkielisiin yliopistoihin hyväksyttiin 59 % hakijoista, kun taas suomenkielisiin 33 %.

Toivottavasti näistä on jotain apua.
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
http://members.tripod.com/~hiisi/Suomi.HTM
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,39046,1999-12-30
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6071
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2003/hyvaksytyt2003.html
http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=6149&p=11
http://www.jippii.fi/jsp/forum/reply.jsp?b=kielipolitiikka&t=9442&m=10

Uudesta kielilaista keskusteltaessa painotetaan, että kaksikielisissä kunnissa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä. Tällä tietenkin halutaan painottaa, miten valtavasti Suomessa on ruotsinkielisiä – onko niitä tosiaan ”puolitoista miljoonaa”!
Otetaanpa taas Suomen virallinen tilasto (1.1.2001):
Manner-Suomessa oli 431 kuntaa, joista 385 oli yksikielisiä suomenkielisiä (89,4 %).
Kaksikielisiä kuntia, joissa suomenkieliset enemmistönä oli 20 (4,6 %).
Kaksikielisiä kuntia, joissa ruotsinkieliset olivat enemmistönä, oli 22 (5,1 %).
Pelkästään ruotsinkielisiä kuntia oli neljä (0,9 %).

Suomenkielisissä kunnissa asui 3.634.054 asukasta, joista 12.624 oli ruotsinkielisiä (0,3 %).
Suomenkielienemmistöissä kunnissa asui 1.373 485 asukasta, joista 132.765 oli ruotsinkielisiä (9,7 %). Ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa asui 153.779 asukasta, joista 105.495 oli ruotsinkielisiä (68,6 %). Pelkästään ruotsinkielisissä kunnissa asui 17.220 asukasta, joista 15.988 ruotsinkielisiä (92,8 %).

Kaikissa kaksikielisissä kunnissa (42 kpl eli 9,7% kaikista Suomen kunnista) asui 1.527.264 asukasta, joista 84,4 % oli suomenkielisiä (1,3 miljoonaa ihmistä), ruotsinkielisiä 238.260 (15.6 %).

Manner-Suomen väkiluku oli 5.178.538, joista ruotsinkielisiä 266.872 (5,2 %).

Vaikka näitä lukuja pyörittelisi miten tahansa, ei niistä todellakaan saa tukea Suomen nykyiselle kielipolitiikalle; puhumattakaan uudelle kielilakipaketille. Suomi on käytännössä lähes kokonaan suomenkielinen kaikilla mittareilla mitattuna. Sen pitää alkaa näkyä myös kielipolitiikassa eli Suomi on muutettava virallisesti vain suomenkieliseksi.

Linkkivinkkejä pakkoruotsikeskustelua varten: http://www.suomenvanhempainliitto.fi/
Hyvä mielipidefoorumi: http://www.opintoluotsi.fi
Valtikka-nuorten keskustelufoorumi: http://www.valtikka.net/foorumi/
Nuorten vaikuttamisväylät: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/vaikuttaminen.html
Järjestöhakemisto: http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Oppilaitoslinkit: http://www.opintoluotsi.fi/linkkihakemisto/linkkihakemisto.asp?categoryid=2
Lukiolaisten liitto (ei keskustelupalstaa): http://www.lukio.fi/toiminta.shtml
SYL: http://www.syl.helsinki.fi/

Tässä hyvää perustietoa valinnan vapaudesta, valtionvallan kansalaisiin kohdistuvasta holhoamisesta, joka ulottuu jo kieliopintoihinkin asti tässä maassa, ja monesta muusta kielipolitiikkaan liittyvästä asiasta.
Keskustelu on nyt laajempaa kuin ehkä koskaan, ja se vielä kiihtyy uuden pakkoruotsittamislakipaketin tullessa voimaan 1.1.2004.
Sen jälkeen alkaa varsinainen työ Suomen muuttamiseksi virallisesti vain suomenkieliseksi.
Lukiolaisten liitto haluaa muuttaa yo-tutkintoa 23.11.2003 17:14
Suomen lukiolaisten liiton liittokokous vaatii hallitusta vakinaistamaan ylioppilastutkinnon ns. rakennekokeilumallin. Mallia on testattu eri laajuuksissa vuodesta 1995, ja siinä on ainoana pakollisena yo-kokeena äidinkielen koe. Äidinkielen lisäksi mallin mukaisessa tutkinnossa on suoritettava kolme muuta valittua yo-koetta.
Kajaanissa koolla ollut liittokokous esitti, että hallitus päättäisi rakennekokeilun vakinaistamisesta ensi vuonna. Liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 2004 valittiin helsinkiläinen ylioppilas Petja Orre, 19.

Lukekaapa seuraavat teokset, niin luulette vähemmän:
1. Agathon Meurman: Kuinka Suomen kieli pääsi viralliseksi. Kirja-Vana Oy 1993.
2. Heikki Ylikangas: Murtuva säätyvalta. WSOY 1984.
3. Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret. Ateena Kustannus Oy 2002.
4. Päiviö Tommila & Maritta Pohls: Herää Suomi - suomalaisuusliikkeen historia. Gummerus 1989.
5. Olavi Junnila: Adolf Iwar Arwidsson. Kirjayhtymä 1979.
6. Pekka Kalevi Hämäläinen: Kielitaistelu Suomessa 1917-1939. WSOY 1968.
7. John H. Wuorinen: Suomalaisuuden historia.WSOY 1935.
8. Kari Tarasti: Suomalaisuuden liitto 1906-1966. WSOY 1966.
9. Seppo Heikinheimon muistelmat (Otava 1997)
10. Opetusministeriö: Kansakunta sodassa 1-3 (VPK 1989-92)
11. Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1-4 (WSOY 1977-79)
12. Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia 1-6 (WSOY 1988-94)
13. Sotahistoriallinen tutkimuslaitos: Suomen sota 1939-1945 osat 1-10 (Sotateos 1958-60)
14. Antti Juutilainen: Rinta rinnan (WSOY 1997)
15. Matts Andersen: Flykten västerut (Sahlgren 1987)
16. Jukka Kulomaa: Käpykaartiin (Painatuskeskus Oy 1995)
17. F H B Lagus: Muistelmia ja kuvauksia kielitaistelun ajoilta (WSOY 1924)
Näiden teosten avulla pääsee hyvään alkuun. Niistä selviää, miten tässä maassa jokainen suomenkielisten vähäisinkin kielellinen oikeus on ollut taisteltava, ja miten pieni mutta äärivarakas ruotsinkielinen eliitti on aina pannut kapuloita rattaisiin. Ja tekee niin edelleen. Luepa folktingin "Manifesti" kuusine pilareineen, joista yksi on pakkoruotsi suomenkielisille (5.3.1999); puhumattakaan folktingetin uusimmista suunnitelmista lisäpakkoruotsittaa suomalaisia uuden kielilain avulla.
Jokaiselle väitteelleni löytyy dokumentaatio lähdeaineistosta.
Lukeminen kannattaa aina! Niinhän tuo Jörn Donnerkin sanoo. ;-)

Ruotsinkielisen väestön osuus:
1880 - 14,3 %
1920 - 11,0 %
1960 - 7,4 %
2002 - 5,6 %
Ja nyt Manner-Suomessa ruotsinkielisiä on enää alle 5 %.
Ruotsinkielisten teosten osuudet (%):
1980 - 6,1
1990 - 7,0
2000 - 4,0
2001 - 3,7
Sfp (ruotsalainen kansanpuolue) hiipuu:
1945 - 7,9 %
1958 - 6,5 %
1972 - 5,1 %
1991 - 4,8 %
2003 - 4,6 %
Tuoreimmassa gallup-tutkimuksessa kannatus oli enää 3,6 %.
A-kielen valinnat (%) koko maassa lukuvuonna 2000–2001:
Englanti - 87,6
Suomi - 5,3
Saksa - 2,8
Ruotsi - 1,8
Ranska - 1,3
Venäjä - 0,3
Englannin- ja saksantaitoisten osuus Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa:
TANSKASSA:
Englanti - 75 %
Saksa - 50 %
RUOTSISSA:
Englanti - 75 %
Saksa - 25 %
SUOMESSA:
Englanti - 50 %
Saksa - 15 %
Ei auta loitsu eikä rukous, ei pakko, poliisi eikä politrukit! Ruotsalaisuus häviää Suomesta. Päijät-Hämeen keskussairaalassakin siitä on muistona vain uudet ruotsinkieliset kilvet 200 myrskyläläistä ruotsinkielistä varten. ;-)

Opetushallitus on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa tutkimuksen: Toisen kotimaisen kielen opetuksen kehittämisen suuntaviivoja, Kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke
Vuonna 2002 on julkaistu kansainvälinen PISA- tutkimus. (OECD-maiden vertailututkimus: 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa.) Alla tulokset tutkituilla alueilla, sijoitus ja pistemäärä Suomen ja Ruotsin, sekä Suomen ruotsinkielisten koulujen osalta.
Lukutaidon suorituspistemäärä: 1) Suomi 546 p, 9) Ruotsi 507 p.
Tiedonhaun suorituspistemäärä: 1) Suomi 556 p, 9) Ruotsi 516 p.
Luetun ymmärtämisen ja tulkinnan suorituspistemäärä: 1) Suomi 555 p, 7) Ruotsi 522p.
Luetun pohdinnan ja arvioinnin suorituspistemäärä: 3) Suomi 533 p, 10) Ruotsi 510 p.
Lukutaito: Suomen ruotsinkieliset koulut (edelliset yhdistetty) 513p.
Matematiikan suorituspistemäärä: 4) Suomi 536 p. 9) Ruotsinkieliset koulut 527 p, 16) Ruotsi 510 p.
Luonnontieteiden suorituspistemäärä: 3) Suomi 538 p, 10) Ruotsi 512 p,12) ruotsinkieliset koulut 502 p.
Tämän tutkimuksen tuloksesta kertoo Johanna Westman Huvudstadsbladetissa 27.2.2002: ”On ikävää, että suomenruotsalainen oppilasaines alentaa 15-vuotiaiden suomalaisten tietojen ja taitojen keskiarvoa.
Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaiden tulokset ovat kauttaaltaan huonompia kuin samanikäisten suomenkielisten nuorten.
Suomenruotsalaiset vanhemmat eivät keskimäärin tue lastensa koulunkäyntiä vähemmän kuin suomenkieliset vanhemmat; on merkkejä siitä, että asia on pikemminkin päin vastoin.
Mistä siis kansainvälisen PISA-tutkimuksen suomenruotsalaisten kannalta huolestuttavat tulokset johtuvat? Ehkä osa niistä voidaan panna kaksi- tai pikemminkin puolikielisyyden tilille.”

Professori Aira Kemiläisen tutkimuksia ruotsalaisten rasismista suomalaisia, saamelaisia ja balttilaisia kansoja kohtaan. Nyt täytyy muistaa, että pohjoismaisuus on lyömäase, jolla pakkoruotsittajat ovat hankkineet itselleen mehukkaita työpaikkoja suomalaisten laskuun mutta nämä eivät ole hyödyttäneet suomalaisia, saamelaisia eikä baltteja.
Päinvastoin, pohjoismaisuuden nimissä tapahtunut ruotsalainen sorto on estänyt Baltian maiden pääsyn pohjoismaiden yhteyteen, koska yhteiseksi kieleksi olisi pitänyt valita englanti. Globalisaatio ja erityisesti Viron kehitys ja Oulun lisäarvo Lapille luovat tilanteen, jossa pakkoruotsittajien haitanteko ja joka paikassa läpitunkevat rasistiset mielipiteet heidän muka paremmuudestaan - joka on kuin kerjäläisten tukien mankumista – tuomitaan rasistisina.
Suomi voi elää vapaasti globalisaatiossa ilman haittaavien RKP:n kieliapartheitistien kiusantekoa.
Aira Kemiläinen: Arjalaisten ruotsalaisten harjoittama rasismi suomalais-ugrilaisia kohtaan.
One of the eye-opening books dealing with Swedish racism is Finns in the Shadow of the "Aryans" written by Aira Kemiläinen. The nature of this racism is xenophobia towards other peoples such as Finns, Saami and Baltic peoples and even distant Asians (often called Mongols by the Swedish racialists, referring to Asians).
Kemiläinen, Aira. Finns in the Shadow of the "Aryans": Race Theories and Racism. Helsinki: Finnish Historical Society, 1998. 320 pp., ill.

Puolueitten kannatus tuoreimman gallupin mukaan (suluissa muutos %-yksikköinä edellisistä eduskuntavaaleista) Tiedot YLE:n ruotsinkielisiltä nettisivuilta (Taloustutkimus Oy 11/2003):

1. Sosialidemokraatit 26,9 ( 2,4),
2. Keskusta 24,5 (-0,2),
3. Kokoomus 17,3 (-1,3),
4. Vihreät 11,4 ( 3,4)
5. Vasemmistoliitto 8,8 (-1,1),
6. Kristillisdemokraatit 3,9 (-1,4),
7. Svenska folkpartiet 3,9 (-0,7),
8. Perussuomalaiset 2,4 ( 0,8),
9. Muut 0,9 (-1,9)

Rakennetyöryhmä, joka päättää ruotsin kielen asemasta lukioissa ja ylioppilaskirjoituksissa, kokoontuu opetusministeriössä vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Opetusministeri Tuula Haatainen kuulee työryhmän lausuntoa, ennen kuin ottaa kantaa pakkoruotsiasiaan.

Ryhmän puh.joht. Eeva-Riitta Pirhonen
siht. Ulla Taskinen
ylijohtaja Aslak Lindström
opetusneuvos Jorma Kauppinen
professori Aatos Lahtinen yo-lautakunnasta
rehtori Jorma Lempinen
opetusneuvos Anita Lehikoinen
pääsihteeri Anneli Roman
uusi jäsen Heikki Blom

Nämä yhdeksän siis päättävät yhdessä ministeri Tuula Haataisen kanssa, pitääkö lukiolaisten jatkaa pakkoruotsin opiskelua vai ei. Ratkaisevan seikan päätöstä tehtäessä tulisi olla kansan enemmistön mielipide, joka jo useita vuosia on ollut pakkoruotsille kielteinen. Toivottavasti nämä yhdeksän ymmärtävät, että pakkoruotsin aika on ohi, ja Haatainen uskaltaa tehdä päätöksen, joka vastaa kansa ehdottoman enemmistön (67 %) tahtoa.

"Ruotsin kielen puhuminen vaikeaa virkamiehille" Näin otsikoi Helsingin Sanomat Anu Sajavaaran tutkimusta koskevan uutisen 8.6.2000. Sajavaara kartoitti tutkimuksessaan kaikkien ministeriöiden virkamiesten kielitaitoa.
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuorten virkamiesten ruotsinkielentaito on huolestuttavan heikko. Näin siis yli 30-vuotisen pakkoruotsituksen jälkeen!
"Tavallisissa keskustelutilanteissa 25-35-vuotiailla on usein vaikeuksia selvitytyä ruotsiksi ja he turvautuvatkin helposti englantiin."
Tämän ongelman ratkaisuyritykseksi sfp ja folktinget runnoivat vastoin kaikkia lainsäädäntötyön sääntöjä (mm. kustannuksia ei edes yritetty arvioida!) eduskunnassa läpi entistä velvoittavamman kielilakipaketin, joka tosin ei kuulemma "muuta mitään"! No, se on varma, että uusi lakipakettikaan ei enää pysty kehitystä muuttamaan; Suomen kansan ehdoton enemmistö (n. 67 %) haluaa eroon pakkoruotsista. Kysymys on vain miten se tapahtuu - rauhallisesti vaiko väkisin.
Hätä on tämännäköinen sfp:n ja folktingetin keskuudessa:

Ruotsinkielisen väestön osuus Suomessa 1880-2002:
1880 14,3 %
1890 13,6 %
1900 12,9 %
1910 11,6 %
1920 11,0 %
1930 10,1 %
1940 9,6 %
1950 8,6 %
1960 7,4 %
1970 6,6 %
1980 6,3 %
1990 5,9 %
2002 5,6 %

Ei ihme, että sfp ja folktinget ovat paniikissa, ja yrittävät uuden "velvoittavamman" kielilain avulla pakkoruotsittaa koko maan. Ei vain tule onnistumaan!
Tämä Internet-keskustelu on jo tähän mennessä tuottanut melkoisen määrän faktatietoa Suomen kielipoliittisesta tilanteesta. Nyt on aika ryhtyä työstämään tätä aineistoa, ja toimittamaan sitä paikallislehdille sekä päätöksen tekijöille. Sitkeää työtä tarvitaan, mutta palkinto on sen arvoinen: Virallisesti vain suomenkielinen Suomi (käytännön elämässähän näin on jo nyt).

Ruotsinkielisten teosten osuudet Suomessa ilmestyneistä teoksista1980-2001:

Vuosi Ruotsinkieliset (%)
1980 6,1
1985 6,3
1990 7,0
1995 5,3
2000 4,0
2001 3,7

Ruotsinkielisten teosten osuus on vähentynyt melkein puoleen 20 vuoden kuluessa. Muunkieliset (lähinnä englanti) on kasvanut selvästi ja suomenkielinen kirjallisuus on edelleen ylivoimaisesti suurin vaikka osuus on pienentynyt vajaat viisi prosenttiyksikköä. Tilasto kertoo, että kirjallisuus Suomessa on kielellisesti monipuolistumassa, suomenkielinen kirjallisuus on säilyttänyt asemansa ylivertaisesti suurimpana, ja ruotsinkielinen kirjallisuus on romahtanut.

Sfp (ruotsalainen kansanpuolue) hiipuu:
1945 7,9 %
1951 7,3 %
1958 6,5 %
1966 5,7 %
1972 5,1 %
1979 4,6 %
1991 4,8 %
1999 5,1 %
2003 4,6 %
Vaalien jälkeen gallup-tutkimuksessa kannatus oli enää 3,7 %.
Suunta on ehdottoman järkkymättömästi kohti loppua! Pakkoruotsi poistuu ja Suomi muuttuu virallisesti vain suomenkieliseksi.

Ruotsinkielisen väestön osuus (5) maakunnittain:
Kainuu

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä